Ilmalämpöpumput eli ILPit

[jonesky12345]

Oman kämpän jäätilanteen linkkaan kuvaksi. Ei ole laajentunut edes neliömetrin alueelle ja varmasti asiassa auttanut että salaojiin sulaa osa. Kämpässä on 70-80cm betonisokkelia ja tuulettuva alapohja, joten en ole sokkelin kosteuskuormasta huolissani.

Koko kämppä lämpenee ilpillä poislukien märkätilojen lattialämmitys ja kovien pakkaskelien takan lämmitykset. Ajattelin vain täsmentää ennen kun joku pätee ettei ilppi tee töitä.

Ajattelin, että kuva tarjoaa hyvän kontekstin niille joilla käytännön kokemusta ei ole. Jos talon rakenteet/oma mielenrauha edellyttää jääpalojen keräämistä pumpun alta, niin kyllä sillekin löytyy perusteita eikä tällanen huolettomuus kaikissa tapauksissa toimi.

 

[Oksa]

Saavikeskusteluun pakko jakaa kun on nyt kolmatta talvea pumpun alla ollut tällainen: Mano varastolaatikko musta 50L

Olen sitä nyt siis useamman talven ajan paukuttanut kylkeen kumivasaralla joka suunnasta irrottaakseni jääköntit eikä ole halkeamista tietoakaan. Syksyllä tuli taloon toinen pumppu ja päätin ostaa toisen samanlaisen laatikon. Ensimmäisen pakkasjakson jälkeen ensimmäinen lyönti halkaisi koko laatikon, eli lienee muoviseos muuttunut tuotannossa tässä välissä

Keskusteluun laatikon tarpeesta: en pidä tyhjennystä suurena vaivana lumitöiden ym. ohella. Jään en voi antaa kertyä kun pumput sijaitsevat ulkoseinään rajautuvalla kivetyksellä ja kulkuväylä muuttuu ilman saaveja luistinradaksi jos pakkasia on vähänkään pidempään.

 

[---Alf]

Tuo muuttolaatikko on huonompi kuin betonipalju. Helpon irtoamisen edellytys on vinot sivuseinät. Muuttolaatikossa ne ovat pystyt, eikä jää edes yritä irrota.
Totuuden nimissä 1 palju/talvi. Viime viikolla jäi paljusta reuna käteen, kun oli jäätynyt maahan kiinni.

 

[Oksa]

Tuo muuttolaatikko on huonompi kuin betonipalju. Helpon irtoamisen edellytys on vinot sivuseinät. Muuttolaatikossa ne ovat pystyt, eikä jää edes yritä irrota.
Totuuden nimissä 1 palju/talvi. Viime viikolla jäi paljusta reuna käteen, kun oli jäätynyt maahan kiinni.

Ostinkin paljun tilalle toista pumppua varten. Ensimmäisessä toimii laatikko edelleen hyvin eikä vaadi montaa lyöntiä että irtoaa.

 

[sinuspilonidalis]

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

 

[jjasco]

Tuo muuttolaatikko on huonompi kuin betonipalju. Helpon irtoamisen edellytys on vinot sivuseinät. Muuttolaatikossa ne ovat pystyt, eikä jää edes yritä irrota.
Totuuden nimissä 1 palju/talvi. Viime viikolla jäi paljusta reuna käteen, kun oli jäätynyt maahan kiinni.

Todennäköinen syy miksi ei irtoa on, että veden/jään paino pullistaa hieman kylkiä jolloin jääkalikka ei pääse enää irtoamaan kun kehys josta pitäis tulla läpi on kapeampi.

 

[jjasco]

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

Kestääkö kahvat?

 

[sinuspilonidalis]

Kestääkö kahvat?

Juu, varmaankin siksi, että noiden pitää ruokintakäytössä kestää siirtelyä, eläin voi talloa jne.

 

[jjasco]

Juu, varmaankin siksi, että noiden pitää ruokintakäytössä kestää siirtelyä, eläin voi talloa jne.

Ok, lähinnä pohdin asiaa kun lukee, että kestää jäätymistä ja kun laastipaljunkin kohdalla kerrotaan miten on pakkasenkestävä, mutta yhtäällä yllä kerrotaan miten menee palju per vuosi ja reunat ratkeaa kun on jäätynyt maahan kiinni.

 

[B170]

Ajattelin, että kuva tarjoaa hyvän kontekstin niille joilla käytännön kokemusta ei ole. Jos talon rakenteet/oma mielenrauha edellyttää jääpalojen keräämistä pumpun alta, niin kyllä sillekin löytyy perusteita eikä tällanen huolettomuus kaikissa tapauksissa toimi.

