Valmistalopaketit

[calm]

Muurametalot siirtyi näköjään heti yrityskauppojen jälkeen tekemään vain rajoitettua mallivalikoimaa. Onhan tuossa tietysti rakennuttajalle etunsa, että kaikki tehdään tehtaassa valmiiksi, mutta muokkausvaihtoehdot vähenee.

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

NopsaKoti - Muurametalot

Uusi koti nopeasti! Uudet talomallimme tekevät vaikutuksen lyhyellä rakennusajallaan. Kyseessä ovat saumattomat talomallimme, NopsaKodit.

www.muurametalot.fi

 

[oltsandeeri]

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

Tarkoitatko valmisvalmistajalla vain tilaelementtiratkaisujen osajoukkoa kaikista talopakettiratkaisuista vai koko talopakettiratkaisujen kirjoa?

 

[Enhancer]

Miksi ei?

Tuulettuva, kantava alapohja on tässä tapauksessa tehtävä joka tapauksessa, koska paalutuskohde.

Pienellä lisäpanostuksella alapohjaan saa muodostettua ympärivuotiset hallitut olosuhteet sekä lämpötilan että kosteuden suhteen. Puurakenteet toki muodostavat otollisemman kasvualustan homeelle, mutta ei betonirakenteetkaan immuuneja sille ole.

Niin, miksi ei. Eihän tuo tietenkään kummoinen kulu ole huomioida IV-koneen mitoituksessa ja kanavissa. Vai ajatus tehdä erillisellä koneella?

 

[oltsandeeri]

Niin, miksi ei. Eihän tuo tietenkään kummoinen kulu ole huomioida IV-koneen mitoituksessa ja kanavissa. Vai ajatus tehdä erillisellä koneella?

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

 

[Juh44]

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Ei tartte tuuletuspaaluja mut joutuu eristämään koko alapohjan

 

[Enhancer]

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

 

[oltsandeeri]

Ei tartte tuuletuspaaluja mut joutuu eristämään koko alapohjan

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

Ei, koska määräykset, mutta hyvänä puolena viemärit, käyttövesiputket jne. sijoitetaan alapohjaan näkösälle ja helposti tarkistettavaksi/korjattavaksi/saneerattavaksi tulevaisuudessa.

 

[Juh44]

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.



Ei, koska määräykset.

Itsellä alapohja pelkkää betonia ja lattia on 16-32 sepelillä....
Sokkelit on paikallavalettua kantavaa palkkia joiden päällä ontelot ja styrox sitten onteloiden päällä, minun matematiikalla jää ≈1m korkeasti eristettä pois sokkelin seiniltä ja tavallinen lattiastyrox kelpaa eristevalinnaksi.

Eristeharkko toteutuksessa sillä seinän osuudella ei tosiaan ole väliä kun se tulee jokatapauksessa.

Yhden miinuksen annan omasta valinnasta siinä että viemärit joutui kouruttamaan styroxilla mutta aika nopsaan sekin meni.

 

[oltsandeeri]

Ruotsissa ei käsittääkseni juurikaan enää nykyään tehdä kylmiä painovoimaisesti tuulettuvia alapohjia, koska se nähdään liian riskaabeliksi rakenteeksi.

llmaston jatkuva lämpeneminen vielä lisää riskejä. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Tuuletuksen lisääminenkään ei auta vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta, kun ryömintätilaan tuodaan vielä enemmän kosteata ulkoilmaa.

Alla puolilämpimään koneellisesti tuuletettuun alapohjaan liittyen yksi opinnäytetyö ja yksi diplomityö, oivaa iltalukemista, jos asia oikeasti kiinnostaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/888094/Leppanen_Tuomo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/...ioulu-201702231261.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ja alla yksi juutuubbivideo, josta saa jonkunlaisen kuvan, miltä puolilämpimässä koneellisesti tuuletetussa alapohjassa näyttää. Puhuvan pään mainoshöpinöistä ei kannata piitata.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[Enhancer]

Niin, alapohja on eristettävä kauttaaltaan niin kuin kaikissa muissakin Suomeen rakennettavissa asuinrakennuksissa valitusta alapohjarakenneratkaisusta riippumatta.

Tässä tapauksessa alapohjan eristys tulee maata vasten (ja sokkeliin, mutta se on tarkoitus joka tapauksessa tehdä samalla lämpöeristetyllä harkolla kuin ulkoseinätkin). Ryömintätilan ja asuintilojen väliseen kantavaan rakenteeseen ei tule lämmöneristystä. Ryömintätila lämpenee asuintilojen johtumishäviöillä ja IV:n kautta. Eristystarve on ~sama kuin painovoimaisesti tuuletetussa kylmässä alapohjassa tai maanvaraisessa alapohjassa.

Tämän ratkaisun voi ajatella (eristyksellisesti) maanvastaisena alapohjana, jonka päällä on matala puolilämmin "kellari" ennen asuintiloja.

Rakentamiskustannuksissa ei juurikaan eroa ole, mutta käyttökustannukset kasvavat, kun tulee puolilämpimiä kuutioita lämmitettäväksi, mutta ei isoa merkitystä, koska maalämpö (lattialämmitys kauttaaltaan + ulkoilman esilämmitys IV-koneelle kanavapatterin kautta).
Pieni hinta maksettavaksi rakennusfysikaalisesti parhaasta vaihtoehdosta juuri tähän kyseiseen kohteeseen.



