Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Den jakaa jälleen tapansa mukaisesti virheellistä informaatiota. Puhuvat täyttä potaskaa. Yritys, joka on tyypillisesti epäonnistunut kaikkien kohteidensa sisäpuolen seinien levytyksissä, muista mokista puhumattakaan. Ovat valmiit asentamaan jopa kosteusvaurioisia levyjä seinään.nyt tuli deniltä venkoileva vastaus..
omituinen vastaus sikäli että vain yläreuna (ylin 40-60cm) on vaakaan ja loput pystyyn
![]()
Mun käsityksen mukaan mitä tossa joku aika takapeein kaverin taloprojektin yhteydessä selasin tota asennusohjetta niin vaakakoolaukseen voisi gyprocin asentaa kyllä ilman tukia jos koolausväli on riittävän tiheä, mutta eihän tuo suoranaisesti järkevältä tavalta vaikuta muuten kuin tekniikkavetojen helpottamiseksi. Tässä ei ollut kyseessä pakettitalo vaan erikseen suunniteltu talo, jolloin kehotin vaan pyytämään suunnittelijalta pystykoolausta sinne rankaseinän sisäpintaan ja kerroin että saattaa olla aavistuksen työläämpi sähkärille tms kun joudutaan menemään koolausten läpi.Den jakaa jälleen tapansa mukaisesti virheellistä informaatiota. Puhuvat täyttä potaskaa. Yritys, joka on tyypillisesti epäonnistunut kaikkien kohteidensa sisäpuolen seinien levytyksissä, muista mokista puhumattakaan. Ovat valmiit asentamaan jopa kosteusvaurioisia levyjä seinään.
Yllä oleva kuva ei kuvaa ulkoseinän sisäpuolista vaakakoolausta, kuten Den asian virheellisesti kuvaa. Kuvassa on nimenomaisesti kuvattu ulkoseinän tuulensuojalevyn pikittäisasennus. Uusin asennusohje löytyy Gyprocin sivuilta 2/2022 ja siellä lukee seuraavasti:
![]()
Jos levytetään poikittain pystykoolaukseen jää levyn pitkittäissaumat tyhjän päälle. Jos levytetään pitkittäin vaakakoolaukseen jää levyjen sivureunat tyhjän päälle.
Hyvät epäuskoiset ystäväni, soittakaa nyt ihmeessä Saint Copainille ja kysykää pitääkö talon sisäpuolisen levytyksen kaikkien levysaumojan alla olla koolaus tai Gyprocin T-tukikisko. Gyproc levyn lyhytkään koolaamaton sauma ei kestä mitään rasitusta. Ei nojaamista taulun ripustamisesta puhumattakaan.
Sähköjohtojen vedoissa joudutaan usein poraamaan reikiä väliseinien runkoihin. Ulkoseinissä harvemmin, kun johdot voidaan vetää useimmissa tapauksissa seinävillojen ja sisäkoolauksen välistä.Mun käsityksen mukaan mitä tossa joku aika takapeein kaverin taloprojektin yhteydessä selasin tota asennusohjetta niin vaakakoolaukseen voisi gyprocin asentaa kyllä ilman tukia jos koolausväli on riittävän tiheä, mutta eihän tuo suoranaisesti järkevältä tavalta vaikuta muuten kuin tekniikkavetojen helpottamiseksi. Tässä ei ollut kyseessä pakettitalo vaan erikseen suunniteltu talo, jolloin kehotin vaan pyytämään suunnittelijalta pystykoolausta sinne rankaseinän sisäpintaan ja kerroin että saattaa olla aavistuksen työläämpi sähkärille tms kun joudutaan menemään koolausten läpi.
No siiis jos se sisäkoolaus on isketty siihen runkotolppaan aina niin pakkohan siinä on se sisäkoolaus katkaista tai tehdä johdolle reikä. Jos on vaikkapa k600 kantava runko ja siinä pystyyn k600 sisäkoolaus niin ei sinne jää mitään rakoja. Sen takiahan tota poikkikoolausta taidetaan nykyään suosia, että päästään pujottelemaan johtoja sieltä välistä.Sähköjohtojen vedoissa joudutaan usein poraamaan reikiä väliseinien runkoihin. Ulkoseinissä harvemmin, kun johdot voidaan vetää useimmissa tapauksissa seinävillojen ja sisäkoolauksen välistä.