Kuvasta tuli mieleen, että liikuttaako jää maatelinettä/pumppua? Jäät tuppaa elämään.

 

[Starpoint]

Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.

 

[B170]

Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.

Arvoitus se on, mutta kokeile jotain semmosia mitä laitetaan pyykinpesukoneiden alle. Kumitassuja yms.

 

[Barbarossa]

Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.

Eikös noiden värinänvaimennusjousten pitäisi olla jo parempi kuin vaimennuskumit? Vai siirtyykö se värinä rakenteisiin jotakin toista kautta?

 

[jjasco]

Eipä ole tuollaisia jousisysteemejä tullut vastaan, yleensähän noissa on ne vain ne värinänvaimennuskumit.

 

[sinuspilonidalis]

Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.

Aikanaan vanhan ilpin kanssa sulamisvedet valuivat muualtakin kuin pohjan aukoista. Tämä teki sen, että jääpuikkoja muodostui ulkoyksikön ja seinätelineen väliin tehden niistä "yhtä puuta" ja jyrinä oli sen mukainen. Eihän tässä ole siitä kyse?

 

[B170]

Resonoiko rakenteet tai esim noi tikkaat parvekkeella?

 

[jonesky12345]

Kuvasta tuli mieleen, että liikuttaako jää maatelinettä/pumppua? Jäät tuppaa elämään.

Ei toi pumpun sulatusjää mitään liikuta, maan routiminen kyllä sit jonkin verran. Kerran tota maatelineen asentoa vähän hienosäädin muutama vuosi sitten, mutta eipä tolle pidemmän päälle tarvitse mitään tehdä. En itseasiassa edes muista oonko koskaan aiemmin käynyt tota pumpun jäätilannetta edes ihmettelemässä, ehkä sillon ekana talvena kun toi oli käytössä kävin vilkasemassa, mutta mitään erikoisia muistikuvia ei ole asiasta joten ei varmaan mitään erikoista ainakaan ollut silloinkaan. Toki helpottaa, kun pumppu on sellasessa paikassa talon nurkalla ettei sinne tarvitse talvisin liikkua.

Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.

Kannattaa varmaan tyypata jotain tärinävaimentimia ton maatelineen alle. Noita on kyllä varmasti pakkasellakin toimivia jotain sylomer tms tuotteita. Kylmällä noi kaikki laakerivälykset yms kasvaa, niin tollasia resonointeja tulee ja jos sattuu huonolla tuurilla osumaan sellasille taajuuksille mihin toi runko vastaa niin se vielä pahentaa sitä runkomelua. En usko, että on mitenkään tekemätön paikka.

 

[Heze69]

Pitäisikin ostaa tuollainen sopiva vaneri.

Laitoin kyllä laastipaljun alle, mutta siihen se sitten jäi ainakin muutamaksi päiväksi. Eli ei liiku koko palju mihinkään, kun se jäätyi maahan kiinni.

Saisi olla siis vaivaton ja sitä jäätä kertyy niin iso keko, että hieman irti talon seinästä saisi olla.

-itselläni pieni muovinen "eurolava" maatelineen alla ja sen päällä laastipalju niin eipähän jäädy palju maahan kiinni
-lisäksi kun sumuttaa laastipaljun sisuksen silikonisuihkeella niin jäät lähtevät siitä irti kuin hauki kaislikosta

 

[Heze69]

Kysyn että mihin ne vesisateen ympäri vuoden kun tulee taivaalta ja talvella vaikka lunta sataa ja sulaa, niin mihin ne kerätään.

-ei sitä vettä / lunta mahda kertyä sinne "rästään" alla olevalle paljun kokoiselle paikalle niin paljon yhteen kohtaan mitä tuo ilppi sinne syöksee jäätä sisuksistaan vähän väliä
-harvoin sitä vettäkään Suomessa tulee niin paljon vajaan puolen neliön kokoiselle alalle mitä palju tuottaa viikossa parissa eli 65 litraa

 

[Starpoint]

Resonoiko rakenteet tai esim noi tikkaat parvekkeella?

Rakenteet. Tikkaat jäi eiliseltä kun kävin välikatossa.

Aikanaan vanhan ilpin kanssa sulamisvedet valuivat muualtakin kuin pohjan aukoista. Tämä teki sen, että jääpuikkoja muodostui ulkoyksikön ja seinätelineen väliin tehden niistä "yhtä puuta" ja jyrinä oli sen mukainen. Eihän tässä ole siitä kyse?

