Valmistalopaketit

[Pakana]

Joo, kyllä mäkin olisin ihan hauisvakioöta heittänyt että vaneri on kevyempää kuin kipsilevy.. Tosin ek levy on aika paljon painavampaa kuin harvemmin käytetty "tavallinen".

 

[pinkeliviinica]

jatkoa kipsilevy reklamaatiooni.
toistaiseksi den ei ole ottanut yhteyttä tai kommentoinut mitään.
vain talon työnjohtaja on pahoitellut virhettä mutta siinä kaikki.
laitoin tänään viestiä takaisin jossa annoin mahdollisuuden korjata saumat kuntoon tai jos korjaan itse niin paritonttua talohinnasta veke ja den tilaa talolleni 20pkt halltex levyä jotka voin heittää seinän päälle ja siten saan nopeasti seinät takaisin valmiiksi asti. (muuten olisi 150m2 uudelleen maalattavaa seinäpinta-alaa)
katsotaan millaista palautetta tulee takaisinpäin...
edit 31.10 ei ole mitään kuulunut... joko denillä on kaikki lomautettu joten ei ole ketään ketä vastata mihinkään tai hiljaisuus on tahallista "väsyttämis taktiikkaa" jotta en jaksaisi tapella ja homma unohtuisi tms...

 

[Warwick]

Huomasin, että Kannustalo on päivittänyt netissä olevaa hinnastoaan. Esim. Harmaja 129 muuttovalmiin hinta muuttunut 277k -> 290k. Itselle vähän yllätys, että hintataso nousemassa.

 

[pinkeliviinica]

nyt tuli deniltä venkoileva vastaus..
omituinen vastaus sikäli että vain yläreuna (ylin 40-60cm) on vaakaan ja loput pystyyn

 

[Greedo]

Ei sitä tukea tarvitse pitkälle sivulle vaakakoolauksessa, ne on siinä ihan oikeassa.
Tuo on vaan keskinkertainen suoritus kun osa seinästä on pystyyn- ja osa vaakaan koolattu.
Eli jos vaakakoolaus ja levyt pystyssä, ei pitkää sivua tarvitse tukea. Jos pystykoolaus ja levyt pystyssä on kaikki saumat tuettava.

Jos tuo on vaan ns koristeverhoilu eikä jäykistä, niin kunhan ei käytössä halkea niin kai OK. Mitään rakenteellista vahvuutta tuo ei tuo.

Jos jossain on koolausväli yli 600, on silloin ihan selkeä virhe.
Eikä tuo yläreuna hyvä ole kun on vaan soiro joka pitkiltä reunoiltaan kiinni (ei ole levyn kokopituutta jäykistämässä sitä useamman vaakakoolauksen yli.)

 

[Koolinki]

nyt tuli deniltä venkoileva vastaus..
omituinen vastaus sikäli että vain yläreuna (ylin 40-60cm) on vaakaan ja loput pystyyn

Den jakaa jälleen tapansa mukaisesti virheellistä informaatiota. Puhuvat täyttä potaskaa. Yritys, joka on tyypillisesti epäonnistunut kaikkien kohteidensa sisäpuolen seinien levytyksissä, muista mokista puhumattakaan. Ovat valmiit asentamaan jopa kosteusvaurioisia levyjä seinään.

Yllä oleva kuva ei kuvaa ulkoseinän sisäpuolista vaakakoolausta, kuten Den asian virheellisesti kuvaa. Kuvassa on nimenomaisesti kuvattu ulkoseinän tuulensuojalevyn pikittäisasennus. Uusin asennusohje löytyy Gyprocin sivuilta 2/2022 ja siellä lukee seuraavasti:

Jos levytetään poikittain pystykoolaukseen jää levyn pitkittäissaumat tyhjän päälle. Jos levytetään pitkittäin vaakakoolaukseen jää levyjen sivureunat tyhjän päälle.

Hyvät epäuskoiset ystäväni, soittakaa nyt ihmeessä Saint Copainille ja kysykää pitääkö talon sisäpuolisen levytyksen kaikkien levysaumojan alla olla koolaus tai Gyprocin T-tukikisko. Gyproc levyn lyhytkään koolaamaton sauma ei kestä mitään rasitusta. Ei nojaamista taulun ripustamisesta puhumattakaan.

 

[jonesky12345]

Den jakaa jälleen tapansa mukaisesti virheellistä informaatiota. Puhuvat täyttä potaskaa. Yritys, joka on tyypillisesti epäonnistunut kaikkien kohteidensa sisäpuolen seinien levytyksissä, muista mokista puhumattakaan. Ovat valmiit asentamaan jopa kosteusvaurioisia levyjä seinään.

Yllä oleva kuva ei kuvaa ulkoseinän sisäpuolista vaakakoolausta, kuten Den asian virheellisesti kuvaa. Kuvassa on nimenomaisesti kuvattu ulkoseinän tuulensuojalevyn pikittäisasennus. Uusin asennusohje löytyy Gyprocin sivuilta 2/2022 ja siellä lukee seuraavasti:

Jos levytetään poikittain pystykoolaukseen jää levyn pitkittäissaumat tyhjän päälle. Jos levytetään pitkittäin vaakakoolaukseen jää levyjen sivureunat tyhjän päälle.

Hyvät epäuskoiset ystäväni, soittakaa nyt ihmeessä Saint Copainille ja kysykää pitääkö talon sisäpuolisen levytyksen kaikkien levysaumojan alla olla koolaus tai Gyprocin T-tukikisko. Gyproc levyn lyhytkään koolaamaton sauma ei kestä mitään rasitusta. Ei nojaamista taulun ripustamisesta puhumattakaan.

Mun käsityksen mukaan mitä tossa joku aika takapeein kaverin taloprojektin yhteydessä selasin tota asennusohjetta niin vaakakoolaukseen voisi gyprocin asentaa kyllä ilman tukia jos koolausväli on riittävän tiheä, mutta eihän tuo suoranaisesti järkevältä tavalta vaikuta muuten kuin tekniikkavetojen helpottamiseksi. Tässä ei ollut kyseessä pakettitalo vaan erikseen suunniteltu talo, jolloin kehotin vaan pyytämään suunnittelijalta pystykoolausta sinne rankaseinän sisäpintaan ja kerroin että saattaa olla aavistuksen työläämpi sähkärille tms kun joudutaan menemään koolausten läpi.

