Valmistalopaketit

[pinkeliviinica]

juu.. tässä kohtaa, budjettia vielä on joten maatyöt maksaa sen minkä maksaa... ja pakko ne on kuitenkin tehdäkkin...
työkaveri rakensi myös talon joka tuli juuri valmiiksi ja siinä maatyöt räjäytyksineen (ja maan poisvienteineen) raisiossa maksoivat 28 tonttua. tontti oli tyypillinen 890m2 lähiö(helve*tti) tontti eli naapureita on joka suuntaan kymmeniä mutta talo on "pieni" eli vain 89/100m2 eli kuorittavaa pinta-alaa ei ihan mahottomasti ollut...
se tietenkin pitää ottaa huomioon että nyt ollaan reilusti kehäkolmosen ulkopuolella joten hinnat ovat hieman halvempia kuin pk seudun maatyöt.

 

[pinkeliviinica]

tässä muuten opas maanrakennus urakan tilaajalle ! kannattaa kyllä kaikkien lukea

https://www.rakennusteollisuus.fi/globalassets/infra/tietoa-ja-tilastoja/ohjeita-ja-opastusta/pientalon_maarakennustyot.pdf

 

[jorma88]

juu.. tässä kohtaa, budjettia vielä on joten maatyöt maksaa sen minkä maksaa... ja pakko ne on kuitenkin tehdäkkin...
työkaveri rakensi myös talon joka tuli juuri valmiiksi ja siinä maatyöt räjäytyksineen (ja maan poisvienteineen) raisiossa maksoivat 28 tonttua. tontti oli tyypillinen 890m2 lähiö(helve*tti) tontti eli naapureita on joka suuntaan kymmeniä mutta talo on "pieni" eli vain 89/100m2 eli kuorittavaa pinta-alaa ei ihan mahottomasti ollut...
se tietenkin pitää ottaa huomioon että nyt ollaan reilusti kehäkolmosen ulkopuolella joten hinnat ovat hieman halvempia kuin pk seudun maatyöt.

Näinhän se on että maksaa mitä maksaa, pakko on tehdä. Ajattelin vaan kertoa että optimistinen tuo budjetti on. PKS maatöiden hinnoista en tiedä, mutta varmaan ne ovat sitten vielä kovemmat kun muualla...
Etelä suomessa tehty tutulla kaivurilla ja kuorma-autonajajalla n. 130 neliön pohjainen talo loivalla tontilla (korkeusero n. 2,5m kulmasta kulmaan). meni n. 35k maatöihin. ja ei olla viety maata pois ollenkaan mutta lisätty kyllä. Tontti vähän yli 1200 neliötä.

 

[JuhaH]

Se maan poiskuskaus on todella kallista, ja sillä on iso vaikutus. Etenkin paalutettu, tuuletetulla ryömintätilalla oleva talo joudutaan kaivamaan aika syvälle ja jo se talon alta poisajettu (savimaa) maksaa helposti 10-20t€ jos maankaatopaikka ei ole ihan vieressä. Toki tämä on lähinnä pk-seudulla rakentavien ongelma - täällä hyvät paikat on jo rakennettu, joten suurin osa taloista tulee savelle, kalliolle ja/tai rinteeseen. Kateellisena olen katsellut youtubesta miten helposti ne talon perustukset hiekkamaalle syntyy

Aiheesta sivuun täytyy hehkuttaa että meillä oli tänään sokkelivalu ja hiljalleen päästään montusta takas maanpinnalle Ja just laittelin tarjouspyyntöä runkopuista ja oli ilo huomata että hinnat on palanneet aavistuksen lähemmä normaalia eli kautta linjan 15-25% tiputusta alkukesän hintoihin.

 

[maustevoi]

Miten toi rakennuslaina ja tarkemmin ne vakuudet valmiusasteen mukaan käyttäytyy? Muutama juttu tullut vastaan, että kun valmiusastetta tietty määrä niin vakuutta vapautuu.

 

[Pete88]

Onko kukaan viimeaikoina käynyt pankin kanssa rakennuslainaneuvotteluita? Jos on, paljonko pankki on laskenut ns. varmuusvaraa kustannusarvion päälle? Koska toistaiseksi homma on vielä työn alla, en kerro tässä tarkkoja yksityiskohtia, mutta eräässä pankissa oli päädytty laskemaan rahoitustarvetta siten, että kun rakentajalla on ns. kokonaishinta, jonka vastaava mestari ja/tai talotoimittaja on määritellyt, niin siihen pankki tällä hetkellä edellyttää 20 % lisää. Eli nyt kun joka tapauksessa rakentaminen maksaa enemmän (ja se on huomioitu tuossa kokonaisbudjetissa), niin pankki edellyttää vielä sen päälle viidenneksen ylimenovaraa. Aika kova vaade mielestäni, vaikka sinällään jossain määrin tämän ymmärrän, mutta esim. 400t€ kokonaisbudjetissa tämä tarkoittaisi lisäksi 80t€ varmuusvaraa, joka pankin mukaan mielellään pitäisi tulla mahdollisimman paljon omarahoitusosuutta kasvattamalla.

Lisäksi viime aikoina on alkanut toimittajien suunnalta tulla ristiriitaisia viestejä: osa myyjistä heittää hihan ravistuksena, että annettu tarjous on nyt tämä ja parin viikon päästä hinta voi olla 20% enemmän. Mutta nyt esim. Finlamelli (ja olikohan Kastelli myös) lupailevat ns. hintatakuuta, jossa nyt kaupat tekevä voi myyjän kanssa sopia, että mikäli kustannukset jatkaisivat laskuaan (puutavarahan on jo laskenut ihan selviä summia huipuista tässä alkusyksyn aikana), ainakin osa tästä laskusta tulee myös ostajan eduksi. Sitten jos hinnat päinvastoin nousevat, toimittaja on se joka ottaa kaiken osuman. Tällaiset hintalupaukset viestivät mielestäni ennemminkin siitä, yhdistettynä myös ihan listahintojen putoamisen ohella, että hinnat kenties ovat ainakin toistaiseksi vielä laskusuunnassa, jolloin tuollaiset 20% korotuspuheet kuulostavat ennemminkin myyjän yrityksistä patistella kauppoihin.

 

[Raaka]

No äkkiseltään aika korkealta kuullostaa tuo 20%. Mitä tuttujen kanssa jutellut niin 10% ollut sellainen normaali ylitysvara pankeilla. Tosin heidän neuvottelut on olleet viime vuonna.
Tosin maatöissähän yllätyksissä sitä saapi helposti poltettua 20% ylitysvarankin, varsinkin jos on arvioinut ihan alakanttiin. Mutta jos on mestarin kanssa homma käyty läpi niin tuskin se nyt olisi ihan metsässä.

Heijastaakohan pankki tässä niihin alkuvuoden talotoimittajan kirjeisiin, jossa talopakettien hintoja päiviteltiin lennosta?

Enemmän tuolla talotoimittajien puolella alkaa näkymään tätä ns. hintakatto-tarjouksia, mutta ilmeisesti osalle myyjistä ilmeisesti on jäänyt päälle viime vuoden mentaliteetti kustannusten kasvamisesta. Tällöin itsekkin sain vastauksia että nyt jos laitetaan töpinäksi niin tällä hintaa saatte ja ensi kuussa voi olla sitten jo paljon kallimpaa.

 

[Pete88]

No äkkiseltään aika korkealta kuullostaa tuo 20%. Mitä tuttujen kanssa jutellut niin 10% ollut sellainen normaali ylitysvara pankeilla. Tosin heidän neuvottelut on olleet viime vuonna.
Tosin maatöissähän yllätyksissä sitä saapi helposti poltettua 20% ylitysvarankin, varsinkin jos on arvioinut ihan alakanttiin. Mutta jos on mestarin kanssa homma käyty läpi niin tuskin se nyt olisi ihan metsässä.

Heijastaakohan pankki tässä niihin alkuvuoden talotoimittajan kirjeisiin, jossa talopakettien hintoja päiviteltiin lennosta?

Enemmän tuolla talotoimittajien puolella alkaa näkymään tätä ns. hintakatto-tarjouksia, mutta ilmeisesti osalle myyjistä ilmeisesti on jäänyt päälle viime vuoden mentaliteetti kustannusten kasvamisesta. Tällöin itsekkin sain vastauksia että nyt jos laitetaan töpinäksi niin tällä hintaa saatte ja ensi kuussa voi olla sitten jo paljon kallimpaa.

