Hirsiulkoseinän ja vesieristetyn levyn tms. välissä pitäisi olla riistiinkoolattu tuuletusrako, usein uusien hirsitalojen märkätiloihin tehdään ihan erillinen ohut betoniseinä ja tuuletusrako ulkoseiniä vasten ja märkätilat mieluummin muualle kuin ulkoseinälle. En ehkä lähtisi mitään vesieristeitä kyllä hirsimökin keittiöön pistämään kun ei keittiöissä muutenkaan yleensä vesieristyksiä ole. Itse ehkä käyttäsin välitilaan jotain valmista välitilalevyä joka on ohuilla rimoilla irrotettu hirren pinnasta. Hirsiulkoiseinää ei varmaan suositella kyllä suoraan levyttämään ja kaakeloimaan oikein koskaan riippumatta materiaaleista.
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
Hirsiulkoseinän ja vesieristetyn levyn tms. välissä pitäisi olla riistiinkoolattu tuuletusrako, usein uusien hirsitalojen märkätiloihin tehdään ihan erillinen ohut betoniseinä ja tuuletusrako ulkoseiniä vasten ja märkätilat mieluummin muualle kuin ulkoseinälle. En ehkä lähtisi mitään vesieristeitä kyllä hirsimökin keittiöön pistämään kun ei keittiöissä muutenkaan yleensä vesieristyksiä ole. Itse ehkä käyttäsin välitilaan jotain valmista välitilalevyä joka on ohuilla rimoilla irrotettu hirren pinnasta. Hirsiulkoiseinää ei varmaan suositella kyllä suoraan levyttämään ja kaakeloimaan oikein koskaan riippumatta materiaaleista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 563
Kiitos näistä. Kävin hakemassa ankkurointimassaa sekä 6mm kierretankoa sekä niihin mutterit. Paksumpi kierretanko ei mahtunut tuon letkutelineen kiinnitysrei’istä. Kokeillaan näillä
- Liittynyt
- 28.10.2016
- Viestejä
- 261
Tuo koolaus onkin hyvä idea ja siihen välitilalevy. Tuohon varmaankin gyproc-levy lienee passeli?
Olisko kokemuksia hyvistä ja järkihintasista rakennetunnistimista?
Pitäs myös löytyä suoraan kaupan hyllystä.
Ostin jo aikasemmin Motonetista MagPro merkkisen muttei jotenkin ei herätä luottamusta mitä olen testaillut.
Pitäs porata nyt ainakin reikiä korvausilmaventtiileille ja tehdä ruuvikiinnityksiä koolauksiin joten nämä saisi onnistua. Eli koolaus-sähköjohtotunnistus riittäisi.
Pitäs myös löytyä suoraan kaupan hyllystä.
Ostin jo aikasemmin Motonetista MagPro merkkisen muttei jotenkin ei herätä luottamusta mitä olen testaillut.
Pitäs porata nyt ainakin reikiä korvausilmaventtiileille ja tehdä ruuvikiinnityksiä koolauksiin joten nämä saisi onnistua. Eli koolaus-sähköjohtotunnistus riittäisi.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 987
Ei ole kokemuksia kuin halpiksista mutta aihetta tullut seurattua kyllä paljon
ihan halvinta ei kannata ottaa eli pieni panostus kannattaa ainakin näiden youtube testien perusteella.
ihan halvinta ei kannata ottaa eli pieni panostus kannattaa ainakin näiden youtube testien perusteella.
Olen tuossa miettinyt rivarin sisäovien ja karmien vaihtoa kun peiliovilla saisi vähän uutta ilmettä. 20v vanhat ovet ja karmit jo muutenkin vähän kulahtaneessa kunnossa. Mitoin että ois ihan standardimittaiset.
Onko vaihto paha homma? Hinnat alkaa jostain 60-80 eurosta ja karmit 60€. Tekeekö noilla hinnat alkaen malleilla mitään esim. K-raudan Cello vai kannattaako satsata paljon enemmän? Lukkorungot lienee heikkoa tasoa, mutta vanhoista voisi vaihtaa Abloyn rungot. Äänieristettyjä en taida tarvita ja ei nykyisetkään ole.
Onko vaihto paha homma? Hinnat alkaa jostain 60-80 eurosta ja karmit 60€. Tekeekö noilla hinnat alkaen malleilla mitään esim. K-raudan Cello vai kannattaako satsata paljon enemmän? Lukkorungot lienee heikkoa tasoa, mutta vanhoista voisi vaihtaa Abloyn rungot. Äänieristettyjä en taida tarvita ja ei nykyisetkään ole.
