Valmistalopaketit

Noo, uskotaan ilman todisteluja. Vertasin automaattisesti meidän kulutukseen saunan osalta, kun se on n. 7kw/h ja yksi saunosmiskerta n. 2h. tekisi meidän kiukaalla 3500kwh/12kk
Kyseessä tosiaan oli sellainen pieni, mauton ja tehoton peruskiuas. Tuli mieleen sanoa, että tosiaan jos tuo oli 95 neliön asunto, niin olisihan kulutus toki huomattavasti suurempi vaikkapa 150 neliön omakotitalossa. Nykyään meneekin sitten ~300kWh/kk pelkkään ylläpitolämpöön aina valmiissa kiukaassa.
 
PILPin hyötyusuhde on erittäin korkea nykyaikaisessa talossa tuonne -2'C asti. Ainakin oma taloni toimi pelkästään PILP:n sisäänrakennetun lämpöpumpun varassa tuohon lämpötilaan saakka kunnes lisävastus tuli peliin mukaan avittamaan. Tuo vaati melkoista optimointia ja ei varmaan kyllä suurimmalla osalla onnistu. PILP kuluttaa paljon energiaa jos sen säädöt on pielessä sillä kapistuksen vastuulla on kuitenkin lämmin käyttövesi, ilmanvaihto sekä lattialämmitys.

Täälä mennään PILP:llä n. -10c asti parin talven kokemuksella ennen vastuksien polttoa. Voi olla että ens talvena vähä kylmempäänkin kun säädin kesällä asetuksia ja ilmasin järjestelmän huolella, niin hyötysuhde on varmaan parantunut hiukan. Kysessä 2020 käyttöönotettu 150m2 talo Pirkanmaalla. Kokonaiskulutus on pyörinyt 15-18MWh/a tietämillä mutta tuossa on mukana ulkoporeallas ja sähkölämmitteinen varasto niin pelkän talon osalta kulutus varmaan on alle 10MWh.

Omalla kokemuksella on olemassa "PILPjä" ja PILPjä.. jälkimmäiseen ryhmään menee Niben F750 ainakin jota pidetään mlp veroisena, varmaan muitakin on olemassa. Esim Nilanin EC9 on taas mielestäni ekassa ryhmässä, sehän lämmittää aina vastuksilla huoneen ja pelkkä käyttövesi tehdään poistoilmalla.

Täysin optimaalisen lämmitysjärjestelmän valinta on varmaan muuttuvassa maailmassa melko mahdoton tehtävä. Ite laskin pari vuotta sitten PILP:n edullisimmaksi investointikulut huomioiden. Nyt jos laskis niin varmaan kaukolämpö olisi edullisin ja sitten eri lämpöpumppuratkaisut. Ens vuonna varmaan taas eripäin kun sähkön ja kaukolämmön hinnat elää.
 
Täälä mennään PILP:llä n. -10c asti parin talven kokemuksella ennen vastuksien polttoa. Voi olla että ens talvena vähä kylmempäänkin kun säädin kesällä asetuksia ja ilmasin järjestelmän huolella, niin hyötysuhde on varmaan parantunut hiukan. Kysessä 2020 käyttöönotettu 150m2 talo Pirkanmaalla. Kokonaiskulutus on pyörinyt 15-18MWh/a tietämillä mutta tuossa on mukana ulkoporeallas ja sähkölämmitteinen varasto niin pelkän talon osalta kulutus varmaan on alle 10MWh.

Omalla kokemuksella on olemassa "PILPjä" ja PILPjä.. jälkimmäiseen ryhmään menee Niben F750 ainakin jota pidetään mlp veroisena, varmaan muitakin on olemassa. Esim Nilanin EC9 on taas mielestäni ekassa ryhmässä, sehän lämmittää aina vastuksilla huoneen ja pelkkä käyttövesi tehdään poistoilmalla.

Täysin optimaalisen lämmitysjärjestelmän valinta on varmaan muuttuvassa maailmassa melko mahdoton tehtävä. Ite laskin pari vuotta sitten PILP:n edullisimmaksi investointikulut huomioiden. Nyt jos laskis niin varmaan kaukolämpö olisi edullisin ja sitten eri lämpöpumppuratkaisut. Ens vuonna varmaan taas eripäin kun sähkön ja kaukolämmön hinnat elää.

Onhan se mlp aina mlp ja jos sais valita niin kai sen itsekin ottaisin, mutta onhan täällä taas pilp parjaajat päässy vauhtiin. Pirkanmaalla 140 neliön 2015 talo, F750 pilpin lisäksi 2-3 heittomottia puuta takassa, 4 henkilöllä kulutus esim. tälle vuodelle tulee olemaan yhteensä noin 10MWh. Sisällä 21-22 astetta. Tälle syksylle vähän optimoitu asetuksia lisää mut ei erityisemmin ole nuukailtu. Varmaan se tuo pari mottia puuta sit tekee sen lämmön jos ei pilp sitä kerran tee.
 