Budjetti on laadittu erittäin realistisesti ammattilaisten avustuksella ja maatöissä ei ole eletty pilvilinnoissa (maatöiden osalta meillä on myös erikseen tehty pohjatutkimus ja koska kyseessä on okt-alue, joka rakentuu ympärille, paljon muiden kokemuksia ja toteutuneita kustannuksia maatöistä ihan viereiseltä tontiltakin). Siksi tuo 20% ylitys kuulostaa erittäin korkealta marginaalilta. Asiaa korostaa entisestään se, että tämä on yksi niistä pankeista, joista viime vuonna ensimmäisen kerran neuvottelin lainasta ja silloin olisi riittänyt 5% ylitysvara, joten ovat ottaneet nyt kunnolla puskuria neuvotteluiden välissä. Tuli kyllä käytännössä fiilis, että eivät vaan enää halua tätä diiliä tehdä. Meillä oli siis laskettu kokonaisbudjetti ja siihen ylitysvara, mutta sitten kun keksitään tuollainen 20% puskuri vielä siihen päälle ja pitäisi olla takataskusta, niin käytännössä tekemätön paikka. Meidän omarahoitusosuus on jo nyt yli 20% kokonaisbudjetista ja rakentamisen alkaessa oltaneen lähemmäs 25%:ssa, jos kustannukset eivät enää tästä kovasti nouse.

 

[jorma88]

Budjetti on laadittu erittäin realistisesti ammattilaisten avustuksella ja maatöissä ei ole eletty pilvilinnoissa (maatöiden osalta meillä on myös erikseen tehty pohjatutkimus ja koska kyseessä on okt-alue, joka rakentuu ympärille, paljon muiden kokemuksia ja toteutuneita kustannuksia maatöistä ihan viereiseltä tontiltakin). Siksi tuo 20% ylitys kuulostaa erittäin korkealta marginaalilta. Asiaa korostaa entisestään se, että tämä on yksi niistä pankeista, joista viime vuonna ensimmäisen kerran neuvottelin lainasta ja silloin olisi riittänyt 5% ylitysvara, joten ovat ottaneet nyt kunnolla puskuria neuvotteluiden välissä. Tuli kyllä käytännössä fiilis, että eivät vaan enää halua tätä diiliä tehdä. Meillä oli siis laskettu kokonaisbudjetti ja siihen ylitysvara, mutta sitten kun keksitään tuollainen 20% puskuri vielä siihen päälle ja pitäisi olla takataskusta, niin käytännössä tekemätön paikka. Meidän omarahoitusosuus on jo nyt yli 20% kokonaisbudjetista ja rakentamisen alkaessa oltaneen lähemmäs 25%:ssa, jos kustannukset eivät enää tästä kovasti nouse.

Ettekö voi ottaa "omasta" ylitysvarasta pois niin että pankin ylitysvaran kanssa on lähempänä mitä olette ajatellut? Vai onko se oman laskun ylitysvara niin pieni että sillä ei ole merkitystaä siihen loppusummaan jos on siellä vai ei..

 

[JuhaH]

Kyllä sitä extraa kannattaa olla ylimääräistä. Itsekin laadin kustannusarvion, jossa on yli 200 riviä joka kertonee jotain tarkkuudesta ja siitä huolimatta rautakaupasta tulee jatkuvasti haettua 200-1000e eriä, joita ei ole osattu huomioida budjetissa. Multa löytyy talotekniikan insinöörin koulutus ja 20-vuotta suunnittelukokemusta alalta, joten jotain pohjaymmärrystä asiaan on. Meillä oli tuo 10% ylimääräistä, mutta jäänee vajaaksi. Lisäksi tehdään lahes kaikki itse joten se kaikkein vaikeimmin arvioitava osuus (työ) ei vaikuta laskelmaan. Vastaavia mestareitakin on kaikennäköisiä ja meidän kanssa samalle tontille rakennettavassa projektissa (oma hallinta-alue) lisälainaa on haettu jo kolmeen otteeseen vaikka heilläkin oli vastaavavan kanssa tehty kustannusarvio ja pohjana talopaketti.

Meillä on työnalla suht perus rankatalo, ratkaisuissa ei ole mitään luksusta, mutta perusasiat tehdään hyvin ja budjetti on nyt jossain 2400e/m2 (rakennusoikeusala) ja tässä ei ole huomioitu omaa (kirvesmies)työtä, joka ulkopuolisella teetettynä maksaisi luokkaa 1000€/m2. Tähän päälle vielä tontti, pihatyöt, autokatos yms.

 

[mattipoeka]

Onko kukaan viimeaikoina käynyt pankin kanssa rakennuslainaneuvotteluita? Jos on, paljonko pankki on laskenut ns. varmuusvaraa kustannusarvion päälle? Koska toistaiseksi homma on vielä työn alla, en kerro tässä tarkkoja yksityiskohtia, mutta eräässä pankissa oli päädytty laskemaan rahoitustarvetta siten, että kun rakentajalla on ns. kokonaishinta, jonka vastaava mestari ja/tai talotoimittaja on määritellyt, niin siihen pankki tällä hetkellä edellyttää 20 % lisää. Eli nyt kun joka tapauksessa rakentaminen maksaa enemmän (ja se on huomioitu tuossa kokonaisbudjetissa), niin pankki edellyttää vielä sen päälle viidenneksen ylimenovaraa. Aika kova vaade mielestäni, vaikka sinällään jossain määrin tämän ymmärrän, mutta esim. 400t€ kokonaisbudjetissa tämä tarkoittaisi lisäksi 80t€ varmuusvaraa, joka pankin mukaan mielellään pitäisi tulla mahdollisimman paljon omarahoitusosuutta kasvattamalla.

Lisäksi viime aikoina on alkanut toimittajien suunnalta tulla ristiriitaisia viestejä: osa myyjistä heittää hihan ravistuksena, että annettu tarjous on nyt tämä ja parin viikon päästä hinta voi olla 20% enemmän. Mutta nyt esim. Finlamelli (ja olikohan Kastelli myös) lupailevat ns. hintatakuuta, jossa nyt kaupat tekevä voi myyjän kanssa sopia, että mikäli kustannukset jatkaisivat laskuaan (puutavarahan on jo laskenut ihan selviä summia huipuista tässä alkusyksyn aikana), ainakin osa tästä laskusta tulee myös ostajan eduksi. Sitten jos hinnat päinvastoin nousevat, toimittaja on se joka ottaa kaiken osuman. Tällaiset hintalupaukset viestivät mielestäni ennemminkin siitä, yhdistettynä myös ihan listahintojen putoamisen ohella, että hinnat kenties ovat ainakin toistaiseksi vielä laskusuunnassa, jolloin tuollaiset 20% korotuspuheet kuulostavat ennemminkin myyjän yrityksistä patistella kauppoihin.

Nordea ja Danske ainakin piti PK seudulla 25% extrana tuossa.. 520k€ lainaa + 260k€ omaa rahaa päälle.. talopaketti muuttovalmiina eli ainoa muuttuva hinta on käytännössä maatöissä sekä pihatöissä.. mutta näin ainakin meidän osalta.

 

[Pete88]

Kiitoksia! Ihan vielä selkeyden vuoksi: Meillä on siis kokonaisbudjetti, johon on laskettu 15 % ylitysvaraa tuosta kokokonaisbudjetista. Nyt pankki halusi vielä tuon päälle 20% extraa. Toisin sanoen, kokonaisbudjetti, joka on laadittu talotoimittajan ja vastaavan mestarin toimesta sekä meidän 15 % ylitysvara siihen päälle. Tämän kaiken päälle olisi pitänyt laskea siten vielä pankin mukaan 20% ylitysvaraa, joka lasketaan tuosta kokonaisbudjetista sisältäen meidän oman ylitysvaran. Ei me sentään niin spedejä olla, että luotettaisiin pelkkään kustannusarvioon, mutta mielestäni tuon 15 % pitäisi riittää ammattilaisilla teetetyn arvion päälle.

Tontti meillä on jo lohkottu, mutta kyseessä on vuokratontti, joten varsinaista lunastuskulua ei tähän lasketa mukaan. Lisäksi katos on paperilla, mutta ainoastaan pohjatyöt tehdään alkuvaiheessa. Suunnittelu- ja muita kuluja on jo makseltu tähän mennessä lähes 20t€. Kokonaisbudjetti ei ole kuitenkaan puolta miljoonaa, joten en osaa kommentoida, onko yllä oleva 25% omarahoitusosuus relevantti taikka edes samalla hehtaarilla pienempien lainojen kohdalla. Meillä lainaa tulisi max 300t€ ja tontti Keski-Suomessa.