Ne halvimmat on yleensä pahviovia joissa aika huono ääneneristys eikä ne kestäkkään kauheena. Korjaus myös vaikeaa jos tulee jälkiä.
Suosittelen swedoorin massiivipeiliovia. Maksaa vähän enemmän, mutta kaikinpuolin parempia. Lukkorungoissa tuskin on eroa halvan tai kalliin oven välillä.
Ei se vaihto ole kovin vaikeaa jos vähän osaa rempata ja jos talossa on puiset väliseinät. Kiviseinissä voi olla vähän haastetta että löytää oikeanlaiset kiinnikkeet.
1. Vanhat listat ja ovet irti
2. Uuden karmin asennus suoraan joko karmiruuveilla tai normiruuveilla+kiiloilla
3. Ovilehden asennus ja mahdollinen lisäsäätö jos tarvetta
4. Uudet listat paikalleen.
Joo täys pahviahan ne halvat on. Luulin että noi nykyiset suorat ovet vm. 04 ois pahvia, mutta vaihdoin kahvoja niin jotain puulevyä nekin taitaa olla.
Oishan tommonen täysmassiiviovi painonkin puolesta mukavampi, ettei semmonen kevyt rimpula. Alkaen 200€ taitaa olla nuo, ei nyt lopulta paha hinta ja tarii vaan 4 ovea. Eteisen oveksi kyllä harkitsen, että olisiko vielä ikkunalla oleva.
Sitten seuraava kysymys. Mistä tilata riittävän laadukkaat keittiön kaappien ovet mittatilaustyönä?
Mielenkiinnosta päästin jonku kiertokauppiaan tekemään tarjousta kaapin ovista. Hinta järkyttävä 8k€ melkein pelkistä kaapin ovista asennettuna + parista laatikosta.
En kyllä ihmettele hintaa kun myyjät käyttää tuntikaupalla turhaa aikaa tekemällä paskoja tarjouksia. Homman ois voinut hoitaa paljon nopeammin eikä lätistä paskaa lähemmäs 3h.
Mielenkiinnosta päästin jonku kiertokauppiaan tekemään tarjousta kaapin ovista. Hinta järkyttävä 8k€ melkein pelkistä kaapin ovista asennettuna + parista laatikosta.
En kyllä ihmettele hintaa kun myyjät käyttää tuntikaupalla turhaa aikaa tekemällä paskoja tarjouksia. Homman ois voinut hoitaa paljon nopeammin eikä lätistä paskaa lähemmäs 3h.
Voin suositella pirkanmaan alueen kauppiasta. Tai ainakin ota tarjous.... YV yhteystiedot.
Kiinnostaisi myös tää
Onko antaa vinkkejä tähän ongelmaan:
Asunnon verhotangon kiinnike ruuveineen ja tulppineen irtosi seinästä. Seinän materiaali on kananpaska-tyyppistä höttöä, mikä murenee kun vähänkin koskee. Ruuvit oli kiinni Fischerin tulpilla. Muut kiinnikkeet ovat tukevasti seinässä.
Tangon kiinnikkeen sijaintia ei voi muuttaa. Irtoamisen yhteydessä lähti rappausta, että reikiin ei voi esimerkiksi laittaa uuttaa tulppaa. Millaisella massalla reiät kannattaisi täyttää?
Asunnon verhotangon kiinnike ruuveineen ja tulppineen irtosi seinästä. Seinän materiaali on kananpaska-tyyppistä höttöä, mikä murenee kun vähänkin koskee. Ruuvit oli kiinni Fischerin tulpilla. Muut kiinnikkeet ovat tukevasti seinässä.
Tangon kiinnikkeen sijaintia ei voi muuttaa. Irtoamisen yhteydessä lähti rappausta, että reikiin ei voi esimerkiksi laittaa uuttaa tulppaa. Millaisella massalla reiät kannattaisi täyttää?
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 987
Oliko tarkoitus laittaa verhotanko samaan paikkaan vai täyttää vain reiät?
Pitää saada samaan paikkaan. Oikeastaan tuo on verhokisko, joka on neljällä kiinnikkeellä seinässä ja nyt tuo yksi kiinnikkeistä petti.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 987
Kuinka iso aukko tuli seinään kiinnikkeestä?
Noin 8-9 mm ja syvyys lienee noin 40 mm.
Eikö tuohon voi laittaa vain suuremman tulpan?
En tiedä uskaltaako tehdä suurempaa reikää kun reiät ovat jo nyt melko lähellä toisiaan ja pelkona, että poraamisen jälkeen kahden reiän sijasta on yksi iso monttu seinässä. Tästä syystä tuntuisi turvallisemmalta täyttää reiät ja porata uudet. Mutta saako tällä tavalla kestävää ja mikä massa olisi tähän sopivin?
Wurth WIT-P 200 tai mikä vaan ankkurointimassa? Tutustuu vain huolella ohjeeseen.
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 224
Joo tällä vaan kierretankotappi seinään. Tuskin saa paremmin pitämään millään muulla.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 192
20 vuotta vanhan 2krs talon "kellarin" varastohuoneen lattialle on aikoinaan laitettu muovimatto ja myöhemmin päälle laminaatti. Talo on rinteessä ja huone maanpaineseinän vieressä. Merkkejä kosteusongelmista ei ole ollut. Kuntotarkastaja kehoitti kuitenkin poistamaan nykyisen lattiamateriaalin ja vaihtamaan hengittävän pinnoitteen. Käytännössä vaihtoehdot on varmaan joko maali tai laatoitus? Vai onko tällainen ihan turhaa hommaa? Toistaiseksi kun metrin poistanut lattiaa näyttää halpiskosteusmittari (piikitön "pallo") ~0.5% kosteuden nousua paljaana olevaan lattiaan eikä haise. (Mittarin asteikolla paljaanakin ollut osa puolikuiva ~2.6% kosteudella)
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
20 vuotta vanhan 2krs talon "kellarin" varastohuoneen lattialle on aikoinaan laitettu muovimatto ja myöhemmin päälle laminaatti. Talo on rinteessä ja huone maanpaineseinän vieressä. Merkkejä kosteusongelmista ei ole ollut. Kuntotarkastaja kehoitti kuitenkin poistamaan nykyisen lattiamateriaalin ja vaihtamaan hengittävän pinnoitteen. Käytännössä vaihtoehdot on varmaan joko maali tai laatoitus? Vai onko tällainen ihan turhaa hommaa? Toistaiseksi kun metrin poistanut lattiaa näyttää halpiskosteusmittari (piikitön "pallo") ~0.5% kosteuden nousua paljaana olevaan lattiaan eikä haise. (Mittarin asteikolla paljaanakin ollut osa puolikuiva ~2.6% kosteudella)
Onko tarvetta alkaa laittamaan laatoitusta varastona, harraste- ja kuntoiluhuoneena toimivaan tilaan? Itse ajateltiin maalata eikä laatoitukselle nähdä tarvetta. Onkohan Solmaster EP10 epoksipinnoite paras vaihtoehto? Teknsoksella ja Tikurilalla on myös jotain epoksipinnoitteita, mutta niitä ei tunnuta markkinoivan hengittävinä. Virtasella on lattiamaali jonka kestää kuivua ainakin viikon.
Miten lattia kannattaisi käsitellä ennen maalausta? Muovimattoa ei onneksi tunnu olevan liimattu kuin ehkä ihan ministi samojen kohtaa. Onko se vaan iso lattianhiomakone vuokrattava? Pitäisikö laittaa vielä tasoite? Ainakin yksi halkeama tullut vastaan, kannattaako tuollaista millään korjata? Muutama esimerkkikuva paljaasta pinnasta. Huoneessa vesikiertoinen lattialämmitys.
Se muovimatto kannattaa heittää pois. Laminaatin alle ei suositella jätettävän kun se saattaa alkaa käymään siellä alla. Muuten en hirveenä kantaisi huolta jos ei ongelmia ole ollut ennenkään.
Noi kosteusmittarit ei kerro mitään kun ne mittailee sitä pintakosteutta.
Kellarissa näyttää tältä. Miten huolestunut asiasta pitää olla. Olen aika noviisi näissä asioissa. Talossa on kyllä salaojat mutta ilmeisesti eivät tarpeeksi syvällä? kun nosteutta nousee kellarissa olevaan kaivoon vaikka sitä pumppaisi pois.
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Miten korkealle se kaivon vedenpinta jää lattian tasosta?
Musta on varmaan hometta? Eli homekoiraa ei varmaan siinä tapauksessa tarvita?
Onko täyskellari ja sen päällä sitten asuinkerros?
Saako mitään luukkuja auki kellarista pihalle? Kosteusprosenttia varmaan jollain tehokkaalla ilmankuivaimella saisi vähän pienennettyä.
Kuvasta katsottuna myös lattialla on vettä? Ehkä siis pohjaveden tasokin olisi aika korkealla?
Veden pinta jää ehkä kymmenisen senttiä lattiapinnan alapuolelle. Ja en tiedä tarkkaan mitä tarkoitat täyskellarilla, mutta asuinkerros on yläpuolella.
Mitään luukkuja ei ole valitettavasti olemassa mutta tarkoituksena on ollut tehdä tuuletusaukko jotta ilma vaihtuisi.
Ilmankuivain on hyvä idea aluksi, pitää sellaiseen investoida heti.
Ja varsinaisesti vettä ei ole lattialla, kosteaa saattaa olla kyllä juurikin toisen kuvan nurkassa.
Tässä yrittää vain hahmottaa mitä asialle pitää tehdä ja millaisista summista puhutaan
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 561
Ilmeisesti joku 50-60 lukujen talo ”maanalaisella” kellarilla kyseessä?Kellarissa näyttää tältä. Miten huolestunut asiasta pitää olla. Olen aika noviisi näissä asioissa. Talossa on kyllä salaojat mutta ilmeisesti eivät tarpeeksi syvällä? kun nosteutta nousee kellarissa olevaan kaivoon vaikka sitä pumppaisi pois.
Riittääkö ilmanvaihdon lisäys vai pitääkö alkaa pyytämään homekoiria, salaojittajia ja muita ammattilaisia selvittämään asiaa?
Ehkäpä 60-luvun puolelta, koska ei ole tojalevyä ja betoni on saatu ilmataskuitta paikalleen valettaessa.
Onko betoninen ”pääviemäri” talon kellarin alla vai onko vain rautaviemärit 1-kerroksen alapohjassa?
Kuvien perusteella näyttää todella alkuperäiseltä tuo tilojen kunto. Ja samalla päälle on maalattu näemmä jos jollakin maalilla.
Sanosin, että tilat eivät sovellu nykyisellään mihinkään käyttöön. Jos sitten auton renkaiden kausisäilytykseen ehkä sopisi. Jos käyttö ei ole muuta, niin … ilmanvaihtoa vain parantaisin.
Jos tarve on saada tiloja käyttöön, sitten pitäisi kyllä tehdä ilmanvaihdon lisäksi paljon muutakin. Sen verran paljon, että turha neuvoa, jos ei ole tämän enempää tietoa. Tekemisen haarukka vaihtelee :
-Salaojat, hulevedet ja ulkopuoleinen eristys.
- Lattioiden piikkaus ja maa-aineksen vaihto, pääviemärin uusiminen ja ehkä tulovesiputki. Lattioihin uudet eristeet, valut, lämmitys jne.
- ilmanvaihdon parantaminen
- pintojen puhdistus epäsopivista maaleista ja uudelleen käsittely sopivilla.
- sähköt uusiksi.
Joko kaikki tämä ja enemmänkin tai vain se mitä tarvitaan..
Paljon hyviä kysymyksiä johon koitan vailinaisella tiedolla ja ymmärryksellä vastata.
Vuosiluku meni hyvinkin nappiin, 50- luvun loppupuolen asunto joka on peruskorjattu parikymmentä vuotta sitten aikalailla kauttaaltaan, kellaria lukuunottamatta. Muoviputket ainakin kulkevat yläkertaan kellarin katon kautta. Tuosta kellarin alapuolisesta viemäristä en osaa sanoa juuta enkä jaata.
Tilasta nousee kodinhoitohuoneeseen rappuset ja kyseinen käytävä on jotenkin tuulettunut ja säästynyt kosteudelta, huomaa selvästi rajan mihin se loppuu.
Kellarissa ei ole tarkoitus edes säilyttää mitään, rappusissa säilytän tällä hetkellä maalipurkkeja ja enempää tavaraa sinne en ole viemässä. Lähinnä ajatuksena ja pelkona on että onko kyseinen home vaarallista ja voiko se levitä asuintiloihin. Tietyllä kelillä ainakin kellarin yläpuolella haisee kellarimainen haju lievästi, luulen että senkin saa aisoihin vain tiivistämällä tämän lattiasauman.
Kävin äsken hakemassa ilmankuivaimen ensi hätään, josko kesälomalla ehtisi tekemään reikää seinään niin ilmakin vaihtuisi.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 561
Maallikkona sanoisin, että juurikin ilmankierto olis nyt se mitä pitää parantaa. Nyt keskikerroksessa ilma vaihtuu, muttei sieläkään ole tarpeeksi korvausilmatuloa, kun kerran kellarista asti ottaa ilmaa sisään? Joten onkos montako kerrosta talossa ja mites niissä kerroksissa on ilmanvaihto tehty? Ja onko ilkunat rempattu ja purtsilla tiivistetty karmien ja ikkunoiden aukkojen saumat?
