Viimeksi pelaamasi peli ja mietteitä siitä

[Nathorr]

Impostor Factory (PC)

Pelisarjan ensimmäinen osa, To The Moon, on yksi kaikkien aikojen lempipelejäni ja pidän sitä ehkä parhaana videopelitarinana, jonka olen kokenut. Ensimmäinen peli, joka sai tipan linssiin. Toinen osa, Finding Paradise, on myös erinomainen. Tämä kolmas on kuitenkin vähän pettymys. Koska pelissä ei tietysti ole hirveästi muuta kuin tarina, en voi sitä hirveän syvällisesti analysoida mitään spoilaamatta. Tässä siis spoilerissa tiiviisti oma mielipide: ihan kiva, mutta aika korkealentoinen. Tuntui lopulta, että tämä peli oli vain sitä varten, että seuraava voidaan tehdä. 2/5.

Just a To the Moon Series Beach Episode (PC)

Sarjan neljäs osa tekee paluun juurilleen ja ohjattavana on taas tutut hahmot, Eva ja Neil. Tällä kertaa vähän kevyempää tekemistä, eli lomailua rantamaisemissa. Jokin kuitenkin on pielessä.

Kuten sanottua, To The Moon ja Finding Paraside ovat mielestäni erittäin hyviä, mutta Impostor Factorysta en oikein pitänyt. Rantaepisodista tykkäsin taas tosi paljon. Pariksi tunniksi paluu tähän maagiseen Kan Gaon luomaan maailmaan. Ilmeisesti tämä peli näyttelee saagan toista loppua, hyvää tai huonoa. Toisen lopun, nimeltään The Last Hour of an Epic TO THE MOON RPG, piti tulla jo vuosi sitten, mutta vielä odotellaan.

Jos tätä lähtee pelaamaan ja edelliset peli on pelattu, suosittelen lämpimästi lukemaan kertaamaan vaikka Wikipediasta edellisten pelien juonikuviot läpi, ja sen jälkeen vielä kertaamaan pelisarjan hahmot. Muuten menee paljon referenssejä ohi.

Omana pelinään tämä on tietysti aika pieni, mutta kokonaisuus humioonottaen taas palataan sinne 5/5-arvosanaan. Hauskaa, että mokomakin RPG Makerilla tehty pelisarja on kulkenut mulla mukana ja yli vuosikymmenen, mutta silti se aina säväyttää. Kan Gao ja tiiminsä ovat neroja.

 

[perato]

Warcraft 3: Reign of Chaos Reforged


15 euroa reforgedista ei olis ollut kyl paha hinta, mut meni näin gamepassin kautta 'ilmaiseksi'. Pitänee tuo Frozen Thronekin pelata.

Warcraft 3: The Frozen Throne
Jotenki epätasaisempi kokonaisuus vaikka alkuperäinenkään ei ehkä ihan tasaisin ollut kampanjoiden välillä. Aika vähässä oli muistikuvat tästä vaikka kertaalleen tän joskus pelannut. Ei mitään muistikuvaa ollut noista Belf ja Sentinel kampanjoista. Vähän erikoisempia tehtäviä oli, enemmän yksikkörajoituksia ja viholliset oli base-rakennustehtävissä jotenkin aggressiivisempia. Varsinki kampanjan viimeinen tehtävä tuotti kummasti haasteita ja piti ihan miettiä kesken kentän, että miten tämä voitetaan. Myöskään bonuskampanjasta ei ollut kyl mitään muistikuvia ja jäin miettimään, et olinkohan tuota koskaan sit edes pelannut. Se oli jonkinsortin sikiö WoWia ja Dotaa. Bonuskampanja yllättäen vei myös paljon aikaa, ajattelin, että olis ihan läpsy, mutta varmaan ajallisesti pisin kampanja. 28h tähän lisäriin meni siinä missä peruskampanjaan 22h.