Tuohon ei kerry jäätä eikä jääpuikkoja, ei ainakaan siinä määrin että vaikuttaisi ääneen.

Arvoitus se on, mutta kokeile jotain semmosia mitä laitetaan pyykinpesukoneiden alle. Kumitassuja yms.

Tommosia testasin, tuli sekä kuivausrummun että pesukoneen mukana ja toiset jouti testiin. Ei mainittavaa hyötyä, omasta mielestäni lisäsi tuon telineen elämistä pakkasella.

Ei toi pumpun sulatusjää mitään liikuta, maan routiminen kyllä sit jonkin verran. Kerran tota maatelineen asentoa vähän hienosäädin muutama vuosi sitten, mutta eipä tolle pidemmän päälle tarvitse mitään tehdä. En itseasiassa edes muista oonko koskaan aiemmin käynyt tota pumpun jäätilannetta edes ihmettelemässä, ehkä sillon ekana talvena kun toi oli käytössä kävin vilkasemassa, mutta mitään erikoisia muistikuvia ei ole asiasta joten ei varmaan mitään erikoista ainakaan ollut silloinkaan. Toki helpottaa, kun pumppu on sellasessa paikassa talon nurkalla ettei sinne tarvitse talvisin liikkua.


Kannattaa varmaan tyypata jotain tärinävaimentimia ton maatelineen alle. Noita on kyllä varmasti pakkasellakin toimivia jotain sylomer tms tuotteita. Kylmällä noi kaikki laakerivälykset yms kasvaa, niin tollasia resonointeja tulee ja jos sattuu huonolla tuurilla osumaan sellasille taajuuksille mihin toi runko vastaa niin se vielä pahentaa sitä runkomelua. En usko, että on mitenkään tekemätön paikka.

Tämmöstä olen vähän itsekin miettinyt, tarjontaa tuntuu olevan aika paljon ja hinnatkin vaihtelee laidasta laitaan.

Miten kauas tuollaisen ulkoyksikön voi asentaa sisäyksiköstä? Mietin myös sitä vaihtoehtoa, että veisi tuon ulkoyksikön maan tasalle.

Eipä ole tuollaisia jousisysteemejä tullut vastaan, yleensähän noissa on ne vain ne värinänvaimennuskumit.

Alunperin asennus oli suunniteltu kumien varaan, mutta totesi jo asentaessa, että ei kannata

 

[kompa33]

Olisiko kellään ideoita millä vähentää ulkoyksiköstä tulevaa värinää? Ulkoyksikkö on omakotitalon parvekkeella, asennettu maatelineeseen jousien päälle. Normaali tilassa ei mitään ylimääräistä ääntä tai värinää kuulu, mutta kovilla pakkasilla kierrosten noustessa tuntuu kuin talo olisi rakennustyömaalla. Talo on puutalo ja parvekkeen lattia on valettu betonista, alapuolella sijaitsee suihkutilat ja sauna.
Olen miettinyt jotain vaimennuskumia tms. noiden jalkojen alle, mutta miten toiminee pakkasessa ja miten paljon se muutenkaan vaimentaa värinöitä.

Silloin kun masiina resonoi niin kumien tarpeen voi pikaisesti testata nostamalla kahteen pekkaan koko keksinnön irti maasta. Jos hiljenee niin kumit ostoon. Jotain mattoa paksusti tassujen alle voi olla ihan yhtä hyvä patentti. Jos ei hiljene niin tökkii vaan kaikkia paikkoja että mistä se tärinä menee rakenteisiin tai mikä siellä parvekkeella tärisee taloa vasten.

 

[jonesky12345]

-ei sitä vettä / lunta mahda kertyä sinne "rästään" alla olevalle paljun kokoiselle paikalle niin paljon yhteen kohtaan mitä tuo ilppi sinne syöksee jäätä sisuksistaan vähän väliä
-harvoin sitä vettäkään Suomessa tulee niin paljon vajaan puolen neliön kokoiselle alalle mitä palju tuottaa viikossa parissa eli 65 litraa

Jos kämpässä on toimivat salaojat, niin se vesi valuu siinä salaojasorassa salaojaputkeen mikäli sen laskee alleen. Toki sitä jäätä valuu myös poispäin seinästä, mutta tuota sulamisvettä ei kannata pelätä pelkästään sen takia, että vesi on märkää vaan noissa paljuratkaisuissa ne ensisijaiset hyödyt on ilpin lähistön jäätön maa kulkemista ajatellen tai jonkun riskirakenteen suojelu.