Ei, koska määräykset, mutta hyvänä puolena viemärit, käyttövesiputket jne. sijoitetaan alapohjaan näkösälle ja helposti tarkistettavaksi/korjattavaksi/saneerattavaksi tulevaisuudessa.

Eli tarkastusluukun kautta sitten soveltaen käytön aikana jos niikseen.

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.

 

[Juh44]

. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Esitän eriävän mielipiteen ja omakohtaisen kokemuksen tästä.
Se alapohja seuraa viiveellä ulkolämpötiloja koska tuuletus ei ole "rajaton" ja massaa on paljon. -> kesän jäljiltä siellä on vielä lämpöä jäljellä ja enemmän tuota ongelmaa on hetkenaikaa keväällä kun ulkona lämpenee ja se alapohja on edelleen pakkasella/kylmä, silloin toki ulkoilma on kuivempaa.

(Talon Vesijohdon sulanapitokaapeli toimii termostaatilla joka näyttää alapohjan lämpötilan niin olen aina ohimennen seuraillut asiaa)

 

[Juh44]

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.

Suosittelen lämpimästi, talvikäytössä maahan kaivettu piiri välttää mutta jos aikoo viilentää niin tarvitsee joko pitkän syvään kaivetun maapiirin tai sitten poratun kaivon.
Viilennyksen ja lämmityksen hyötysuhde on tuolla järjestelmällä suunnilleen ääretön.

 

[oltsandeeri]

Esitän eriävän mielipiteen ja omakohtaisen kokemuksen tästä.
Se alapohja seuraa viiveellä ulkolämpötiloja koska tuuletus ei ole "rajaton" ja massaa on paljon. -> kesän jäljiltä siellä on vielä lämpöä jäljellä ja enemmän tuota ongelmaa on hetkenaikaa keväällä kun ulkona lämpenee ja se alapohja on edelleen pakkasella/kylmä, silloin toki ulkoilma on kuivempaa.

(Talon Vesijohdon sulanapitokaapeli toimii termostaatilla joka näyttää alapohjan lämpötilan niin olen aina ohimennen seuraillut asiaa)

Riippuu yksityiskohdista, esim. ryömintätilan pohjan toteutusratkaisusta, ilmanvaihdon toteutuksesta/vaihtuvan ilman määrästä, ulkoilman lämpötilasta ja kosteussisällöstä jne.

Keväällä ulkoilma on kuivaa, niin kuin itsekin totesit.

Kannattaa vilkaista linkkaamani opinnäytetyöt ja erityisesti niissä toteutetut mittaukset eri kohteista. Loppukesästä-syksystä homekasvulle on ylivoimaisesti otollisimmat olosuhteet tuulettuvissa alapohjissa.

 

[oltsandeeri]

Eli tarkastusluukun kautta sitten soveltaen käytön aikana jos niikseen.

Tilaisuus voi joskus tehdä varkaan..

IV-koneen jäteilmaan patterin ja lenkin maapiiriin ajattelin toteuttaa itselle seuraavan kohteeseen. Noin periaatteessa myös tuloilman esilämmitys/jäähdytys kiinnostaisi toteuttaa maapiirin avulla.

Ulkoilman esijäähdytykselle ja/tai -lämmitykselle maasta otettavalla energialla lähes varaukseton täältä.

Mutta erityisesti jäähdytyksessä odotukset kannattaa olla realistiset ja piirin ollessa lyhyt/lähellä maan pintaa, tehot loppuvat äkkiä kesken.

 

[Pete88]

Ruotsissa ei käsittääkseni juurikaan enää nykyään tehdä kylmiä painovoimaisesti tuulettuvia alapohjia, koska se nähdään liian riskaabeliksi rakenteeksi.

llmaston jatkuva lämpeneminen vielä lisää riskejä. Loppukesät/syksyt on se kriittinen ajankohta, kun ulkoilman suhteellinen kosteus huitelee lähellä sataa ja kylmässä alapohjassa lämpötila on ilmaa kylmemmän maan vaikutuksesta alhaisempi kuin ulkona --> maukkaat olosuhteet homekasvulle erityisesti puurakenteisessa alapohjassa.

Tuuletuksen lisääminenkään ei auta vaan todennäköisesti pahentaa tilannetta, kun ryömintätilaan tuodaan vielä enemmän kosteata ulkoilmaa.

Alla puolilämpimään koneellisesti tuuletettuun alapohjaan liittyen yksi opinnäytetyö ja yksi diplomityö, oivaa iltalukemista, jos asia oikeasti kiinnostaa:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/888094/Leppanen_Tuomo.pdf?sequence=2&isAllowed=y
https://oulurepo.oulu.fi/bitstream/...ioulu-201702231261.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Ja alla yksi juutuubbivideo, josta saa jonkunlaisen kuvan, miltä puolilämpimässä koneellisesti tuuletetussa alapohjassa näyttää. Puhuvan pään mainoshöpinöistä ei kannata piitata.