 

[Pete88]

Nordea ja Danske ainakin piti PK seudulla 25% extrana tuossa.. 520k€ lainaa + 260k€ omaa rahaa päälle.. talopaketti muuttovalmiina eli ainoa muuttuva hinta on käytännössä maatöissä sekä pihatöissä.. mutta näin ainakin meidän osalta.

Haluaisitko vielä avata tätä tarkemmin, että minkälainen kokonaisuus on kyseessä? Kuinka ison osan tontti muodostaa kokonaiskustannuksista? Uskoisin, että PK-seudulla pelkkä tontti on jo olennainen kustannus? Käsittääkseni keskimääräinen rakennuslaina pankkien julkaisemien artikkelien mukaan ei paljoa yli 300t€ nouse, joten tässä lienee kyseessä vähän erikoisempi hanke, ellei tontti näyttele isoa roolia?

 

[Raaka]

Onko pankki tietoinen että tuohon teidän lainamäärä sisältää jo 15% ylitysvaran?
Lähinnä itse yrittäisin selventää pankin kanssa, että tämä oli alkuperäinen arvio ja tämän verran lyötiin päälle ylitysvaraa. Tietenkin jos ovat tästä tietoisia, niin on aika jännä homma. Sitten varmaan tekisin laskelmat uusiksi siten että ei ole laskelmissa sitä itse laitettua ylitysvaraa.

 

[Pete88]

Onko pankki tietoinen että tuohon teidän lainamäärä sisältää jo 15% ylitysvaran?
Lähinnä itse yrittäisin selventää pankin kanssa, että tämä oli alkuperäinen arvio ja tämän verran lyötiin päälle ylitysvaraa. Tietenkin jos ovat tästä tietoisia, niin on aika jännä homma. Sitten varmaan tekisin laskelmat uusiksi siten että ei ole laskelmissa sitä itse laitettua ylitysvaraa.

Kyllä minä siellä kävin ihan selkeiden erittelyjen kanssa ja tällaiseen lopputulokseen päädyttiin. Tässä joka tapauksessa tehdään vielä muutamia viilailuja ja odottelen vielä muutamaa muuta tarjoustakin, joten jos tilanne ei ko. pankissa kohene, niin kysellään sitten muualta. Lähinnä tässä vaan teidän kanssanne mietin, että ovatko nämä ylitysvarat nyt jotenkin ihan viime aikoina muuttuneet näin koviksi, että onko odotettavissa samaa pähkäilyä myös muualla?

 

[pinkeliviinica]

sinänsä ei haitaksi vaikka laskisi reilusti lainaan varmuusvaraa sillä helpompaahan se on kun on marginaalia kuin että sitä ei ole...
esim 500 tontun arvio -> 600 tonttua lainaa
ja kaikkeahan ei ole pakko käyttää eli jos rahanmeno hirvittää niin 600 tontun lainasta käyttää esim 500 tonttua ja ei joko lunasta koskaan jäljelle jäänyttä satkua tai sitten lunastaa koko summan mutta lyhentää asuntolainaa talon rakentamisen jälkeen sitten nopeutetusti sadalla tontulla tms...

 

[phetu]

sinänsä ei haitaksi vaikka laskisi reilusti lainaan varmuusvaraa sillä helpompaahan se on kun on marginaalia kuin että sitä ei ole...
esim 500 tontun arvio -> 600 tonttua lainaa
ja kaikkeahan ei ole pakko käyttää eli jos rahanmeno hirvittää niin 600 tontun lainasta käyttää esim 500 tonttua ja ei joko lunasta koskaan jäljelle jäänyttä satkua tai sitten lunastaa koko summan mutta lyhentää asuntolainaa talon rakentamisen jälkeen sitten nopeutetusti sadalla tontulla tms...

Varmasti, mutta jos arviona oli 500k, siihen varattuna jo 15% päälle, minkä lisäksi pankki haluaa tuon kaiken päälle 20%, niin päästäänkin jo liki 700k, mikä nyt on ihan älytöntä ja missä kohtaa suurella osalla varmaan pamahtaa lainoituksen rajakin jo yli eikä enään saa tuollaisia summia ekstraa.

 

[Raaka]

sinänsä ei haitaksi vaikka laskisi reilusti lainaan varmuusvaraa sillä helpompaahan se on kun on marginaalia kuin että sitä ei ole...
esim 500 tontun arvio -> 600 tonttua lainaa
ja kaikkeahan ei ole pakko käyttää eli jos rahanmeno hirvittää niin 600 tontun lainasta käyttää esim 500 tonttua ja ei joko lunasta koskaan jäljelle jäänyttä satkua tai sitten lunastaa koko summan mutta lyhentää asuntolainaa talon rakentamisen jälkeen sitten nopeutetusti sadalla tontulla tms...

Itse ymmärsin tässä tapauksessa, että se ylitysvara pitäisi löytyä omasta taskusta. Eli 500 tontusta --> 600 tonttuun varmuusvaran kera, niin se 100 tonttua pitäisi tulla omasta taskusta.

 

[Pete88]

Kirjoitetaan vielä budjetti auki:

Alkuperäinen budjetti oli 300t€. Sitten tuli koronan iloiset kustannuspaineet ja rakennusbuumi, joten nostettiin budjetti 350t€. Käytännössä tuon jälkeen meillä on kuitenkin oikeasti maksimibudjetti n. 400t€. Karvan yli voidaan mennä. Nyt meillä on kokonaiskustannusarvio, joka on 350t€. Tuohon n. 15% lisää, eli ollaan tuossa 400t€:ssa. Pankki halusi nyt kuitenkin laskea tämän siten, että 400t€ + 20 %, eli budjetin pitäisi olla 480t€. Meidän omarahoitusosuus on tällä hetkellä n. 100t€ ja kokonaisbudjetista näin ollen 300t€ maksimissaan olisi lainaa. Ei myöskään olla lähetty soitellen sotaan, vaan ollaan ihan kunnolla satsattu suunnitteluun, johon on käytetty paljon ainakin indeksikustannuksiin verrattuna enemmän rahaa kuin keskimäärin. Näitä en edes em. budjettiin ole laskenut mukaan, vaan ne ovat jo toteutuneita kuluja, jotka ovat ikään kuin tavallaan pois jo tuosta kokonaisbudjetista, mutta jota ei nyt ole siitä kuitenkaan vähennetty. Tilanne on siis siinäkin mielessä parempi. Mutta jostain syystä tämä onnistuttiin pankissa saamaan kovin monimutkaiseksi ja omarahoitusosuuden likimain tuplaaminen nykyisestä ei ole kyllä mitenkään järkevää.

 

[mattipoeka]

Haluaisitko vielä avata tätä tarkemmin, että minkälainen kokonaisuus on kyseessä? Kuinka ison osan tontti muodostaa kokonaiskustannuksista? Uskoisin, että PK-seudulla pelkkä tontti on jo olennainen kustannus? Käsittääkseni keskimääräinen rakennuslaina pankkien julkaisemien artikkelien mukaan ei paljoa yli 300t€ nouse, joten tässä lienee kyseessä vähän erikoisempi hanke, ellei tontti näyttele isoa roolia?

Tontti: 215k€
Maatyöt: n. 45k€ (sain halvalla, urakoitsijat meinasi että oikea hinta lähempänä 60-70k€, kun niin iso massanvaihto)
Talopaketti (hirsitalo 124m2 + katos + varasto, muuttovalmis): n. 410-420k€
Pihatyöt: n. 40-50k€
Loppusälät: luvat, vastaava/pääsuunnittelija/kvv valvonta ulkopuolen osalta, jäte/sähkö yms.

Pihatyöt tuli yllärinä, että pitää olla valmiina ennen muuttolupaa, koska museo alue..

 

[Pete88]

Tontti: 215k€
Maatyöt: n. 45k€ (sain halvalla, urakoitsijat meinasi että oikea hinta lähempänä 60-70k€, kun niin iso massanvaihto)
Talopaketti (hirsitalo 124m2 + katos + varasto, muuttovalmis): n. 410-420k€
Pihatyöt: n. 40-50k€
Loppusälät: luvat, vastaava/pääsuunnittelija/kvv valvonta ulkopuolen osalta, jäte/sähkö yms.

Pihatyöt tuli yllärinä, että pitää olla valmiina ennen muuttolupaa, koska museo alue..

