Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[Fact0ry]

Sillä kesäkennolla ei ole oikeastaan mitään merkitystä ulkoilman suhteen. Periaatteessa joo kuumana päivänä pidättää hieman asuunin lämpenemistä ja ei jäähdytä yhtä tehokkaasti yöllä, mutta ilman mittaria tuota ei kyllä oikein nahkatuntumalla huomaa. Jos talossa on ilppi, niin se yöviilennys ei kinosta ketään.

Riippuu toki vähän asunnon layoutista, mutta meillä ILP jäähdyttää parhaiten olohuoneen ja heikoiten makuuhuoneet. Jos makkareihin aiheutetaan turhaa lämpökuormaa vaikkapa pitämällä LTO:ta päällä kesällä, niin tuolla on suuri vaikutus makuuhuoneen lämpötilaan tilanteessa jossa OH on vielä järkevissä lukemissa (ei liian kylmä).

Tuli myös pari kesää sitten ihan ilman mittareita todettua tämä vaikutus, kun naapuri valitteli että on ihmeen kuuma kotona. No, oli jäänyt LTO talviasentoon minkä seurauksena sisälämpötila oli kivunnut useamman asteen normaalia korkeammalle.

Ei sillä olekkaan. Yhden asteen muutos suuntaan tai toiseen 70 litran sekuntivauhdilla tekee 84 wattia. Mulla on omassa koneessa sellaiset kesäpellit 2kpl, jotka pitäisi laittaa kennon päälle "ristiin" estämään talteenoton. Heitin ne metallinkeräykseen. Toinen suurempi markkinointikusetus on kiertoilmakanava takan päällä

Otetaan vaikka ihan tyypillinen 18 asteen keskilämpötila kesällä - delta 23 asteen sisälämpöön on 5 astetta eli ilman LTO:ta asuntoon tulee 18 asteista ilmaa ja perus ristivirtakennolla esim. 20,5 asteista. Se onkin tuon laskelmasi perusteella jo 210 Wattia ylimääräistä lämpöä, joka pitää tavalla tai toisella saada asunnosta pois. Ei se nyt valtavasti ole, mutta jotenkin hauska väite ettei sillä olisi mitään merkitystä.

 

[BongisKhan]

Onko kokemuksia tuloilmaventtiilien äänenvaimennuksesta koneellisen poiston talossa? Kämpässä siis huippari ja 100 mm reiät suoraan ulkomaailmaan tuloilmalle joka makkarissa ja varsinkin lastenhuoneeseen kuuluu turhan vahvasti ohi pörisevien autojen ääni. Tuloilmaräppänöinä on jotkut lautasmallin perus-Velcot (VTS-100 tms). Noihin myydään jotain äänenvaimennuskiekkoja, mutta tekeekö noilla oikeasti mitään? On muutenkin vähän suolainen hinta palasta vaahtomuovia, varsinkin jos noita laittaisi pari ainakin jokaiseen tien puoleiseen makkariin.

Toinen kyssäri on, että onko kellään kokemuksia Fresh TL-C tuloventtiilistä (tai vastaavasta)? Noissa nykyisissä Velcoissa ei ole mitään suodatusta tuloilmalle, eikä niihin oikein saakaan ilman säätöä (puuttuu ne rautalankahässäkät joihin suodatin pitäisi ripustaa) ja lisäksi tuollainen lautasmallin venttiili aiheuttaa aika paljon enemmän vetoa kuin ylöspäin ilmavirran suuntaava. Kokeiltu on kun laitoin kellariin Vilpe Wiven. Muuten korvaisin varmaan noille Wiveillä nuo kaikki Velcot, mutta jostain typerästä syystä noista ei myydä pelkkää sisäosaa erikseen sellaisena settinä, jossa olisi myös suodatin mukana.

 

[weebee]

Onko kokemuksia tuloilmaventtiilien äänenvaimennuksesta koneellisen poiston talossa? Kämpässä siis huippari ja 100 mm reiät suoraan ulkomaailmaan tuloilmalle joka makkarissa ja varsinkin lastenhuoneeseen kuuluu turhan vahvasti ohi pörisevien autojen ääni. Tuloilmaräppänöinä on jotkut lautasmallin perus-Velcot (VTS-100 tms). Noihin myydään jotain äänenvaimennuskiekkoja, mutta tekeekö noilla oikeasti mitään? On muutenkin vähän suolainen hinta palasta vaahtomuovia, varsinkin jos noita laittaisi pari ainakin jokaiseen tien puoleiseen makkariin.