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Tästä on olemassa vielä yksi harvinaisempi versio, joka tuli meidän uudiskohteeseen ja josta kenelläkään ammattilaisella ja suunnittelijalla ei ollut pahaa sanottavaa: ulkoilmaan rajoittuva rossipohja. Tässä siis talo seisoo pilarien päällä ja alapohjan ja maanpinnan välissä on keskimäärin 80 cm ilmatilaa. Talossa ei ole lainkaan sokkelia ympärillä, joten alapohja seuraa täysin ulkoilman lämpötilaa, eikä lämpötilaeroja synny lainkaan.

Tämä ei ole kuitenkaan edullisin ratkaisu, koska tämän u-arvo taisi olla 0,09 ja vaatii siis käytännössä yhtä järeän eristämisen kuin yläpohja. Mutta huoltaminen erittäin helppoa, kosteus ei millään opilla nouse maasta alapohjaan ja radoninkaan kanssa ei ole mitään haasteita. Myöskään kosteuden tiivistymisen kanssa ei ole haasteita.

 

[oltsandeeri]

Tästä on olemassa vielä yksi harvinaisempi versio, joka tuli meidän uudiskohteeseen ja josta kenelläkään ammattilaisella ja suunnittelijalla ei ollut pahaa sanottavaa: ulkoilmaan rajoittuva rossipohja. Tässä siis talo seisoo pilarien päällä ja alapohjan ja maanpinnan välissä on keskimäärin 80 cm ilmatilaa. Talossa ei ole lainkaan sokkelia ympärillä, joten alapohja seuraa täysin ulkoilman lämpötilaa, eikä lämpötilaeroja synny lainkaan.

Tämä ei ole kuitenkaan edullisin ratkaisu, koska tämän u-arvo taisi olla 0,09 ja vaatii siis käytännössä yhtä järeän eristämisen kuin yläpohja. Mutta huoltaminen erittäin helppoa, kosteus ei millään opilla nouse maasta alapohjaan ja radoninkaan kanssa ei ole mitään haasteita. Myöskään kosteuden tiivistymisen kanssa ei ole haasteita.

Juu, vanha kunnon läpituulettuva pilariperustus vertaantuu pitkälti ulkoseinään.

Oikeaoppisesti tehtynä rakennusfysikaalisesti pomminvarma ratkaisu.

Ulkonäkö ja hinta lähinnä rajoitteina. Kenties myös mielikuvat talon alle pääsevistä pieneläimistä tms.

 

[Michael]

Minne on hävinnyt Osuuspankin omakotitalon rakennuskustannuslaskuri? Onko vielä olemassa? Rakensimme 2016 ja se oli silloin yllättävän tarkka.

 

[Pete88]

Juu, vanha kunnon läpituulettuva pilariperustus vertaantuu pitkälti ulkoseinään.

Oikeaoppisesti tehtynä rakennusfysikaalisesti pomminvarma ratkaisu.

Ulkonäkö ja hinta lähinnä rajoitteina. Kenties myös mielikuvat talon alle pääsevistä pieneläimistä tms.

Seinustalle voi rakentaa esim. puisen rimoituksen, joka naamioi alapohjaa, vaikuttamatta kuitenkaan merkitsevästi ilman vaihtumiseen. Alapohjaan myös kannattaa laittaa pieneläinverkko, niin sitä kautta eivät kutsumattomat vieraat pääse rakenteisiin.

 

[calm]

Tarkoitatko valmisvalmistajalla vain tilaelementtiratkaisujen osajoukkoa kaikista talopakettiratkaisuista vai koko talopakettiratkaisujen kirjoa?

Kumpi tahansa kävisi, tilaelementit se kiinnostavin osajoukko toki olisi.

 

[oltsandeeri]

Minne on hävinnyt Osuuspankin omakotitalon rakennuskustannuslaskuri? Onko vielä olemassa? Rakensimme 2016 ja se oli silloin yllättävän tarkka.

Ei hajua juuri kyseisestä laskurista, mutta tämä on varsin toimiva:

Uudisrakennettavan omakotitalon kustannuslaskuri

 

[Fixed]

Varmasti ihan aiheellista pohtia tuota alapohjan ilmanvaihtoratkaisua ajatuksella.

Meillä ei näytä oikein hyvältä jos ruuvitagin kosteusprosentteja seuraa eli joskus hetkellisesti on mennyt alle 70% (talvella ja keväällä) ja pääasiassa sahaa 80% hujakoilla. Nyt viimeisen viikon aikana on toki satanut niin 90% tuntumassa mennään. Savimaalle paalutettu painovoimaisesti tuulettuva alapohja ontelolaatoilla, jossa murskeella tehty kapilaarikatkoa/eristystä talon alle. Ei siellä alapohjassa vielä 5 vuoden jälkeenkään mitään oireita näy, mutta turhan kosteana se taitaa jatkuvasti olla.

Kuten edellä jo kirjoiteltiinkin niin se ilmanvaihdon lisääminenkään ei taida olla suoraan pelastus vaan lämmitystä ja parempaa eristystä sinne varmaa pitäisi rakennella. Pitäisi ne talot rakentaa kunnon maalle eikä näihin hötteikköihin. Tuo täysin avoin alapohja on joskus käynyt itselläkin ajatuksena, mutta nuo mainitut haitathan siinä on.