No siiis jos se sisäkoolaus on isketty siihen runkotolppaan aina niin pakkohan siinä on se sisäkoolaus katkaista tai tehdä johdolle reikä. Jos on vaikkapa k600 kantava runko ja siinä pystyyn k600 sisäkoolaus niin ei sinne jää mitään rakoja. Sen takiahan tota poikkikoolausta taidetaan nykyään suosia, että päästään pujottelemaan johtoja sieltä välistä.
Ehkä jossain lapissa?
Mutsilla oli suora sähkölämmitys 130m2 lämpimän neliön talossa ja sähkölaskun mukaan vuosikulutus n. 13MWh.
Lämmön talteenottava koneellinen ilmastointi tosin löytyi.
Ei ollut yksi vuosi vaan keskiarvo useasta vuodesta n. 10v takaa. Vai jokohan se on kohta 15v. Aika rientää.Yhdestä vuodesta ei kannata kauheasti vetää johtopäätöksiä, jos sattuu esim. toi muutaman vuoden takainen -7 huippupakkasiin rajoittunut talvi etelässä niin varmasti on matala kulutus. Oliko 2018-2019 viimeksi etelässä kovia pakkasia? Sitten käyttöveden kulutus, suuruusluokka jotain kolmanneksen ja menee vahvasti käyttäjämäärän ja -tottumusten mukaan. Äkkiä toikin siihen 20MWh tasolle heilahtaa jos mutsi pyöräyttää pari teiniä lotraamaan käyttövettä ja tulee normitalvi.
Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.
Onko tää sun mutua vai onko tiedossa, että tämä olisi normaalia? Meidän hirsitalossa maalämpö (talotehtaan mitoittama, eli varmasti on optimoitu kulut) ei ole vielä kertaakan sähkövastuksen apua tarvinnut.Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.
Onko tää sun mutua vai onko tiedossa, että tämä olisi normaalia? Meidän hirsitalossa maalämpö (talotehtaan mitoittama, eli varmasti on optimoitu kulut) ei ole vielä kertaakan sähkövastuksen apua tarvinnut.
Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?
maaperätutkimus auttaa selvittämään sen että onko tuollaisen talon rakentaminen siihen edes mahdollista.Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?
Ei ollut yksi vuosi vaan keskiarvo useasta vuodesta n. 10v takaa. Vai jokohan se on kohta 15v. Aika rientää.
Kymmenisen vuotta sitten noita lämpökaivoja taidettiin aika usein mitoittaa pienemmän tehon mukaan kuin kovimmilla pakkasilla vaaditaan. Useampaan vuoteen ei enää käsittääkseni kun ei se niin paljoa maksa muutama kymmenen metriä syvemmän kaivon poraaminen. Toki hintaa voi tulla lisää enemmän jos yksi kaivo ei ihan riitä sillä porauskalustolla jolla porataan vaan tarvitaankin kaksi kaivoa. Sehän se on kalleinta kaivon poraamisessa ne metrin ennen peruskalliota.
En tiedä mikä on ”täällä”, joten tonttivuokra voi olla joku nimellinenkin, mutta kannattaa huomioida, että tonttivuokrilla saattaa maksaa jo jonkin verran suurempaa lainaakin, eikä se välttämättä siis ole edullisempi kokonaisuudessaan vaikka alun investointikustannuksen puolesta siltä näyttäisikin.Terve foorumin asiantuntijat:
Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.
Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?
Terve foorumin asiantuntijat:
Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.
Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?
Moi,En tiedä mikä on ”täällä”, joten tonttivuokra voi olla joku nimellinenkin, mutta kannattaa huomioida, että tonttivuokrilla saattaa maksaa jo jonkin verran suurempaa lainaakin, eikä se välttämättä siis ole edullisempi kokonaisuudessaan vaikka alun investointikustannuksen puolesta siltä näyttäisikin.
Noin muuten, tuskin PILP ketään konkurssiin vie, mutta aikapaljonhan tämäkin riippuu mihin on rakentamassa, että onko tuo järkevä vai ei.
Alvsbytalon pitäisi sisältää perustukset? Kyseessä omakotitaloalue, jossa yksi vapaa tontti. Tontti hieman oudon mallinen (viisikanttinen) eikä ole varmaan sen takia mennyt kaupaksi.Liittymien hinnat ovat yleensä "tontin nurkalle" -hintoja. Lisäksi tarvitaan pohjat, perustukset, piha yms. maaperätutkimuksesta alkaen.
Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.Alvsbytalon pitäisi sisältää perustukset? Kyseessä omakotitaloalue, jossa yksi vapaa tontti. Tontti hieman oudon mallinen (viisikanttinen) eikä ole varmaan sen takia mennyt kaupaksi.
Poistoilmalämpöpumppuhan on ihan peruskauraa nykykämpissä ja toimii hyvin, mutta yleensä teho ei kovilla pakkasilla riitä, joten kylkeen on käytännössä pakko ottaa normaali ilppi ja lämmitellä sellasella siinä rinnalla talvella, muuten rullaa poistoilmalämpöpumpun sähkövastukset suoralla sähköllä.Terve foorumin asiantuntijat:
Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.
Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?
Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.
Kiitos ajatuksia avaavasta viestistä.Poistoilmalämpöpumppuhan on ihan peruskauraa nykykämpissä ja toimii hyvin, mutta yleensä teho ei kovilla pakkasilla riitä, joten kylkeen on käytännössä pakko ottaa normaali ilppi ja lämmitellä sellasella siinä rinnalla talvella, muuten rullaa poistoilmalämpöpumpun sähkövastukset suoralla sähköllä.
En tiedä mitä toi 134 tonnia sisältää, mutta epäilen, ettei siinä nyt ihan varauksetta sentään voi olla perustuksia, koska joissain tapauksissa tarvitsee ensin esimerkiksi paaluttaa, joten tossa hinnassa voisi mahdollisesti olla esitettynä joku maanvaraiselle sorapedille tehtävä perustaminen, ota siitä nyt ainakin selvää. Olen ollut siinä käsityksessä, että noi talopakettihinnoittelut saattaisi olla usein sellasia perustetulle tontille tuotavan talopaketin hintoja, koska onhan tossa kaikki salaojien kaivamiset, tontin pintamaan muotojen säätö, kaadot pois talosta, talon pohjan osalta pintamaan vaihto johonkin sepeliin yms.
Mitä ideaan omakotitalosta tulee, niin eipä tuo nyt kauhealta ratkaisulta kuulosta, se mitä ehkä tuossa tapauksessa vähän tutkisin kriittisemmin olisi, että onko tuon kokoisella kämpällä menekkiä sitten tulevaisuudessa, kun kyse on kuitenkin omakotitalosta. Aika monet suosivat sellasia perheasunnon kokoluokan omakotitaloja, joten normista poikkeaminen on aina aavistuksen riskialtista.
Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?
Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?
Millä nimellä näitä voi palkata? RAkennusinsinöörifirmasta vai miten?Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.
No siis googlaat esimerkiksi paikkakunta + valvoja hakusanoilla, niin eiköhän ala löytymään hakutuloksia. Yleensähän kyseessä on joku alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon rakennusalalla suorittanut henkilö, jolla on asiaan liittyvää kokemusta, eli varsinaisesti henkilön ei välttämättä tarvitse olla pelkästään työmaavalvojana tms toimiva henkilö. Rakennusprojektiinhan nimetään vastaava työnjohtaja, jonka vastuulla on käydä työmaalla tekemässä asiaankuuluvat tarkistuskäynnit ja kirjata näistä tarkastuspöytäkirja, niin kun esimerkiksi tällaisen henkilön kohdalla on kyseessä sekä sinun etuasi valvovasta tahosta, joka tsekkaa, että työt tehdään suunnitelmien mukaisesti eikä hommissa oiota ja tehdä virheitä, niin voisit esimerkiksi koittaa löytää henkilön joka olisi tollanen projektin kokonaisvetäjänä toimiva henkilö, joka hoitaa sitten noi vaaditut viranomaisasiat ja valvoo etuasi projektissa ja toki neuvoo asioissa yleisesti.Millä nimellä näitä voi palkata? RAkennusinsinöörifirmasta vai miten?
Halvalla pääsee, jos kunnollisen valvojan saa muutamalla tonnilla, joko veloitushinta on todella halpa tai sitten resurssoidut tunnit on vähäiset. Kummassakaan tapauksessa en lähtökohtaisesti menisi takuuseen kunnollisesta, mutta varmasti näitäkin tapauksia löytyy, ja toki riippuu nyt mikä lasketaan kunnolliseksi.Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.