 

[Koolinki]

Mun käsityksen mukaan mitä tossa joku aika takapeein kaverin taloprojektin yhteydessä selasin tota asennusohjetta niin vaakakoolaukseen voisi gyprocin asentaa kyllä ilman tukia jos koolausväli on riittävän tiheä, mutta eihän tuo suoranaisesti järkevältä tavalta vaikuta muuten kuin tekniikkavetojen helpottamiseksi. Tässä ei ollut kyseessä pakettitalo vaan erikseen suunniteltu talo, jolloin kehotin vaan pyytämään suunnittelijalta pystykoolausta sinne rankaseinän sisäpintaan ja kerroin että saattaa olla aavistuksen työläämpi sähkärille tms kun joudutaan menemään koolausten läpi.

Sähköjohtojen vedoissa joudutaan usein poraamaan reikiä väliseinien runkoihin. Ulkoseinissä harvemmin, kun johdot voidaan vetää useimmissa tapauksissa seinävillojen ja sisäkoolauksen välistä.

 

[jonesky12345]

Sähköjohtojen vedoissa joudutaan usein poraamaan reikiä väliseinien runkoihin. Ulkoseinissä harvemmin, kun johdot voidaan vetää useimmissa tapauksissa seinävillojen ja sisäkoolauksen välistä.

No siiis jos se sisäkoolaus on isketty siihen runkotolppaan aina niin pakkohan siinä on se sisäkoolaus katkaista tai tehdä johdolle reikä. Jos on vaikkapa k600 kantava runko ja siinä pystyyn k600 sisäkoolaus niin ei sinne jää mitään rakoja. Sen takiahan tota poikkikoolausta taidetaan nykyään suosia, että päästään pujottelemaan johtoja sieltä välistä.

 

[skude]

No siiis jos se sisäkoolaus on isketty siihen runkotolppaan aina niin pakkohan siinä on se sisäkoolaus katkaista tai tehdä johdolle reikä. Jos on vaikkapa k600 kantava runko ja siinä pystyyn k600 sisäkoolaus niin ei sinne jää mitään rakoja. Sen takiahan tota poikkikoolausta taidetaan nykyään suosia, että päästään pujottelemaan johtoja sieltä välistä.

Semmonen huomio mikä tuli johtojen vedosta mieleen.Hyvin moni talotehdas asentaa sähköjohdot siten että jäävät höyrynsulun päälle tulevan 50mm villakerroksen alle. Tämä on yksiselitteisesti väärä asennustapa. Johtojen tulee kulkea heti kipsilevyn takana, jotta pääsevät jäähtymään.

 

[Dieselnautti]

Ehkä jossain lapissa?

Mutsilla oli suora sähkölämmitys 130m2 lämpimän neliön talossa ja sähkölaskun mukaan vuosikulutus n. 13MWh.

Lämmön talteenottava koneellinen ilmastointi tosin löytyi.

Yhdestä vuodesta ei kannata kauheasti vetää johtopäätöksiä, jos sattuu esim. toi muutaman vuoden takainen -7 huippupakkasiin rajoittunut talvi etelässä niin varmasti on matala kulutus. Oliko 2018-2019 viimeksi etelässä kovia pakkasia? Sitten käyttöveden kulutus, suuruusluokka jotain kolmanneksen ja menee vahvasti käyttäjämäärän ja -tottumusten mukaan. Äkkiä toikin siihen 20MWh tasolle heilahtaa jos mutsi pyöräyttää pari teiniä lotraamaan käyttövettä ja tulee normitalvi.

Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.

 

[zepi]

Yhdestä vuodesta ei kannata kauheasti vetää johtopäätöksiä, jos sattuu esim. toi muutaman vuoden takainen -7 huippupakkasiin rajoittunut talvi etelässä niin varmasti on matala kulutus. Oliko 2018-2019 viimeksi etelässä kovia pakkasia? Sitten käyttöveden kulutus, suuruusluokka jotain kolmanneksen ja menee vahvasti käyttäjämäärän ja -tottumusten mukaan. Äkkiä toikin siihen 20MWh tasolle heilahtaa jos mutsi pyöräyttää pari teiniä lotraamaan käyttövettä ja tulee normitalvi.

Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.

Ei ollut yksi vuosi vaan keskiarvo useasta vuodesta n. 10v takaa. Vai jokohan se on kohta 15v. Aika rientää.

 

[Otso]

Normitalvesta aasinsilta maalämpöön, jos se maalämpökokonaisuus on mitoitettu vaikka -15 pakkasille kuten tavanomaista, niin -25 kelissä huutaa sähkövastus punaisena apuna. Näissä olosuhteissa niille polttopuille voi tulla kysyntää.

Onko tää sun mutua vai onko tiedossa, että tämä olisi normaalia? Meidän hirsitalossa maalämpö (talotehtaan mitoittama, eli varmasti on optimoitu kulut) ei ole vielä kertaakan sähkövastuksen apua tarvinnut.

 

[Lucas]

Onko tää sun mutua vai onko tiedossa, että tämä olisi normaalia? Meidän hirsitalossa maalämpö (talotehtaan mitoittama, eli varmasti on optimoitu kulut) ei ole vielä kertaakan sähkövastuksen apua tarvinnut.

Kymmenisen vuotta sitten noita lämpökaivoja taidettiin aika usein mitoittaa pienemmän tehon mukaan kuin kovimmilla pakkasilla vaaditaan. Useampaan vuoteen ei enää käsittääkseni kun ei se niin paljoa maksa muutama kymmenen metriä syvemmän kaivon poraaminen. Toki hintaa voi tulla lisää enemmän jos yksi kaivo ei ihan riitä sillä porauskalustolla jolla porataan vaan tarvitaankin kaksi kaivoa. Sehän se on kalleinta kaivon poraamisessa ne metrin ennen peruskalliota.

