Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Aluskatteessa että peltikatteessa oli isompia ongelmia. Sen lisäksi katossa oli vuotoja. Uudet omistajat teettivät uuden kuntokartoituksen ja useammankin eri riippumattoman ammattilaisen toimesta tultiin yksiselitteisesti siihen lopputulemaan, että katto on aivan finaalissa ja vaatisi uusimista aluskatetta myöten. Arvatenkin kustannusarvio kymmeniä tuhansia. Asiasta riideltiin sekä edellisen omistajan, välittäjän että kuntokartoittajan kanssa, jotka kaikki tietysti vähättelivät omaa rooliaan ja vastuutaan. Ei mennyt käräjille asti, mutta jonkinlaisen nimellisen korvauksen edellinen omistaja maksoi uusille. Katon uusiminen tietysti nosti asunnon arvoa jonkin verran, mutta köyhtyivät kuitenkin tuntuvasti remontin myötä.
Aluskate on tosiaan osa kattoa. Ja että aluskatteen saa laitettua uuden, niin toki vanha katto pitää ensin poistaa.

Pitäisi oikeastaan lukea oman talon paperit uudelleen, että mitä siellä kerrottiin. Talon kokonaisneliöt 155.4, vm1981. Hinta ei ollut kovin kallis 48k€. Pyyntihinta saattoi olla 59k€.

Juuri tässä talossa tuo aluskate on jo käytetty loppuun. Eli 44 vuotta tuo on "vaan" kestänyt. Tiilikatto. Itse tuo katto on suhteellisen hyvässä kunnossa, ei ole halkeamia. Taitaa olla kyllä myös varatiiliä jäänyt säilöön.

Tuossa tuore kuvakin, mutta kuva varmaan vähän hämää. Ei ole aivan noin "uuden näköinen".

Screenshot_2025-08-06-11-20-30-09_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
 
Kerron tämän lähinnä siksi, että asuntokaupoilla tärkein kartoittaja on ostaja itse ja nuo kuntokartoituksetkin voivat joskus olla johtopäätöksiltään ihan jotain muuta kuin todellisuus on. Tässäkin esimerkin tapauksessa kyse ei siis ollut mistään seinän sisäisestä tai alapohjaan liittyvästä hankalasti löydettävästä viasta, vaan kunnollisella kartoituksella katon todellinen kunto olisi kyllä käynyt ilmi.
Näinpä juuri. Joko virheitä ei aina huomata tai sitten joskus jokin seikka huomataan mutta johtopäätös on väärä. Tovi sitten tuli vastaan kuntotarkastus, jossa todettiin kellaritilojen sisäpuolisista lämmöneristyksistä vain, että niiden ansiosta tilat ovat lämpimiä. Jokainen vähänkään riskirakenteista lukenut tietää sisäpuolisten lämpöeristeiden olevan riskirakenne.
 
Näinpä juuri. Joko virheitä ei aina huomata tai sitten joskus jokin seikka huomataan mutta johtopäätös on väärä. Tovi sitten tuli vastaan kuntotarkastus, jossa todettiin kellaritilojen sisäpuolisista lämmöneristyksistä vain, että niiden ansiosta tilat ovat lämpimiä. Jokainen vähänkään riskirakenteista lukenut tietää sisäpuolisten lämpöeristeiden olevan riskirakenne.
Paras omalle kohdalle sattunut, oli sellainen, jossa omakotitalon yläkerrassa sisäänvedetty parveke "olohuoneen päällä" ja ainut pinnoite tuossa parvekkeessa oli ilmeisesti muovimatto. Tätä ei oltu huomioitu tuossa raportissa mitenkään
 
Kuntotarkastukset nykyisellään on omasta näkökulmasta epäpätevien rakennusinsinöörien tempputyöllistämistä. Kahdesta on kokemusta, oston ja myynnin yhteydessä, ja molemmat lähestulkoon turhia raportteja. Myynnin yhteydessä tehty sisälsi jopa ihan selviä virheitä, joita sai sitten korjailla totuutta vastaavaksi oikeiden ammattilaisten kanssa.

Noiden painoarvo täytyisi joko pudottaa paljon pienemmäksi tai tehdä siitä aidosti myös tarkastajalle sitovoa, mikä varmasti nostaisi hinnat pilviin.
 