Viimeksi muokattu:
kulutus.png


Tuossa 180m2 PILP + 2 ILP talon viime vuoden kulutus. Talo valmistunut 2001, 5 asukasta. Takkaa ei muistaakseni kovinkaan montaa kertaa lämmitytty talvella. Vuoden kokonaiskulutus 22000kWh. Luultavasti nykyaikainen talo isommilla eristyksillä vie vähemmän.
Aika kovalta vaikuttaa kulutus, säädöt kunnossa?
Meillä talo -86 120m2 +40m2 puolilämmin (10-15c) talli. Kämppä suoralla sähkölämmityksellä (50/50 patterit ja ei varaava lattialämmitys) täsmälleen sama sähkönkulutus sisälämpötilan ollessa 22c. Ei takkaa, joten kaikki lämpiää sähköllä. Sauna lämpiää kerran viikkoon.
2 aikuista ja 2 lasta
 
Meillä kuluu maalämpötalossa 225m2+66m2 11000-12000kw vuodessa. Takkaa lämmitin viime talvena kerran ja sitä edellisnä pari kertaa. Saunassa käydään 2-4krt viikossa ja tv:t, tietokoneet sun muut on melkeempä kokoajan päällä ja etätöitä tehdään säännöllisen epäsäännöllisesti. Pyykinpesukone, kuivausrumpu ja astianpesukone myös pyörii päivittäin. Meillä iso kulutus tulee todennäköisesti käyttöveden kierrosta, koska MLP laitteet on ulkorakennuksessa.

Pitäisin tuota kulutusta melko pienenä. Meillä menee 5 vuotta vanhassa 180+30m2 talossa 13-14 MWh vuodessa "vastaavalla" kutusprofiililla ilman käyttöveden kiertoa ja takkaa satunnaisesti lämmittäen.

Voi olla että pitää ostaa uusi kylmälaite perintökaapin tilalle :rolleyes: Muuta säästökeinoa ei tule mieleen.
 
Onhan se mlp aina mlp ja jos sais valita niin kai sen itsekin ottaisin, mutta onhan täällä taas pilp parjaajat päässy vauhtiin.

Tämäpä näin. Oma F470 on varsin energiatehokas yhdessä takan kanssa. Kokonaiskulutus vuodessa on sähköllä lämpiävän ulkovaraston kanssa, yhden plugarin (joka päivä latauksessa) ja yhden täyssähkön kanssa sen ~14MWh. Talolla on kokoa ~120 neliötä. En nyt näe, että viisinkertainen maalämmön hankintahinta olisi ollut jotenkin järkevää. Takka on, puut omasta metsästä. Ei ongelmia. Toki mlp-tietäjät tietää paremmin kaiken ja mlp kuluttaa kaksi wattia per päivä maksimissaan.
 
Laitetaan tähän väliin meidän Gebwell maalämpöpumpun tämän vuoden kulutustietoja, ihan vertailuksi. Talo 130m2 + 50m2 talli ja tuossa sekä lämmitys että käyttöveden lämmitys/teko. Koko vuoden sähkönkulutus 7180 kWh tällä hetkellä, eli käyttösähkö noin reilu 3000 kWh.


IMG-20221119-WA0000.jpg

Talo (ja talli) on siis uusi, 2022 tammikuussa oli meillä muutto. Pumppu kuitenkin pörissyt jo 2021 syksystä.
 
Onko muita kohtalotovereita jolla talon pitäisi valmistua tammikuun lopulla mutta PILPiä ei ole vieläkään saatu?
Nyt on järjetön tilanne kun raksamiehet pitää asunnon mansikkana (23c) kahdella tai kolmella 3kw puhaltimella. Asensin aiemmin syksyllä ajastinkellon puhaltimeen, että se lämmittää vain öisin, sekä päivällä muutaman tunnin. Nyt kuitenkin puhaltimet ovat pyörineet viimeiset kaksi viikkoa yötä päivää. Minun mielestä lämpötilaksi riittäisi aivan hyvin 15 astetta.

Pörssisähkö, ja ilmeisesti minä joudun maksumieheksi siitä, kun Kastelli ei ole saanut ajoissa toimitettua oikeata lämmönlähdettä.

Vaadin jo kastellilta hyvitystä sähkölaskuun, mutta mitä veikkaatte että tuleeko sitä?
 
Onko muita kohtalotovereita jolla talon pitäisi valmistua tammikuun lopulla mutta PILPiä ei ole vieläkään saatu?
Nyt on järjetön tilanne kun raksamiehet pitää asunnon mansikkana (23c) kahdella tai kolmella 3kw puhaltimella. Asensin aiemmin syksyllä ajastinkellon puhaltimeen, että se lämmittää vain öisin, sekä päivällä muutaman tunnin. Nyt kuitenkin puhaltimet ovat pyörineet viimeiset kaksi viikkoa yötä päivää. Minun mielestä lämpötilaksi riittäisi aivan hyvin 15 astetta.

Pörssisähkö, ja ilmeisesti minä joudun maksumieheksi siitä, kun Kastelli ei ole saanut ajoissa toimitettua oikeata lämmönlähdettä.

Vaadin jo kastellilta hyvitystä sähkölaskuun, mutta mitä veikkaatte että tuleeko sitä?

Meillä suunnilleen vuosi sitten PILP tuli suunnilleen samoihin aikoihin ulkoseinien kanssa, eli ~5-6kk ennen luovutusta.

En tiedä missä vaiheessa teillä on nyt hommat sisällä, mutta tuo lämmitys saattaa myös kuivattamassa sisätiloja. En suosittele säätämään sitä ilman Kastellin ohjeistusta.
 
Pörssisähkö, ja ilmeisesti minä joudun maksumieheksi siitä, kun Kastelli ei ole saanut ajoissa toimitettua oikeata lämmönlähdettä.