Ei tämä ainakaan wow-hinkua yhtään helpottanut. Vähän myös Dotaa alkoi mieli testata pitkästä aikaa, mutta ei siihen varmaan enää näillä kilometreillä pääse mitenkään päin sisään.

 

[Nathorr]

DARQ (PC)

DARQ on kauhusävytteinen puzzle-peli, jossa ohjataan valveunesta kärsivää hahmoa läpi painajaisten. Bongasin pelin aikanaan Redditistä, kuten varmaan moni muukin, jossa se löi läpi joskus ehkä 7 vuotta sitten. Peli tuo mieleen suuresti pitämäni Little Nightmares -sarjan, mutta on selvästi kotikutoisempi. Kuvakulma on sama, mutta pelin juju on siinä, että pystyt kulkemaan seiniä pitkin, jolloin maailma ympärillä vähän muuttuu.

Kuten sanottua, peli on vähän kotikutoinen. Se näyttää useamman vuoden vanhalta Unity-peliltä, jota se onkin. Se on osa charmia, mutta toisaalta kotikutoisuutta on omaan makuuni ehkä vähän liikaakin. Pelissä ratkotaan verrattaen yksinkertaisia puzzleja, joista selviää hyvin ilman opastusta. Pelimekaniikkoja on rajallisesti, mutta peli ei ehdi maistumaan puulta sen parin tunnin aikana, mitä se kestää.

Pelissä on muutamia vihollisia, joita tulee vältellä. Muutama vihollinen liikkuu hyvin hitaasti ja siinä ehtii turhautumaan, kun joutuu kykkimään piilossa. Hiiviskelyä vaativat vihut toimivat paremmin.

Tunnelmaltaan peli on hyvä. Onneksi peli on niin lyhyt, sillä ei tätä hirveästi pidempään jaksaisi. Peliin on kaksi DLC:tä, mutta koen, että sain peruspelistä tarpeeksi vastinetta rahoilleni, enkä usko, että DLC:t fiilistä tästä nostaisi. Arvosanaksi 3/5. Ihan hauska, mutta parempiakin vaihtoehtoja on.

 

[perato]

Hades (PC Gamepass)
Tämä jäänee lyhyeksi kokeiluksi. Ymmärrän miten tämä on niin kehuttu, mutta ei nämä vaan ole meikää varten enää. Liian bullethell riehuntaa ja roguelite nii loppuu kiinnostus aika nopeaa. Progressio vaikutti ihan mielenkiintoiselta, mutta ei ehkä tarpeeksi. Pari tuntia jaksoi tätä mätkintää mut jo toisen tunnin kohalla alko kyllästyminen iskemään. Yksi runi on liian pitkä kasuaaliin satunnaispelailuun, mutta toistuva samojen tasojen mätkiminen kyllästyttää, että peliä jaksais kerralla kovin paljoa pelata. Tämä on se mitä Transistorin olis pitänyt olla, mutta vähän liian myöhään omalle kohalle. Jotenkin alko vaan arvostaan DRG Survivorin lepposuutta tähän verrattuna. Hienon näköinen tämä on, ja ihan kivan kuuloinenkin, nuo Supergiant gamesin tyypilliset lakoniset puhetavat vähä jo ramasee kolmatta kertaa.

Age of Empires 2 (PC Gamepass)
Toinen tyhjä arpa. Ajattelin tän jo joskus ostavani, mutta nyt pääsin testaamaan ja eihän tää oikeastaan ole oikeen meikän peli. Olen joskus ykköstä ja kakkosta lyhyitä pätkiä pelannut ja silloin ne vaikuti kivoilta, mutta jotenkin köykänen vaikutelma tästä nyt jäi ja pelattuani kolmisen tuntia(tutorial kampanjan ja pari tehtävää parista muusta) niin alkoi tuntua, että vähän kiertää jo kehää nämä. Olishan tässä aivan helkatisti noita kampanjoita pelattavaksi, että ehkä joskus heikolla hetkellä voi sortua jos kaikki muu on pelattuna läppärillä, mutta nyt ei ole tälle kyl intoa yhtään. Tehtävät ei luvanneet hirveesti progressiota eikä vaihtelevuutta, vaikka varmasti siellä sitäkin olis tarjolla jos jaksais noita kampanjoita kyntää. Valitettavasti 3 tehtävää 10 oli "hae relicit" ja jokaisessa oli kaikki teknologia saatavilla senku kehitti vaan. Taistelukin oli jotenki köpömpää ku muistin.