 

[Ashrakki]

Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?

 

[PCB]

Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?

Suunnittelijan työhän se on tuo ratkaista fiksusti, yksilöllisesti tontin ja tarpeiden mukaan. Kai sulla arkkitehti on palkattuna? Rinnetalohan on tyypillisimmillään silloin, kun se kellariosa on syvyydeltään kapeampi, eli yläkerta jatkuu siellä ylärinteen puolella syvemälle.

Minulle ei aukea "tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta?" Jos tuolla tarkoitetaan että yläkerran ja alakerran pohjat ovat ulkoseinien suhteen samat, niin kyllähän noinkin tehdään, vaikka useinkaan ei ole kovin optimaalinen. Ikkuna- ja oviseinää menetetään ja tilojen käyttötarkoitus on rajattua.

 

[pinkeliviinica]

Rinnetaloista kaipaisin tietoa/apua. Tontilla on rinne joka on suht jyrkkä ja tiputusta on n 4-5m. Kellarillinen 2-kerroksinen talo ajatuksissa tuohon. Miten tuo kannattaa asetella, lienee pakollista tehdä talo yläosan ja yläkerran kanssa tasaan ja pengertää / täyttää sitten alhaalta? Terasseille alas sit kaide ja siitä se 1-2m rinne alas portailla. Maa on hiekkaharjua ja sitä voinee käyttää talon alla korottamiseen? Onko tollanen korkea rinne iso lovi kukkarolle vs huonekorkeuden korkuinen rinne?

maaperätutkimus auttaa selvittämään sen että onko tuollaisen talon rakentaminen siihen edes mahdollista.
sitten millä matkalla tuo 4-5m tiputus on ? tarkoitan tällä sitä että itsellänikin on rinne tontti jossa ylin kohta on +28 meren pinnasta ja talo on +26 kohdalla ja itse tie talolle alkaa korkeudesta +22 eli 6metriä "tiputusta" minullakin mutta noin 40m matkalla niin se oikeasti on aika loiva

pahoittelut likaisesta pihasta mutta ohessa korkeus erot.
talo itsessään on yhdessä tasossa ja noin 15x15m terasseineen

 

[Dieselnautti]

Ei ollut yksi vuosi vaan keskiarvo useasta vuodesta n. 10v takaa. Vai jokohan se on kohta 15v. Aika rientää.

Motivan mukaan 13MWh@120m2 etelässä vaatii nykymääräysten mukaisen rakennuksen tai sitten flirttailua kosteusvaurioiden kanssa sisälämpötiloista tai ilmanvaihdosta tinkimällä tms. Tuo Pre 2010 on siis nykymääräyksiä edeltävä taso, jota voi pitää nykyaikaisena, vanhemmat sitten vielä heikompia.

Kymmenisen vuotta sitten noita lämpökaivoja taidettiin aika usein mitoittaa pienemmän tehon mukaan kuin kovimmilla pakkasilla vaaditaan. Useampaan vuoteen ei enää käsittääkseni kun ei se niin paljoa maksa muutama kymmenen metriä syvemmän kaivon poraaminen. Toki hintaa voi tulla lisää enemmän jos yksi kaivo ei ihan riitä sillä porauskalustolla jolla porataan vaan tarvitaankin kaksi kaivoa. Sehän se on kalleinta kaivon poraamisessa ne metrin ennen peruskalliota.

Kaivo on energialähde eli se mitoitetaan energiantarpeen, lämpöpumppu tehontarpeen mukaan. Toisiopuoli pitää ottaa myös huomioon, eli koko paketti skaalataan mistä se hinta tulee.

Edit: Invertteripumppujen yleistyminen on vähentänyt noita osatehomitoituksia, kun ei tarvi lukita sitä pumpun tehoa.

 

[DendroLord]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

 

[phetu]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

En tiedä mikä on ”täällä”, joten tonttivuokra voi olla joku nimellinenkin, mutta kannattaa huomioida, että tonttivuokrilla saattaa maksaa jo jonkin verran suurempaa lainaakin, eikä se välttämättä siis ole edullisempi kokonaisuudessaan vaikka alun investointikustannuksen puolesta siltä näyttäisikin.

Noin muuten, tuskin PILP ketään konkurssiin vie, mutta aikapaljonhan tämäkin riippuu mihin on rakentamassa, että onko tuo järkevä vai ei.

 

[repairman]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Liittymien hinnat ovat yleensä "tontin nurkalle" -hintoja. Lisäksi tarvitaan pohjat, perustukset, piha yms. maaperätutkimuksesta alkaen.

 

[DendroLord]

En tiedä mikä on ”täällä”, joten tonttivuokra voi olla joku nimellinenkin, mutta kannattaa huomioida, että tonttivuokrilla saattaa maksaa jo jonkin verran suurempaa lainaakin, eikä se välttämättä siis ole edullisempi kokonaisuudessaan vaikka alun investointikustannuksen puolesta siltä näyttäisikin.

Noin muuten, tuskin PILP ketään konkurssiin vie, mutta aikapaljonhan tämäkin riippuu mihin on rakentamassa, että onko tuo järkevä vai ei.

Moi,

Puhutaan Kuopiosta. Tonttivuokra n. ~1100 €/vuosi.

 

[DendroLord]

Liittymien hinnat ovat yleensä "tontin nurkalle" -hintoja. Lisäksi tarvitaan pohjat, perustukset, piha yms. maaperätutkimuksesta alkaen.

Alvsbytalon pitäisi sisältää perustukset? Kyseessä omakotitaloalue, jossa yksi vapaa tontti. Tontti hieman oudon mallinen (viisikanttinen) eikä ole varmaan sen takia mennyt kaupaksi.

 

[repairman]

Alvsbytalon pitäisi sisältää perustukset? Kyseessä omakotitaloalue, jossa yksi vapaa tontti. Tontti hieman oudon mallinen (viisikanttinen) eikä ole varmaan sen takia mennyt kaupaksi.

Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.

