Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että esim. vastaavaksi työnjohtajaksi palkattu alkaisi päämiehelleen opettamaan päämiehelle kuuluvista työturvallisuusvastuista. Koska jos avaa asiaa, niin päämiehellä on syy huolehtia, että vastaava työnjohtaja ottaa oman hommansa tosissaan. Koska eihän se päätoteuttaja siellä raksalla monestikaan pyöri työnteon aikaan.
Tässä toimintaa on varmasti laidasta laitaan, jos ei asiat mene aina mönkään. Mutta pointtina että vastaava työnjohtaja hoitaa lähtökohtaisesti omia hommiaan. Lisäksi, kun rakennusalasta puhutaan, niin niitä toimijoita on siellä lähes-nolla-ammattitaidollakin valtava määrä.
Voin kertoa omaaan ammattilliseen kokemukseen pohjautuvan esimerkin: Keskisuurella paikakunnalla, esimerkiksi n. 50.000 asukkaan kaupungissa enemmän taikka vähemmän vakituisesti vastaavan työnjohtajan tehtäviä hoitavia on n. ~30 henkeä.
Noista 30 henkilöstä n. 10 kappaletta on vanhemman ikäpolven ns. eläkeiässä olevia rakennusmestareita, joiden tiedot ovat viimevuosituhannelta. 5 kappaletta on nuorempia mestareita, joiden osaaminen on vaihtelevaa. Sama koskee valitettavasti myös (rak.)insinöörejä.
Valtaosan pitäisi olla jo eläkkeellä ja suurin osa heittelee keikkaa muun työn ohessa kerta vuoteen. Sama riski on olemassaa myös toisinpäin, hiljattain valmistuneet ovat myös (valtava) riski. Kokemusta pitäisi saada, mutta kokemusta oppii parhaiten virheistä. Muiden tai omista.
Jos ajatellaan (lue tiedetään), että 30 tarjokkaasta oikeasti tyydyttävällä tasolla suoriutuvia on n. 10 kappaletta, niin kuinka monen heistä oletatte suorituvan hyvin? Entä kiitettävästi? Karkeasti omalla otannalla (ja omalla paikkakunnalla) hyvin suoriutuvat työnjohtajat kaikista yhteensä n. 5 kappaletta, joista kiitettäviä 3 kpl. Millä kertarakentaja löytää nuo 3 erinomaista alansa ehdotonta ammattilaista? Varsinkin kun nämä oikeasti hyvät ja 99 % lait, asetukset, rakentamisen, sopimustekniikan, juridiikan kiemrut yms. tuntevat tietävät kyllä hintansa, jos tarjouksia kysellään.
Vastaus valitettavasti on, että valtaosassa tapauksista näihin parhaisiin työnjohtajiin valikoidutaan ihan puhtaasti tuurilla. Monesti mennään tuttavan tai tuttavan tuttavan suosituksilla. Ainoa "moka" on, että maallikko ei aina osaa erottaa edes hyvää ja tyydyttävää tapausta toisistaan, saati sitten, että osaisi erotella hyvän ja kiitettävän suorituksen tai tietämystason toisistaan. Varsinkin kuin valitettavasti parhaat erottuu keskinkertaisuuksista yleensä vasta ongelmatilanteissa. Juuri ennen hetkeä kun ollaan liukumassa pisteen yli, jonka jälkeen asioita alkaa hoitamaan oma ja vastapuolen juristi. Tai poliisi. Kun se voi normaaliolosuhteissa dyckert naula kimmota ihan normaalista vasarinlyönnistä suojalaseistakin läpi, niin selitä siinä nimismiehelle sitten, että oli suojauduttu ja oltu huolellisia. Andrein (nimi muutettu) tähdet nyt vaan oli vähän epäsuotuisissa asennoissa.
Toki olemme saaneet varmasti kaikki tätä samaa työelämässä todistaa alalla kuin alalla. Meitä asiantuntijoita on joka lähtöön. Niin hyvässä kuin pahassa. Rakennusalan valvonta- ja rakennuttamistehtävät, koskee myös valitettavasti rakennusalan suunnitteluakin, ei muodosta poikkeusta. Arkkitehtien ja arkkitehdiksi itseään luulevista nyt puhumattakaan.
Ja mitä tulee työturvallisuusvastuuasiaan; Vaikkakin vastaavalla työnjohtajalla ei ole samalla lailla virallisesti vastuuta puuttua siten kuten työturvallisuuslaissa päätoteuttajan vastuista on säädetty, tulee työnjohtajan puuttua tuollaisiin tilanteisiin kuten tuossa blogissa on valokuvattu ja kerrottu, jos sattuu työmaalle ja tuollaista toimintaa havaitsemaan.
Maankäyttö- ja rakennusasetus 73 § - vastaavan työnjohtajan tehtävät -
" 5) rakennustyön aikana ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden tai virheiden johdosta; ". Ongelmana (ja työnjohtajan kannalta siunauksena) puuttumisvelvollisuus on vain silloin, kun sattuu työmaalla käymään. Eli 1 - 2 krt viikossa tunti pari ei ihmeitä tee. Noissa kuvatuissa tilanteissa ei auta kuin ottaa valokuvat, keskeyttää työt ja AVI:n työsuojeluviranomaiseen yhteyttä.