Miten kauas tuollaisen ulkoyksikön voi asentaa sisäyksiköstä? Mietin myös sitä vaihtoehtoa, että veisi tuon ulkoyksikön maan tasalle.

Ei tolle periaatteessa mitään rajaa ole. Hyötysuhde marginaalisesti heikkenee kun putkivedon pituus kasvaa, mutta muutaman metrin vedolla tuskin mitenkään merkittävästi. Meillä on vedetty olkkarin oven päällä olevan sisäyksikön ja olkkarin vieressä olevan makuuhuoneen nurkan takana olevalle ulkoyksikölle putkivedot ton makkarin seinän pituuden verran talon kulman taakse eli joku ehkä 5-6 metriä putkivetoa ja hyvin pelittää pumppu.

 

[Starglazer]

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

Kiitos vinkistä, nämä olivat vieläpä tarjouksessa

 

[a.karppa]

Simppeli kysymys: annatteko ulkoyksikön sulatusvesien valua ja jäätyä vapaasti ulkoyksikön alle, onko alla saavia vedet keräämässä vai onko putkea sulanapitokaapelilla ohjaamassa vedet pois?

Kattopellin palanen seinää vasten ohjaamassa vesia pois talon seinästä ja sokkelista. Toki ulkoyksikkön alareuna noin 1,2 m maasta joka viettää kohti tontin rajaa 30senttii 3 m matkalla. Ei paljuja tai muita astioita ulkoyksikön alla keväällä hoitaa jään sulamisen, joka etelä/länsi seinällä.

 

[Pakana]

Mulla ei ole ilpojen alla mitään.

Himassa käytetään niin paljon puuta apulämmitysmuotona että se jään muodostuminen ei ole oikein vertailukelpoista, mutta ei sitä kuitenkaan niin paljoa tule että se olisi ikinä ollut ongelma. Olen kuitenkin henkisesti varautunut siihen että jos ilpin alunen täyttyy umpijäästä, hakkaan sen piikkauskoneella pois. Käytännössä pahimmillaankin on muodostunut vain sellainen jääputki, joka menee rikki pienestä kopeutuksesta. Kivijalka on reunavahvistetun betonilaatan kylki, se tuskin menee miksikään, vaikka nyt vähän kastuisikin.

Verstaalla on ilp n 1,5m korkeudella ja ainoa lämmönlähde (pl +5°C asetettu varalämpö, joka ei ole vielä itsekseen kytkeytynyt). Siihen ilpon alle muodostuu sellainen laaja kumpu, jonka ennätyspaksuus on vain jotain 25cm. Olen kyllä miettynyt että pitäisi varmaan jokin pleksi tms laittaa, joka pakottaa kummun esim 20cm päähän kivijalasta.

 

[Tonnin Seteli]

Ensimmäisen pakkasjakson jälkeen ensimmäinen lyönti halkaisi koko laatikon, eli lienee muoviseos muuttunut tuotannossa tässä välissä

Tätä meinasin kysyä heti luettuani sanan "varastolaatikko". Harmi. Tuo olisi kivemman mallinen kuin laastipalju, koska ei reikäkahvojen avulla tulisi täyteen asti ellei ihan kukkuralle saakka pääse pakkasessa unohtumaan. Sellainen joustavampi palju on kestänyt jo pari talvea lyödä toistuvasti maahan ja sotkea pohjaa metsurinsaappaalla.

-harvoin sitä vettäkään Suomessa tulee niin paljon vajaan puolen neliön kokoiselle alalle mitä palju tuottaa viikossa parissa eli 65 litraa

Joo. Jos ulkoyksikön valutusala oletetaan vaikkapa 400*500 mm kokoiseksi, sehän on vasta 0,2 m^2. Jos siihen kertyy viikossa tuo 65 litraa, mikä ei siis ole lähelläkään maksimia, tämä vastaisi 325 millimetrin sateita viikossa. Sellainen olisi melkoinen monsuuni ja vastaisi Suomessa monin paikoin yli puolta vuotuisesta sademäärästä.

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

Laitteesta ja asennuksesta riippuen näyttäisi oikein hyvältä. Oman ulkoyksikön alla kun ei ole mitään ohjaavia pintoja, tarvitaan hieman leveämpi. Suuri osa tavarasta tulee reunoilta.

 

[venalaine]

Minulla ei ainakaan tuo sulatusvesien keräily ole teettänyt mitään ongelmaa. Talossa on kaksi pumppua ja molempien alla laastipalju. Kippaan paljun ympäri ja kaadan pohjaan vähän kuumaa vettä, niin jääkimpale tipahtaa, eikä palju mene miksikään. Ei vaadi hakkaamista tai muuta. Vajaalla sankollisella vettä sulattaa kahdesta paljusta kimpaleet.

 

[---Alf]

Pieni polkaisu paljun pohjaan ja jää on irti. Kerran on tullut murtuma tässä vaiheessa, muuten menee reunat aikaisemmin.

 

[B170]

Kokeilkaa laastisaavin sijaan tämmöistä ja yllättykää:

Gorilla Tub® ruokintavati 38L tummalila

Ei ollut paikallisella Hankkijalla, mutta oli siellä sellainen "lämmitettävä palju", kokokin sopiva. Hinta vain 199€. Ei jäätyis ollenkaan

 

[venalaine]

Ei ollut paikallisella Hankkijalla, mutta oli siellä sellainen "lämmitettävä palju", kokokin sopiva. Hinta vain 199€. Ei jäätyis ollenkaan

Sehän olisikin hyvä. Kahdelle pumpulle kun ostaa, niin ei mene kuin 400 € ja sähköt tietenkin päälle. Mutta eipähän tosiaan jäädy.

 

[heebo1974]

Sehän olisikin hyvä. Kahdelle pumpulle kun ostaa, niin ei mene kuin 400 € ja sähköt tietenkin päälle. Mutta eipähän tosiaan jäädy.

Heh.. Menee ilmalämpön sähkönsäästön hyödyt, kun lämmitellään paljuja.

 

[jjasco]

Heh.. Menee ilmalämpön sähkönsäästön hyödyt, kun lämmitellään paljuja.

Tarpeeksi iso palju vaan niin voi talonväki käydä kylpemässä samalla rahalla.

 

[Hegeliuz]

Kokemuksia kaipailtaisiin multisplit ilpeistä. Ollut muutaman vuoden harkinnassa kaukolämmön kaveriksi, toisinsanoen sillä ajatuksella että voisi lämmityskäyrää pudottaa ja tuoda hieman säästöjä.

Kohteena raikas purulaatikko vuodelta -49, jota toki on remppailtu ja lisäeristetty. Kerroksia kolme, kellari asuinkäytössä.

Lähtökohtaisesti ajattelin ensihätään kahta sisäyksikköä keski ja yläkertaan. Isona plussana olis takkatoiminto.

 

[IFLT_ITG]

Kokemuksia kaipailtaisiin multisplit ilpeistä.

kalliita? kaksi edullisempaa pumppua parempi, sulattavat eri aikaan mm. Jos vaan mahdollista asentaa kaksi. Eivätkä hajoa samaan aikaan.
Ei kokemuksia, kun hankin 2 erillistä. Hinnat vaan noissa spliteissä tuntuivat olevan vähintään samat(?)

 

[buubaa]

Enemmän niistä huonoja kokemuksia kuulee kun hyviä. Lähes poikkeuksetta kaksi erillistä on parempi kuin multi split.

 

[Miksuu]

multispliteissä pahimmillaan saa käydä toista laittaa toiseen tilaan et saa halutunkin tilan vaihettua vaikkei toinen ois päällä.. tämä kyllä vanhemmilla malleilla. uudet saattavat olla jo fiksumpia tai si ei, mutta kuten muutkin, ennen laittaisin kaksi erillistä jollei si ylkoyksiköntila ole totaalisen kortilla ja mahotonta laittaa kahta ulos. hinnassa ei varmasti tule eroa juurikaan, ja käytettävyys ja monipuolisuus vaan paranee kahella eri yksiköllä

 

[eskoasko45]

Tämän hetken multisplit laitetarjonnalla, jos rahalla joutuu ostamaan ja asentamaan, niin multisplit kannattaa ainoastaan usean toisistaan erillään olevan tilan jäähdytyskäytössä.

 

[Hegeliuz]

Kiitoksia, jätetään ne multisplitit sitten kauppaan. Muistelisin, että joskus kun pyytelin tarjouksia, niin myyjä kovin tyrkytti multisplittiä. Kai jäänyt siitä sitten mieleen

 

[Shalashaska]

Minulla on multi-split ilppi lämmittämässä 2krs rivitaloa ja ainakin -20°C pakkasilla lämmittää hyvin. Täällä Turun seudulla harvemmin on kylmempää. Olisin silti laittanut kaksi erillistä pumppua jos se olisi ollut mahdollista, mutta tuo mitsun pumppu on ylittänyt kaikki odotukseni.

 

[buubaa]

Kiitoksia, jätetään ne multisplitit sitten kauppaan. Muistelisin, että joskus kun pyytelin tarjouksia, niin myyjä kovin tyrkytti multisplittiä. Kai jäänyt siitä sitten mieleen

Sie oli varmaan peruuntuneen asennuksen takia jäänyt multi split hyllyyn ja myyjä yritti epätoivoisesti päästä eroon siitä

 

[Pakana]

En mä nyt noita multeja noin jyrkästi kähtisi teilaamaan.

Hinnan kannalta ei ole oikeastaan eroa laittaako multisplitin vai kaksi erillistä. käytännössä se suurin, jos ei jopa ainoa multin puolesta oleva peruste on ulkonäkö ja tila. Seinään tulee ulos vain yksi pömpeli, joka voi olla jo ihan hyvä peruste.

Huonot puolet ovat oikeastaan siinä että jos se kone hajoaa, niin silloin kumpikaan sisäyksikkö ei toimi. Toinen huono on se että samanaikaisesti ei voi toisella koneella jäähdyttää ja toisella lämmittää.. Tosin mä en kyllä näe tuota ongelmana.

Toki nordic mallisia splittejä ei läheskään kaikilla valmistajilla ole tarjolla, eli käytännössä jos mitsu tai pana ei käy, niin se oli sitten siinä. Pääasiassa jäähdytykseen on kyllä muitakin valmistajia.

 

[Starglazer]

En mä nyt noita multeja noin jyrkästi kähtisi teilaamaan.

Hinnan kannalta ei ole oikeastaan eroa laittaako multisplitin vai kaksi erillistä. käytännössä se suurin, jos ei jopa ainoa multin puolesta oleva peruste on ulkonäkö ja tila. Seinään tulee ulos vain yksi pömpeli, joka voi olla jo ihan hyvä peruste.

Huonot puolet ovat oikeastaan siinä että jos se kone hajoaa, niin silloin kumpikaan sisäyksikkö ei toimi. Toinen huono on se että samanaikaisesti ei voi toisella koneella jäähdyttää ja toisella lämmittää.. Tosin mä en kyllä näe tuota ongelmana.

Toki nordic mallisia splittejä ei läheskään kaikilla valmistajilla ole tarjolla, eli käytännössä jos mitsu tai pana ei käy, niin se oli sitten siinä. Pääasiassa jäähdytykseen on kyllä muitakin valmistajia.

Sopiiko Daikin pohjolaan?

Multi split -ilmalämpöpumput useammalla sisäyksiköllä

Vähemmän on enemmän.

www.daikin.fi

 

[Pakana]

Sopiiko Daikin pohjolaan?

Multi split -ilmalämpöpumput useammalla sisäyksiköllä

Vähemmän on enemmän.

www.daikin.fi

Vaikea sanoa tuon linkin perusteella, kun eivät kerro mitään tietoja tuotteestaan.

Perskohtaisesti ainakin epäilen että tuote ei ole hyvä, jos sitä joudutaan markkinoimaan pelkillä mielikuvilla, eikä uskalleta antaa mitään teknisiä numeroarvoja.

 

[jm82]

Kiitoksia, jätetään ne multisplitit sitten kauppaan. Muistelisin, että joskus kun pyytelin tarjouksia, niin myyjä kovin tyrkytti multisplittiä. Kai jäänyt siitä sitten mieleen

Minulla on multi-split ilppi lämmittämässä 2krs rivitaloa ja ainakin -20°C pakkasilla lämmittää hyvin. Täällä Turun seudulla harvemmin on kylmempää. Olisin silti laittanut kaksi erillistä pumppua jos se olisi ollut mahdollista, mutta tuo mitsun pumppu on ylittänyt kaikki odotukseni.

Hyvä kuulla jotain oikeita käyttökokemuksiakin!


Yksikin ulkoyksikkö siis saattaa riittää, mutta kahdella ulkoyksiköllä saa toki enemmän lämmitystehoa.

Voihan ne ulkoyksiköt laittaa vaikka lähes vierekkäin samalle seinälle. Mielellään siis jonnekin "piiloon". Aina ei toki mahdollista.

Esim täällä on saman kokoiset Panasonic ja Daikin. Tosin Pana on 1.2kW vaan ja Daikin maksimit 2.8kW luokkaa. Lisäksi ei ole nyt Panasonic edes päällä.

Täälläkin saisi suojakourut olla ruskeat, mutta Pana oli laitettu valkoisella kourulla. Tosin olisi voinut jonkun euron maksaa uusista kouruista tuohon Panasoniciin. Ei tullut mieleen se vaihtoehto, kun asennettiin syksyllä 2024.



Kahden laitteen plussana tosiaan, että sulatukset tulee melkein aina eri aikaan. Ja ulkoyksikkö pääsee pienemmällä kuormalla, joka kanssa vaikuttaa sulatuksiin.


Omasta mielestä Daikin toimii oikein hyvin, 1981 talo, 120m2. Seinäjoki. Ei ole ollut ainakaan vielä mitään kiinnostusta lämmittää takkaa.

 

[Pakana]

Hyvä kuulla jotain oikeita käyttökokemuksiakin!


Yksikin ulkoyksikkö siis saattaa riittää, mutta kahdella ulkoyksiköllä saa toki enemmän lämmitystehoa.

Voihan ne ulkoyksiköt laittaa vaikka lähes vierekkäin samalle seinälle. Mielellään siis jonnekin "piiloon". Aina ei toki mahdollista.

Esim täällä on saman kokoiset Panasonic ja Daikin. Tosin Pana on 1.2kW vaan ja Daikin maksimit 2.8kW luokkaa. Lisäksi ei ole nyt Panasonic edes päällä.

Täälläkin saisi suojakourut olla ruskeat, mutta Pana oli laitettu valkoisella kourulla. Tosin olisi voinut jonkun euron maksaa uusista kouruista tuohon Panasoniciin. Ei tullut mieleen se vaihtoehto, kun asennettiin syksyllä 2024.



Kahden laitteen plussana tosiaan, että sulatukset tulee melkein aina eri aikaan. Ja ulkoyksikkö pääsee pienemmällä kuormalla, joka kanssa vaikuttaa sulatuksiin.


Omasta mielestä Daikin toimii oikein hyvin, 1981 talo, 120m2. Seinäjoki. Ei ole ollut ainakaan vielä mitään kiinnostusta lämmittää takkaa.

Jos tuossa on sisäyksiköt samassa huoneessa, niin silloin ei tosiaan ole multisplitistä minkäänlaista etua.. Tai oikeastaan ylipäätään kahdesta koneesta, muuten kuin tietysti tehon kasvu, normaalisti tosin laitetaan vaan yksi tehokkaampi kone, jos lämmitetään jotain hallia tms isoa tilaa.

Koko multisplitin ideahan on se että sitä lämpöä/viileää saadaan annosteltua kahteen eri paikkaan yhdellä koneella.

Isossa kiinteistössä voidaan rakentaa VRF systeemi, jossa yhden ulkoyksikön perässä on useita sisäyksiköitä, joille kylmäaine putket vaan haarautuvat päälinjasta, mutta tuollainen voisi tulla asuinkäytössä käytännössä kysymykseen lähinnä josssin hemmetin isossa vanhassa johon ei ole vielä tehty vesikiertoista lämmitysjärjestelmää.

 

[t-man83]

Meillä harkinnassa ILP. Nyt suorasähkölämmitys 2008 valmistunut yksikerros-okt (145m2) vesikierrolla. Asunnossa myös viilentävä PILP, mutta pöljästi lämmittää vain käyttöveden poistoilmalla. Nyt menee näillä pakkasilla 60-70 kwh/vrk ylläpitosähköön, joista suurin osa lattialämmitykseen (menoveden lämmöt 0-kelillä 26 astetta ja siitä aste lisää aina kun ulkolämmöt tippuu 5. Toinen makkari tiloista ehkä viilein, koska sille menevä lattialämmitysputki ovat kaavion mukaan pisimmän lenkin päässä. Aprikoinut, että pilpillä lämmittäessä, voisi näistä kuristaa tukilta kierron minimiin ja päästää reilummalla virtauksella tähän viileään makkariin+märkätiloihin. Kulutuksen vaikuttaa varmasti aivan liian isot ikkunat joista selkeästi hohkaa kylmää. Tiivisteet vaihdettu muutama vuosi sitten, samoin yläpohjaan lisätty puhallusvillaa.
Kuvassa ajateltu sijoituspaikka punaisella, ajatuksia?

 

[jm82]

Jos tuossa on sisäyksiköt samassa huoneessa, niin silloin ei tosiaan ole multisplitistä minkäänlaista etua.. Tai oikeastaan ylipäätään kahdesta koneesta, muuten kuin tietysti tehon kasvu, normaalisti tosin laitetaan vaan yksi tehokkaampi kone, jos lämmitetään jotain hallia tms isoa tilaa.