 

[Varistin]

The Outer Worlds 2 tuli eilen pelattua läpi. Melko tarkasti 50 tuntia meni, vaikeustaso story eli keskityin tarinaan ja sisältöön, en räiskintään. Pelasin läpi kaikki sivu- ja kumppanitehtävät muutamaa "etsi X kpl tavaraa Y" -questia lukuun ottamatta ja tietysti pääjuonen. Ekalla peluulla menin loppuun valitsematta kumpaakaan pelin pääryhmittymistä, tämän jälkeen kokeilin vielä pikajuoksutyylillä molempien ryhmittymien mukaiset valinnat.

Tämä oli sisällöllisesti ehkä vähän tasapainoisempi ja monipuolisempi kuin mitä ykkösosa oli. Huumori oli vähemmän ylivedettyä kuin ykkösessä ja ylipäätään kumppanit, NPC hahmot ja tehtävät keskimäärin sopivan monitahoisia, selkeitä hyvä/paha valintoja ei monestikaan ollut vaan usein piti valita monesta pahasta itselle pienimmältä tuntuva. Tällä vaikeustasolla ekan 10 tunnin jälkeen sekä aseet, armorit, ammukset että raha oli käytännössä riittävät koko pelin loppuosaksi, siksi esim. varusteiden modaus jäi itsellä lähes kokonaan käyttämättä. Samoin kuin ykkösosassa tässäkin perkit olivat suurelta osin merkityksettömän tuntuisia, mielenkiintoisempia olivat "flaw" valinnat, joista muutama oli pelikokemuksen kannalta hyvinkin merkittävä.

Ehkä suurin pettymys tuli loppuvaiheessa kun peli pakotti mielestäni turhan heppoisesti valitsemaan puolensa ryhmittymistä, ensin voi mennä melkein loppuun saakka olemalla molempien paras kaveri ja sitten lopulta melko mitättömältä tuntuva valinta sai aikaan sen, että taianomaisesti sillä sekunnilla kaikki toisen ryhmittymän npc:t koko pelimaailmassa muuttuvat vihamieliseksi. En osaa kuitenkaan oikein sanoa miten tämän olisi voinut tehdä paremmin, mutta ainakin "oman" ryhmittymän valinta olisi voinut olla jotenkin isompi ja selkeämmin pedattu valinta, nyt se tuli ikään kuin puskista on/off -tyyppisesti. Loppua kohti ympäristöt ja sisällöt alkoivat myös toistamaan itseään, etenkin kun tarina vei palaamaan paikkoihin, jotka oli jo aiemmin käynyt läpi ja "siivonnut" vihollisista. Onneksi tässä silti viholliset eivät respawnanneet kerran putsatuille alueille.

Sivuhuomiona, noin 10 tunnin kohdalla peli alkoi jatkuvasti kaatuilla latausruuduissa, tämä loppui kuitenkin kun laitoin asetuksista upscaling, frame generation ja latency reduction kaikki pois päältä. Toki jostain syystä peli silti päätti aina välillä laittaa nuo käynnistyksessä takaisin päälle, joten asetukset piti tarkistaa aina pelisessiota aloittaessa. En lähtenyt tätä sen enempää ihmettelemään kun vaikutusta toimivuuteen tai grafiikkaan ei näillä mielestäni juuri ollut, näillä pääsin pelin loppuun ongelmitta.

Yleisarviona ehdottomasti pelaamisen arvoinen, kokonaisuutena annan arvosanan 9- / 10. Uudelleenpeluuarvoa en ainakaan nyt heti pelillä kuitenkaan näe.