Kuntotarkastukset nykyisellään on omasta näkökulmasta epäpätevien rakennusinsinöörien tempputyöllistämistä. Kahdesta on kokemusta, oston ja myynnin yhteydessä, ja molemmat lähestulkoon turhia raportteja. Myynnin yhteydessä tehty sisälsi jopa ihan selviä virheitä, joita sai sitten korjailla totuutta vastaavaksi oikeiden ammattilaisten kanssa.

Noiden painoarvo täytyisi joko pudottaa paljon pienemmäksi tai tehdä siitä aidosti myös tarkastajalle sitovoa, mikä varmasti nostaisi hinnat pilviin.
Tuostahan taitaa saada jollain tapaa sitovan ostamalla myyntiin vakuutuksen. Veikkaan, että niissä vakuutuksia varten tehdyissä kuntoraporteissa listataan ongelmat ihan toiseen malliin :)
 
Paras omalle kohdalle sattunut, oli sellainen, jossa omakotitalon yläkerrassa sisäänvedetty parveke "olohuoneen päällä" ja ainut pinnoite tuossa parvekkeessa oli ilmeisesti muovimatto. Tätä ei oltu huomioitu tuossa raportissa mitenkään
Kerran näin tällaisen ratkaisun muuten itsekin. Alapuolella tosin oli sisäänvedetty terassi eikä olohuone, mutta tuostakin oli sopivasti joku aika sitten katto vaihdettu - miksiköhän :)
Samassa talossa oli myös betonirakenteinen terassi talossa kiinni, jonka vedeneristys oli selvästi pettänyt ja koko terassin perustus läpimärkä kuin pesusieni. Kosteus näkyi talon tuulettuvassa alapohjassa asti ja kun tämä oli kuntotarkastuksessa mainittu niin ihmettelin näytöllä tarkemmin mistä se sinne joutuu. Talo on edelleen näemmä myynnissä, mutta omistaja on ilmoituksen mukaan korjannut terassin. Pisteet siitä, mikäli on asianmukaisesti tehty.

Summa summarum, kuntotarkastukset ovat ihan hyvä tietolähde muttei missään nimessä poista omaa perehtymisvelvollisuutta. Koen hyötyneen eniten niistä siinä, että useita kuntotarkastuksia lukemalla on saanut maallikkona kohtuu laaja-alaisen ymmärryksen millaisiin asioihin kiinnittää omalla tarkastuskierroksella huomiota. Muutamia hyviäkin raportteja on tullut vastaan, mutta tosi harvoin on esimerkiksi nähnyt mitään rakenneratkaisujen tarkempaa analyysia pl. riskirakenteet. Mielelläni näkisin esimerkiksi huomioita siitä, onko ulkoseinissä höyrynsulku heti kipsilevyn takana vai onko kipsilevyn takana 50mm koolaus ja eriste jossa on viety sähköjohdot yms. puhkomatta höyrysulkua. Nyt näitä saa itse ihmetellä ja yrittää hiljalleen kerryttää tietoa siitä, millaiset rakenneratkaisut ovat parempia kuin toiset.
 
Ei nyt suoraan liity tähän, mutta yksi huomio kuntotarkastuksista: Se, että se on tehty, ei varsinaisesti vielä takaa välttämättä mitään, vaikka nyt ehkä ilmeisimmät ongelmat saattaisivat nousta raportille. Mielestäni jonnekin tänne foorumille kirjoitin aiemmin eräästä tapauksesta, missä OKT:n ollessa kyseessä oli kauppahetkellä tehty kuntokartoitus. Siinä oli huomiona, että katto vaatinee huoltotoimenpiteitä 10v. kuluessa, mutta että olisi kuitenkin vielä suht hyvässä kunnossa. Uudet asukkaat eivät kauaakaan ehtineet talossa asua kun kävi ilmi, että sekä aluskatteessa että peltikatteessa oli isompia ongelmia. Sen lisäksi katossa oli vuotoja. Uudet omistajat teettivät uuden kuntokartoituksen ja useammankin eri riippumattoman ammattilaisen toimesta tultiin yksiselitteisesti siihen lopputulemaan, että katto on aivan finaalissa ja vaatisi uusimista aluskatetta myöten. Arvatenkin kustannusarvio kymmeniä tuhansia. Asiasta riideltiin sekä edellisen omistajan, välittäjän että kuntokartoittajan kanssa, jotka kaikki tietysti vähättelivät omaa rooliaan ja vastuutaan. Ei mennyt käräjille asti, mutta jonkinlaisen nimellisen korvauksen edellinen omistaja maksoi uusille. Katon uusiminen tietysti nosti asunnon arvoa jonkin verran, mutta köyhtyivät kuitenkin tuntuvasti remontin myötä.