Just tämä. Harvoin halpa ja hyvä kohtaa. Itselläni kuitenkin on sellainen etuoikeus, että se olisi ilmainen ja lisäksi vielä A-luokkaa. Mutta se ei nyt muita auta. Joskus vastaava mestari käy vain minimin työmaalla, pistää sokkona nimet papereihin ja sitten ollaan syvällä. Joo, vastuu on mutta se kaikki säätäminen jälkikäteen vie rakennuttajan voimat vaikka raastuvassa voittaisikin. Plus ne mahdollisuudet, kuten esim. konkurssi. Jos et tiedä rakentamisesta "kaikkea", ota valvoja. Kysy kokemuksia muilta ja valkkaa sellainen joka on sulle paras.Halvalla pääsee, jos kunnollisen valvojan saa muutamalla tonnilla, joko veloitushinta on todella halpa tai sitten resurssoidut tunnit on vähäiset. Kummassakaan tapauksessa en lähtökohtaisesti menisi takuuseen kunnollisesta, mutta varmasti näitäkin tapauksia löytyy, ja toki riippuu nyt mikä lasketaan kunnolliseksi.
Mutta jos oikeasti kattavan valvonnan dokumentoituna haluaa, niin ei ykköstonneilla kyllä pärjää. Ihan näin vaan IMO.
No siis harvemmin sä nyt omakotitaloa halvemmalla saat, etenkin jos verrataan uudenuutukaista taloa johonkin vanhempaan kerrostalokämppään. Onhan sulla siinä omassa kämpässä tonttia suhteessa asuinneliöihin reilusti enemmän ja kunnoltaan uusi kämppä. Omakotitalossahan sulla kyllä menee keskimäärin ylläpitoon neliötä kohden vähemmän rahaa, kuin mitä vastikkeesta makselet kerrostalossa jos teet tollaset kunnossapitohommat pääasiassa itse eli hoidat piha-alueet, käytät kotia siivosti, jolloin et maksa välillisesti siitä kun joku töhöilijä tukkii viemärit ja niitä availlaan taloyhtiön piikkiin yms.Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.?
Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.
Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!
Terve foorumin asiantuntijat:
Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.
Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?
Niin, eihän se muita auta jos itse saa halvalla, mutta kunnollisesta valvojasta/projektinvetäjästä ja muutamasta tonnista puhuminen on vähän harhaan johtavaa.Just tämä. Harvoin halpa ja hyvä kohtaa. Itselläni kuitenkin on sellainen etuoikeus, että se olisi ilmainen ja lisäksi vielä A-luokkaa. Mutta se ei nyt muita auta. Joskus vastaava mestari käy vain minimin työmaalla, pistää sokkona nimet papereihin ja sitten ollaan syvällä. Joo, vastuu on mutta se kaikki säätäminen jälkikäteen vie rakennuttajan voimat vaikka raastuvassa voittaisikin. Plus ne mahdollisuudet, kuten esim. konkurssi. Jos et tiedä rakentamisesta "kaikkea", ota valvoja. Kysy kokemuksia muilta ja valkkaa sellainen joka on sulle paras.
Ensinnäkin tuo neliömäärä on melko pieni. Tuohon kun laskee sisäseinät, tekniset tilat, vessat, suihkut yms., niin hirveän paljoa neliöitä ei jää muuhun. PILP riittää tuohon melko hyvin, kun täällä on 120 neliötä (takan kera) ja Niben F470 pöhisee kuudetta vuotta nätisti. Toki kovilla pakkasilla tulee ne vastukset mukaan, mutta eipä tarvitse hirveästi vaivaakaan nähdä ja on aika halpa all-in-one ratkaisu. Täällä on vuosittaiset sähkökulutukset olleet yhdellä sähköautolla, yhdellä plugarilla ja Nibellä (ennen aurinkopaneeleja) n. 12-13000kW vuodessa. Mutta tämähän myös riippuu tosi paljon mm. lämpimän veden käytöstä jne.
160 neliöisiä uusia omakotitaloja menee Oulun korkeudellakin alle 10.000 kWh:n sähkönkulutuksen maalämmöllä. Mukana siis käyttösähkökin ja päälle vielä lämmin talli noihin neliöihin.
Ei riitä 30k€, liittymät, luvat ja mestari on vähintään sen ~20k€, maanrakennus paikasta riippuen, mutta kannattaa vähintään se 30k€ budjetoida. Yhteensä siis kannattaa aivan minimissään se 50k€ muuttovalmiin hinnan lisäksi varata, jos tontti on vuokrattu ja pakettiin ei mitään muutoksia tehdä.Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.
Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.
Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.
Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.
Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.
Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.
Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.
Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.
Muuten ihan hyvät pointit.