 

[jonesky12345]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Poistoilmalämpöpumppuhan on ihan peruskauraa nykykämpissä ja toimii hyvin, mutta yleensä teho ei kovilla pakkasilla riitä, joten kylkeen on käytännössä pakko ottaa normaali ilppi ja lämmitellä sellasella siinä rinnalla talvella, muuten rullaa poistoilmalämpöpumpun sähkövastukset suoralla sähköllä.

En tiedä mitä toi 134 tonnia sisältää, mutta epäilen, ettei siinä nyt ihan varauksetta sentään voi olla perustuksia, koska joissain tapauksissa tarvitsee ensin esimerkiksi paaluttaa, joten tossa hinnassa voisi mahdollisesti olla esitettynä joku maanvaraiselle sorapedille tehtävä perustaminen, ota siitä nyt ainakin selvää. Olen ollut siinä käsityksessä, että noi talopakettihinnoittelut saattaisi olla usein sellasia perustetulle tontille tuotavan talopaketin hintoja, koska onhan tossa kaikki salaojien kaivamiset, tontin pintamaan muotojen säätö, kaadot pois talosta, talon pohjan osalta pintamaan vaihto johonkin sepeliin yms.

Mitä ideaan omakotitalosta tulee, niin eipä tuo nyt kauhealta ratkaisulta kuulosta, se mitä ehkä tuossa tapauksessa vähän tutkisin kriittisemmin olisi, että onko tuon kokoisella kämpällä menekkiä sitten tulevaisuudessa, kun kyse on kuitenkin omakotitalosta. Aika monet suosivat sellasia perheasunnon kokoluokan omakotitaloja, joten normista poikkeaminen on aina aavistuksen riskialtista.

 

[zeniitti]

Samaa mieltä, perustukset saattaa kuulua, muttei maatyöt. Perustuksen hinnan pystyy laskemaan näkemättä tonttia, mutta maatöitä ei. Maatyöt voi olla mitä vaan 5000-100000e välissä.

 

[DendroLord]

Jotain näyttäisi kuuluvan. Eli siis papuharkot ja niiden ladonta sekä kuorma hiekkaa ja mursketta tontille kipattuna.

Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?

 

[DendroLord]

Poistoilmalämpöpumppuhan on ihan peruskauraa nykykämpissä ja toimii hyvin, mutta yleensä teho ei kovilla pakkasilla riitä, joten kylkeen on käytännössä pakko ottaa normaali ilppi ja lämmitellä sellasella siinä rinnalla talvella, muuten rullaa poistoilmalämpöpumpun sähkövastukset suoralla sähköllä.

En tiedä mitä toi 134 tonnia sisältää, mutta epäilen, ettei siinä nyt ihan varauksetta sentään voi olla perustuksia, koska joissain tapauksissa tarvitsee ensin esimerkiksi paaluttaa, joten tossa hinnassa voisi mahdollisesti olla esitettynä joku maanvaraiselle sorapedille tehtävä perustaminen, ota siitä nyt ainakin selvää. Olen ollut siinä käsityksessä, että noi talopakettihinnoittelut saattaisi olla usein sellasia perustetulle tontille tuotavan talopaketin hintoja, koska onhan tossa kaikki salaojien kaivamiset, tontin pintamaan muotojen säätö, kaadot pois talosta, talon pohjan osalta pintamaan vaihto johonkin sepeliin yms.

Mitä ideaan omakotitalosta tulee, niin eipä tuo nyt kauhealta ratkaisulta kuulosta, se mitä ehkä tuossa tapauksessa vähän tutkisin kriittisemmin olisi, että onko tuon kokoisella kämpällä menekkiä sitten tulevaisuudessa, kun kyse on kuitenkin omakotitalosta. Aika monet suosivat sellasia perheasunnon kokoluokan omakotitaloja, joten normista poikkeaminen on aina aavistuksen riskialtista.

Kiitos ajatuksia avaavasta viestistä.

 

[jonesky12345]

Joku tollanen kaavoitettu asuinalue, missä tontit on valmiiksi lohkottu tuskin on mitään kauhean erikoista perustamista vaativaa tai maatöiltään kallista tonttia, paalutushan se on mikä noissa sitten ekstraa maksaa jos jokin, mutta tossa vois varmaan ajatella, että ilman paalutusta talon lisäksi kannattaa varautua varmaan karkeasti 20 000€ maatyöpuoleen ja jos tontilla joutuu paaluttamaan, niin tohon tulee varmaan ton kokosella pohjalla joku 10-20000€ lisää. Vastaavasti joku louhintatarve maksaa varmaan äkkiä saman mitä paalutus, kunnalta saa varmasti jotain suuntaa-antavaa tietoa tuosta alueesta, että onko esim naapuritonteilla paalutettu vai rakennettu maanvaraisesti tms. Sehän tuossa nyt on ilmiselvää, että tontti kannattaa kyllä ostaa, jos sinne rakentaa. Sanoisin, että et varmaan kauheasti pety jos lasket noita talopakettiin ja tonttihintaan kuulumattomia kuluja about 50000€ tohon hintaan ja tostakin lähtee äkkiä puolet pois, jos mitään erikoista ei tarvita. Mistään superisosta tontista ei taida olla kyse, joten pihatyöt esim ajoväylien tms suhteen ei ole mitään erikoisen kalliita tossa maanrakennusurakan yhteydessä.

 

[repairman]

Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?

Siitä maaperätutkimuksesta pitää aloittaa. Mukana tulee perustustapalausunto, josta pystyy jo hintoja aika hyvin kuutioimaan. Kaupungin/kunnan tontilla maaperätutkimus voi hyvässä lykyssä olla valmiina --> yhteyttä rakennusvirastoon.

 

[zeniitti]

Tämän takia kirjoitin tänne, kun olen ummikko ja hinta kuulostaa oudolta, että muutan omakotitaloon halvemmalla kuin kerrostalokuutioon. Eli tuohonkin saa laskea jo heti lisäkuluja? Miten voisi arvioida paljon perustusten tekemisestä tulisi lisäkulula? Riippunee tontista, paljon maata pitää ajaa ym.?

Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.

 

[DendroLord]

Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.

Millä nimellä näitä voi palkata? RAkennusinsinöörifirmasta vai miten?

 

[jonesky12345]

Millä nimellä näitä voi palkata? RAkennusinsinöörifirmasta vai miten?

No siis googlaat esimerkiksi paikkakunta + valvoja hakusanoilla, niin eiköhän ala löytymään hakutuloksia. Yleensähän kyseessä on joku alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon rakennusalalla suorittanut henkilö, jolla on asiaan liittyvää kokemusta, eli varsinaisesti henkilön ei välttämättä tarvitse olla pelkästään työmaavalvojana tms toimiva henkilö. Rakennusprojektiinhan nimetään vastaava työnjohtaja, jonka vastuulla on käydä työmaalla tekemässä asiaankuuluvat tarkistuskäynnit ja kirjata näistä tarkastuspöytäkirja, niin kun esimerkiksi tällaisen henkilön kohdalla on kyseessä sekä sinun etuasi valvovasta tahosta, joka tsekkaa, että työt tehdään suunnitelmien mukaisesti eikä hommissa oiota ja tehdä virheitä, niin voisit esimerkiksi koittaa löytää henkilön joka olisi tollanen projektin kokonaisvetäjänä toimiva henkilö, joka hoitaa sitten noi vaaditut viranomaisasiat ja valvoo etuasi projektissa ja toki neuvoo asioissa yleisesti.

 

[phetu]

Suosittelen hankkimana kunnollisen valvojan/projektin vetäjän. Kustannus on muutamia tonneja eikä tunnu kokonaispotissa. Se pitää sun puolia enemmän kuin vastaava mestari.

Halvalla pääsee, jos kunnollisen valvojan saa muutamalla tonnilla, joko veloitushinta on todella halpa tai sitten resurssoidut tunnit on vähäiset. Kummassakaan tapauksessa en lähtökohtaisesti menisi takuuseen kunnollisesta, mutta varmasti näitäkin tapauksia löytyy, ja toki riippuu nyt mikä lasketaan kunnolliseksi.

Mutta jos oikeasti kattavan valvonnan dokumentoituna haluaa, niin ei ykköstonneilla kyllä pärjää. Ihan näin vaan IMO.

 

[DendroLord]

Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.

 

[zeniitti]

Halvalla pääsee, jos kunnollisen valvojan saa muutamalla tonnilla, joko veloitushinta on todella halpa tai sitten resurssoidut tunnit on vähäiset. Kummassakaan tapauksessa en lähtökohtaisesti menisi takuuseen kunnollisesta, mutta varmasti näitäkin tapauksia löytyy, ja toki riippuu nyt mikä lasketaan kunnolliseksi.

Mutta jos oikeasti kattavan valvonnan dokumentoituna haluaa, niin ei ykköstonneilla kyllä pärjää. Ihan näin vaan IMO.

Just tämä. Harvoin halpa ja hyvä kohtaa. Itselläni kuitenkin on sellainen etuoikeus, että se olisi ilmainen ja lisäksi vielä A-luokkaa. Mutta se ei nyt muita auta. Joskus vastaava mestari käy vain minimin työmaalla, pistää sokkona nimet papereihin ja sitten ollaan syvällä. Joo, vastuu on mutta se kaikki säätäminen jälkikäteen vie rakennuttajan voimat vaikka raastuvassa voittaisikin. Plus ne mahdollisuudet, kuten esim. konkurssi. Jos et tiedä rakentamisesta "kaikkea", ota valvoja. Kysy kokemuksia muilta ja valkkaa sellainen joka on sulle paras.

 

[jonesky12345]

Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.

No siis harvemmin sä nyt omakotitaloa halvemmalla saat, etenkin jos verrataan uudenuutukaista taloa johonkin vanhempaan kerrostalokämppään. Onhan sulla siinä omassa kämpässä tonttia suhteessa asuinneliöihin reilusti enemmän ja kunnoltaan uusi kämppä. Omakotitalossahan sulla kyllä menee keskimäärin ylläpitoon neliötä kohden vähemmän rahaa, kuin mitä vastikkeesta makselet kerrostalossa jos teet tollaset kunnossapitohommat pääasiassa itse eli hoidat piha-alueet, käytät kotia siivosti, jolloin et maksa välillisesti siitä kun joku töhöilijä tukkii viemärit ja niitä availlaan taloyhtiön piikkiin yms.

Omakotitalohommissa pitää sen hinnan lisäksi puntaroida monia asioita, esimerkiksi arvostatko omaa pihaa ja omaa rauhaa, mutta vastapainona siitä tulee duunia. Arvostatko sitä, että pääset itse päättämään mitä tehdään ja milloin mutta olet toki vastuussa ja joudut tekemään asioita? Valintojen maailmahan tämä on. Sitä kannattaa toki okt hommissa miettiä, jos rakennuttamaan lähtee, että onko se kuinka pitkän ajan koti ajatuksissa. Rakennuttaminen on semi intensiivinen prosessi eikä sitä moni varmaankaan halua useampaa kertaa kokea ja elää enkä lähtisi tollaseen hommaan ihan vaan vertailemalla hintaa kerrostalokämppään etenkin, jos arvelee tulevaisuuden tuovan perhe-elämää ja isompia asuintiloja.

 

[napsa]

Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.

Jos rakennuttaa uuden talon, ei kannata tehdä sitä vain sen takia että se halvin on halvempi kuin kerrostaloasunto.

Jos itse nyt rakennuttaisin uuden okt:n, niin mielummin vaikka säästäisi useamman vuoden ja samalla suunnittelisi minkälaisen talon oikeasti haluaa, vaikka tulisi kalliimmaksi ja tontin saanti olisi epävarmaa, kuin että nyt rakennuttaa jonkun halva, kun kerrostaloasunto maksaa hieman enemmän.

Kiertäisin esittelyissä ym katsomassa miltä ratkaisut oikeasti näyttää (ei pelkkää esitettä katso), suunnittelisi kunnolla mitä talolta haluaa ja mikä itselle toimii.