Vaadin jo kastellilta hyvitystä sähkölaskuun, mutta mitä veikkaatte että tuleeko sitä?

Riippuu mitä sopimuksessa sanotaan? Usein taitaa olla että asiakas maksaa (jopa hankkii) rakennus aikaisen lämmityksen. Lopullinen lämmön lähde saatetaan asennetaan muutama päivä ennen luovutusta, saatavuuden kanssa ongelmia nyt noissa, eli ei vielä tarkota että sen takia valmistus myöhästyy.
 
Meillä suunnilleen vuosi sitten PILP tuli suunnilleen samoihin aikoihin ulkoseinien kanssa, eli ~5-6kk ennen luovutusta.

En tiedä missä vaiheessa teillä on nyt hommat sisällä, mutta tuo lämmitys saattaa myös kuivattamassa sisätiloja. En suosittele säätämään sitä ilman Kastellin ohjeistusta.
Oma veikkaus on että puhaltimet päällä kuivattamassa lattiavalua, eli katkomalla lämpöjä pääsee sitten tammikuussa riitelemään parketin laadusta..
 
Oma veikkaus on että puhaltimet päällä kuivattamassa lattiavalua, eli katkomalla lämpöjä pääsee sitten tammikuussa riitelemään parketin laadusta..

Lattiavalun kuivaksi saaminen on todella tärkeää ennen sen pinnoittamista.

PILP:sta ei ole omakohtaista kokemusta, mutta yleensä rakennustyömailla koneellista ilmanvaihtoa ei saa kytkeä päälle ennen talon loppusiivoista sen valmistuttua. Muuten ne putkiston on täynnä kaikkea paskaa.

Sillä se betonivalu kuivaa nopeasti kun talossa pidetään riittävää lämpöä ja ilma vaihtuu tehokkaasti sisältä ulos ja päinvastaiseen suuntaan. Erityisesti nyt talvella pakkasilla kun ilma ulkona on "ruutikuivaa", niin se kuivattaa sitä lattiaa tehokkaasti.

PILP itsessään ei tuota oikeastaan mitään energiaa vaan ottaa vain talteen talon poistoilmasta sitä hukkalämpöä. Eli jollakin muulla se talo pitäisi lämmittää vaikka PILP olisi kytetty käyttöön.

Sitä en tiedä missä vaiheessa se lattiavalun betoni kestäisi ottaa vastaan lämpöä lattilämmityksen kautta. Eli missä vaiheessa PILP:lla voisi alkaa sähkövastuksilla lämmittää sitä lattialämmitysputkiin menevää vettä ja nopeuttaa sillä betonin kuivumista.Jos liian aikaisin pukkaa liikaa lattiaan lämmintä lattialämmityksen kautta, niin sehän betonilaatta halkeilee ja voi tulla muutakin ongelmaa. Varmaan alan insinööri osaa sen arvioida.

Hyvä voisi olla porata ne reiät betonilattiaan ja mitata sen betonin kosteus niistä rei'istä sillä standardin mukaisella tavalla ennen kuin lattiaa alkaa pinnoittamaan. Sen verran tärkeää se riittävä kuivuminen, että ainakin itse omaa taloa rakentaessa rakennusaikataulu saisi venyä ennemmin kuukausia tarvittaessa kuin alkaisin pinnoittamaan märkää lattiaa. Riskinä siinä liian aikaisessa märän betonin pinnoittamisessa on home- ja sisäilmaongelmat, mahdolliset hajut ja lattiapinnoitteiden ja laatoitusten meneminen paskaksi.
 
  • Tykkää
Reactions: Ed!
PILP itsessään ei tuota oikeastaan mitään energiaa vaan ottaa vain talteen talon poistoilmasta sitä hukkalämpöä. Eli jollakin muulla se talo pitäisi lämmittää vaikka PILP olisi kytetty käyttöön.

Kyllä se PILP ihan siinä mielessä tuottaa energiaa kuin mikä tahansa muukin lämpöpumppu. Ja lattiankin lämmittää ilman vastuksia jos on valinnut Niben Nilanin sijasta. Toki jos ilmanvaihtoa ei voi kytkeä päälle niin sitten mennään vastuksilla siihen asti joten kysyjälle ei välttämättä suurta apua energiankulutukseen ole rakennusaikana.
 
Kyllä se PILP ihan siinä mielessä tuottaa energiaa kuin mikä tahansa muukin lämpöpumppu. Ja lattiankin lämmittää ilman vastuksia jos on valinnut Niben Nilanin sijasta. Toki jos ilmanvaihtoa ei voi kytkeä päälle niin sitten mennään vastuksilla siihen asti joten kysyjälle ei välttämättä suurta apua energiankulutukseen ole rakennusaikana.

No ei kai nyt sentään? Eikö PILP:n talteenottama lämopöenergia ole peräisin vain siitä jäteilmasta? Pakkasellahan nuo PILP-talot ovat käytännössä suorasähkölämmitteisiä rakennuksia.
 
No ei kai nyt sentään? Eikö PILP:n talteenottama lämopöenergia ole peräisin vain siitä jäteilmasta? Pakkasellahan nuo PILP-talot ovat käytännössä suorasähkölämmitteisiä rakennuksia.