Kiitoksia näistä! Meillä tosiaan tontti Keski-Suomessa ja tontin lunastuskustannus alle 50t€, jos sen haluaa lunastaa itselleen (ei kuitenkaan lunasteta tässä kohtaa lisätäksemme budjetin joustovaraa, mutta lunastetaan kyllä, jos ei tule isoja yllätyksiä rakentamisen kanssa). Maatöihin ollaan varattu "riittävästi" ja koska viereisillä tonteilla jo päästy tämän vaiheen yli ja tontit vaikuttaisivat aika tasalaatuisilta sekä on teetetty maaperätutkimus, niin ennusteen ainakin veikkaamme toteutuvan aika hyvin, mutta yllätyksiin on varauduttu. Itse talo tulee pitkästä tavarasta ja toteutetaan osittain osaurakoina. Käytännössä kyse hirsitalosta, n. 135m2 ja yksinkertainen muoto yhdessä kerroksessa. Katos on suunnitelmissa, mutta ei sisälly kokonaisbudjettiin kuin vain maatöiden osalta. Mitään erityisvaateita kaavan yms. puolesta ei ole. Lisäksi on samalta alueelta aiempina vuosina rakentaneiden (toki kustannusten noustua ei täysin vertailukelpoisia) toteutuneita kuluja, jotka on pyritty huomioimaan omissa suunnitelmissa. Suunnitelmat ovat olemassa ja maksettuna sekä iso osa luvitukseen liittyvistä kuluista.

 

[sledass]

Musta nyt tuntuu, että pankki ei tajua tuota teidän omaa ylitysvaraa, tuntuu että pankit ei tajua montaa muutakaan asiaa rakentamisesta. Esimerkkinä, kun viime keväänä neuvottelin lisälainatarpeesta oman talon viimeistelyyn mihin oltiin muutettu jo tammikuussa ja kun pankki kysyi syitä miksi budjetti oli ylittynyt, kerroin että jouduttiin mm. alussa vaihtamaan lämmönlähteeksi maalämpö, mistä tuli n.10-15k€ lisäkulu verrattuna alkuperäiseen budjettiin. pankin täti ei millään ymmärtänyt että se on jo tehty kun talossa asutaan ja kyseli että olenko jo kysellyt tarjouksia maalämmöstä. Kerroin että se on asennettu taloon kun tässä jo asutaan niin hetken päästä kyseli, että onkohan talo liitetty kaukolämpöön.

otat sen oman ylitysvaran pois budjettilaskelmista ja korvaat sen pankin 20% varalla ja laskelmat pankille.

 

[napsa]

Kirjoitetaan vielä budjetti auki:

Alkuperäinen budjetti oli 300t€. Sitten tuli koronan iloiset kustannuspaineet ja rakennusbuumi, joten nostettiin budjetti 350t€. Käytännössä tuon jälkeen meillä on kuitenkin oikeasti maksimibudjetti n. 400t€. Karvan yli voidaan mennä. Nyt meillä on kokonaiskustannusarvio, joka on 350t€. Tuohon n. 15% lisää, eli ollaan tuossa 400t€:ssa. Pankki halusi nyt kuitenkin laskea tämän siten, että 400t€ + 20 %, eli budjetin pitäisi olla 480t€. Meidän omarahoitusosuus on tällä hetkellä n. 100t€ ja kokonaisbudjetista näin ollen 300t€ maksimissaan olisi lainaa. Ei myöskään olla lähetty soitellen sotaan, vaan ollaan ihan kunnolla satsattu suunnitteluun, johon on käytetty paljon ainakin indeksikustannuksiin verrattuna enemmän rahaa kuin keskimäärin. Näitä en edes em. budjettiin ole laskenut mukaan, vaan ne ovat jo toteutuneita kuluja, jotka ovat ikään kuin tavallaan pois jo tuosta kokonaisbudjetista, mutta jota ei nyt ole siitä kuitenkaan vähennetty. Tilanne on siis siinäkin mielessä parempi. Mutta jostain syystä tämä onnistuttiin pankissa saamaan kovin monimutkaiseksi ja omarahoitusosuuden likimain tuplaaminen nykyisestä ei ole kyllä mitenkään järkevää.

Milloin tuo budjetti on nostettu 350t€? Vuosi sitten?

 

[Pete88]

Milloin tuo budjetti on nostettu 350t€? Vuosi sitten?

Tavallaan joo. 2021 kesällä kun puutavaran hinta nousi voimakkaasti ja esim. 48x98 mitallistetun hinta oli 4,20e/m, niin nostettiin budjettia 50te. Ukrainan myötä keväällä hinta ja inflaatio ylipäätään vielä pahensi tilannetta, jolloin olisi saanut laskea jopa 100te lisää kustannuksia, mutta nyt tosiaan tuosta on päästy jo aika paljon alaspäin ja koronaa edeltävään aikaan verrattuna pitäisi nyt satsata n. 50te extraa meidän hankkeessa. Toki viimeisin kustannusarvio tehty tämän päivän hinnoilla. Jos tässä iskee kunnon taantuma päälle Euroopassa, niin se voi jopa ennestään hillitä ainakin raaka-ainekustannuksia.

 

[tietokonerikki]

Kirjoitetaan vielä budjetti auki:

Alkuperäinen budjetti oli 300t€. Sitten tuli koronan iloiset kustannuspaineet ja rakennusbuumi, joten nostettiin budjetti 350t€. Käytännössä tuon jälkeen meillä on kuitenkin oikeasti maksimibudjetti n. 400t€. Karvan yli voidaan mennä. Nyt meillä on kokonaiskustannusarvio, joka on 350t€. Tuohon n. 15% lisää, eli ollaan tuossa 400t€:ssa. Pankki halusi nyt kuitenkin laskea tämän siten, että 400t€ + 20 %, eli budjetin pitäisi olla 480t€. Meidän omarahoitusosuus on tällä hetkellä n. 100t€ ja kokonaisbudjetista näin ollen 300t€ maksimissaan olisi lainaa. Ei myöskään olla lähetty soitellen sotaan, vaan ollaan ihan kunnolla satsattu suunnitteluun, johon on käytetty paljon ainakin indeksikustannuksiin verrattuna enemmän rahaa kuin keskimäärin. Näitä en edes em. budjettiin ole laskenut mukaan, vaan ne ovat jo toteutuneita kuluja, jotka ovat ikään kuin tavallaan pois jo tuosta kokonaisbudjetista, mutta jota ei nyt ole siitä kuitenkaan vähennetty. Tilanne on siis siinäkin mielessä parempi. Mutta jostain syystä tämä onnistuttiin pankissa saamaan kovin monimutkaiseksi ja omarahoitusosuuden likimain tuplaaminen nykyisestä ei ole kyllä mitenkään järkevää.

Pankeissa ollaan aivan aiheellisesti huolissaan asiakkaiden maksukyvystä. Nyt ei kukaan tiedä mikä tilanne on ensivuonna.
Korot voivat nousta, ja palkat eivät välttämättä nouse vastaavasti. Inflaatio voi nousta reilustikin yli 10-prosenttiin. Energian hinnoista (vaikuttavat myös niiden talotarpeiden hinnoitteluun) ei kukaan tiedä mitään. Ja kustannusarviolle on toinenkin ilmaus: " kustannus arvaus". Kukaan ei voi sitä varmasti etukäkeen tietää. Sun urakoitsija voi tehdä konkan menetät euroja jne...

Sitten jos lama kunnolla iskee sen uuden asunnon hinta voi olla paljon alle sen rakennuskustannusten.
Yhteenveto: Pankkisi luultavasti pyrkii vähentämään riskiään? Hurjia velkoja nykyään otetaan.

@Juha Kokkonen
Sä kun olet nyt talven yli asunut siinä uudessa nykyaikaisessa maalämpötalossasi, paljonko 2-henkisen perheesi energian kulutus oli pahimpana talvikuukautena.
Vaikuttaa sekin paljon jos sähkö 40-50snt/ kWh siihen uuden talon velanmaksukykyyn, siksi hyvä täälläkin tuoda esiin.

Edit: korjattu viestiä Juhaan viittauksen osalta, pahoitteluni Juhalle.

 

[Pete88]

Pankeissa ollaan aivan aiheellisesti huolissaan asiakkaiden maksukyvystä. Nyt ei kukaan tiedä mikä tilanne on ensivuonna.
Korot voivat nousta, ja palkat eivät välttämättä nouse vastaavasti. Inflaatio voi nousta reilustikin yli 10-prosenttiin. Energian hinnoista (vaikuttavat myös niiden talotarpeiden hinnoitteluun) ei kukaan tiedä mitään. Ja kustannusarviolle on toinenkin ilmaus: " kustannus arvaus". Kukaan ei voi sitä varmasti etukäkeen tietää. Sun urakoitsija voi tehdä konkan menetät euroja jne...