Kerron tämän lähinnä siksi, että asuntokaupoilla tärkein kartoittaja on ostaja itse ja nuo kuntokartoituksetkin voivat joskus olla johtopäätöksiltään ihan jotain muuta kuin todellisuus on. Tässäkin esimerkin tapauksessa kyse ei siis ollut mistään seinän sisäisestä tai alapohjaan liittyvästä hankalasti löydettävästä viasta, vaan kunnollisella kartoituksella katon todellinen kunto olisi kyllä käynyt ilmi.
Olin onneksi itse mukana tarkastuksessa ja kaikesta mahdollisesta kysyin ja pyysin ottamaan huomioon. Eihän nuo tietenkään ole sellaisia rapsoja, että niitä voi kuin raamattua lukea.

Remppaa varmasti tulee 10v vanha talo niin 10v sisään päästäänkin jo kaikki uusimaan. 😂 kävin tuon asunnon myös tarkastamassa ukkini kanssa joka on taloja rakentanut alusta loppuun 50 vuotta omalla nimellään joten hänellä enemmän kokemusta kuin itsellä.
 
Sanoisin, että kuntotarkastuksen tärkeä ellei tärkein piirre varsinkin jos se on teetetty ostajan vaatimuksesta on, että sillä näyttää helposti toteen ostajan selonottovelvollisuus pykälän eikä myyjä voi vedota tuohon enää.

Vastaavasti tuo on ostajan kallein lappu ikinä, jos sen on tehnyt tyypillinen puolivaloilla copy-pastea tyypillisistä riskirakenteista lässyttävä turhimus. Myyjän on silloin helppo todeta, että asia tuli jo kuntotarkastuksessa ilmi ja on huomioitu siis hinnassa. Pahinta tuossa on vielä se, että turhimus menee ”ammattilaisesta” eli raportilla on enemmän painoarvoa. Selonottovelvollisuuteen riittää amatööri.
 
Vastaavasti tuo on ostajan kallein lappu ikinä, jos sen on tehnyt tyypillinen puolivaloilla copy-pastea tyypillisistä riskirakenteista lässyttävä turhimus. Myyjän on silloin helppo todeta, että asia tuli jo kuntotarkastuksessa ilmi ja on huomioitu siis hinnassa. Pahinta tuossa on vielä se, että turhimus menee ”ammattilaisesta” eli raportilla on enemmän painoarvoa. Selonottovelvollisuuteen riittää amatööri.
Pointti kyllä tuossakin.
 
Ja jos lukee pitemmälle niin myyjällä on myös tiedonantovelvollisuus. Eli jos kuntorapsassa on jotain oleellista jäänyt huomioimatta niin myyjä ei saa olla vain hiljaa vaan siitä on mainittava.
 
Pankithan ton kuntorapsan perään kai nykyisin kyselevät. Eli sinänsä se kuntotarkastus on joko pakko tai melkein pakko teettää.
 
Kuntotarkastus oli eilen. Mitään riskirakenteits ei löytynyt eikä paljoa mitään muutakaan ainakaan suullisessa raportissa. Huomenna tulee sitten kirjallinen. Muutamia korjaus kehotuksia oli mitkä myyjä lupasi laittaa kuntoon.

Ehdollinen tarjoushan tuosta jo jätettiin, kun se oli myyjän ehto kuntotarkastukselle joten kauppoihin tässä 99,9% todennäköisyydellä päädytään. Noin 10% myyntihinnasta tinganttiin pois ja omasta mielestä ei ainakaan ylihintaa makseta versus moni asunto mitä oli tullut käytyä katsomassa. Myynnin suhteen etäisyys palveluista (6km, kylän keskustaan ja n.25km kaupunkiin) voi olla hankaloittava tekiä mutta itse halusi rauhaa niin tämä riski on otettava.

Mites ne aurinkopaneelien kattokiinnikkeet on laitettu? Vaihtoehtona oli ennen liimaamalla isolla "aluslevyllä" tai sitten ruuveilla katon läpi ja "massaa" väliin. Itse en missään olosuhteissa ostaisi pelti/huopakattoista taloa, jossa on läpiruuvattuja paneeleita. Kattotuotteitakin karsastaisin.
 