On siinä se kompressori joten kyllä kai se pilp aina enemmän antaa kuin ottaa. Ei se mikään pelkkä lto ole. Jos oma kämppä pysyy ilman vastuksia lämpimänä ainakin -5 asteeseen asti niin ei se nyt ihan mikään suorasähkölämmityskään ole. Senkin jälkeen takalla avustamalla pärjää hyvin ilman vastuksia.
 
Jos siellä lattialämmitys on, niin ainakin meillä oli ihan erillinen kone kiinnitettynä jakotukkiin, joka sitä lattiaa lämmitti ennen kuin oli PILP saapunut. Eikö muka sellaista ole teillä käytössä?
 
Siinä on omat säännöt, miten sitä valettua betonilattiaa saa alkaa lämmittämään valun jälkeen lattialämmityksen kautta ja miten paljon kestää milloinkin sitä kautta lämpöä pistää lattiaan ettei laatta esimerkiksi halkeile.

Netistä löytyy tietoa ja alan ammattilaisille pitäisi olla selvää tuo. Itse ei siis kannata lattialämmitystä kytkeä käyttöön ennen kuin on ihan varma tuosta miten se tulee ottaa käyttöön ja missä vaiheessa ja millä tehoilla.
 
On siinä se kompressori joten kyllä kai se pilp aina enemmän antaa kuin ottaa. Ei se mikään pelkkä lto ole. Jos oma kämppä pysyy ilman vastuksia lämpimänä ainakin -5 asteeseen asti niin ei se nyt ihan mikään suorasähkölämmityskään ole. Senkin jälkeen takalla avustamalla pärjää hyvin ilman vastuksia.

Tottakai sillä pärjää tiettyyn asti, kun sinä sitä poistoilmaa lämmität myös ihmisillä, valaistuksella, uunilla, saunalla, lattialämmityksellä sekä sähkölaitteilla. Ei se poista sitä tosiasiaa, että PILP-talot ovat pakkasilla suorasähkölämmityksen varassa. Takan lämmityskommenttiin en viitsi edes vastata.

Eli PILP ei tosiaankaan "tuota energiaa siinä kuin mikä tahansa muukin lämpöpumppu". Jos nyt vaikka maalämpöön verrataan, niin ollaan vähän eri tilanteessa.
 
Jos siellä lattialämmitys on, niin ainakin meillä oli ihan erillinen kone kiinnitettynä jakotukkiin, joka sitä lattiaa lämmitti ennen kuin oli PILP saapunut. Eikö muka sellaista ole teillä käytössä?


Joo ei ole, äsken törmäsin raksalla kosteusmittaajaan joka sanoi että olisi erittäin tärkeää saada lattia lämpimäksi. Viime kosteusmittaus tehtiin noin 3 viikkoa sitten ja silloin kosteudet olivat vielä hiukan yli sallittujen rajojen, että lattiaa voisi alkaa tekemään.
 
Tottakai sillä pärjää tiettyyn asti, kun sinä sitä poistoilmaa lämmität myös ihmisillä, valaistuksella, uunilla, saunalla, lattialämmityksellä sekä sähkölaitteilla. Ei se poista sitä tosiasiaa, että PILP-talot ovat pakkasilla suorasähkölämmityksen varassa. Takan lämmityskommenttiin en viitsi edes vastata.

Eli PILP ei tosiaankaan "tuota energiaa siinä kuin mikä tahansa muukin lämpöpumppu". Jos nyt vaikka maalämpöön verrataan, niin ollaan vähän eri tilanteessa.

No ei se pilp ole maalämmön veroinen mutta aina yhtä huvittavaa kun mlp-lämmittäjän hihat palaa ja sen mielestä muut lämmitystavat kuluttaa vuodessa vähintään 10MWh enemmän.
 
PILP VS MLP on kyllä ihan turha väittelykohta kun puhutaan appelsiinistä ja omenoista.
PILP on entrylevel jonka ei ole tarkoituskaan toimia -20c asteen pakkasella.

Hintaerokin nykyään on aika raju verratuna mitä tilanne oli 4v sitten. MLP hinnat on karanneet käsistä kun ihmiset vaihtavat öljylämmityksiä urakalla MLP.


Jos joku 120m2 ja 2.6metrisellä huonekorkeudella ja siihen vielä 5-henkinen perhe jossa lutrataan vettä urakalla maksaa huomattavasti enemmän mitä vs. kokoonpanolla 2-henkisellä perheellä, joka vielä jaksaa lämmittää takkaa joka päivä.


1670852850354.png



Lähde:
Hybridilämmitysjärjestelmät pientaloissa
 
Paljon myös vaikuttaa kuinka läträilee lämpimällä vedellä. PILP on varmasti hyvä vaihtoehto alta 130m2 taloissa jos tiedostaa sen miten se toimii. Meilläkin se oli vaihtoehtona kun alettiin 2018-2019 taloa suunnittelee ja rakentaa. Päädyttiin lopulta MLP ja ei ole nyt kalliin sähkön aikana harmittanut vaikka meillä on vain 127m2 talo. Viime vuoden kulutus MLP osalta näyttäisi olevan 2000kwh.
 
Pilpillähän tulee kompressorin teho vastaan hyvin nopeasti. Niben halvempi F470 tuottaa kompressorilla 2,18kW eli ei kovin pitkälle päästä pakkasilla tai isolla vesitarpeella.

Isommalla F750 tehdäänkin sitten tehokkaammin lämpöä, mutta hintalappu vastaakin sitten maalämpöpumppua.