Sitten jos lama kunnolla iskee sen uuden asunnon hinta voi olla paljon alle sen rakennuskustannusten.
Yhteenveto: Pankkisi luultavasti pyrkii vähentämään riskiään? Hurjia velkoja nykyään otetaan.

Ymmärrän pointtisi ja ymmärrän myös pankin näkökulmaa. Jos kenelläkään meistä oli kristallipallo mistä katsoa näitä juttuja, niin silloinhan aika moni asia olisi helpompaa. Sen puuttuessa pitää mennä valistuneilla arvauksilla:

- Tuleva talvi näyttänee talouden suunnan Euroopassa. Mikäli äityy pahaksi, niin se voi tietyssä mielessä jopa edesauttaa niitä, joilla on mahdollisuus laskusuhdanteessa ryhtyä rakentamaan. Rakennusala on yksi suhdanneherkimmistä aloista ja korreloi voimakkaasti talouden muun toimeliaisuuden kanssa. Mikäli Suomessa ja Euroopassa ihmisten optimistisuus talouteen on matalalla, se tuskin ruokkii siihen elämän suurimpaan hankintaan, eli talokauppoihin ja niiden rakentamiseen. Tämä tarkoittaisi samalla, että rakennustarvikkeiden hinnat todennäköisesti eivät ainakaan enää voimallisesti nouse, koska kysyntä laskee.
- Useiden rakennustarvikkeiden (ei toki läheskään kaikkien) hinnat ovat tässä ihan parin viime kuukauden aikana lähteneet ihan kohtuulliseen laskuun. Esimerkkinä mainittakoon vaikka kakkosnelosen, terassilaudan ja kipsilevyn hinnat. Muun muassa Tekniikan maailmassa käsiteltiin heinäkuun tilannetta, jossa rakennustarvikkeiden hinnat eivät vielä olleet kovinkaan hyvällä tolalla ja juttu julkaistiin viime viikonloppuna. Mutta jos nyt etsit lehdessä mainittuja artikkeleita esimerkiksi K-raudasta, monen hinta on selvästi laskenut tuosta.
- Kasvaviin korkoihin on periaatteessa pitänyt varautua jo vuosien ajan, olihan nollakorkoaika aivan poikkeuksellinen ajanjakso jo itsessään. Kukaan alan asiantuntija ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, saati kovinkaan mahdollisena, että korot lähtisivät aivan käsistä. Joku saattaa muistella vielä lama-suomen 15 pinnan korkoja, mutta se aika ei eurovaluutan ja EKP:n olemassa ollessa ole todennäköisesti palaamassa. Ihan jo siitä syystä, että meillä olisi kaatuneita valtioita jo kauan ennen sitä sylissämme. Pahin skenaario voisi olla kuuden prosentin korko, mutta sitä varten pankeissa on testattu ja tullaan testaamaan uusien lainanottajien koronsietokykyä kuudella prosentilla.
- Toimittajan konkurssi on ihan olemassa oleva riski ja se pitää talohankkeessa huomioida. Kaikkeen ei voi varautua, mutta esimerkiksi itse aion kyllä jokaisen toimittajan kohdalla pyrkiä huolehtimaan siitä, että toimittajaan voi edes jossain määrin luottaa ja katson samalla, mitä mahdollisia maksuvaihtoehtoja on. Mielelläni en toki maksa etukäteen jostain, joka jääkin sitten saamatta.
- Meidän rakennushankkeessamme omarahoitusosuutemme tavoite on 25 %, eli neljäsosa talosta on jo omaa kun se on valmis. Emme todellakaan ryhdy hankkeeseen siten, että pyrkisimme esimerkiksi maksimoimaan pankista saatavan lainamäärän. Ihan jo senkin vuoksi, että jotain pitää tässäkin mielessä jättää jemmaan, jos tulee yllätyksiä.
- Isoimpia yllätyksiä on pyritty välttämään sillä, että suunnitteluun on satsattu huomattavasti. Asiantuntijoita on käytetty laajasti ja suunnitelmat on pyritty laatimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Näin pyritään välttämään ainakin joitakin karikoita.

Palaan mielelläni hankkeeseemme tarkemmin, kunhan päästään konkreettisemmin eteenpäin. Näillä näkymin ensi keväänä/kesänä. Se, minne aiheesta kirjoittelen, on vielä vähän auki. Voi olla tännekin, jos päädymme pakettitoimitukseen. Sen valitsisimme ensisijaisesti siinä tapauksessa, jos se osoittautuu järkevimmäksi riskienhallinnaksi. Mutta saatamme tehdä myös toisella toteutustavallla.

 

[tietokonerikki]

Ymmärrän pointtisi ja ymmärrän myös pankin näkökulmaa. Jos kenelläkään meistä oli kristallipallo mistä katsoa näitä juttuja, niin silloinhan aika moni asia olisi helpompaa. Sen puuttuessa pitää mennä valistuneilla arvauksilla:

- Tuleva talvi näyttänee talouden suunnan Euroopassa. Mikäli äityy pahaksi, niin se voi tietyssä mielessä jopa edesauttaa niitä, joilla on mahdollisuus laskusuhdanteessa ryhtyä rakentamaan. Rakennusala on yksi suhdanneherkimmistä aloista ja korreloi voimakkaasti talouden muun toimeliaisuuden kanssa. Mikäli Suomessa ja Euroopassa ihmisten optimistisuus talouteen on matalalla, se tuskin ruokkii siihen elämän suurimpaan hankintaan, eli talokauppoihin ja niiden rakentamiseen. Tämä tarkoittaisi samalla, että rakennustarvikkeiden hinnat todennäköisesti eivät ainakaan enää voimallisesti nouse, koska kysyntä laskee.
- Useiden rakennustarvikkeiden (ei toki läheskään kaikkien) hinnat ovat tässä ihan parin viime kuukauden aikana lähteneet ihan kohtuulliseen laskuun. Esimerkkinä mainittakoon vaikka kakkosnelosen, terassilaudan ja kipsilevyn hinnat. Muun muassa Tekniikan maailmassa käsiteltiin heinäkuun tilannetta, jossa rakennustarvikkeiden hinnat eivät vielä olleet kovinkaan hyvällä tolalla ja juttu julkaistiin viime viikonloppuna. Mutta jos nyt etsit lehdessä mainittuja artikkeleita esimerkiksi K-raudasta, monen hinta on selvästi laskenut tuosta.
- Kasvaviin korkoihin on periaatteessa pitänyt varautua jo vuosien ajan, olihan nollakorkoaika aivan poikkeuksellinen ajanjakso jo itsessään. Kukaan alan asiantuntija ei kuitenkaan pidä todennäköisenä, saati kovinkaan mahdollisena, että korot lähtisivät aivan käsistä. Joku saattaa muistella vielä lama-suomen 15 pinnan korkoja, mutta se aika ei eurovaluutan ja EKP:n olemassa ollessa ole todennäköisesti palaamassa. Ihan jo siitä syystä, että meillä olisi kaatuneita valtioita jo kauan ennen sitä sylissämme. Pahin skenaario voisi olla kuuden prosentin korko, mutta sitä varten pankeissa on testattu ja tullaan testaamaan uusien lainanottajien koronsietokykyä kuudella prosentilla.
- Toimittajan konkurssi on ihan olemassa oleva riski ja se pitää talohankkeessa huomioida. Kaikkeen ei voi varautua, mutta esimerkiksi itse aion kyllä jokaisen toimittajan kohdalla pyrkiä huolehtimaan siitä, että toimittajaan voi edes jossain määrin luottaa ja katson samalla, mitä mahdollisia maksuvaihtoehtoja on. Mielelläni en toki maksa etukäteen jostain, joka jääkin sitten saamatta.
- Meidän rakennushankkeessamme omarahoitusosuutemme tavoite on 25 %, eli neljäsosa talosta on jo omaa kun se on valmis. Emme todellakaan ryhdy hankkeeseen siten, että pyrkisimme esimerkiksi maksimoimaan pankista saatavan lainamäärän. Ihan jo senkin vuoksi, että jotain pitää tässäkin mielessä jättää jemmaan, jos tulee yllätyksiä.
- Isoimpia yllätyksiä on pyritty välttämään sillä, että suunnitteluun on satsattu huomattavasti. Asiantuntijoita on käytetty laajasti ja suunnitelmat on pyritty laatimaan etukäteen mahdollisimman hyvin. Näin pyritään välttämään ainakin joitakin karikoita.