Ja riippuu toki alueesta ym paljon, mutta tuollainen 64m2 Alvsbytalo ei välttämättä ole kaikkein helpoin myydäkkään (itselle järkevään hintaan). Vai onko tarkoitus tulla ns. loppu elämän koti ja jättää perinnöksi?

Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.?

Riippuu mitä arvostaa siinä asumisessa.
Ja sellainen että ei okt:ssä myöskään tiedä minkälaisia naapureita on, tömisteliät ei haittaa, mutta joku voi päivät pitkä ruohonleikkurilla/lehtipuhaltimella ym meluta, moottoripyörää/harrasteautoa rassata ja testi käyttää, naapurin lapset huutaa ja kiljua pihalla, kyttääjä joka valittaa kun ei ole joka viikko nurmikkoa leikattu ymym, löytyy paljon kaikenlaista.

 

[mikkot]

Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.

Aikanaan kun harkitsin omakotitalon rakennuttamista, niin muistaakseni laskin Avaimet Käteen -talopaketin ja tontin hinnan päälle vielä sata tonnia Tampereen kaava-alueella. Pienemmästä talosta tulee jonkin verran pienemmät kustannukset, mutta tuo 15 -30 k€ taitaa olla auttamattomasti alakanttiin.

 

[taski]

En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!

 

[Pete88]

Avaimet käteen hinnoissa hyvin harvoin jos koskaan on maatöiden, suunnittelukulujen, liittymien yms. kustannuksia mukana. Lisäksi monen toimittajan hinta lähtee olettamasta, että perustus on tehty. Ehkä ihan alkumetreillä suunnittelua voi lähteä karkealla kammalla suunnittelemaan ajatuksella talopaketti + 100te, mutta ihan jo pankkiakin varten tarvitaan jalostuneempi ajatus kuluista. Osan kuluista pystyy varsin hyvin ennakoimaan, esim. liittymien hinnat, rakennusluvan hinta yms. Suunnittelukuluja voi budjetoida saatujen tarjousten perusteella. En suosittele alibudjetoimaan, mutta ei myöskään liikaa yliarvioimaan kustannuksia. Jälkikäteen harmittaa helposti molemmissa tilanteissa.

Vastaavan mestarin kohdalla palkkion lisäksi todella olennainen asia on tarkastuskäyntien määrä tontilla sekä referenssit. Hyvä vastaava käyttää potentiaalista asiakasta muissa kohteissaan, missä voi kysellä kokemuksia vastaavasta. Eli pelkkä kokemus ja palkkio ei ole koko totuus. Myös ihan jo henkilökemialla on merkitystä. Jos ei tule vastaavan kanssa toimeen, niin ei se helpota asioiden hoitoa, vaikka muuten homma olisi kunnossa.

Rakennusvalvonta ei useimmilla paikkakunnilla kerro kenenkään valvojan yhteystietoja, vaikka ne varsin hyvin tietävät. Valitettavan usein puskaradio toimii parhaiten, monella ei esim. ole omia nettisivuja tai referenssejä netissä.

 

[Lucas]

En oikein ymmärrä näitä 60-70 neliön omakotitaloja. Mun autotallikin on isompi. Mitä sillä omakotitalolla tekee jos tilaa ei tarvitse? Ulkoilmasta ja luonnosta saa nauttia muutenkin. Käytännössä ainoat hyvät puolet on sitten se että ei tarvitse naapureiden kanssa juuri olla tekemisissä, mutta ei missään järkevässä taloyhtiössä juuri niidenkään kanssa ongelmia.

Ts. kaikki kerrostalon ja pikkurivarin huonot puolet mutta samalla myös se kaikki vaiva mitä OKT:sta tulee, ilman niitä hyötyjä ?!

Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.

Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.

Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.

Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.

Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.

Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.

 

[Awelonian]

Terve foorumin asiantuntijat:

Asunnon etsintä on nyt ajankohtainen ja tuli selaillessa mieleen Alvsbytalo. Ja niistä tuo n. 64 m2 talo, jolla hintaa toimituskuntaan 134 000 € ilman isompia muutoksia. Tuohon tonttiliittymät sähkölle (n. 5000 € + vesi/viemäri 1100€) sekä tonttivuokra. Jäädään silti selvästi alle kerrostalokolmion / rivitalokolmion täällä. Tykkään itse näperrellä, tehdä pihahommia ym. Ainoa asia mikä mietityttää, on tuo Alvsbytalon laatu sekä lämmitysmuotona tuleva poistoilmalämpöpumppu.

Millaisia kokemuksia nuo tuon talon ottaneet ja tuolla lämmitysmuodolla lämmitäneet ovat saaneet? Olettaisin asumisen laadun olevan kuitenkin korkeampi kuin kerrostalossa tai rivitalossa, kun nykymaailmassa ei ikinä tiedä millaisia naapureita tulee ja tömistelijöitä ym.? Viekö tuo lämmitysmuoto konkurssiin talvella? Onko Alvsbytalon laatu kuraa? Tuntuu järjettömältä olla ottamatta vuokratonttia + OKT:ta halvemmalla kuin kerros/rivitaloasuntoa kymmeniä tuhansia kalliimmalla? Kommetteja?

Ensinnäkin tuo neliömäärä on melko pieni. Tuohon kun laskee sisäseinät, tekniset tilat, vessat, suihkut yms., niin hirveän paljoa neliöitä ei jää muuhun. PILP riittää tuohon melko hyvin, kun täällä on 120 neliötä (takan kera) ja Niben F470 pöhisee kuudetta vuotta nätisti. Toki kovilla pakkasilla tulee ne vastukset mukaan, mutta eipä tarvitse hirveästi vaivaakaan nähdä ja on aika halpa all-in-one ratkaisu. Täällä on vuosittaiset sähkökulutukset olleet yhdellä sähköautolla, yhdellä plugarilla ja Nibellä (ennen aurinkopaneeleja) n. 12-13000kW vuodessa. Mutta tämähän myös riippuu tosi paljon mm. lämpimän veden käytöstä jne.