F470 kustantaa 9 000€
F750+SAM41 kustantaa 13 000 €
MLP+IV-kone kustantaa 13 000 €

Asennushinnoista tuntitöinä tehtynä en osaa sanoa. Maalämmön maapiiri kustantanee 2 000 €, kaivo 4 000 - 10 000 €.

F470:sta saa lueskella paljon kompressoririkoista. Jonkinlainen analyysi taisi olla tästä se, että kun kompuraa ajetaan jatkuvasti täydellä teholla, on oletettu elinikäkin aika lyhyt. Invertteriohjatut maalämpöpumput pyörii täysillä vain hyvin harvoin eli olettaisi näiden kestävän hyvin pitkään. Varmasti silti löytyy hyvin vanhojakin Pilpejä, mutta taitaa maalämpöpumppujen keskiarvoinen käynti-ikä olla tuplat F470 nähden. Kaivo ei taida sataan vuoteen tarvita minkäänlaista ylläpitoa, jos porausvaiheessa ei ole pihistelty.

Täällä oli 94m2 okt kulutus F470:lla 5000 kWh käyttö + 7000 kWh lämmitys. Nykyinen 187m2 okt kulutus S1255:lla 6000 kWh käyttö + 4000 kWh lämmitys (23m2 varaston lattiavastukset taitaa kuluttaa tuohon päälle vielä 1000kWh eli kokonaiskulutus 11 000 kWh). Kuutioitakin jälkimmäisessä talossa taitaa olla 2,5-kertaisesti eli suhteellinen ero on kyllä merkittävä jo sähkön normaalilla 13c/kWh kokonaiskustannuksella.

Käytännössä PILP sopii siis paremmin pienen talon aktiiviselle takanlämmittäjälle, jolle tavoitelämpö ei ole 21c korkeampi.

Ja tärkeimpänä vielä: F470 tuloilman kanssa pelleily otti päähän vuoden joka viikko...
 
Paljon myös vaikuttaa kuinka läträilee lämpimällä vedellä. PILP on varmasti hyvä vaihtoehto alta 130m2 taloissa jos tiedostaa sen miten se toimii. Meilläkin se oli vaihtoehtona kun alettiin 2018-2019 taloa suunnittelee ja rakentaa. Päädyttiin lopulta MLP ja ei ole nyt kalliin sähkön aikana harmittanut vaikka meillä on vain 127m2 talo. Viime vuoden kulutus MLP osalta näyttäisi olevan 2000kwh.

LTO:n laskurilla laskin, että 50 litraa sekunnissa jos on ilmanvaihto, niin Jyväskylän ilmastossa se ilmanvaihto vie standardivuonna 8.885 kWh energiaa pellolle talosta. Jos siinä on LTO kone, jonka vuosihyötysuhde on 67 prosenttia, niin se ottaa talteen energiaa 5.995 kWh ja kartanolle päätyy 2.890 kWh.

LTO koneen jos heivaa mäkeen ja laittaa tilalle PILP:n, niin ison osan tuosta hukkaan muuten menevästä 2.890 kWh määrästä saisi talteen. Kenties kahden hengen lämpimän käyttöveden suunnilleen vuodeksi? Toki se PILP vie myös energiaa, niin lopputulos on sen sähkönkulutus huomioiden huonompi. Suunnilleen kenties sen lämpimän käyttöveden tuottaa lämmityskauden ulkopuolella plussana LTO vehkeeseen verrattuna eli luokkaa 1000 kWh energiaa? Toki sillä PILP:illä voi poistoilman avulla lämmittää koko asunnon ympäri vuoden kun polttaa takassa tai uunissa himskatista puuta. Silloin se PILP sitten jakaa sen lämmön lattialämmitykseen. Toki sama olisi silloin laittaa puukattila tekniseen tilaan jos puulla haluaa lämmittää koko asunnon.

PILP maksaa kuitenkin hankittaessa niin paljon ja käyttöikä on niin lyhyt sillä, että en itse näe mitään järkeä sen hankinnassa. Ennemmin LTO ja VILP jos rahat on tiukalla ja mieluummin vielä LTO ja maalämpö jos lompakossa rahaa riittää tai pankista lainaa irtoaa.

Nykyisellä sähkönhinnalla maalämmön takaisinmaksuaika verrattuna sähkölämmitykseen taitaa olla noin 2 vuotta. Sen varaan ei kuitenkaan kannata laskea kun sähkönhinta toivottavasti tulee alas lähivuosina.
 
PILP VS MLP on kyllä ihan turha väittelykohta kun puhutaan appelsiinistä ja omenoista.
PILP on entrylevel jonka ei ole tarkoituskaan toimia -20c asteen pakkasella.

Hintaerokin nykyään on aika raju verratuna mitä tilanne oli 4v sitten. MLP hinnat on karanneet käsistä kun ihmiset vaihtavat öljylämmityksiä urakalla MLP.


Jos joku 120m2 ja 2.6metrisellä huonekorkeudella ja siihen vielä 5-henkinen perhe jossa lutrataan vettä urakalla maksaa huomattavasti enemmän mitä vs. kokoonpanolla 2-henkisellä perheellä, joka vielä jaksaa lämmittää takkaa joka päivä.