 

[oltsandeeri]

Kumpi tahansa kävisi, tilaelementit se kiinnostavin osajoukko toki olisi.

Tilaelementtiratkaisuja pientaloihin tekevistä tulee mieleen lähinnä Muurametalot ja Kiirunatalot.

Tässä esim. joku random Kiirunatalojen malli:
Kukkola 118 A - Kiiruna Talot

Itse lähestyisin asiaa lähes aina 1) suunnittelemalla/suunnitteluttamalla tontille ja omiin tarpeisiin sopivan talon ja 2) kilpailuttaisin toimijat em. suunnitelmilla.

 

[oltsandeeri]

Varmasti ihan aiheellista pohtia tuota alapohjan ilmanvaihtoratkaisua ajatuksella.

Meillä ei näytä oikein hyvältä jos ruuvitagin kosteusprosentteja seuraa eli joskus hetkellisesti on mennyt alle 70% (talvella ja keväällä) ja pääasiassa sahaa 80% hujakoilla. Nyt viimeisen viikon aikana on toki satanut niin 90% tuntumassa mennään. Savimaalle paalutettu painovoimaisesti tuulettuva alapohja ontelolaatoilla, jossa murskeella tehty kapilaarikatkoa/eristystä talon alle. Ei siellä alapohjassa vielä 5 vuoden jälkeenkään mitään oireita näy, mutta turhan kosteana se taitaa jatkuvasti olla.

Kuten edellä jo kirjoiteltiinkin niin se ilmanvaihdon lisääminenkään ei taida olla suoraan pelastus vaan lämmitystä ja parempaa eristystä sinne varmaa pitäisi rakennella. Pitäisi ne talot rakentaa kunnon maalle eikä näihin hötteikköihin. Tuo täysin avoin alapohja on joskus käynyt itselläkin ajatuksena, mutta nuo mainitut haitathan siinä on.

Leca-sora murskeen tilalla toimisi samalla lämmöneristeenä JA kapillaarikatkona. Hankala vaihdettava jälkikäteen toki.

Onneksi on kuitenkin kivirakenteinen ratkaisu.

Kannattaa mielestäni lukaista tämä lanka lämpöpumppuforumilla:

Rossipohja riskirakenne?

 

[kumihanska]

Kumpi tahansa kävisi, tilaelementit se kiinnostavin osajoukko toki olisi.

Jos tilaelementtirakentaminen kiinnostaa, kannattaa tutustua Kiirunatalojen suunnitteluohjeeseen: https://6609408.fs1.hubspotusercont...alit/Suunnitteluohje Kiiruna Talolle 2025.pdf

Aika vapaasti näyttää olevan suunniteltavissa elementtien kokorajoitusten puitteissa.

 

[Sikatiiker]

Muurametalot siirtyi näköjään heti yrityskauppojen jälkeen tekemään vain rajoitettua mallivalikoimaa. Onhan tuossa tietysti rakennuttajalle etunsa, että kaikki tehdään tehtaassa valmiiksi, mutta muokkausvaihtoehdot vähenee.

Vieläköhän joltain valmisvalmistajalta löytyisi malli, jossa olohuonekeittiö on talon päädyssä, eikä keskellä.

NopsaKoti - Muurametalot

Uusi koti nopeasti! Uudet talomallimme tekevät vaikutuksen lyhyellä rakennusajallaan. Kyseessä ovat saumattomat talomallimme, NopsaKodit.

www.muurametalot.fi

Ainakin viis vuotta sitten Muurametalot ja pari muuta ilmoitti että noi moduulit saa vaihtaa paikkaa jos haluaa eli silloin sen keittiöolohuoneen saa talon päätyyn. Myyjän kanssa neuvotellessa nämä pohjamuutokset suurin piirtein ja suunnittelija sitten varmistelee yksityiskohdat myöhemmin kohdilleen.

Samalla vastavirtakenno-koneella on ajatus hoitaa sekä asuintilojen että ryömintätilan (korkeus n. 1,2m) ilmanvaihto.

Tässä tapauksessa ryömintätilan ilmamäärät ovat +9/-10 l/s. Näillä ilmamäärillä ilma ryömintätilassa vaihtuu n. kerran 3 tunnissa. Ryömintätilan ilmamäärillä ei ole merkitystä koneen valintaan; sama kone olisi valinta vaikka ryömintätilan IV olisi toteutettu painovoimaisena.

IV-kanavaa menee enemmän, mutta toisaalta painovoimaisen IV:n tuuletussäleikköjä/-putkia/-paaluja ei tarvitse hankkia julkisivua rumentamaan.

Tällainen meilläkin, Muurametalossa. Alapohjaan menee tulo- ja poistokanava joten ilma vaihtuu ja alapohja pysyy lämpimänä.

Voisiko tuota ajatella myös jonkinlaiseen säilytyskäyttöön, jos kerran 1,2m on korkeutta?

Meillä on tuolla kaikki talvivaatteet säkeissä koko kesän ja kesävaatteet koko talven. Lisäksi on siellä säilytetty lasten vanhoja vaatteita ja leluja. Tänä kesänä roudattiin suurin osa pois kirpparille viemistä varten ja mitään hajuja ei ole muutamassa vuodessa tarttunut tms.