Toinen kyssäri on, että onko kellään kokemuksia Fresh TL-C tuloventtiilistä (tai vastaavasta)? Noissa nykyisissä Velcoissa ei ole mitään suodatusta tuloilmalle, eikä niihin oikein saakaan ilman säätöä (puuttuu ne rautalankahässäkät joihin suodatin pitäisi ripustaa) ja lisäksi tuollainen lautasmallin venttiili aiheuttaa aika paljon enemmän vetoa kuin ylöspäin ilmavirran suuntaava. Kokeiltu on kun laitoin kellariin Vilpe Wiven. Muuten korvaisin varmaan noille Wiveillä nuo kaikki Velcot, mutta jostain typerästä syystä noista ei myydä pelkkää sisäosaa erikseen sellaisena settinä, jossa olisi myös suodatin mukana.

Noihin Velcoihin saa nuo lankahässäkät ostettua jolloin ne suodattimet voi asentaa. Suodatus noissa on kyllä omien kokemuksien kautta hyvä.

 

[Riihis]

Jos yhden suodatinpidikkeen saa malliksi, luulis semmoisen itsekkin vääntelevän rautalangasta.

 

[weebee]

Totta, ei nuo nyt kummoisia ole:

 

[BongisKhan]

Jos yhden suodatinpidikkeen saa malliksi, luulis semmoisen itsekkin vääntelevän rautalangasta.

Nuo omani ovat niin vanhaa mallia, että noissa ole edes paikkaa noille langoille ja tosiaan muutenkin haluaisin noista paskan puhalluskuvion takia eroon. Noin muutenkin tuo äänenvaimennus on oikeastaan se akuutimpi ongelma.

 

[Cooppe]

Näinhän se on kyllä, että pitää miettiä mitä arvostaa.
Rupesin nyt kallistumaan ihan nykyisen systeemin päivittämiseen uudemmalla huipparilla ja tuloilmaa suodattavalla sekä lämmittävällä tuloilmalaitteella (esim. Mobair). Kovasti lupaavat vähentävän alipIneen tarvetta.
ILP löytyykin jo ja sillä lämpenee muuten, paitsi makuuhuone ja kph.

Mitenkäs, onko tämä tarina edennyt?

 

[Seese]

Mistä voisi johtua, että koneellisen ilmanvaihdon kanssa vedon tunne voi hävitä jopa kokonaan kun ulkona on sadekeli?

Pari vuotta nyt vetoa ihmetelty ja olen aika varma että tuo ei ole sattumaa, ihan joka kerta ei toki tapahdu mutta yleensä sateella se vaan häviää.

 

[Riihis]

Vetästään hatusta vaikkapa tämmöinen teoria; koneessa paperinen hienosuodatin, joka menee tukkoon sadevedestä. Kenties säleikkö ja raitiskanava vielä edesauttaa kastumista jotenkin. Suodatin tukossa, vähemmän tuloimaa, vähemmän vetoa.

 

[stabbulamus]

Mistä voisi johtua, että koneellisen ilmanvaihdon kanssa vedon tunne voi hävitä jopa kokonaan kun ulkona on sadekeli?

Pari vuotta nyt vetoa ihmetelty ja olen aika varma että tuo ei ole sattumaa, ihan joka kerta ei toki tapahdu mutta yleensä sateella se vaan häviää.

Oletko seurannut sisäilman kosteutta? Jos sisäilma on erityisen kuivaa niin vedon tunne voi johtua siitä. Kosteuden noustessa sisäilma tuntuu aavistuksen lämpeävän.

 

[Seese]

Oletko seurannut sisäilman kosteutta? Jos sisäilma on erityisen kuivaa niin vedon tunne voi johtua siitä. Kosteuden noustessa sisäilma tuntuu aavistuksen lämpeävän.

Tällä hetkellä esim. yli 40% mutta silti vetää. Ja toisaalta talvella kun on vain luokkaa 10-20%, niin vetoa ei ole kuin harvoin muutaman tunnin ajan ennenkuin lattialämmitys herää vaihtuneeseen lämpötilaan.

Veto on toki vain huoneissa joissa on tuloilmaventtiili, mutta kun ei auta sekään että kääntäisi tuloilmanupikkaa hyvinkin yli 20C siitä vakio 17C arvosta.

Tällä hetkellä putkessa on toimenpiteenä pyyntö isännöitsijälle nostaa maalämpöpumpun käyrää sillä parilla asteella ylöspäin, kun ainoa luotettavasti havaittu parannus vetoon on liittynyt tuohon lämpöön.