1670852850354.png



Lähde:
Hybridilämmitysjärjestelmät pientaloissa

Tuolla laskemalla ei taida olla mitään merkitystä tämän hetken kustannuksissa. Laskelmä yllä perustuu tämän kaltaiseen sähkönhintaan:

1670881800995.png


Nythän porukka hyppisi tasajalkaa riemusta jos löytäisi alle 20 sentin kWh sähkösopimuksen. Em. syystä kaukolämmön ja maalämmön kilpailukyky on noussut eri dekadille suoran sähkölämmityksen kanssa.
 
Tuolla laskemalla ei taida olla mitään merkitystä tämän hetken kustannuksissa. Laskelmä yllä perustuu tämän kaltaiseen sähkönhintaan:

1670881800995.png


Nythän porukka hyppisi tasajalkaa riemusta jos löytäisi alle 20 sentin kWh sähkösopimuksen. Em. syystä kaukolämmön ja maalämmön kilpailukyky on noussut eri dekadille suoran sähkölämmityksen kanssa.

Eihän se muuta suhdelukuja suuntaa tai toiseen. Hyötysuhteet ja erot pysyy samana.

Päästään sitten toiseen mielenkiintoisempaa aiheiseen kuten kuoletusaika jolloin muutaman vuoden talossa asuvat eivät laita mlp koska haluavat maksimoida voittonsa.

Eikä kukaan tiedä mitä syksy maksaa ens syksynä.
 
LTO:n laskurilla laskin, että 50 litraa sekunnissa jos on ilmanvaihto, niin Jyväskylän ilmastossa se ilmanvaihto vie standardivuonna 8.885 kWh energiaa pellolle talosta. Jos siinä on LTO kone, jonka vuosihyötysuhde on 67 prosenttia, niin se ottaa talteen energiaa 5.995 kWh ja kartanolle päätyy 2.890 kWh.
Miten tuo 8.885 kWh oli laskettu?
LTO koneen jos heivaa mäkeen ja laittaa tilalle PILP:n, niin ison osan tuosta hukkaan muuten menevästä 2.890 kWh määrästä saisi talteen. Kenties kahden hengen lämpimän käyttöveden suunnilleen vuodeksi? Toki se PILP vie myös energiaa, niin lopputulos on sen sähkönkulutus huomioiden huonompi.
Kyllähän PILP pystyy jäähdyttämään jäteilman kylmemmäksi kuin ulkoilma, jolloin sen vertailukelpoinen vuosihyötysuhde voi olla yli 100%. Eli on sen tuottopotentiaali suurempi kuin tuo 2.890 kWh.

PILPin ongelma Suomen oloissa on se, että lämmön tuotto riippuu poistoilman määrästä ja silloin kun lämmön tarve on suurin, ei taas ilmaa kannattaisi kovin suurella höngällä poistaa.
 
Miten tuo 8.885 kWh oli laskettu?

Laskin tuon luvun jollakin laskurilla, johon oletusarvoksi otin 50 litraa sekunnissa ilmanvaihto ja Jyväskylän standardivuoden sää ja sisäilman lämpötilaksi +21 Celsiusta. Tuolla tavalla saa selville sen suuruusluokan, mitä lämpöä karkaa normaalina vuonna harakoille jos ilma vaihtuu asunnossa tuota tahtia eikä ole mitään lämmön talteenottoa.
 
Näyttökuva 2022-12-13 135203.png

Tuo nyt on yksi esimerkki joka on sinnepäin. Erilaiset toteutuskset hienosäätävät aina tapauskohtaisesti.
 
Lähdettä tälle?

Googleen kun syöttää hakusanaksi Vuosihyötysuhdelaskuri LTO, niin löytyy niitä eri firmojen ja ympäristöministeriön laskureita ilmanvaihdon vuosihyötysuhteen laskemiseen.

25 prosentin vuosihyötysuhteen LTO:lla 75 prosenttia ilmanvaihdon hukkalämmöstä menisi harakoille. En tiedä mistä edes löytyisi noin huonon hyötysuhteen LTO kun ne vanhemmatkin peruskuutiot on luokkaa 50 prosenttia ja uudet venytetyt kuutiot yms. luokkaa 70+ prosenttia.

Normi ilmanvaihdolla on, että noin 0,5 krt koko talon sisäilma vaihtuu tunnissa. Se määrä on ainakin omasta mielestäni liikaa talviajalle kun sisäilma menee sillä ruutikuivaksi pakkasilla.
 
Väite oli että 25 % lämmitysenergiasta IV:n kautta harakoille. Rakennukset ja järjestelmät ovat niin erilaisia, että ei nykyään tuollaisia nyrkkisääntöjä oikein kannata viljellä.
 
Kyllähän tuo asunnon rakentaminen vähän kuumottelee. Ei kiinnostais yhtään enää asua 50 m2 kerrostaloasunnossa ja kaikki rahkeet olis rakentaa omakotitalo (lähipiirissä osaajia). Tonttikin on jo olemassa.

Viimeisin on 105 000, elementeistä asennuksineen. ulkoa valmis, väliseinämateriaalit (~154 m2 omakotitalo, normaalia korkeampi huonekorkeus, ikkunaa, murrettu harjakatto)
 
No ei se pilp ole maalämmön veroinen mutta aina yhtä huvittavaa kun mlp-lämmittäjän hihat palaa ja sen mielestä muut lämmitystavat kuluttaa vuodessa vähintään 10MWh enemmän.