Se on tosiaan eristetty 100m maata vasten ja 50mm sokkelia varten kosteudelta ja lämpöhukalta. Tuo pysyy pari astetta muuta taloa viileämpänä kesät talvet. Ei sielä eristeillä tee mieli tietysti turhaa tepsutella, mutta kyllä se pienen tavaran varastoinnissa auttaa kun on talon verran neliöitä mitä hyödyntää. Eikä kuormita iv-konetta juurikaan noilla ilmamäärillä ~10l/s.

 

[antti-x]

Tuli tässä mieleen sellainen konsepti kuin passiivitalot. Muistaakseni joskus vuosituhannen vaihteessa oli isosti nosteessa ja melkein jokaisen uuden torpan kannatti olla sellainen. Ja tosiaan lupauksena oli että mitään lämmitysjärjestelmää ei tarvittaisi, hukkalämpö riittää.

Mitä sille ajatukselle mahtoi tapahtua, muutama firma myy kait edelleen vähän sinne päin konseptilla, mutta todella hiljaista on ollut noin keskimäärin?

 

[Sikatiiker]

Tuli tässä mieleen sellainen konsepti kuin passiivitalot. Muistaakseni joskus vuosituhannen vaihteessa oli isosti nosteessa ja melkein jokaisen uuden torpan kannatti olla sellainen. Ja tosiaan lupauksena oli että mitään lämmitysjärjestelmää ei tarvittaisi, hukkalämpö riittää.

Mitä sille ajatukselle mahtoi tapahtua, muutama firma myy kait edelleen vähän sinne päin konseptilla, mutta todella hiljaista on ollut noin keskimäärin?

Hatarasti muistan tuon passiivitalon terminä. Millä siinä oli tarkoitus ottaa hukkalämpöä talteen?

IV-kone pelkällä lämmön talteenotolla on pakkasen kiristyessä jäässä hyvin nopeasti.

Poistoilmalämpöpumppukaan ei yksin riitä taloa pitämään lämpimänä ellei se tee lämpöä ensisijaisen lämmönlähteen tekemästä lämmöstä koneellisessa poistoilmassa.

Jonkin verran muistan kuulleeni takka+pilp komboa käytettävän, mutta tietääkseni sekin vaatii melko ahkeraa takan polttoa talvisin.

 

[sledass]

Eikös passiivitalo tullut, kunhan ilmavuotoluku oli tarpeeksi pieni ja nykytalot melkein kaikki menee sen alle. Meilläkin hirsitalo meni lähes siihen lukuun, eli se termi koki vain inflaation..

 

[stabbulamus]

Eikös passiivitalo tullut, kunhan ilmavuotoluku oli tarpeeksi pieni ja nykytalot melkein kaikki menee sen alle. Meilläkin hirsitalo meni lähes siihen lukuun, eli se termi koki vain inflaation..

Onkohan nyt mennyt termit sekaisin? Matalaenergia- ja passiivitalo siis.

 

[PCB]

Hatarasti muistan tuon passiivitalon terminä. Millä siinä oli tarkoitus ottaa hukkalämpöä talteen?

IV-kone pelkällä lämmön talteenotolla on pakkasen kiristyessä jäässä hyvin nopeasti.

Poistoilmalämpöpumppukaan ei yksin riitä taloa pitämään lämpimänä ellei se tee lämpöä ensisijaisen lämmönlähteen tekemästä lämmöstä koneellisessa poistoilmassa.

Jonkin verran muistan kuulleeni takka+pilp komboa käytettävän, mutta tietääkseni sekin vaatii melko ahkeraa takan polttoa talvisin.

Passiivitaloissahan oli ajatuksena, että rakenteet ovat erittäin eristäviä, ja tiiveys kunnossa. Ajatus oli, että esim. lämmitykseen saattaisi riittää jopa sähkövastukset IV-kanavissa. Hukkalämmön talteenotto tietysti IV-koneella, toki viemäriveden hukkalämmön keräystä mietittiin myös. Ylipäätään ajatuksena oli hyvä suunnittelu ja eri toimintojen hyvä yhteistoiminta sekä uusiutuva energia.

Pasiivitalostahan on ainakin kaksi eri määritelmää, suomalaisilla oma löysempi määritelmä, koska eihän se saksalainen määritelmä huomioi, että pakkasta voi olla 38 astetta. Se virallinen oli siis Passivhaus Institut PHI:n määritelmä.

Nykyään rakennettavat pientalothan ovat aika lähellä ainakin suomalaisen passiivitalon määritelmää, koska määräysten kiristäminen on tähän johtanut.

Ja se ilmavuotoluku, jonka epäiltiin riittävän pasiivitalon määritelmäksi, sehän on kunnossa nykyään kaikissa pientaloissa, jos ei ole jotain kunnolla sössitty. Se entinen 4 on muuttunut tyypillisesti 0,5-1 välille.

Ja niin, se PILP:hän on pakkasella aika lailla suorasähkölämmitys.

 

[Pete88]

Eikös passiivitalo tullut, kunhan ilmavuotoluku oli tarpeeksi pieni ja nykytalot melkein kaikki menee sen alle. Meilläkin hirsitalo meni lähes siihen lukuun, eli se termi koki vain inflaation..