 

[phetu]

Just tämä. Harvoin halpa ja hyvä kohtaa. Itselläni kuitenkin on sellainen etuoikeus, että se olisi ilmainen ja lisäksi vielä A-luokkaa. Mutta se ei nyt muita auta. Joskus vastaava mestari käy vain minimin työmaalla, pistää sokkona nimet papereihin ja sitten ollaan syvällä. Joo, vastuu on mutta se kaikki säätäminen jälkikäteen vie rakennuttajan voimat vaikka raastuvassa voittaisikin. Plus ne mahdollisuudet, kuten esim. konkurssi. Jos et tiedä rakentamisesta "kaikkea", ota valvoja. Kysy kokemuksia muilta ja valkkaa sellainen joka on sulle paras.

Niin, eihän se muita auta jos itse saa halvalla, mutta kunnollisesta valvojasta/projektinvetäjästä ja muutamasta tonnista puhuminen on vähän harhaan johtavaa.

Itsekin ilmaiseksi saisin, kun itse tekisin, mutta eipä se muita lohduta, jos taas OKT-rakentajille pitäisi tehdä niin ihan hihasta aletaan puhumaan kokonaisuudessaan 20k€ alv 0% + luokasta, mikä sekin lienee vähän siinä ja tässä, kun nuo eivät menekkään sitten enää pelkän KSE2013 mukaisesti ja kulujakin pitäisi kattaa. Lisänä sitten suurella todennäköisyydellä aletaankin myös vastailemaan puhelimeen iltaisin ja viikonloppuisin, harvempi töissä käyvä työaikaan siellä talollaan pyörii.

Jokainen tosin voi miettiä kuinka moni OKT-rakentaja laittaa kymppitonneja projektinvetäjään eikä mielummin säästä tai tee lisää neliöitä tms., ja toivoo kaiken sujuvan hyvin.

 

[Lucas]

Ensinnäkin tuo neliömäärä on melko pieni. Tuohon kun laskee sisäseinät, tekniset tilat, vessat, suihkut yms., niin hirveän paljoa neliöitä ei jää muuhun. PILP riittää tuohon melko hyvin, kun täällä on 120 neliötä (takan kera) ja Niben F470 pöhisee kuudetta vuotta nätisti. Toki kovilla pakkasilla tulee ne vastukset mukaan, mutta eipä tarvitse hirveästi vaivaakaan nähdä ja on aika halpa all-in-one ratkaisu. Täällä on vuosittaiset sähkökulutukset olleet yhdellä sähköautolla, yhdellä plugarilla ja Nibellä (ennen aurinkopaneeleja) n. 12-13000kW vuodessa. Mutta tämähän myös riippuu tosi paljon mm. lämpimän veden käytöstä jne.

160 neliöisiä uusia omakotitaloja menee Oulun korkeudellakin alle 10.000 kWh:n sähkönkulutuksen maalämmöllä. Mukana siis käyttösähkökin ja päälle vielä lämmin talli noihin neliöihin.

Voisi mennä alle 6000 kWh vuodessa tuollainen 70 neliöinen nykyaikainen talo maalämmöllä. Mukana myös käyttösähkö.

Tekninen tila on kyllä tila jota ei kannata jättää rakentamatta omakotitaloon. Ei se ole mukava jos asuinhuoneissa tai jossain kodinhoitohuoneessa on jotain LTO laitetta, PILPiä tai maalämpöpumppua. Älvsbytalon mallistoja en ole katsonut vuosiin, mutta katsomatta veikkaisin että siellähän ne asuinhuoneissa on moiset vehkeet kun kaikessa säästetään viimeiseen asti.

Kyllähän sitä varmaan kymppitonnin saa varata budjettiin lisää rahaa jos Älvsbytalon PILP:in vaihtaa maalämpöpumppuun. Ei taida Älvsbytaloa saada muulla lämmityksellä, mutta jos muun valmistajan talopaketin ottaa tai pitkästä tavarasta rakentaa.

Älvsbytaloissa on kylpyhuoneessa muovimatto seinissä ja lattiassa. Lattian voi saada lisärahalla laatoitetuksi. Seinän laatoitus pitäisi sitten itse tehdä. Maton takana on kipsilevyseinä. Voihan sen kipsilevyn kosteuseristää ja laatat vetää päälle. Mutta jos laatua haluaa niin sehän kannattaisi muurata ne kostean tilan seinät ja jättää ulkoseinäänkin tuuletusväli ja sitten sen päälle kosteuseristeet ja laatat. Silloin jos se kosteuseriste pettää, niin sehän tiili pääsee kuivumaan sen taustalla olevan tuuletusvälin kautta eikä mitään ongelmaa synny. Älvsbytaloissa ei taida se rossilattia kestää tuollaista muutosta.

Tosin tuosta ei voi pelkästään älväriä syyttää, sillä monen grynderirakentajan perusratkaisu on nykyään laittaa kosteisiin tiloihin vain se Gyproc märkätilalevy ja sillä mennään. Kunhan kestää sen 10 vuoden takuuajan ilman, että asiakas ainakaan hoksaa kosteusongelmaa sinä aikana, niin sehän niille riittää.

 

[Awelonian]

160 neliöisiä uusia omakotitaloja menee Oulun korkeudellakin alle 10.000 kWh:n sähkönkulutuksen maalämmöllä. Mukana siis käyttösähkökin ja päälle vielä lämmin talli noihin neliöihin.

Tuossa on koko vuoden sähkönkulutus kaikkineen, ei pelkkä lämmitys. Tuon lisäksi on sähköllä lämmitettävä ulkovarasto ja peruselämä joka kuuluu ilmoittamaani määriin. Autoihin menee nyt se 10-20kW joka päivä melkeinpä. Et kyllä se pilppi pärjää.