Tämäpä tuo. Jotenkin tuntuu, että mlp-väellä on tahallisesti perusväitteenä se, että mlp talo kuluttaa 5kWh vuorokaudessa -35C pakkasilla ja pilp talo kuluttaa 70kWh kesäkuumallakin. Tälläkin foorumilla on aika paljon "hohhoijaa" -tason näkemystä tässä ja muissa threadeissa tullut ilmi.
 
Tämäpä tuo. Jotenkin tuntuu, että mlp-väellä on tahallisesti perusväitteenä se, että mlp talo kuluttaa 5kWh vuorokaudessa -35C pakkasilla ja pilp talo kuluttaa 70kWh kesäkuumallakin. Tälläkin foorumilla on aika paljon "hohhoijaa" -tason näkemystä tässä ja muissa threadeissa tullut ilmi.
Oma kokemus aikalailla toisinpäin. Oikeiden lämpöpumppujen omistajat ovat kartalla omista järjestelmistään ja kilowateistaan, kun taas PILP:ien kohdalla osa ei tajua että kyseessä on vain vähän normaalia parempi LTO IV-koneessa + mahdollisuus siirtää energiaa muuhunkin kuin tuloilman lämmitykseen. Ihan ok systeemi pieneen ja hyvin eristetty taloon, mutta täytyy ymmärtää että pakkasilla lämmitetään sähköllä, ja muulloinkin hyöty on sidottu ilmanvaihdon volyymiin. Ei kovinkaan moni halua vaihtaa 1/2 tilavuudesta tunnissa, kun rapsakat pakkaskelit.

Jännää että jos puhutaan PILP:stä,niin joku PILP:in omistaja vetää mukaan MLP:n omistajat, miksi? Itselläni ei ole minkäänlaista pumppua.
 
Tämäpä tuo. Jotenkin tuntuu, että mlp-väellä on tahallisesti perusväitteenä se, että mlp talo kuluttaa 5kWh vuorokaudessa -35C pakkasilla ja pilp talo kuluttaa 70kWh kesäkuumallakin. Tälläkin foorumilla on aika paljon "hohhoijaa" -tason näkemystä tässä ja muissa threadeissa tullut ilmi.
Kerroin tuossa yllä omia kokemuksiani pilpistä maalämpöön siirtyneenä. Parhaan vertailunhan saa aikaiseksi kun verrataan eri pumppuja samalla käyttöprofiililla?
Täällä oli 94m2 okt kulutus F470:lla 5000 kWh käyttö + 7000 kWh lämmitys. Nykyinen 187m2 okt kulutus S1255:lla 6000 kWh käyttö + 4000 kWh lämmitys (23m2 varaston lattiavastukset taitaa kuluttaa tuohon päälle vielä 1000kWh eli kokonaiskulutus 11 000 kWh). Kuutioitakin jälkimmäisessä talossa taitaa olla 2,5-kertaisesti eli suhteellinen ero on kyllä merkittävä jo sähkön normaalilla 13c/kWh kokonaiskustannuksella.
Kuinkahan ison kulutuksen maalämmölle olisi voinut laskea tuolle pikkuokt:lle?
 
Oma kokemus aikalailla toisinpäin. Oikeiden lämpöpumppujen omistajat ovat kartalla omista järjestelmistään ja kilowateistaan, kun taas PILP:ien kohdalla osa ei tajua että kyseessä on vain vähän normaalia parempi LTO IV-koneessa + mahdollisuus siirtää energiaa muuhunkin kuin tuloilman lämmitykseen. Ihan ok systeemi pieneen ja hyvin eristetty taloon, mutta täytyy ymmärtää että pakkasilla lämmitetään sähköllä, ja muulloinkin hyöty on sidottu ilmanvaihdon volyymiin. Ei kovinkaan moni halua vaihtaa 1/2 tilavuudesta tunnissa, kun rapsakat pakkaskelit.

Jännää että jos puhutaan PILP:stä,niin joku PILP:in omistaja vetää mukaan MLP:n omistajat, miksi? Itselläni ei ole minkäänlaista pumppua.

Mutta toisaalta kyllä moni leikkipumpun omistaja tietää minkälainen laite se on, ja tietää myös mlp:n edut siihen nähden. Sitten moni jolla ei ole siitä pilpistä minkäänlaista kokemusta lähtökohtaisesti kategorisoi sen surkeaksi. Meillä neljän hengen lapsiperheen 140 neliön talon (pirkanmaa) tämän vuoden kokonaissähkönkulutus tulee olemaan noin 10MWh sillä leikkipumpulla. Pari mottia puita on palanut takassa lisäksi. MLP olis varmaan säästänyt tuostakin osan pois, mut en silti sanois sitä kovin huonoksi kulutukseksi olkoonkin sitten vain vähän parempi lto.
 
Mutta toisaalta kyllä moni leikkipumpun omistaja tietää minkälainen laite se on, ja tietää myös mlp:n edut siihen nähden. Sitten moni jolla ei ole siitä pilpistä minkäänlaista kokemusta lähtökohtaisesti kategorisoi sen surkeaksi. Meillä neljän hengen lapsiperheen 140 neliön talon (pirkanmaa) tämän vuoden kokonaissähkönkulutus tulee olemaan noin 10MWh sillä leikkipumpulla. Pari mottia puita on palanut takassa lisäksi. MLP olis varmaan säästänyt tuostakin osan pois, mut en silti sanois sitä kovin huonoksi kulutukseksi olkoonkin sitten vain vähän parempi lto.

Ihan mielenkiinnosta, paljonko kuutioita on talossa sekä onko uudehko talo ?
Meillä siis myös 4-henkinen perhe tosin pieni nyt ei vettä kuluta eli käytännössä 3-henkinen.

Vuosikulutus tulee olemaan 10 000kWh. Lämmitettävää kuutiota 520m3.

145m2 asuinrakennus + 52m2 autotalli.

MLP, Etelä-Suomi. Sisälämpötilat asuinrakennuksessa 21,5c. Autotallissa 20c-
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi olisi hyvä laittaa, että missäpäin Suomea sitä torppaa lämmitellään ( kuten osa on laittanutkin). Lapissa ja Etelä-Suomessa on jonkinlaiset lämpötilaerot.
 
Ihan mielenkiinnosta, paljonko kuutioita on talossa sekä onko uudehko talo ?
Meillä siis myös 4-henkinen perhe tosin pieni nyt ei vettä kuluta eli käytännössä 3-henkinen.

Vuosikulutus tulee olemaan 10 000kWh. Lämmitettävää kuutiota 520m3.

145m2 asuinrakennus + 52m2 autotalli

2015 rakennettu. 580m3 luki pohjapiirustuksessa tilavuudeksi. Lisäksi on 20 m2 varasto sähköllä noin 10 asteessa.
 
Mutta toisaalta kyllä moni leikkipumpun omistaja tietää minkälainen laite se on, ja tietää myös mlp:n edut siihen nähden. Sitten moni jolla ei ole siitä pilpistä minkäänlaista kokemusta lähtökohtaisesti kategorisoi sen surkeaksi. Meillä neljän hengen lapsiperheen 140 neliön talon (pirkanmaa) tämän vuoden kokonaissähkönkulutus tulee olemaan noin 10MWh sillä leikkipumpulla. Pari mottia puita on palanut takassa lisäksi. MLP olis varmaan säästänyt tuostakin osan pois, mut en silti sanois sitä kovin huonoksi kulutukseksi olkoonkin sitten vain vähän parempi lto.
Oleellisempi tieto olisi lämmitykseen kulunut energia.

Onhan se nyt kovin epäloogista, että meillä kului kahdelta hengeltä 12MWh 94m2 okt @ Satakunta. Takkaa poltettiin vain kovilla pakkasilla, koska iltaisin oli muutakin tekemistä kuin olla kipinävahdissa.
 
Oleellisempi tieto olisi lämmitykseen kulunut energia.

Onhan se nyt kovin epäloogista, että meillä kului kahdelta hengeltä 12MWh 94m2 okt @ Satakunta. Takkaa poltettiin vain kovilla pakkasilla, koska iltaisin oli muutakin tekemistä kuin olla kipinävahdissa.

Niin varmaan olisikin mutta ei ole valitettavasti pumpussa omaa mittaria. Kesä- ja heinäkuussa on nyt mennyt vuonna 2021 ja 2022 sähköä noin 400kwh/kk, joten jos siitä arvioi koko vuodelle käyttösähkön ja käyttöveden lämmityksen osuuden yhteensä ~5000kwh/vuosi ja loput 5000kwh/vuosi sitten pelkkään lämmitykseen. Mutta arvioitahan nuo pelkästään ovat.
 
On normaalia korkeampi kyllä mutta voisikohan tuo pohjapiirustuksen tilavuus olla koko talon tilavuus ulkomittojen mukaan, en osaa sanoa.

EDIT: No nyt tais löytyä oikeampi luku energiatodistuksesta, 380 m3. :)

Näin ajattelinkin. Eipä näissä suurineroja ole 2015 vs 2020 taloissa, samantyyppiset energiatehokkuudet.

Eli meillä noin 40% enemmän lämmitettävää alaa, jolloin MLP puolustaa paikkaansa paremmin.

380m3 on sellainen ala, etten välttämättä nykyisillä hinnoilla raaskisi laittaamaan MLP.
 
Niin varmaan olisikin mutta ei ole valitettavasti pumpussa omaa mittaria. Kesä- ja heinäkuussa on nyt mennyt vuonna 2021 ja 2022 sähköä noin 400kwh/kk, joten jos siitä arvioi koko vuodelle käyttösähkön ja käyttöveden lämmityksen osuuden yhteensä ~5000kwh/vuosi ja loput 5000kwh/vuosi sitten pelkkään lämmitykseen. Mutta arvioitahan nuo pelkästään ovat.
Näin olen myös itse laskeskellut. Meillä meni myös tuo viitisen tonnia käyttösähköön samalla laskukaavalla. Käytännössähän tuo käyttöveden lämmitys on kesällä edullista, mutta talvella se syökin pumpattua lämmitystehoa eli käyttösähkön määrän voinee laskea juuri noilla kesäkuukausien kulutuksilla.

Mutta joka tapauksessa PILP on sinulle ollut juuri oikea ratkaisu, jos 140m2 talossa pääsee 5000 kWh lämmityskulutuksella. :kippis:
 
Hyvä mennä näköjään itsekin miinaan, ei kannata muistella kaikkea ulkoa.

Laskin huoneistoalan mukaan, enkä kokonais pinta-alan mukaan.

Talon kokonaispinta-ala 555m3 + 186m3 autotalli = 741m3.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
283 288
Viestejä
4 867 374
Jäsenet
78 630
Uusin jäsen
Nafu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom