Valmistalopaketit

[calm]

Muurametalot siirtyi näköjään heti yrityskauppojen jälkeen tekemään vain rajoitettua mallivalikoimaa. Onhan tuossa tietysti rakennuttajalle etunsa, että kaikki tehdään tehtaassa valmiiksi, mutta muokkausvaihtoehdot vähenee.

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

NopsaKoti - Muurametalot

Uusi koti nopeasti! Uudet talomallimme tekevät vaikutuksen lyhyellä rakennusajallaan. Kyseessä ovat saumattomat talomallimme, NopsaKodit.

www.muurametalot.fi

 

[oltsandeeri]

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

Tarkoitatko valmisvalmistajalla vain tilaelementtiratkaisujen osajoukkoa kaikista talopakettiratkaisuista vai koko talopakettiratkaisujen kirjoa?

 

[Enhancer]

Miksi ei?

Tuulettuva, kantava alapohja on tässä tapauksessa tehtävä joka tapauksessa, koska paalutuskohde.

Pienellä lisäpanostuksella alapohjaan saa muodostettua ympärivuotiset hallitut olosuhteet sekä lämpötilan että kosteuden suhteen. Puurakenteet toki muodostavat otollisemman kasvualustan homeelle, mutta ei betonirakenteetkaan immuuneja sille ole.

Niin, miksi ei. Eihän tuo tietenkään kummoinen kulu ole huomioida IV-koneen mitoituksessa ja kanavissa. Vai ajatus tehdä erillisellä koneella?

 

[oltsandeeri]

Niin, miksi ei. Eihän tuo tietenkään kummoinen kulu ole huomioida IV-koneen mitoituksessa ja kanavissa. Vai ajatus tehdä erillisellä koneella?

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

 

[Juh44]

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Ei tartte tuuletuspaaluja mut joutuu eristämään koko alapohjan

 

[Enhancer]

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

 

[oltsandeeri]

Ei tartte tuuletuspaaluja mut joutuu eristämään koko alapohjan

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

Ei, koska määräykset, mutta hyvänä puolena viemärit, käyttövesiputket jne. sijoitetaan alapohjaan näkösälle ja helposti tarkistettavaksi/korjattavaksi/saneerattavaksi tulevaisuudessa.

 

[Juh44]

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.



Ei, koska määräykset.

Itsellä alapohja pelkkää betonia ja lattia on 16-32 sepelillä....
Sokkelit on paikallavalettua kantavaa palkkia joiden päällä ontelot ja styrox sitten onteloiden päällä, minun matematiikalla jää ≈1m korkeasti eristettä pois sokkelin seiniltä ja tavallinen lattiastyrox kelpaa eristevalinnaksi.

Eristeharkko toteutuksessa sillä seinän osuudella ei tosiaan ole väliä kun se tulee jokatapauksessa.

Yhden miinuksen annan omasta valinnasta siinä että viemärit joutui kouruttamaan styroxilla mutta aika nopsaan sekin meni.

 

[oltsandeeri]

Ruotsissa ei käsittääkseni juurikaan enää nykyään tehdä kylmiä painovoimaisesti tuulettuvia alapohjia, koska se nähdään liian riskaabeliksi rakenteeksi.

llmaston jatkuva lämpeneminen vielä lisää riskejä. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Tuuletuksen lisääminenkään ei auta vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta, kun ryömintätilaan tuodaan vielä enemmän kosteata ulkoilmaa.

Alla puolilämpimään koneellisesti tuuletettuun alapohjaan liittyen yksi opinnäytetyö ja yksi diplomityö, oivaa iltalukemista, jos asia oikeasti kiinnostaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/888094/Leppanen_Tuomo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/...ioulu-201702231261.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ja alla yksi juutuubbivideo, josta saa jonkunlaisen kuvan, miltä puolilämpimässä koneellisesti tuuletetussa alapohjassa näyttää. Puhuvan pään mainoshöpinöistä ei kannata piitata.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Enhancer]

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.



Ei, koska määräykset, mutta hyvänä puolena viemärit, käyttövesiputket jne. sijoitetaan alapohjaan näkösälle ja helposti tarkistettavaksi/korjattavaksi/saneerattavaksi tulevaisuudessa.

Eli tarkastusluukun kautta sitten soveltaen käytön aikana jos niikseen.

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.

 

[Juh44]

. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Esitän eriävän mielipiteen ja omakohtaisen kokemuksen tästä.
Se alapohja seuraa viiveellä ulkolämpötiloja koska tuuletus ei ole "rajaton" ja massaa on paljon. -> kesän jäljiltä siellä on vielä lämpöä jäljellä ja enemmän tuota ongelmaa on hetkenaikaa keväällä kun ulkona lämpenee ja se alapohja on edelleen pakkasella/kylmä, silloin toki ulkoilma on kuivempaa.

(Talon Vesijohdon sulanapitokaapeli toimii termostaatilla joka näyttää alapohjan lämpötilan niin olen aina ohimennen seuraillut asiaa)

 

[Juh44]

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.

Suosittelen lämpimästi, talvikäytössä maahan kaivettu piiri välttää mutta jos aikoo viilentää niin tarvitsee joko pitkän syvään kaivetun maapiirin tai sitten poratun kaivon.
Viilennyksen ja lämmityksen hyötysuhde on tuolla järjestelmällä suunnilleen ääretön.

 

[oltsandeeri]

Esitän eriävän mielipiteen ja omakohtaisen kokemuksen tästä.
Se alapohja seuraa viiveellä ulkolämpötiloja koska tuuletus ei ole "rajaton" ja massaa on paljon. -> kesän jäljiltä siellä on vielä lämpöä jäljellä ja enemmän tuota ongelmaa on hetkenaikaa keväällä kun ulkona lämpenee ja se alapohja on edelleen pakkasella/kylmä, silloin toki ulkoilma on kuivempaa.

(Talon Vesijohdon sulanapitokaapeli toimii termostaatilla joka näyttää alapohjan lämpötilan niin olen aina ohimennen seuraillut asiaa)

Riippuu yksityiskohdista, esim. ryömintätilan pohjan toteutusratkaisusta, ilmanvaihdon toteutuksesta/vaihtuvan ilman määrästä, ulkoilman lämpötilasta ja kosteussisällöstä jne.

Keväällä ulkoilma on kuivaa, niin kuin itsekin totesit.

Kannattaa vilkaista linkkaamani opinnäytetyöt ja erityisesti niissä toteutetut mittaukset eri kohteista. Loppukesästä-syksystä homekasvulle on ylivoimaisesti otollisimmat olosuhteet tuulettuvissa alapohjissa.

 

[oltsandeeri]

Eli tarkastusluukun kautta sitten soveltaen käytön aikana jos niikseen.

Tilaisuus voi joskus tehdä varkaan..

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.

Ulkoilman esijäähdytykselle ja/tai -lämmitykselle maasta otettavalla energialla lähes varaukseton täältä.

Mutta erityisesti jäähdytyksessä odotukset kannattaa olla realistiset ja piirin ollessa lyhyt/lähellä maan pintaa, tehot loppuvat äkkiä kesken.

 

[Pete88]

Ruotsissa ei käsittääkseni juurikaan enää nykyään tehdä kylmiä painovoimaisesti tuulettuvia alapohjia, koska se nähdään liian riskaabeliksi rakenteeksi.

llmaston jatkuva lämpeneminen vielä lisää riskejä. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Tuuletuksen lisääminenkään ei auta vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta, kun ryömintätilaan tuodaan vielä enemmän kosteata ulkoilmaa.

Alla puolilämpimään koneellisesti tuuletettuun alapohjaan liittyen yksi opinnäytetyö ja yksi diplomityö, oivaa iltalukemista, jos asia oikeasti kiinnostaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/888094/Leppanen_Tuomo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/...ioulu-201702231261.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ja alla yksi juutuubbivideo, josta saa jonkunlaisen kuvan, miltä puolilämpimässä koneellisesti tuuletetussa alapohjassa näyttää. Puhuvan pään mainoshöpinöistä ei kannata piitata.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tästä on olemassa vielä yksi harvinaisempi versio, joka tuli meidän uudiskohteeseen ja josta kenelläkään ammattilaisella ja suunnittelijalla ei ollut pahaa sanottavaa: ulkoilmaan rajoittuva rossipohja. Tässä siis talo seisoo pilarien päällä ja alapohjan ja maanpinnan välissä on keskimäärin 80 cm ilmatilaa. Talossa ei ole lainkaan sokkelia ympärillä, joten alapohja seuraa täysin ulkoilman lämpötilaa, eikä lämpötilaeroja synny lainkaan.

Tämä ei ole kuitenkaan edullisin ratkaisu, koska tämän u-arvo taisi olla 0,09 ja vaatii siis käytännössä yhtä järeän eristämisen kuin yläpohja. Mutta huoltaminen erittäin helppoa, kosteus ei millään opilla nouse maasta alapohjaan ja radoninkaan kanssa ei ole mitään haasteita. Myöskään kosteuden tiivistymisen kanssa ei ole haasteita.

 

[oltsandeeri]

Tästä on olemassa vielä yksi harvinaisempi versio, joka tuli meidän uudiskohteeseen ja josta kenelläkään ammattilaisella ja suunnittelijalla ei ollut pahaa sanottavaa: ulkoilmaan rajoittuva rossipohja. Tässä siis talo seisoo pilarien päällä ja alapohjan ja maanpinnan välissä on keskimäärin 80 cm ilmatilaa. Talossa ei ole lainkaan sokkelia ympärillä, joten alapohja seuraa täysin ulkoilman lämpötilaa, eikä lämpötilaeroja synny lainkaan.

Tämä ei ole kuitenkaan edullisin ratkaisu, koska tämän u-arvo taisi olla 0,09 ja vaatii siis käytännössä yhtä järeän eristämisen kuin yläpohja. Mutta huoltaminen erittäin helppoa, kosteus ei millään opilla nouse maasta alapohjaan ja radoninkaan kanssa ei ole mitään haasteita. Myöskään kosteuden tiivistymisen kanssa ei ole haasteita.

Juu, vanha kunnon läpituulettuva pilariperustus vertaantuu pitkälti ulkoseinään.

Oikeaoppisesti tehtynä rakennusfysikaalisesti pomminvarma ratkaisu.

Ulkonäkö ja hinta lähinnä rajoitteina. Kenties myös mielikuvat talon alle pääsevistä pieneläimistä tms.