Se joku kaivo, missä vesi nousee, kuulostaa riskiltä, siinä mielessä, että jos se on jotakin likemmäs satavuotiasta poistoa, kuin 30 vuotiasta… sieltä voi joku kerta mennä putki tukkoon. Ja tukkeuma pakottaa veden nousemaan kellarin lattialle. Jos se kaivo on paskaviemäriin vievä kaivo, niin siihen on todennäköisesti yhdistetty aikansa savitiiliputkia ”salaojia” jotka uittaa vettä sinne viemäriputkeen ja sitä myöden se menee helpoimpaan suuntaan - eli kaivossa ylös päin.
Oma kokemukseni oli, että toi minun 200:nen betoninen pohjaviemäri oli entisten sakokaivojen päästä puolittain padottu. Siellä oli putken alapinnasta noin 50% asti tehty valu WC:n rautaviemärille, jottei se uita vesiä kelllariin ja kellarissa haise paska.. mutta se vaan tosiaan oli saottanut lopen koko vähäviettoisen pohjaviemärin 60% tukkoon. Jippii. Olispa ollut edes vähän järkeä päässä kun tuota oli viimeksi joku ranettanut.. Siinä oli mm pesutilojen viemäri ja kellarin pannuhuoneen viemäri kiinni siinä 60% umpeen saostuneessa.
No poistin sen samalla kun salaojat tein. Korvasin asianmukaisella 100:lla muoviviemärillä ja siihen katsoin kaadot kuntoon. Olis ehkä pitäny vielä jaksaa poistaa sieltä kallioo siitä paskakaivon poiston kohdalta… mutta kaivannon sortumisvaara ja sitä seuraava seinä/katospilareiden sortumisvaara olisi ollut liian iso riski. Sen nyt kuiten saa tuollakin tehtyä ja on kunnollinen kaato kuitennii.
Palataanpa siihen ilman kiertoon. Mainitsit että siellä on jotkut portaat missä pidät maalipurkkeja?
Onko portaikko savuhormien kohdalla, jos on, onko portaikossa ilmanvaihtoritilä? Jos teet seinään reiän, se todennäköisesti tulee toimimaan korvausilman kannalta tuloilman lähteenä. Ja tämä hormin ilmanvaihtokanava on sitten se ilman poisto reitti.
Jos löydät talon piirrustuksia, katso kaikki piipun hormien kuvat. Muistaakseni SAVUhormit on merkitty X merkillä. Muut hormit on ilmanvaihtohormeja.
Onko sinulla mikä lämmitysmuoto? Kysyn siksi, että jos savupiippu pysyy lämpimänä tuon lämmitysmuodon ansiosta, sitten ilman saanet kietämään kellarissa suorinta reittiä tuloaukosta poistoaukkoon. Lämmin hormi edesauttaa vetoa, ja kesällä kun on kosteinta kellarissa, se ilma vaihtuisi silloinkin siellä.
Onkos talon muoto neliö, suorakaide vai ”tetrispalikka” jossa kaksi ylempää palaa ovat yhden rivin oikealla tai vasemmalla suhteessa kahteen alempaan palaan?
Jos neliö, onko tässä ”noppanelosena” huoneet/tilat kulmissa, vai onko enemmän ”noppa ysinä” kolmessa rivissä/sarakkeessa tiloja? Kysyn lähinnä, koska nämä on ne tyypillisimmät pohjaratkaisut. Tämä pohjan muoto vaikuttaa siihen ilmankierrättämiseen ja ilmanvaihtoon yleensä, merkittävästi.
Uutiset
-
Japanilainen Rapidus aloitti testipiirien valmistuksen 2 nanometrin GAAFET-prosessilla
19.7.2025 00:47
-
Google julkaisee uuden Pixel-sukupolven 20. elokuuta
17.7.2025 14:24
-
Uudet artikkelit: Testissä OnePlussan Nord 5 ja Nord CE5
17.7.2025 04:10
-
Commodore julkisti uuden Commodore 64 Ultimate -kotitietokoneen
15.7.2025 23:36
-
JEDEC julkaisi LPDDR6-muististandardin vähävirtaisiin laitteisiin
15.7.2025 23:05