Mites ne aurinkopaneelien kattokiinnikkeet on laitettu? Vaihtoehtona oli ennen liimaamalla isolla "aluslevyllä" tai sitten ruuveilla katon läpi ja "massaa" väliin. Itse en missään olosuhteissa ostaisi pelti/huopakattoista taloa, jossa on läpiruuvattuja paneeleita. Kattotuotteitakin karsastaisin.
Bitumikate on ainoa, joka pitää vettä eikä kondensoi. Ei tarvitse pelleillä aluskatteiden kanssa.
Menee nykyään 30v.
Paneelit (itse laitoin) ruuvattu kiinnikkeet katevaneriin kiinni kateruuveilla, välissä ylim. pala bitumilappua + bitumiliimaa päällä ja alla reilusti. Kohta 10 v olleet, ei vuoda ei. Toki tuon voi tehdä urakkana sitten ihan päin *sittä. Oikein tehtynä ok.
Peltikattoa en kommentoi.
 
Mites ne aurinkopaneelien kattokiinnikkeet on laitettu? Vaihtoehtona oli ennen liimaamalla isolla "aluslevyllä" tai sitten ruuveilla katon läpi ja "massaa" väliin. Itse en missään olosuhteissa ostaisi pelti/huopakattoista taloa, jossa on läpiruuvattuja paneeleita. Kattotuotteitakin karsastaisin.
Ruuvinreikiä ei ainakaan katon läpi ollut. En tuota osannut tarkemmin kysyä. Joten joko ne on liimaamalla tai sitten todella lyhkäsillä ruuveilla. :hmm:

Muuten tuossa katossa kyllä oli siellä täällä naula läpi, ilmeisesti osa huopapaloista niin kiinnitetään. Tummumaa ei missään ollut joten ei nyt 10v aikana ainakaan ole vuotanut mutta täytyy tuota seurailla.
 
Muuten tuossa katossa kyllä oli siellä täällä naula läpi, ilmeisesti osa huopapaloista niin kiinnitetään. Tummumaa ei missään ollut joten ei nyt 10v aikana ainakaan ole vuotanut mutta täytyy tuota seurailla.
"huopakaton" naulat pitää olla läpi puusta johon ne on lyöty, muuten teoriassa puun eläminen voi puskea ne ulos. Ruuvit sitten vähän eri juttu, mutta saisivat olla rosteria tms. Sähkösinkitty ei kestä loputtomiin, jos puu saa kosteutta.
 
Rivitalo asuntoa rv. 2010 -> katsellut tässä. Kiirettä ostolle ei ole ja yritän samalla oppia mitä kohteesta kannattaisi erityisesti silmäillä. Taloyhtiön talous tietty sekä tulevat rempat.

Laittaisitteko mahdollisen kaupan ehdoksi kuntotarkastuksen ja / tai kosteusmittauksen?
 
Rivitalo asuntoa rv. 2010 -> katsellut tässä. Kiirettä ostolle ei ole ja yritän samalla oppia mitä kohteesta kannattaisi erityisesti silmäillä. Taloyhtiön talous tietty sekä tulevat rempat.

Laittaisitteko mahdollisen kaupan ehdoksi kuntotarkastuksen ja / tai kosteusmittauksen?
Ainakin kosteusmittaukset kannattaa olla.
 
Rivarista ei kyllä yleensä tarvitse kuin kosteusmittaukset, etenkään noin uudesta.

e: on sillä se merkitys, että taloyhtiötä rasittavat remontit tietenkin maksatetaan ylimääräisillä vastikkeilla tai rahoituksella, eli jollain tavalla joutuisi kuitenkin maksajaksi.
 
Kosteusmittauksillakaan ei ole suurta merkitystä osakkeissa joissa taloyhtiö vastaa rakenteista.
Moni ostaja ei silti halua ottaa riskiä, että rakenteista paljastuukin kosteutta tai vesivahinko tms.

Eipä se kosteuskartoituskaan välttämättä ole aukoton ja mittaajalle ei taida edes olla mitään virallisia pätevyysvaatimuksia. Laittaisin sen silti kaupan ehdoksi.
 
Moni ostaja ei silti halua ottaa riskiä, että rakenteista paljastuukin kosteutta tai vesivahinko tms.

Eipä se kosteuskartoituskaan välttämättä ole aukoton ja mittaajalle ei taida edes olla mitään virallisia pätevyysvaatimuksia. Laittaisin sen silti kaupan ehdoksi.
Joo ja toki taloyhtiö vastaa pelkästään "perustasosta" joten jos haluat muovimattoa parempaa niin pitää kaivaa kukkaroa että siinä mielessä. Rakenteista ei niinkään suurta huolta.
 