 

[Sammui]

Mistä voisi johtua, että koneellisen ilmanvaihdon kanssa vedon tunne voi hävitä jopa kokonaan kun ulkona on sadekeli?

Pohdin, että voiko sillä olla merkitystä että kun 22 'C kuivan ilman tiheys on 1,196 kg/m3, kylläisen 22 'C ilmantiheys on 1,503 kg/m3 ja riippuen kosteuspitoisuudesta jossain noissa väleissä. Kylmempi ilmahan on raskaampaa ja jos vielä sisäilmaa kosteampaa, niin tuo luonnollisesti tippuu nopeammin alaspäin (kuivan ilman heittopituus on pidempi, ennen kuin alkaa laskeutua alaspäin) - tosin äkkiseltään tuon perusteella kostean ilman voisi kuvitella lisäävän vedon tunnetta, mutta kuten Seese mainitsi, niin kostea ilma voi tuntua hieman lämpimämmältä ja ilman kosteus voi hidastaa virtausnopeutta, jonka liian nopea virtausnopeus koetaan vetona. Lattialämmitys taas synnyttää lämpimän nostovirtauksen, joka tuo lämpöä jaloille, jossa veto helposti tunnetaan (jos tunnetaan jaloissa, niin silloin koetaan usein muussakin kehossa) ja toki tuo lämpöä ylemmällekin keholle. Optimaalista olisi jos ilman virtaus jakautuisi mahdollisimman laajalle, eikä olisi paikoittaisi isompia vitausnopeuksia.

 

[Seese]

Pohdin, että voiko sillä olla merkitystä että kun 22 'C kuivan ilman tiheys on 1,196 kg/m3, kylläisen 22 'C ilmantiheys on 1,503 kg/m3 ja riippuen kosteuspitoisuudesta jossain noissa väleissä. Kylmempi ilmahan on raskaampaa ja jos vielä sisäilmaa kosteampaa, niin tuo luonnollisesti tippuu nopeammin alaspäin (kuivan ilman heittopituus on pidempi, ennen kuin alkaa laskeutua alaspäin) - tosin äkkiseltään tuon perusteella kostean ilman voisi kuvitella lisäävän vedon tunnetta, mutta kuten Seese mainitsi, niin kostea ilma voi tuntua hieman lämpimämmältä ja ilman kosteus voi hidastaa virtausnopeutta, jonka liian nopea virtausnopeus koetaan vetona. Lattialämmitys taas synnyttää lämpimän nostovirtauksen, joka tuo lämpöä jaloille, jossa veto helposti tunnetaan (jos tunnetaan jaloissa, niin silloin koetaan usein muussakin kehossa) ja toki tuo lämpöä ylemmällekin keholle. Optimaalista olisi jos ilman virtaus jakautuisi mahdollisimman laajalle, eikä olisi paikoittaisi isompia vitausnopeuksia.

Laitoin katosta roikkumaan teipillä mainoslehtisen niin että vähän ohjaisi myös toiselle huoneen sivulle ilmavirtaa (STQA venttiili sijoitettu seinälle huoneen toiseen nurkkaan). Vähän järkevämmältä tuntui kun jakautuu ikään kuin molemmin puolin tuo viilemäpi virtaus ja vaihtelee vähän missä se veto tuntuu, sen sijaan että tasainen staattinen puhallus vain kehon vasemmalla puolella. Samalla nyt tuntuu että ilma vaihtuisi myös tämän seinän vierellä eikä jää tunkkaiseksi.

Eli ilmeisesti voisi parantaa tilannetta paremmalla ilmanjaolla, mutta ei tuo STQA taida sellaiseen taipua kun on tuollainen maltillinen kaari ja ainoastaan teipillä voi "säätää" sulkemalla ilmareikiä.


E: tämän oppaan sivun 10 innoittamana kokeilin nostaa tehoa 4,5V -> 6,5V ja tällä hetkellä istun ilman mitään vetoa tässä koneella. Eli taitaa olla jonkinlainen aliteho säädöissä jonka seurauksena ilmavirta putoaa ennenaikaisesti. Lisäksi tuloilman lämmitys pitää olla manuaalisesti asetettuna hieman vajaaseen 19C että tuo vedon lieventyminen onnistuu.

https://talotekniikkainfo.fi/sites/default/files/2024-01/Ilmavirtojen%20mittaus%20ja%20tasapainotus%20-opas_19.12.2023.pdf