Passiivitalon määritelmässä ilmanvuotoluku on vain yksi kriteeri ja se on 0,6. Ei kyllä tänä päivänä vielä useimmat pientalot tuohon pääse. Osasyynä se, että rakennusvalvontaviranomaiset vaativat vielä pääasiassa B-energialuokan uudisrakennuksia ja siihen voidaan päästä, vaikka suunnitelmiin vuotoluvuksi ilmoitettaisiin 4. Silloin sitä ei nimittäin tarvitse mitata erikseen ja senhän grynderit säästävät jos voivat.

On kokemusta tästä, kun teetätin tuon mittauksen omaan taloon itse. Vuotoluvuksi tuli 0,56, eli siltä osin voisi puhua passiivitalosta, mutta se ei tosiaan ole ainoa kriteeri. Toki helpottaa paljon energiatodistuksella ja saatiin talo A-luokkaan, vaikka suunnitelmissa oli B.

Ilmeisesti keskiarvo mittauksissa ainakin viime vuonna oli 1,2-1,5 välillä.

 

[Juh44]

Mun mielestä ei oo ainakaan tällä hetkellä mitään väliä jollain energiatodistuksen luokalla kunhan täyttää määräykset.
Jos se muuttuu verotusperusteeksi niin silloin on väliä ja laskettakoon/mitattakoon sitten talo uusiksi ja pompataan luokkaa/paria ylemmäksi..

Jos sen vaipan tekee huolella niin eihän siitä mittauksestakaan oo juuri hyötyä vaan saa tietää ihan samat asiat mitä tietää lämpökameralla talvipakkasella...

 

[oltsandeeri]

Mun mielestä ei oo ainakaan tällä hetkellä mitään väliä jollain energiatodistuksen luokalla kunhan täyttää määräykset.
Jos se muuttuu verotusperusteeksi niin silloin on väliä ja laskettakoon/mitattakoon sitten talo uusiksi ja pompataan luokkaa/paria ylemmäksi..

Jos sen vaipan tekee huolella niin eihän siitä mittauksestakaan oo juuri hyötyä vaan saa tietää ihan samat asiat mitä tietää lämpökameralla talvipakkasella...

Kaupunkien vuokratonteilla saa tyypillisesti vuokrasta määräaikaisen alennuksen, jos E-luku alittaa tason X.

Esim. Tampereella käyttöönoton jälkeiset 5 kalenterivuotta 50% alennus vuokrasta, jos E-luku <= 70% määräystasosta.

 

[PCB]

Mun mielestä ei oo ainakaan tällä hetkellä mitään väliä jollain energiatodistuksen luokalla kunhan täyttää määräykset.
Jos se muuttuu verotusperusteeksi niin silloin on väliä ja laskettakoon/mitattakoon sitten talo uusiksi ja pompataan luokkaa/paria ylemmäksi..

Jos sen vaipan tekee huolella niin eihän siitä mittauksestakaan oo juuri hyötyä vaan saa tietää ihan samat asiat mitä tietää lämpökameralla talvipakkasella...

Olen tästä eri mieltä. Totta kai mittauksella varmennettu asia on hyödyllinen. Kyllä minä ainakin ostajana olisin kiinnostunut, onko ilmavuotoluku 0,6 vai 2,0. Tuohan kertoo paljon siitä, miten rakentamisen laatuun on suhtauduttu. On toki eri asia, onko sillä kaikille ostajille merkitystä.

 

[Juh44]

Kaupunkien vuokratonteilla saa tyypillisesti vuokrasta määräaikaisen alennuksen, jos E-luku alittaa tason X.

Esim. Tampereella käyttöönoton jälkeiset 5 kalenterivuotta 50% alennus vuokrasta, jos E-luku <= 70% määräystasosta.

Tässä tapauksessa siitä selkeästi on hyötyä. (mutta itse en rakentaisi kirveelläkään vuokratontille tai ostaisi sellaista taloa...)

Olen tästä eri mieltä. Totta kai mittauksella varmennettu asia on hyödyllinen. Kyllä minä ainakin ostajana olisin kiinnostunut, onko ilmavuotoluku 0,6 vai 2,0. Tuohan kertoo paljon siitä, miten rakentamisen laatuun on suhtauduttu. On toki eri asia, onko sillä kaikille ostajille merkitystä.

Rakentelin itse itselle talon niin olen ehkä vähän jäävi tuon mittaus ja talon osto homman suhteen...

-höyrynsulut limitettiin ja teippailtiin uskomattomalla pieteetillä,
-niitinreiät teipattiin,
-mahdolliset ohimenneet naulat revittiin pois ja syntyneet reiät teipattiin umpeen,
-radonkaistaleet ja uponorin multi reunanauhat seinänreunoilla,
-ikkunat ja ovet asenteli vanhanliiton asentaja joka ruuvaili säädöt kohdilleen ettei tiivisteet vuoda.
-Aukkojen kohdilla höyrynsulku teipattu ensin runkoon, asennettu uretaanit ja sitten vielä teipattu ikkunat tiiviiksi muoviin..
-putkiläpiviennit höyrynsulkuihin on tehty joko kohteeseen tarkoitetuilla läpivienneillä tai teippailtu todella huolella, ja miltei kaikkialla molemmin puolin muovia...
- ne läpivientiputket jotka vie esim. Kaapeleita ulos on myös massattu
-Tulisijan ilmanotto on tiivillä moottoripellillä sulkeutuva.
-liesituulettimen poistoputkessa perhospellit tuplana


Ja kaikki tämä on valokuvin pilvessä dokumentoituna.