Koko multisplitin ideahan on se että sitä lämpöä/viileää saadaan annosteltua kahteen eri paikkaan yhdellä koneella.

Isossa kiinteistössä voidaan rakentaa VRF systeemi, jossa yhden ulkoyksikön perässä on useita sisäyksiköitä, joille kylmäaine putket vaan haarautuvat päälinjasta, mutta tuollainen voisi tulla asuinkäytössä käytännössä kysymykseen lähinnä josssin hemmetin isossa vanhassa johon ei ole vielä tehty vesikiertoista lämmitysjärjestelmää.

Totta. Tuo Daikin taitaa olla tehokkaammasta päästä pumppuja. Vanhempi Panasonic taitaa olla sitä keveintä 25 sarjaa ja muutenkin vanha pumppu jo.

Tehon kasvu kyllä. Ja lisäksi vaikka molemmat sisäyksiköt on takkahuoneessa, niin niille on omat käytävät, johon puhallus suuntautuu. Eli talo kyllä lämpeää tasaisemmin, jos olisi molemmat pumput päällä. Nyt siis sähkönkulutuksen takia vain Daikin virroissa.

 

[taffeli]

Meillä harkinnassa ILP. Nyt suorasähkölämmitys 2008 valmistunut yksikerros-okt (145m2) vesikierrolla. Asunnossa myös viilentävä PILP, mutta pöljästi lämmittää vain käyttöveden poistoilmalla. Nyt menee näillä pakkasilla 60-70 kwh/vrk ylläpitosähköön, joista suurin osa lattialämmitykseen (menoveden lämmöt 0-kelillä 26 astetta ja siitä aste lisää aina kun ulkolämmöt tippuu 5. Toinen makkari tiloista ehkä viilein, koska sille menevä lattialämmitysputki ovat kaavion mukaan pisimmän lenkin päässä. Aprikoinut, että pilpillä lämmittäessä, voisi näistä kuristaa tukilta kierron minimiin ja päästää reilummalla virtauksella tähän viileään makkariin+märkätiloihin. Kulutuksen vaikuttaa varmasti aivan liian isot ikkunat joista selkeästi hohkaa kylmää. Tiivisteet vaihdettu muutama vuosi sitten, samoin yläpohjaan lisätty puhallusvillaa.
Kuvassa ajateltu sijoituspaikka punaisella, ajatuksia?

Jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin itse ainakin laittaisin ehdottomasti VILPin.

 

[IFLT_ITG]

Tuhersin kauan pumppujen hankinnan kanssa (vanhan väsyneen mitsun tilalle). Tuli daikinin tarjous-kampanja niin 2 pumppua tuli sitten. Ekat 2 kk oli kämpässä liian kuuma, säädöt hakusessa ja muutenkin oli lämmin loppuvuosi 2025. Laitoin pois lämpötilakompensoinnit ja tarveohjauksen, niin toimii mielestäni nyt "oikein". En noista oikein saanut kiinni, että mitä tapahtuu. Hannes katkoi sähköt useampaan kertaan, niin tuntuu että ainakin toinen pumppu sekosi ja lakkasi lämmittämästä. IVO-buutti auttoi (ehkä?).
Asennuspaikka imho nyt parempi kuin alunperin, mutta näköjään tuo jäävesi osaa levitä useamman neliön alueelle. Ei nyt haittaa toki, kun pumput on 4-5m päässä sokkelista.
Tammikuun COP sovelluksesta katsottuna ~3. Pörssisähkön kanssa ihan ok "säästö".
Pumput alla kuvassa. Julkisivu + terassin alta. Ja tärinät välittyvät fennoskandian laatan kautta kaikille teille muillekin. =8)

 

[t-man83]

Jos on vesikiertoinen lattialämmitys, niin itse ainakin laittaisin ehdottomasti VILPin.

Koko järjestelmän uusiminen ei vielä ajankohtaista. ILP tulisi vaan rinnalle avittamaan.
Se on sitten toinen juttu, tuleeko PILPin tilalle joskus toinen, järkevämpi PILP (lähinnä ajatuksissa NIBE S735), VILP tai MLP. Viimeisin ehkä epätodennäköisin. Nykyisessä tykästynyt huonekohtaiseen viilennysmahdollisuuteen kesällä, ei ole ollut tarvetta viilentävälle ILP:lle, mutta tuo lattialämmitysveden lämmitys suorasähköllä on persiistä