Palaan mielelläni hankkeeseemme tarkemmin, kunhan päästään konkreettisemmin eteenpäin. Näillä näkymin ensi keväänä/kesänä. Se, minne aiheesta kirjoittelen, on vielä vähän auki. Voi olla tännekin, jos päädymme pakettitoimitukseen. Sen valitsisimme ensisijaisesti siinä tapauksessa, jos se osoittautuu järkevimmäksi riskienhallinnaksi. Mutta saatamme tehdä myös toisella toteutustavallla.

Joo viestini ei ollut millään negatiivisella mielellä sinua kohtaa kirjoitettu, toin vain noita pankin riskejä esiin ja syitä mitä he miettinevät lainoitusta harkitessaan.

Sulla oli tossa asiallisia kommentteja ja olet asiaa omalta kohdaltasi miettinyt. Pankit muistavat hyvin 1990 luvun laman, ja löysän luotonannon seuraukset. Vaikka ne rakennuskulut laskivatkin, vaakuuksien (niiden talojen) arvot laskivat vielä enemmän tai paremminkin hinnat romahtivat ja niitä pakkohuutokauppoja oli todella paljon, kun hyväpalkkaisetkin jäivät työttömiksi. Eikä niille hyvillekään taloille löytynyt maksuhaluista ostajaa.

Meille vanhemmille? polville oli yleinen polku niin, että ostettiin ensin pieni yksiö ja siitä sitten isompaan. OK-taloa ostaessa sitä omaa rahaa oli monella jo yli 50%. Silloin 90-luvun lamassa jäi moni ns. kahden asunnon loukkuun, ja omaisuus meni, mutta velat jäivät.

Toivotan sinulle ja perheellesi menestystä projektissasi.

 

[Juha Kokkonen]

Ylläoleva pankki&maksukyky yms keskustelu alkaa mennä jo aikalailla ohi ketjun aiheesta.

@Juha Kokkonen
Sä kun olet nyt talven yli asunut siinä uudessa nykyaikaisessa maalämpötalossasi, paljonko 2-henkisen perheesi energian kulutus oli pahimpana talvikuukautena.
Vaikuttaa sekin paljon jos sähkö 40-50snt/ kWh siihen uuden talon velanmaksukykyyn, siksi hyvä täälläkin tuoda esiin.

Olisko ollut 700-900 kWh/kk pahimmillaan, silloinkin oli autotallissa rakennuslämmitin päällä kyseisenä aikana. Vuosikulutus ollut noin 5000-6000 kWh.

 

[mattipoeka]

Ylläoleva pankki&maksukyky yms keskustelu alkaa mennä jo aikalailla ohi ketjun aiheesta.

Olisko ollut 700-900 kWh/kk pahimmillaan, silloinkin oli autotallissa rakennuslämmitin päällä kyseisenä aikana. Vuosikulutus ollut noin 5000-6000 kWh.

Paljon sulla rakennuslämmitin vei sähköä talvi kuukausina? Itsellä jännittää kovastikin sähkölaskut nyt, kun talvea vasten rakennetaan ja mlp pönttöjä ei oikein mistään saa

 

[mattipoeka]

Ylläoleva pankki&maksukyky yms keskustelu alkaa mennä jo aikalailla ohi ketjun aiheesta.

Olisko ollut 700-900 kWh/kk pahimmillaan, silloinkin oli autotallissa rakennuslämmitin päällä kyseisenä aikana. Vuosikulutus ollut noin 5000-6000 kWh.

Ja mikä MLP teillä on? Onko erillistä lisävaraajaa? Meille tulossa 300l lisävaraajalla ja ilman invertteriä oleva MLP.

 

[kajakkivajakki]

Ylläoleva pankki&maksukyky yms keskustelu alkaa mennä jo aikalailla ohi ketjun aiheesta.

Olisko ollut 700-900 kWh/kk pahimmillaan, silloinkin oli autotallissa rakennuslämmitin päällä kyseisenä aikana. Vuosikulutus ollut noin 5000-6000 kWh.

Hieman skeptisesti suhtaudun tuohon sun vuosikulutus arvioon, kun kyllä tuonkokoisessa talossa menee käyttösähköönkin helposti se 3000 kWh vuodessa. Vaikka nykyaikainen hirsitalo on ihan suhteellisen pihi energiankulutuksessa, muttei se silti ole matalaenergiatalo.
Eikä sun tarvi arvailla kun sähkönkulutus on ihan verkon omistajan tai sähkön myyjän palvelusta tarkistettavissa.

Tuntuu vain käsittämättömältä että autotallia ja tupaa pitää lämpöisenä vuoden 2000 kwh, vaikka onkin nykyaikainen tehokas maalämpökone.

 

[sledass]

Eikös tuollainen pienikin rakennuslämmitinkin haukkaa jo enemmän kuin tuo 700-900kwh/kk (riippuu tietenkin kuinka paljon on päällä)…

Itse menin vaihtamaan sähköyhtiötä juuri, niin meni tuo historiatiedot sitä myötä, mutta ulkomuistista viime tammikuu n. 1000kwh, helmikuu n. 900kwh, maaliskuu n. 800kwh. Hirsitalo, 137m2 huoneistoala, maalämpö (sähkökiuas vieläkin asentamatta), ikkunapinta-alaa kohtalaisen reilusti, 2 aikuista + 2 teini-ikäistä tyttöä.

 

[Juha Kokkonen]

Hieman skeptisesti suhtaudun tuohon sun vuosikulutus arvioon, kun kyllä tuonkokoisessa talossa menee käyttösähköönkin helposti se 3000 kWh vuodessa. Vaikka nykyaikainen hirsitalo on ihan suhteellisen pihi energiankulutuksessa, muttei se silti ole matalaenergiatalo.
Eikä sun tarvi arvailla kun sähkönkulutus on ihan verkon omistajan tai sähkön myyjän palvelusta tarkistettavissa.

Tuntuu vain käsittämättömältä että autotallia ja tupaa pitää lämpöisenä vuoden 2000 kwh, vaikka onkin nykyaikainen tehokas maalämpökone.

Ei ole mitään arvailua, seuranta Elenian Aina -palvelusta ja tiedot sieltä. Autotallissa ei ole ollut toistaiseksi lämpöjä, ensi talveksi tulee ilmalämpöpumppu.

Tuossa viimeisin täysi vuosi. Viime joulukuussa oli näemmä muistelemaani enemmän, koska silloin oli se rakennuslämmitin tavallista enemmän päällä rakenteluhommien aikana.

Paljon sulla rakennuslämmitin vei sähköä talvi kuukausina? Itsellä jännittää kovastikin sähkölaskut nyt, kun talvea vasten rakennetaan ja mlp pönttöjä ei oikein mistään saa

En osaa sanoa, ei ollut kuin satunnaisesti päällä kun tallissa tehtiin jotain. Olisko jotain 300-500 kWh extraa kuussa maksimissaan. Talossa ei tarvittu lämmitintä rakennusaikana, kuivain oli kesällä valun kuivuessa.

Ja mikä MLP teillä on? Onko erillistä lisävaraajaa? Meille tulossa 300l lisävaraajalla ja ilman invertteriä oleva MLP.

Nibe f1255 muistaakseni. Ei ole lisävaraajaa.

 

[toli]

Paljon sulla rakennuslämmitin vei sähköä talvi kuukausina? Itsellä jännittää kovastikin sähkölaskut nyt, kun talvea vasten rakennetaan ja mlp pönttöjä ei oikein mistään saa

Katsoin omia kulutuksia viime talvelta. Lämmöt lyötiin päälle tammikuun puolessa välissä, kun eristeet oli paikallaan. Tuolloin helmikuussa rakennusaikainen sähkönkulutus oli 5770kWh ja maaliskuussa 4630kWh. Tuosta valtaosa on rakennuslämmittimien viemää sähköä. Kyseessä 128m2 hirsitönö. Eli aika reippaasti kului sähköä rakennusaikana vs. normaali käyttö.

 

[tietokonerikki]

Katsoin omia kulutuksia viime talvelta. Lämmöt lyötiin päälle tammikuun puolessa välissä, kun eristeet oli paikallaan. Tuolloin helmikuussa rakennusaikainen sähkönkulutus oli 5770kWh ja maaliskuussa 4630kWh. Tuosta valtaosa on rakennuslämmittimien viemää sähköä. Kyseessä 128m2 hirsitönö. Eli aika reippaasti kului sähköä rakennusaikana vs. normaali käyttö.