En siis näe millaista lisäarvoa olisin tapauksessani sillä mittauksella saavuttanut?

 

[Pete88]

Ilmanvuotomittaus maksoi ainakin viime keväänä 500e. Koin sen hyödylliseksi, vaikka töitä oli tehty huolellisesti. Se alipaine on sen verran merkittävä, mitä sillä puhaltimella saadaan aikaan, että sen avulla löytää aika pienetkin vuodot ihan käsikopelolla. Toki käytettiin vielä kameraakin apuna. Ja mittaus tehtiin jo siinä vaiheessa kun vaippa ns. ummessa, mutta pinnat vielä tekemättä. Näin niitä pienimpiäkin vuotoja saatiin helposti tilkittyä.

Jos olisi ollut enemmän aikaa, niin oltaisiin saatu lukemaa varmaan vielä alemmas, mutta mitä pienempään sen pusertaa, sitä vaikeammaksi niiden vuotojen löytäminen tulee. Oltiin kuitenkin tyytyväisiä, että lukema meni alle 0,6.

 

[oltsandeeri]

Tässä tapauksessa siitä selkeästi on hyötyä. (mutta itse en rakentaisi kirveelläkään vuokratontille tai ostaisi sellaista taloa...)

Vaihtoehdot on vähissä paikkakunnilla, joissa kiinteistöjen arvo ylipäätään todennäköisesti säilyy tai nousee.

Toisekseen, vuokratontti > omistustontti, jos ei loppuelämäkseen ole taloa rakentamassa. Siihen on syynsä miksi grynderit valitsevat mieluummin vuokratontin (tosin kasvukeskuksissa valinnan vara on heikko heilläkin).

Oma nykyinen tönö on omalla tontilla (asumisaika ~20v). Seuraava tulee olemaan vuokratontilla (oletettu asumisaika 5-10v).
Ja loppusijoituspaikka tulee olemaan taas omalla tontilla (oletettu asumisaika hautaan asti, tontti jo hankittuna).

Ei vuokratontti ole mikään mörkö, jolle kannattaisi (tai edes voisi, jos talon haluaa rakentaa järkevään paikkaan / asua järkevässä paikassa) aina sanoa ei.

 

[Oponääri]

Itse rakennan juuri työn ohessa kaupungin vuokratontille. Vuokra on varsin maltillinen n. 1500€/v ja ainakin täälläpäin tontin voi lunastaa kaupungilta milloin haluaa.

Jos tämän laittaa vaikka 5v päästä myyntiin niin suhteessa saa paljon paremman rahan talosta vuokratontilla, kuin että sen olisi ostanut omaksi. Ei ole nimittäin myydessä monen kympin eroa vastaavaan
taloon joka on rakennettu omistustontille.

 

[PCB]

Rakentelin itse itselle talon niin olen ehkä vähän jäävi tuon mittaus ja talon osto homman suhteen...

-höyrynsulut limitettiin ja teippailtiin uskomattomalla pieteetillä,
-niitinreiät teipattiin,
-mahdolliset ohimenneet naulat revittiin pois ja syntyneet reiät teipattiin umpeen,
-radonkaistaleet ja uponorin multi reunanauhat seinänreunoilla,
-ikkunat ja ovet asenteli vanhanliiton asentaja joka ruuvaili säädöt kohdilleen ettei tiivisteet vuoda.
-Aukkojen kohdilla höyrynsulku teipattu ensin runkoon, asennettu uretaanit ja sitten vielä teipattu ikkunat tiiviiksi muoviin..
-putkiläpiviennit höyrynsulkuihin on tehty joko kohteeseen tarkoitetuilla läpivienneillä tai teippailtu todella huolella, ja miltei kaikkialla molemmin puolin muovia...
- ne läpivientiputket jotka vie esim. Kaapeleita ulos on myös massattu
-Tulisijan ilmanotto on tiivillä moottoripellillä sulkeutuva.
-liesituulettimen poistoputkessa perhospellit tuplana


Ja kaikki tämä on valokuvin pilvessä dokumentoituna.

En siis näe millaista lisäarvoa olisin tapauksessani sillä mittauksella saavuttanut?

Nuo mitä luettelet, on perusasioita, enkä epäile ettekö olisi tehnyt tiivistä taloa. Mutta eiväthän ne sinun pilvipalvelussa olevat dokumenttisi auta ketään, ainakaan ostajaa. Sinä et näe mittaustuloksen todistavalle dokumentille lisäarvoa. Mutta itse olen näitä mittauksia ja toteutuksia nähnyt niin paljon, että että minä ostajana näkisin.