Kosteusmittauksillakaan ei ole suurta merkitystä osakkeissa joissa taloyhtiö vastaa rakenteista.
On sillä siitä huolimatta vissi merkitys, vaikka ei se kosteuskarttoituskaan mikään oikotie onneen kyllä ole. Vaikka yhtiö vastaisikin kustannuksista on rivitaloyhtiöt usein melko pieniä, eli omalle kontolle voi joka tapauksessa enemmän maksettavaa kuin toivoisi. Riskinä myös mahdollisen kosteusvaurion syynä oleva rakennusvirhe, jolloin sama ongelma löytyy jokaisesta asunnosta. Tämän lisäksi korjausurakan aikana asunnossa asuminen on aika annelista.
 
Kiirettä ostolle ei ole ja yritän samalla oppia mitä kohteesta kannattaisi erityisesti silmäillä.
Yksi isoin asia mitä kannattaa rivitalossa silmäillä on naapurit. Se että miten postimerkin kokoinen pihasi on aidattu, näkeekö joka kämpästä aina pihaasi, roikkuuko tuleva naapuri siinä "aidalla" mahdollisesti kehumassa itseään, grilliään jne.

Myös se taloyhtiön koko kannattaa huomioida, eli on hyvin eri asia asua kulujen, päätösten ja kaiken muun puolesta 5 osakkaan yhtiössä tai 16 osakkaan yhtiössä.

Nimimerkillä, itse en enää ikinä ostaisi rivarista mitään, kerrostalokin on miellyttävämpi itselle, kuin rivitalo.
 
Rivitalo asuntoa rv. 2010 -> katsellut tässä. Kiirettä ostolle ei ole ja yritän samalla oppia mitä kohteesta kannattaisi erityisesti silmäillä. Taloyhtiön talous tietty sekä tulevat rempat.

Laittaisitteko mahdollisen kaupan ehdoksi kuntotarkastuksen ja / tai kosteusmittauksen?
Itse katsellut miten huolto toteutettu. Eli asukkaat vai huoltoyhtiö toisella säästää, toisella ei ole talkoita tai joku muu hoitaa ainakin lumityöt yhteisiltä alueilta. Tuossa ikäluokassa ei vielä ole mahdolline tonttivuokran nousu. Joka vanhemissa voi olla hyvinkin raju.
 
Itse katsellut miten huolto toteutettu. Eli asukkaat vai huoltoyhtiö toisella säästää, toisella ei ole talkoita tai joku muu hoitaa ainakin lumityöt yhteisiltä alueilta. Tuossa ikäluokassa ei vielä ole mahdolline tonttivuokran nousu. Joka vanhemissa voi olla hyvinkin raju.
Miten ei olisi mahdollinen? Itse kun katselin uudisasuntoja niin vain reilun 10v päässä olisi ollut edessä tonttivuokran tarkistus. Onneksi löytyi omalla tontilla rakentuva kohde kuitenkin niin ei ole tulossa siltä suunnalta kuluja.
 
Miten ei olisi mahdollinen? Itse kun katselin uudisasuntoja niin vain reilun 10v päässä olisi ollut edessä tonttivuokran tarkistus. Onneksi löytyi omalla tontilla rakentuva kohde kuitenkin niin ei ole tulossa siltä suunnalta kuluja.
Itse heitän pois harkinnasta jos 20v sisällä tarkistus. Ei kovin realistista että 20v siinä asuisin, mutta mieluummin turhan varovasti. Varmaan paras itselle jos ei osta ja sijoittaa kaiken.
 
Jos nyt katselee myynnissä olevia kämppiä niin eihän rivareissa mitään asuntokohtaisia myyntiä varten tehtyjä kosteuskartoituksia tai kuntoraportteja. Koko yhtiöön on saatettu tehdä jotain mutta niiden ajoitus on sattumanvarainen. Jos puhutaan omakotitaloista niin niistä oikeastaan kaikissa on tehty tarkastuksia/raportteja myyntejä varten.

Eli voi olla hankala saada rivarin myyjää ainakaan kustantamaan mitään isompia tarkastuksia vaikka kaunis ajatus se onkin.

Joo ja toki taloyhtiö vastaa pelkästään "perustasosta" joten jos haluat muovimattoa parempaa niin pitää kaivaa kukkaroa että siinä mielessä. Rakenteista ei niinkään suurta huolta.