Nyt, jos noi energiahinnat jäävät pysyvästi? korkeiksi, joutunee enemmän miettimään talvirakentamisen lisäkuluja ja missä vaiheessa talon eristykset ovat talveen siirtyessä. Kertarakentajalle ei aina noi työnaikaiset lämmityskulut tule mieleen,
kustannusten arviointi vaiheessa.

Ei ole mitään arvailua, seuranta Elenian Aina -palvelusta ja tiedot sieltä. Autotallissa ei ole ollut toistaiseksi lämpöjä, ensi talveksi tulee ilmalämpöpumppu.

Tuossa viimeisin täysi vuosi. Viime joulukuussa oli näemmä muistelemaani enemmän, koska silloin oli se rakennuslämmitin tavallista enemmän päällä rakenteluhommien aikana.




En osaa sanoa, ei ollut kuin satunnaisesti päällä kun tallissa tehtiin jotain. Olisko jotain 300-500 kWh extraa kuussa maksimissaan. Talossa ei tarvittu lämmitintä rakennusaikana, kuivain oli kesällä valun kuivuessa.

Vähällä olet päässyt, eli olet tehnyt hyviä ratkaisuja/ valintoja.

Nibe f1255 muistaakseni. Ei ole lisävaraajaa.

Näin tekniikasta kiinnostuneena , tästä tuli tahahon naurahdus Mielikuvana "ei ole ollut tärkeysjärjestyksesä kovinkaan kiinostava aihe" sinulle, olemme niin erilaisia.
Toisaalta ton voisi tulkita niin, että Nibe F1255 on toiminut niin kuin pitääkin (kulutuslukemasikin sen kertovat), eikä sen tarkkailuun ole suotta tarvinnut aikaansa kuluttaa.
Senkin pienen lisäajan on voinut käyttää siellä autotallissa? Tästä tuli mieleen , mites se hallinosturihanke on edennyt?

 

[Juha Kokkonen]

Näin tekniikasta kiinnostuneena , tästä tuli tahahon naurahdus Mielikuvana "ei ole ollut tärkeysjärjestyksesä kovinkaan kiinostava aihe" sinulle, olemme niin erilaisia.
Toisaalta ton voisi tulkita niin, että Nibe F1255 on toiminut niin kuin pitääkin (kulutuslukemasikin sen kertovat), eikä sen tarkkailuun ole suotta tarvinnut aikaansa kuluttaa.
Senkin pienen lisäajan on voinut käyttää siellä autotallissa? Tästä tuli mieleen , mites se hallinosturihanke on edennyt?

Kyse on nyt ehkä ennemminkin siitä, että kun ulkomuistista asioita heittää, niin ei ole tapana sanoa asioita varmana jos on pieni epäilys. Pumppua ei päässyt taloa rakentaessa juuri speksaamaan, koska talofirmalla oli käytännössä yksi vaihtoehto ja siitä eri tehoversiot.

Autonostinta ei ole vielä ja saas nähdä tuleeko vielä kuluvankaan talven aikana. Riippuu rahankäytön priorisoinneista.

 

[Darknessi]

Olisko ollut 700-900 kWh/kk pahimmillaan, silloinkin oli autotallissa rakennuslämmitin päällä kyseisenä aikana. Vuosikulutus ollut noin 5000-6000 kWh.

Tuo on kyllä todella nätti kulutus vuositasolla. Meillä rakennuslupaa varten tehty energiaselvityksessä arvioitu sähkökulutus 144m2 taloon oli 12000 kWh. Tottakai meillä on varaava takka ja muurattu piippu, jotka pahimmilla pakkasilla laskee sähkökulutuksen määrää roimasti. Ja erilliseen saunatupaan tulee myös puukiuas, eli saunominenkaan ei kuluta sähköä kuin lämpimän veden osalta.

 

[Juha Kokkonen]

Tuo on kyllä todella nätti kulutus vuositasolla. Meillä rakennuslupaa varten tehty energiaselvityksessä arvioitu sähkökulutus 144m2 taloon oli 12000 kWh. Tottakai meillä on varaava takka ja muurattu piippu, jotka pahimmilla pakkasilla laskee sähkökulutuksen määrää roimasti. Ja erilliseen saunatupaan tulee myös puukiuas, eli saunominenkaan ei kuluta sähköä kuin lämpimän veden osalta.

Meillä myös pienehkö varaava takka, mutta aika vähän tuli lämmitettyä etenkin ensimmäisenä talvena. Sauna sähköllä ja sitä tulee käytettyä suht usein.

Meillä energiaselvityksessä ostoenergian tarve 9288 kWh/vuosi.

Mutta joo, nämä sopisi ehkä paremmin tuonne asuinkustannusketjuun, jos ei juuri spesifisti tämä meidän muuttovalmis talopaketti ole kiinnostuksen kohteena.

 

[kajakkivajakki]

Ei ole mitään arvailua, seuranta Elenian Aina -palvelusta ja tiedot sieltä. Autotallissa ei ole ollut toistaiseksi lämpöjä, ensi talveksi tulee ilmalämpöpumppu.

Tuossa viimeisin täysi vuosi. Viime joulukuussa oli näemmä muistelemaani enemmän, koska silloin oli se rakennuslämmitin tavallista enemmän päällä rakenteluhommien aikana.

Uskottava se on kun omin silmin näkee. Kuten edellä mainittukin niin hyviä valintoja on tehty. Nykyaikaiset kodinkoneetkin varmasti auttavat ja oletettavasti käyttäjätkin ovat tarkkoja energian tuhlailusta. Itsellä kun menee kaukolämpöasunnossa se 250 kwh kuukaudessa vaikka neliöitä on vain puolet. Yksi kunnon löylyttelytuokiokin vie aina sen 10 kwh.

 

[Tapsa32]

Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.

 

[Harvey]

Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.

Siinäpä ne järkevät vaihtoehdot on.

 

[zeniitti]

Kannattaa selvittää kuin pitkä kaivon pitäisi olla, että maalämpö onnistuu. Mieti valmius aurinkopaneeleille, harjulla voi olla suotuisatkin olosuhteet energian saantiin.

 

[iltanen]

Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.

Maalämpö tullee normaalitasoisilla hankintahinnoilla halvemmaksi pitkällä aikavälillä (10-20v). Hankala maasto saattaa tosin nostaa kaivon hintaa suhteettoman suureksi. Onko mahdollisuutta laittaa keruuputkia vaakaan?

Meille porattiin 200m kaivo, josta ensimmäiset 66m oli savea. Kokonaishinta kaivolle 9500€. Oletan maalämpöpumpun kestävän käyttöä paremmin kuin VILP, jolloin hankinta tulee joskus omana elinaikana kannattavaksi. Näyttääpähän ainakin hyvältä myynti-ilmoituksessa joskus tulevaisuudessa.

Nykyaikaiset VILPit jaksavat lämmittää kompressorilla aina -25c asti. Tuohon kannattanee panostaa, jotta jälkikäteen ei jää harmittamaan, kun -15c jälkeen aletaan lämmittämään vastuksilla.

NIBE POLAR ilma-vesilämpöpumppukokonaisuus | NIBE

NIBE POLAR premium-luokan ilma-vesilämpöpumppu

www.nibe.eu

 

[JuhaH]

Hirsitalo on sen verran energiasyöppö puutteellisen eristyksen takia, että maalämpö on melkein pakollinen jotta talosta see edes jokseenkin energiataloudellisen. Itse en ihan ymmärrä tätä hirsitaloinnostusta, mutta jokainen toki tekee rahoillaan mitä haluaa.

 

[pinkeliviinica]

Ollaan vaimon kanssa suunniteltu hirsitalon rakennuttamista. Tonttikin on jo aika pitkälti kiikarissa ja tarkoitus olisi rakentaa talo tasaiselle harjulle. Noilla harjuilla saattaa olla maalämmön saaminen vaikeaa, mutta mitä muita lämmitysvaihtoehtoja kannattaisi ottaa huomioon?

Myyjä suosittelti ilmavesilämpöpumppua ja varaavaa takkaa avuksi lämmittämään läpi kylmimpien pakkasjaksojen.

ennenkuin lyö mitään lukkoon niin kannattaa varmistaa että saako juuri harjulle rakentaa ? joissain paikoissa voi olla kiellettyä rakentaa juurikin harjun päälle eli rakentaminen on sallittua vain rinteeseen "upotettuna tms" vaikka sijainti olisikin taajaman ulkopuolella eli "keskellä metsää"
kannattaa myös ensin kysellä sen talon hintaa hirsisenä niin voi olla että sen jälkeen ei enään teekkään mieli rakentaa hirrestä... esimerkin vuoksi oma yksikerroksinen "puutalo" 132m2 maksaa muuttovalmiina noin 230tonttua.. samalla pohjapiirustuksella hirsitalot olivat noin 300tonttua vielä syksyllä/talvella -21...

 

[Tapsa32]

ennenkuin lyö mitään lukkoon niin kannattaa varmistaa että saako juuri harjulle rakentaa ? joissain paikoissa voi olla kiellettyä rakentaa juurikin harjun päälle eli rakentaminen on sallittua vain rinteeseen "upotettuna tms" vaikka sijainti olisikin taajaman ulkopuolella eli "keskellä metsää"
kannattaa myös ensin kysellä sen talon hintaa hirsisenä niin voi olla että sen jälkeen ei enään teekkään mieli rakentaa hirrestä... esimerkin vuoksi oma yksikerroksinen "puutalo" 132m2 maksaa muuttovalmiina noin 230tonttua.. samalla pohjapiirustuksella hirsitalot olivat noin 300tonttua vielä syksyllä/talvella -21...

Kiitos kaikille vinkeistä. Meillä on kiikarissa kunnan kaavoittama alue, josta siis olemme tontista tarjoamassa. Suunnittelemamme hirsitalon hinta, siis pelkän muuttovalmiin talon, on n. 220 tuhatta euroa.

 

[pinkeliviinica]

jatkoa omaan projektiin....
se mikä oikeastaan harmittaa kaikkein eniten tässä kohtaa "rakentamista" on se että vaikka periaatteessa tietoa on netissä jonkin verrankin niin silti missään ei ole mainittu tai kerrottu pikku detaljeista jotka sitten tässä alkuvaiheessa kuitenkin tuntuu ihan mahdottoman pitkältä ajalta....

nimittäin maanmittauslaitoksen käynnin jälkeen jolloin saatiin tontille rajapyykit maastoon niin lopputuloksen viimeistelyyn menee kaikkine valitusaikoineen kuukausi taas lisää... tiesin toki siis että hommassa kestää ja esim mml:än sivuillakin on usein karkea arvio siitä kauanko tontin lohkoamisessa kestää kaikkine vaiheineen (lohkoamisen alussa noin 4kk) ja kuitenkin nyt on mennyt jo 8kk ja vieläkään ei ole valmista

toinen ropleema suunnittelutarvelupa.. alustavasti on arvioitu että kestää 6vk mutta nyt kun lupahakemus on vireillä niin jokaiselle lausunnon antajalle on näköjään annettu 1kk aikaa antaa lausunto ja vasta tämän kierroksen jälkeen luvasta voidaan tehdä päätös... mutta ei siinä vielä kaikki sillä silloin vasta alkaa taas valitusaika 1kk ja vasta sitten tämän jälkeen lupa on virallinen....

JA vasta tämän jälkeen voidaan rakennuslupa ottaa käsittelyyn jossa taaaas menee aikaa kun paperia pyöritellään..... voi jessuksen munaskuit
jotta voisin päästä rakentamaan ajoissa eli ennen joulua jolloin kenties saan rakennusluvan niin tällöin pitää erikseen anoa rakennusluvan kanssa aloittamisoikeutta ennenaikaisesti ja siinäkin toki menee aikaa mutta kenties säästää silti muutaman viikon tai jopa kuukaudenkin ajallisesti.
aloittamisoikeutta varten tarvitaan vielä kaksi hankevastaavaa jos homma menee persiilleen (henkilöt eivät saa olla samoja ketkä hakee rakennuslupaa) ja tämänlisäksi pitää pankkiin tallettaa vakuus (noin 50e/talon m2) jotta jos lupaa ei saada niin tällä rahalla sitten voidaan tontti ennalistaa (eli jo rakennetut perustukset purkaa jne)
huoh
olen kyllä vasta sitten huojentuneempi kun pääsee tästä "virastojen paperinpyörittämisestä" eroon ja että pääsee oikeasti rakentamaan.

onneksi tontille saa kuitenkin tehdä jo tien ilman mitään lupia niin aika ei mene ihan totaalisen haaskuun...
jos jotakuta kiinnostaa niin meillä tienpohjaa on tehty nyt noin 40metriä ja isompaa louhosta (0-250mm) on mennyt nyt 500 tonnia ja tämänpäivän hinnoilla noin 4000euroa kuljetuksineen (10km)... vaikka tonnimäärä kuulostaa isolle niin ei sillä nyt ihan mahottomasti ole saatu näkyvää aikaiseksi sillä tienpohjalla kuitenkin pitää olla aika paksulti ko soraa tms ja yksi isompi kuoppa mahtui väliin

epävirallisesti voisin toki ennakoida ja silti rakentaa esim sadevesikaivot yms salaojat ja naamioida ne siten etteivät ne sitten näy kun lupa tulee ja rakennustarkastaja tulee tontille pitämään aloituskokousta.... tällöin säästäisi aikaa taas koska talvi on kuitenkin tulossa ja kun maa menee pakkaselle niin siinä ei onnistu kaivuut ilman lämmittämistä eli lisä kuluja taas.... helpointa olisi kaivaa nyt vielä kun maa on sulaa (mutta jätän tämän nyt ihan vain varmuuden vuoksi tekemättä ettei rakennustarkastaja sitten aloituskokouksessa huomaa noita ja lätkäise jotain sakkoa luvatta aloittamisesta sekä sen jälkeen tarkastaja on varmasti vitt*maisenpi kun on jo rikkonut sääntöjä kerran)

 

[Raaka]

jatkoa omaan projektiin....

Tässä tulikin hyvin informaatiota että paljonko kannattaa aikaa varata. Kiitos.

Mielenkiinnosta, minkälainen oli alkuperäinen aikataulu talolle?

 

[pinkeliviinica]

Mielenkiinnosta, minkälainen oli alkuperäinen aikataulu talolle?

jos luet pari kolme sivua täällä takaisinpäin niin selviää
lyhyesti kuitenkin: alunperin olin ajatellut että rakentamaan olisi päässyt jo tämän vuoden jussina

onneksi sentään aikataulua parantaa se että tontille saa jo nyt vetää tien (ilman lupia tms kun tie ei vaadi sellaisia) joka on käytännössä jo puolet koko maaurakasta.
onneksi myös porakaivoa saa myös jo nyt porailla sekä vetää talon kulmalle sähköäkin...
myöskin talon pohjan voi kuoria pinta aineksesta veke ja valmistella sitäkin että sitten joskus kun oikeasti luvan saa niin "periaatteessa" muutamalla ruopasulla on pohjat tehtynä
mutta siltikin nukkuisin yöni paremmin että nämä olisi jo valmiiksi tehtynä ja nyt olisi vain "ongelmana" odotella talopakettia jonka pitäisi alustavasti saapua viikolla 50...

lisäyksenä se että aivan näin paljon ongelmiahan/viivästyksiä ei olisi ollut jos olisi ollut jo valmis tontti jonka olisimme vain ostaneet yms... nyt mentiin vaikeimman kautta kun tonttia piti ensin lohkoa jne....

 

[Behemoth]

nimittäin maanmittauslaitoksen käynnin jälkeen jolloin saatiin tontille rajapyykit maastoon niin lopputuloksen viimeistelyyn menee kaikkine valitusaikoineen kuukausi taas lisää... tiesin toki siis että hommassa kestää ja esim mml:än sivuillakin on usein karkea arvio siitä kauanko tontin lohkoamisessa kestää kaikkine vaiheineen (lohkoamisen alussa noin 4kk) ja kuitenkin nyt on mennyt jo 6kk ja vieläkään ei ole valmista

Ohhoh onpas näissäkin eroja kuntien välillä. Ostettiin itse tontti kesäkuussa 2021 ja tontin kauppakirjaan oli laitettu ehto, että tonttikaupat perutaan, jos rakennuslupaa ei myönnetä. Rajojen käynti mml:n ja maanomistajan kanssa oli syyskuun loppupuolella 2021. MML ei halunnut pitää lohkomiskokousta ennen kuin rakennuslupa on saatu, jotta ei tule tehtyä turhaa työtä. Rakennuslupahakemus laitettiin sisään tammikuussa 2022 ja lupa saatiin helmikuussa 2022. Lohkomiskokous oli vasta toukokuussa 2022 ja valitusaika taisi umpeutua ja lohkomislasku tuli postissa joskus heinäkuun alussa.

Eli toisin sanoen tämä lohkomisprosessi ei vaikuttanut meidän rakennusaikatauluun millään tavalla ja talopaketti oli jo pystyssä ennen kuin lohkominen oli saatu virallisesti päätökseensä.