 

[Juh44]

Nuo mitä luettelet, on perusasioita, enkä epäile ettekö olisi tehnyt tiivistä taloa. Mutta eiväthän ne sinun pilvipalvelussa olevat dokumenttisi auta ketään, ainakaan ostajaa. Sinä et näe mittaustuloksen todistavalle dokumentille lisäarvoa. Mutta itse olen näitä mittauksia ja toteutuksia nähnyt niin paljon, että että minä ostajana näkisin.

Tässä on tarkoitus asustella hautaan asti ja mitä joku tekee jollain 60v vanhalla tiiveysmittauslapulla?
Jos hauta koittaa suunniteltua aiemmin niin teettää sen mittauksen vaikka kuntotarkastuksen yhteydessä...

Jo viisikin vuotta on pitkä aika talolle niin ei sillä tiiveysmittauslapulla ole oikein arvoa kun nykytilanne voi olla ihan mitä vain.
Sama juttu sillä että tehdään se mittaus paljaalle talolle, ja sitten tökitään kipsilevyjä asenneltaessa muutama puolenmetrin palkeenkieli tai sössitään jotain muuta rakennuksen aikana, on hienot numerot papereissa mutta ei se kerro mitään todellisesta tilanteesta....

 

[PCB]

Tässä on tarkoitus asustella hautaan asti ja mitä joku tekee jollain 60v vanhalla tiiveysmittauslapulla?
Jos hauta koittaa suunniteltua aiemmin niin teettää sen mittauksen vaikka kuntotarkastuksen yhteydessä...

No tässä tapauksessa ymmärrän. Tosin en ymmärrä sitä, miksi sitten dokumentoit ja tallensit pilveen erityisen työlään ja tarkan tiiveystyösi.

Jo viisikin vuotta on pitkä aika talolle niin ei sillä tiiveysmittauslapulla ole oikein arvoa kun nykytilanne voi olla ihan mitä vain.

Viisi vuotta on mitätön aika, ja 25 vuodenkaan päästä se tiiveysmittauslappu ei ole arvoaan yhtään menettänyt, vaan kertoo että silloin tehtiin laatua.

Sama juttu sillä että tehdään se mittaus paljaalle talolle, ja sitten tökitään kipsilevyjä asenneltaessa muutama puolenmetrin palkeenkieli tai sössitään jotain muuta rakennuksen aikana, on hienot numerot papereissa mutta ei se kerro mitään todellisesta tilanteesta....

No tällä logiikallahan voidaan kuitata kaikki laadunvarmistukset turhana. Aina joku uuvatti vetelee vaikkapa villat pois seinistä tai kytkee johdot väärin mittauksen jälkeen.

 

[Juh44]

No tässä tapauksessa ymmärrän. Tosin en ymmärrä sitä, miksi sitten dokumentoit ja tallensit pilveen erityisen työlään ja tarkan tiiveystyösi.


Viisi vuotta on mitätön aika, ja 25 vuodenkaan päästä se tiiveysmittauslappu ei ole arvoaan yhtään menettänyt, vaan kertoo että silloin tehtiin laatua.

No tällä logiikallahan voidaan kuitata kaikki laadunvarmistukset turhana. Aina joku uuvatti vetelee vaikkapa villat pois seinistä tai kytkee johdot väärin mittauksen jälkeen.

-Jotta saa sitten lapsenlapsenlapasille näyttää mitä pappa silloin teki, ja jos se henki lähtee aiemmin niin perikunta saa näyttää tuleville ostajille mitä sieltä levyjen takaa löytyy.
Helpottaa myös jos esim. seinille pitää jotain raskasta kiinnitellä kun näkee hieman tolppajakoja että tietää mistä alkaa koputtelemaan ja missä menee kaapeleita....

-5 vuoden aikana sinne on keretty päästää hiiret seiniin, teipeistä pettää liimat, asentaa pari ilppiä ja tuoda valokuitu. Onko se mittaus enää validi?

-ne mittaukset kertoo tilanteen mittaushetkellä, mieluummin katson sitä tuoretta mittausraporttia kuntotarkastuksen yhteydessä tehtynä kuin 5v vanhaa...

 

[Pete88]

Tässä on hyvä muistaa, että mikäli rakennusvalvontaan on toimitettu suunnitelmat, joissa ilmanvuotoluku on vähemmän kuin 4, niin rakennusvalvonta käytännössä edellyttää silloin ilmanvuotoluvun todentamista mittauksin. Eli koki sen mittauksen miten hyödyllisenä tai hyödyttömänä, niin siitä ei pääse eroon, jos vuotoluku on ilmoitettu sen mukaisesti, että se pitää todentaa.

Edelleenkin itse koen tuon mittauksen osoituksena myös rakentamisen laadusta. Itse en todellakaan tehnyt kaikkia hommia, niin sai siitä ihan kättä pidempää, kuinka hyvää kädenjälkeä timpurit ovat tehneet. Eikä se ainakaan yhtään haittaa tulevaisuutta silmällä pitäen, että se A-lappu löytyy, vaikka sitä ei heti tarvitsisikaan.

Jokainen rakennus tarvitsee saneerausta jossain vaiheessa elinikää, niin niissä yhteyksissä voi sitten katsoa, jos pitää jotain korjailla. Pääasia, että lähtökohdat ovat olleet kunnossa.