Eikös se ole niin että jos aiemmin ollut vaikka laattalattia niin se perustaso on taas laatta. Tietysti laatat ja vesikalusteet on ihan peruskamaa, mutta eiköhän ne ole sitä jo valmiiksi olleet.
 
Kyllä ainakin itse teetin rivariin kuntotarkistuksen mikä maksettiin puoliksi myyjän kanssa. Siihen kuuluu myös kosteustarkistus. Ei ne tietysti ole niin täydellisiä ja rakenteiden sisälle meneviä kuin omakotitaloon tehtävät (eikä niin kalliita).

Vaikka kyseessä olisi ns. vanha rivitalo missä ehkä aikoinaan ollut perustasona se muovimatto niin nykyisin kyllä sinne tulee se perustason laatta, mihin itse voi maksaa hieman enemmän ja saada "nätimpää" laattaa jos haluaa. Tosin siihen täytyy olla syy, eikä se riitä että ostaja ei "tykkää väristä" tms. Eli ei taloyhtiö maksa jokaisen ostajan kohdalla kylppäri ja muita remontteja ellei ole oikeasti rakenteellista syytä tehdä niitä.

Mutta kuten jo ketjussa mainittu, kannattaa tutustua etukäteen onko vuokratontti vai oma, millaisia naapurit ovat (tämä varmaan se tärkein) sekä tietysti miten on työnjako järjestetty.

Ettei vaan tuijoteta sitä vastikkeen summaa (on halpa) eikä tajuta että pahimmillaan kyseessä joku viimevuosituhannen rivari missä ei ole koskaan tehty mitään parannuksia ja omistajat odottavat vaan että kuolevat vanhuuteen pitäen vastikkeen todella halpana, tehden itse lumi ja muut työt mutta omaisuus rapistuu ja arvo laskee eikä mitään uudistuksia tai korjauksia tehdä.
 
Miten rivitaloa/kerrosataloa ostaessa selvitetään millaisia naapurit ovat?
Sepä se. Kun työnantajakaan ei pysty moiseen suodattamiseen eli jotkut pystyy tsemppaamaan sen koe-ajan jonka jälkeen täysiä mulkkuja :D
Ja naapuri voi vaihtua välittömästi sen jälkeen kun olet nimesi kauppakirjaan raapustanut.
 
Miten rivitaloa/kerrosataloa ostaessa selvitetään millaisia naapurit ovat?

Se riippuu. Osa ihan "googlaa" kyseistä paikkaa. Osa kysyy kavereilta / sukulaisilta jotka asuvat lähellä. Osa kyselee erilaisilta foorumeilta / sivustoilta (esim. facebook) kyseisen kaupungin tai kaupunginosan mukaan kokemuksia. Osa ihan rohkeasti jopa katsoo nimiluetteloa. Jotkut kyselevät naapureilta mikä tietysti vaatii hieman rohkeutta jo. Joku kysyy jopa myyjältä (mikä voi helposti johtaa väritettyyn tietoon...)

Eli kyllä sitä aika helposti saa selville onko kyseessä joku paikkakunnan "nistiparkki" ja vuokraslummi minkä takia halpa hinta. Vai onko yleensäkin kallista seutua missä lähellä palveluita ja rivi/omakotitaloa eikä täynnä 50/70-luvun vuokrakerrostaloja.

Eihän sitä tietysti 100% tietoa voi saada mutta ehkä edes sen onko lapsiperheitä, onko maahanmuuttajia, onko eläinperheitä, tuleeko ne paperi/jonkun muun tehtaan hajut siihen kämppään saakka, onko lähellä jotain tietä/melunlähdettä mikä estää nukkumista (rautatie / lentokenttä) jne jne..
 
Miten rivitaloa/kerrosataloa ostaessa selvitetään millaisia naapurit ovat?
@Taneli- n lista jo oikein kattava. Myös ihan parkkipaikka kannattaa kiertää läpi. Autot kertoo paljon ihmisistä, onko piha täynnä sähköautoja, 4 litran bensakoneella varustettuja audeja, 90-luvun ritsoja, pieniä Nissan Microja jne. Sitten kun vilkaiset sisään autoon, niin näet, että onko niissä lasten istuimia, joka taas kertoo, että haluatko lapsiperheen naapuriin jne. Tämä voi olla hyvä asia jos olet muuttamassa perheen kanssa tai huono, jos vihaat lapsia.

Sitten kannattaa vilkaista naapurin pihat, niissä lojuvat tavarat ja niiden siisteys paljastaa paljon seinänaapurista ja niistä muista. Esimerkiksi tuhkakuppi, tyhjät tölkit tai lasten lelut voi olla vit**mainen yllätys seinänaapurin pihassa.

Myös pihan leikkipaikalla voi käydä katsomassa aamupäivällä / alkuillasta, että ketä siellä on tai käy. Myös jos näät pelkästään lihavia ja ylipainoisia tai laihoja ja sporttisia, niin sekin voi kertoa jotain ihmisistä Tanelin listaamien ominaisuuksien lisäksi.

Myös häkkivarastot, jos sellaisia on, kannattaa katsoa ihan silleen, että tietää mitä pa*kaa tulevat naapurit / seinänaapurit siellä säilyttää.

Edit: myös ovissa olevat minä vartioin täällä eläin tarrat kannattaa silmäillä läpi ja näkyykö pihalla ihmisiä koirien kanssa. Ne on yleisesti ainoat lemmikit, mistä voi olla harmia.
 
Rohkeasti juttelemaan alueen kyylämummolle, joka taatusti on kytiksellä esittelyn aikaan, niin saa tietoonsa vähän enemmänkin kuin ehkä olis tarvis.
 
Mites omakotitaloa ostaessa? Voihan siinäkin huonolla tuurilla sattua joku kylähullu naapuriksi ja kaupungissakin omakotitalot on usein postimerkkitonteilla, joissa voi olla aitanaapurit 3:lla sivulla.
No omakotitalossa ei asuta kommuunissa eikä naapurien kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei halua. Osakkeissa se on vähän hankalaa.
 
No omakotitalossa ei asuta kommuunissa eikä naapurien kanssa tarvitse olla missään tekemisissä jos ei halua. Osakkeissa se on vähän hankalaa.
Ei asunto-osakeyhtiössäkään kaikki ole "missään tekemisissä" toisten naapureiden kanssa. Talkoot ja yhtiökokoukset eivät ole pakollisia.

Ja maaseudullakin on nähty vittumaisia naapureita, joiden kanssa joutuu elämään ellei sitten asu totaalisen korvessa.

Kyllä tiesin, että sinun kysymys ei ollut aito vaan tarkoituksenasi oli vaan vastakkainasettelun luominen.
 
Ei asunto-osakeyhtiössäkään kaikki ole "missään tekemisissä" toisten naapureiden kanssa. Talkoot ja yhtiökokoukset eivät ole pakollisia.

Ja maaseudullakin on nähty vittumaisia naapureita, joiden kanssa joutuu elämään ellei sitten asu totaalisen korvessa.

Kyllä tiesin, että sinun kysymys ei ollut aito vaan tarkoituksenasi oli vaan vastakkainasettelun luominen.
Ei kyllä kysymys on ihan aito. Jos välität osakemuotoisessa asumisessa asuntosi arvosta, osallistut yhtiokokouksiin jossa voi hyvinkin tulla skismaa muiden kanssa. Toki voit olla osallistumatta mutta se ei ole kovin järkevää.
Seinänaapureiden kanssa saattaa tulla sanomista esim. melusta, jolloin saatetaan jaella varoituksia ja valituksia, syyttä tai syystä, jne ja niihin on yleensä reagoitava jotenkin. Omakotitalossa saat aika helvetisti olla häriöksi että jonkinlaisia skenaarioita voidaan virittää tulille naapuria vastaan.
 
Ei asunto-osakeyhtiössäkään kaikki ole "missään tekemisissä" toisten naapureiden kanssa. Talkoot ja yhtiökokoukset eivät ole pakollisia.

Ja maaseudullakin on nähty vittumaisia naapureita, joiden kanssa joutuu elämään ellei sitten asu totaalisen korvessa.

Kyllä tiesin, että sinun kysymys ei ollut aito vaan tarkoituksenasi oli vaan vastakkainasettelun luominen.
Juu mutta asunto-osakkeissa on silti pakko maksaa ne hajonneet naapurin "portaat" tai mitä nyt eteen tulee ja kun jättää ne ei pakolliset kokoukset väliin, niin muut keksii jotain, mitä et ainakaan itse haluaisi. Vaikka sen pihapuun kaatamisen, joka on ainoa näkösuoja sinun kämppään.