 

[pinkeliviinica]

silloin joskus kun itse mietin talopaketti valmistajia ja käytiin katsomassa myös kaarinassa älbyn esittelytaloa niin sinänsä se vaikutti ihan asialliselta paketilta mutta se oli ratkaisevassa roolissa kun talo tulee "kontin" kokoisina paloina ja saumakohdat olivat peitetty mutta ei kovin hyvin ja jos talo elää niin juuri näistä saumoista.
älby taloa sai myöskin vain seinäpattereilla eli lattialämmitys oli pois suljettu. kylpyhuoneen feikki muovi "posliinitiili" oli myös sellainen mikä pisti silmään.
ja loppujen lopuksi hintakaan ei ollut älbyssä niin paljoa halvempi että se kompensoinut sitä että pohjia ei voinut muuttaa eikä edes ovien paikkoihin tai väliseiniin voinut tehdä muutoksia sijaintiin.

älbyn mikael 129m2 talo heidän sivujensa mukaan alkaen 219 900e
denin ideal 132m2 talo heidän sivujensa mukaan alkaen 192 511e

 

[Shatzy]

Yleishuomiona heti nyt muutaman tunnin vastausten perusteella. Alvsbytalo 134 000 € hinnalla tuo lisähintaa kaikkiaan liittymineen, maatöineen ym. 15 000 - 30 000 € suoriltaan voisi sanoa? Ollaankin jo kerrostalokolmioiden hinnassa, joissa halpa vastike vrt. OKT kk-kuluihin sähköineen ym.

Ei riitä 30k€, liittymät, luvat ja mestari on vähintään sen ~20k€, maanrakennus paikasta riippuen, mutta kannattaa vähintään se 30k€ budjetoida. Yhteensä siis kannattaa aivan minimissään se 50k€ muuttovalmiin hinnan lisäksi varata, jos tontti on vuokrattu ja pakettiin ei mitään muutoksia tehdä.

 

[jonesky12345]

Kyllähän se tuollainen 60-70 neliömetriä voi hyvinkin riittää monelle asunnon kooksi.

Tosin sehän tontti ja liittymät ja maanrakennustyöt yms. maksavat yhtä paljon rakensi tontille sitten 60 neliömetrin omakotitalon tai 180 neliömetrin omakotitalon.

Itse miettisin kerran jos toisenkin sitä, että tekeekö Alvsby talon vai jonkun muun talon. Kaikki mahdollinen on tingitty minimiin niissä. Pohjakin on rossipohja ja huonekorkeus minimi mitä saa olla ja "lämmityksenä" joku poistoilmapumppu.

Todellisuudessa se poistoilmalämpöpumppu ei tuota mitään muuta lisäarvoa LTO koneeseen verrattuna kuin lämmittää poistoilmasta lämpimän käyttöveden lämmityskauden ulkopuolella. Maksaa sitten kohtuuttomasti sen korjailu ja uusiminen.

Noin 70 neliömetrin talon saisi toimimaan todella pienellä ostolämmitysenergialla kun sen eristäisi kunnolla vaikka 30 cm villalla seinätkin ja ikkunat superlasit ja hyvän vuosisuhteen LTO kone ja sitten maalämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä. Oishan se hienoa kun talon ja käyttöveden lämmitys veisi esimerkiksi vain 3000 kWh sähköä vuodessa. Konvektori sitten viilentämään taloa maalämpökaivon vedellä kesäaikoina. LTO konetta ja maalämpöpumppua yms. varten kannattaa rakentaa se erillinen tekninen tila omalla sisäänkäynnillä ulkoa. Taloon kannattaa rakentaa myös tulisija varalämmönlähteeksi. Sille varalämmönlähteelle voi hyvinkin tulla tarvetta talon elinkaaren aikana.

Useampi sata euroa kuussa se omakotitalossa asuminen kustantaa kun kaikki kustannukset laskee mukaan mitä tulee. Tämä siis vaikka talo olisi velaton ja tonttikin oma eikä mukaan laske mitään omakotitalon remontteja mitä tarvii.

Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.

Muuten ihan hyvät pointit.

 

[Lucas]

Pilp ei vastaa lto konetta, vaan on lämpöpumppu, mutta rajoitteena on tuo ilmanvaihdon määrä, joten määräänsä enempää ei sillä saa lämpöä jos pakkaset on kovat. Parempihan se on lämpöpumpulla pumpat huoneilman lämmöstä lämpöä, kuin pakkasilmasta ilpillä.

Muuten ihan hyvät pointit.

Hyvin alas sen poistoilman lämpötilan saa nykyisilla "venytetty kuutio" LTO koneillakin. Ei paljoa alemmas voisi edes sitä vetää kun alkaisi pakkasilla ilmankosteus jäätyä poistuputkeen.

Jostakihan se lämpö on taloon tuotava joka poistuu häviöinä seinän, lattian ja katon läpi ja poistoilman mukana. Pilpillä se lämpö otetaan sitten sähkövastuksilla mihin poistoilmasta pumppaaminen ei riitä enää.

Voihan sillä "PILP"illä lämmittää koko talonkin kovillakin pakkasilla kun pistää vain ilmanvaihtoa isommalle ja kunnolla lämmittää tulisijoja. Tosin silloinhan se lämpö on tosiasiassa peräisin siitä puulämmityksessä ja PILP vain jakaa sitä lämpöä eri puolille asuntoa.

Maalämpö on mielestäni paras lämmitystapa suunnilleen kaikkiin asuntoihin joihin tulee sähköt valtakunnanverkosta ja jonne maalämmön voi toteuttaa. Esimerkiksi Helsingissä on kantakaupungissa monenlaista tunnelia maan alla ja lämpökaivojen poraaminen voi olla siitä syystä käytännössä mahdotonta. Ja jossain voi olla pohjavesia ja siihen ei saa lupia maalämpökaivon poraamiseen. (Tosin siinä pohjavesialueella se vesi saattaa kyllä hyvin lämmittää sitä lämpökaivoa. Esim. tuttavalla omakotitalo maalämpökaivoineen on muutaman kymmenen metrin päässä pohjavesialueesta virallisten karttojen mukaan. Ja lämpökaivo ei oikeastaan yhtään edes kylmene koko talvena kun ilmeisesti pohjavesi virtaa siinä niin hyvin koko ajan.)