Valmistalopaketit

[calm]

Muurametalot siirtyi näköjään heti yrityskauppojen jälkeen tekemään vain rajoitettua mallivalikoimaa. Onhan tuossa tietysti rakennuttajalle etunsa, että kaikki tehdään tehtaassa valmiiksi, mutta muokkausvaihtoehdot vähenee.

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

NopsaKoti - Muurametalot

Uusi koti nopeasti! Uudet talomallimme tekevät vaikutuksen lyhyellä rakennusajallaan. Kyseessä ovat saumattomat talomallimme, NopsaKodit.

www.muurametalot.fi

 

[oltsandeeri]

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

Tarkoitatko valmisvalmistajalla vain tilaelementtiratkaisujen osajoukkoa kaikista talopakettiratkaisuista vai koko talopakettiratkaisujen kirjoa?

 

[Enhancer]

Miksi ei?

Tuulettuva, kantava alapohja on tässä tapauksessa tehtävä joka tapauksessa, koska paalutuskohde.

Pienellä lisäpanostuksella alapohjaan saa muodostettua ympärivuotiset hallitut olosuhteet sekä lämpötilan että kosteuden suhteen. Puurakenteet toki muodostavat otollisemman kasvualustan homeelle, mutta ei betonirakenteetkaan immuuneja sille ole.

Niin, miksi ei. Eihän tuo tietenkään kummoinen kulu ole huomioida IV-koneen mitoituksessa ja kanavissa. Vai ajatus tehdä erillisellä koneella?

 

[oltsandeeri]

Niin, miksi ei. Eihän tuo tietenkään kummoinen kulu ole huomioida IV-koneen mitoituksessa ja kanavissa. Vai ajatus tehdä erillisellä koneella?

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

 

[Juh44]

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Ei tartte tuuletuspaaluja mut joutuu eristämään koko alapohjan

 

[Enhancer]

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

 

[oltsandeeri]

Ei tartte tuuletuspaaluja mut joutuu eristämään koko alapohjan

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

Ei, koska määräykset, mutta hyvänä puolena viemärit, käyttövesiputket jne. sijoitetaan alapohjaan näkösälle ja helposti tarkistettavaksi/korjattavaksi/saneerattavaksi tulevaisuudessa.

 

[Juh44]

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.



Ei, koska määräykset.

Itsellä alapohja pelkkää betonia ja lattia on 16-32 sepelillä....
Sokkelit on paikallavalettua kantavaa palkkia joiden päällä ontelot ja styrox sitten onteloiden päällä, minun matematiikalla jää ≈1m korkeasti eristettä pois sokkelin seiniltä ja tavallinen lattiastyrox kelpaa eristevalinnaksi.

Eristeharkko toteutuksessa sillä seinän osuudella ei tosiaan ole väliä kun se tulee jokatapauksessa.

Yhden miinuksen annan omasta valinnasta siinä että viemärit joutui kouruttamaan styroxilla mutta aika nopsaan sekin meni.

 

[oltsandeeri]

Ruotsissa ei käsittääkseni juurikaan enää nykyään tehdä kylmiä painovoimaisesti tuulettuvia alapohjia, koska se nähdään liian riskaabeliksi rakenteeksi.

llmaston jatkuva lämpeneminen vielä lisää riskejä. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Tuuletuksen lisääminenkään ei auta vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta, kun ryömintätilaan tuodaan vielä enemmän kosteata ulkoilmaa.

Alla puolilämpimään koneellisesti tuuletettuun alapohjaan liittyen yksi opinnäytetyö ja yksi diplomityö, oivaa iltalukemista, jos asia oikeasti kiinnostaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/888094/Leppanen_Tuomo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/...ioulu-201702231261.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ja alla yksi juutuubbivideo, josta saa jonkunlaisen kuvan, miltä puolilämpimässä koneellisesti tuuletetussa alapohjassa näyttää. Puhuvan pään mainoshöpinöistä ei kannata piitata.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Enhancer]

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.



Ei, koska määräykset, mutta hyvänä puolena viemärit, käyttövesiputket jne. sijoitetaan alapohjaan näkösälle ja helposti tarkistettavaksi/korjattavaksi/saneerattavaksi tulevaisuudessa.

Eli tarkastusluukun kautta sitten soveltaen käytön aikana jos niikseen.

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.