Itse olen mennyt sillä, että kaupungissa iso ja uusi kerrostaloyhtiö, tai sitten maaseudulla omakotitalo niin isolla tontilla (1ha, joskus jopa 0,5ha riittää jo tähän), että ei tarvitse tuntea/nähdä yhtään naapuria. Näissä kannattaa hyödyntää esimerkiksi suojeltuja kohtia, mihin kukaan ei voi koskaan rakentaa mitään. Tälläkään hetkellä en tiedä yhtään, että ketä naapureinani asuu. En ole koskaan jutellut heidän kanssa, enkä haluakaan. Moikkaan, jos tulee tiellä vastaan ja ne tietää varmasti, että harrastan juoksua. Siinä se.
 
Ei kyllä kysymys on ihan aito. Jos välität osakemuotoisessa asumisessa asuntosi arvosta, osallistut yhtiokokouksiin jossa voi hyvinkin tulla skismaa muiden kanssa. Toki voit olla osallistumatta mutta se ei ole kovin järkevää.
Esityslistat ja muut paperit voi lukea etukäteen ja päättää onko tarvetta osallistua. Harvemmin niissä kokouksissa mitään ihmeellistä on.
Seinänaapureiden kanssa saattaa tulla sanomista esim. melusta, jolloin saatetaan jaella varoituksia ja valituksia, syyttä tai syystä, jne ja niihin on yleensä reagoitava jotenkin.
Ei se kovin yleistä taida olla, että jatkuvasti olisi reagoitava varoituksiin. Tai sitten voi olla peiliin katsomisen paikka.
Omakotitalossa saat aika helvetisti olla häriöksi että jonkinlaisia skenaarioita voidaan virittää tulille naapuria vastaan.
Tämähän se omakotitalossa ongelma onkin, jos naapurissa on tyyppi jonka koirat haukkuu ulkohäkissä 24/7 tai joka harrastaa autonrassausta ja pihatiellä rallin ajamista jne.
 
Esityslistat ja muut paperit voi lukea etukäteen ja päättää onko tarvetta osallistua. Harvemmin niissä kokouksissa mitään ihmeellistä on.

Ei se kovin yleistä taida olla, että jatkuvasti olisi reagoitava varoituksiin. Tai sitten voi olla peiliin katsomisen paikka.

Tämähän se omakotitalossa ongelma onkin, jos naapurissa on tyyppi jonka koirat haukkuu ulkohäkissä 24/7 tai joka harrastaa autonrassausta ja pihatiellä rallin ajamista jne.
Joo toki omakotitalossa saattaa olla esim haukkivia koiria naapurissa, josta allekkirjoittaneella myös kokemusta. Mutta näin yleisesti pitäisin omakotitaloasumista naapureiden suhteen pienempiriskisenä. Poikkeuksiakin on.
 
Tämähän se omakotitalossa ongelma onkin, jos naapurissa on tyyppi jonka koirat haukkuu ulkohäkissä 24/7 tai joka harrastaa autonrassausta ja pihatiellä rallin ajamista jne.

Juu se on vaarana asui missä tahansa mutta sanoisin että yleensä jos on kerrostalossa tai rivitalossa voi valittaa helpommin ja se naapuri joka tulee kännissä aamuyöstä kello 04 pintaan kotiin aloittaen sen karaoken, pitää koiriaan vapaana pihalla, harrastaa metsästystä ja putsailee kalsareillaan aseitaan takapihalla, viljelee ja polttelee sitä hamppua ja kerää kokoelmaa toimimattomia mopoja, autoja ja muita pihamaalleen mitä ei "koskaan" aja tai huolehdi jne. saa helpommin häädön kerros tai rivitalosta kuin omakotitalosta.

Mutta kuten sanottu kannattaa kysellä etukäteen koska tuollaset naapurit ovat harvinaisen perseestä ja monesti siinä päätyy sitten itse muuttamaan kun se auto on naarmutettu (tai pakoputki täynnä nauloja ja hiekkaa) ja ehkä se oma kissa mikä on narussa terassilla syökin jotain myrkkyä jne... naapurin jatkuvasti tahallaan näytellen keskisormea, yrittäen ehkä peruuttaa päällesi autollaan "oho, en huomannut sua" jne.. kyllähän näistä saa lukea.

Tässä esim. omakotitalojen välillä syntynyt "hieman" pahaa verta joten..


"Nainen kiisti syytteet ja sanoi, ettei yrittänyt vahingoittaa ihmisiä. Hän kertoi pitäneensä mahdottomana, että naapurit olisivat yöpyneet pakkasella talossa, josta hän oli edellisenä päivänä rikkonut ikkunat."
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 789
Viestejä
4 878 276
Jäsenet
78 684
Uusin jäsen
Teivi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom