Kysy LVI:stä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Coanda
  • Aloitettu Aloitettu
  • Avainsanat Avainsanat
    lvi
Niinkuin aikaisemmin jo sanottiin niin 10v välein ne mekaaniset uusitaan joka tapauksessa. En tiedä kuinka paljon tuossa sitten säästetään kun mittareita ei tarvitse käydä lukemassa. Ainakin helpompi havaita poikkeavaa vedenkulutusta jos sitä halutaan seurata. Omalla kohdalla maanalaisista putkivuodoista on tullut 5 numeroisia laskuja taloyhtiölle kun vuotoa ei ole havaittu katsoa mittarista.
 
Mitenhän kannattaa lähteä korjaamaan kun 4v. vanhassa talossa vessojen käsialtaan muovisten rimpulaputkien liitoksista näyttää tiputtelevan satunnaisesti vettä allaskaapin pohjalle?

Uudelleen asennus ammattilaisen toimesta, parempilaatuiset putket vai jotain muuta?
 
Mitenhän kannattaa lähteä korjaamaan kun 4v. vanhassa talossa vessojen käsialtaan muovisten rimpulaputkien liitoksista näyttää tiputtelevan satunnaisesti vettä allaskaapin pohjalle?

Uudelleen asennus ammattilaisen toimesta, parempilaatuiset putket vai jotain muuta?
Kannattaa varmistaa vuotokohta, meillä uusi hana ja allas vaikutti tiputtavan bideen liitoksesta, mutta tulikin hanan ja altaan liitoskohdasta. Tiivisterengas oli huonosti. Ja tippa juoksi bideen letkua pitkin alas kaappiin.
 
Viemärirae kovettui keittiön viemäriin , kuinka tämän kovettuneet aineen saa irti putkesta ?
 
Eikö lähde jos lasket vettä päälle?
Ei enää siinä vaiheessa jos se on jämähtänyt kunnolla. Oon joskus uusinut tuollaisia vesilukkoja ja kokeillut huvikseen hakata esim meisselillä, ja se on oikeasti kovaa. Niitä ohjeita kannattaa oikeasti lukea eikä kaataa kiloa ihan vaan että aukeaa varmasti
 
Näyttääkö teillä tuo lämmitysjärjestelmän painemittari suunilleen samaa lukemaa mitä kalvopaisunta-astian täyttöventtiilistä mitattu paine? Tai kuuluisiko paineen olla suht sama? Kumipussillinen kalvopaisunta-astia kyseessä.
79677.jpg

Ps. Esipaine pitää mitata astia irti tai järjestelmä paineettomana, mutta sitä ei nyt tässä haeta.
 
Varmaan jossain kohtaa toiminta-aluetta voi olla semmoinen asetelma, että paineet ovat liki toisiaan mut käytännössä eri paineet.
 
Olen nyt toista viikkoa ollut työttömänä ja ruvennut sinä aikana rassaamaan happamalla pesuaineella tuota lavuaaria, jonka vuokraisäntä vaihtoi aikoinaan käytettyyn, kun päivitti hanaa kylmä- ja lämminventtiilisestä hanasta yksiventtiiliseen ratkaisuun. Vaihtolavuaari oli silloin jo sotkuinen, osin vihreä ja kalkkeutunut, ilman tulppaa asennettu...
Nyt sitten vasta vuosia myöhemmin päätin, sen voisi yrittää tehdä valkoiseksi ja hankin tulpan. Nopeasti lähti ensi happokylvyissä vihreät värit, mutta sitkeässä on kalkiksi olettama. Kuvassa varavuotoaukon alta oikea reuna on ollut työssä useamman "happohyökkäyksen" ja aukon yläosasta hahmottaa lähtökohdan, että ilmeisesti nanomillikerrallaan tässä hammasharjalla ja happamilla mennään...

Mutta jo alkaa siinä iskemään myös silmään, millainen ilmiö pitää olla, että kalkkiolettamastani vapaa-alue on kuvankaltainen? Onko se vaalean vihreä aines suojannut näitä? Tuossa vara-aukosta alaspäin sitä ainakin oli.
Hanaa on talven kylmempinä ilmoina juoksutettu tiputtaen putkien jäätymisen estämiseksi, mutta en pysty järkeillemään, että siitä tuon kaltaista kalkistavapaata kuviota voisi muodostua...

20251010_184003.jpg
 
Olen nyt toista viikkoa ollut työttömänä ja ruvennut sinä aikana rassaamaan happamalla pesuaineella tuota lavuaaria, jonka vuokraisäntä vaihtoi aikoinaan käytettyyn, kun päivitti hanaa kylmä- ja lämminventtiilisestä hanasta yksiventtiiliseen ratkaisuun. Vaihtolavuaari oli silloin jo sotkuinen, osin vihreä ja kalkkeutunut, ilman tulppaa asennettu...
Nyt sitten vasta vuosia myöhemmin päätin, sen voisi yrittää tehdä valkoiseksi ja hankin tulpan. Nopeasti lähti ensi happokylvyissä vihreät värit, mutta sitkeässä on kalkiksi olettama. Kuvassa varavuotoaukon alta oikea reuna on ollut työssä useamman "happohyökkäyksen" ja aukon yläosasta hahmottaa lähtökohdan, että ilmeisesti nanomillikerrallaan tässä hammasharjalla ja happamilla mennään...

Mutta jo alkaa siinä iskemään myös silmään, millainen ilmiö pitää olla, että kalkkiolettamastani vapaa-alue on kuvankaltainen? Onko se vaalean vihreä aines suojannut näitä? Tuossa vara-aukosta alaspäin sitä ainakin oli.
Hanaa on talven kylmempinä ilmoina juoksutettu tiputtaen putkien jäätymisen estämiseksi, mutta en pysty järkeillemään, että siitä tuon kaltaista kalkistavapaata kuviota voisi muodostua...

20251010_184003.jpg
https://www.k-ruoka.fi/kauppa/tuote/cillit-bang-750ml-homeenpoistaja-5701092112446 Koita tolla, ainakin itsellä lähti kaakelisaumat ym. aivan puhtaiksi. Ex niitä jollain juuriharjalla aina hankasi, ja kohta saa saumata uusiksi, kun on niin kuluneet, tota suihkin, annoin vaikuttaa, ja huuhtelin, niin oli kalkki ja ruostejämät pois.
Uskomattoman tehokas aine, mutta haisee pahalle.
 
Appiukon kasaritalon vesikiertoisiin lämmityspattereihin piti asentaa Nediksen älytermostaatit. Termostaattien mukana tuleva Danfoss adapteri on liian pieni venttiileihin. Väliin tarvitaan ilmeisesti joku adapteri. Mutta mistä ja millainen?

 
Näyttääkö teillä tuo lämmitysjärjestelmän painemittari suunilleen samaa lukemaa mitä kalvopaisunta-astian täyttöventtiilistä mitattu paine? Tai kuuluisiko paineen olla suht sama? Kumipussillinen kalvopaisunta-astia kyseessä.

Varmaan jossain kohtaa toiminta-aluetta voi olla semmoinen asetelma, että paineet ovat liki toisiaan mut käytännössä eri paineet.

Ei, kyllä siellä pitäisi olla suunnilleen samat paineet molemmin puolin pussia jos esipaineet on olleet alunperin oikeat.
Tätä varten juuri tuo kysymys, että oletteko mitanneet paineita ja millaisia tuloksia olette saaneet?
 
Tätä varten juuri tuo kysymys, että oletteko mitanneet paineita ja millaisia tuloksia olette saaneet?
Jos sulla paljon heittää ilmanpaineenmittaus ja mittarin näyttö niin sitten on jossain vikaa. Onko se mittarissa, toisessa mittarissa vaiko itse järjestelmässä on eri asia. Onko tämä siis ihan vain hypoteettista kiinnostusta vai onko niin että esim painemittari näyttää 1bar ja ilmanpainemittari näyttää 2bar tai 0 bar? Eipä ole hirveästi ollut tarvetta tarkistaa muuta kuin esipaineet ja silloin paisari on tyhjä vedestä.
 
Onko tämä siis ihan vain hypoteettista kiinnostusta vai onko niin että esim painemittari näyttää 1bar ja ilmanpainemittari näyttää 2bar tai 0 bar?
Nämä nyt ovat itsestään selviä asioita ja siksi ei niin kiinnostavia.

Jos kuvitellaan tilanne, jossa esipaine on asetettu arvoon 0,6 bar ja järjestelmän paine on 1,4 bar. Selvästi paisunta-astiasta mitattu paine pitäisi siis olla jotain tuolta väliltä, mutta missä kohtaa tuota skaalaa sen kuuluisi olla, jos esipaineet ovat tallella ja mittarit näyttävät oikein? Pystyykö mittaustuloksesta siis päättelemään jotain järjestelmän kunnosta vai onko ainoa tapa joka kerta irrottaa paisunta-astia ja mitata esipaineet paineettomana? Tätä ei ilmeisesti muut ole miettineet.
 
Nämä nyt ovat itsestään selviä asioita ja siksi ei niin kiinnostavia.

Jos kuvitellaan tilanne, jossa esipaine on asetettu arvoon 0,6 bar ja järjestelmän paine on 1,4 bar. Selvästi paisunta-astiasta mitattu paine pitäisi siis olla jotain tuolta väliltä, mutta missä kohtaa tuota skaalaa sen kuuluisi olla, jos esipaineet ovat tallella ja mittarit näyttävät oikein? Pystyykö mittaustuloksesta siis päättelemään jotain järjestelmän kunnosta vai onko ainoa tapa joka kerta irrottaa paisunta-astia ja mitata esipaineet paineettomana? Tätä ei ilmeisesti muut ole miettineet.
se irroitus / irti kytkentä on ainut tapa. Siksi isommissa järjestelmissä on huotosulku. pienemmissä voi olla esim flamcon itsestään sulkeutuva liitos. jos järjestelmässä on 1,4 bar, paisarissa oleva ilma painuu kasaan kunnes paine on sama kuin järjestelmässä, olettaen että kalvo tms ei aiheuta vastusta. Paine tasaantuu molemmilla puolilla jos ei mennä seinään asti. vain tilavuus muuttuu. P1V1=P2V2
 
Lämminvesivaraaja on alkanut tiputella vettä alapuolelleen. Tietääkseni varaaja on alkuperäinen, eli n. 21 vuotta. Mitään kovin isoa remonttia ei tuohon kannata lähteä tekemään. Ajatuksissa on vaihtaa uuteen. Nykyinen varaaja on 2 hengen taloudelle varmastikin hieman ylimitoituettu 300 l varaaja, mutta koska teknisessä tilassa on jo tilavaraus tuon kokoiselle varaajalle, niin olen hankkimassa saman kokoista varaajaa.

Mitään lämmitysälykkyyttä en osaa varaajalta kaivata. Mielestäni on selkeämpää, että varaaja vain hoitaa lämmityksen ulkopuolisen sähköohjauksen (esim. Shelly-automaation) kautta.

Onko täällä viime aikoina LVV:n hankkineita antamaan kokemuksia tai näkemyksiä varaajan hankinnasta ja suosituksia varaajasta?
 
Lämminvesivaraaja on alkanut tiputella vettä alapuolelleen. Tietääkseni varaaja on alkuperäinen, eli n. 21 vuotta. Mitään kovin isoa remonttia ei tuohon kannata lähteä tekemään. Ajatuksissa on vaihtaa uuteen. Nykyinen varaaja on 2 hengen taloudelle varmastikin hieman ylimitoituettu 300 l varaaja, mutta koska teknisessä tilassa on jo tilavaraus tuon kokoiselle varaajalle, niin olen hankkimassa saman kokoista varaajaa.

Mitään lämmitysälykkyyttä en osaa varaajalta kaivata. Mielestäni on selkeämpää, että varaaja vain hoitaa lämmityksen ulkopuolisen sähköohjauksen (esim. Shelly-automaation) kautta.

Onko täällä viime aikoina LVV:n hankkineita antamaan kokemuksia tai näkemyksiä varaajan hankinnasta ja suosituksia varaajasta?
Haato HK300 tai Jäspi VLM 300. Haato vähän hinnakkaampi mutta pidemmällä takuulla.

Ne emaloidut pöntöt kannattaa unohtaa ja ottaa rst varaaja.
 
Lämminvesivaraaja on alkanut tiputella vettä alapuolelleen. Tietääkseni varaaja on alkuperäinen, eli n. 21 vuotta. Mitään kovin isoa remonttia ei tuohon kannata lähteä tekemään. Ajatuksissa on vaihtaa uuteen. Nykyinen varaaja on 2 hengen taloudelle varmastikin hieman ylimitoituettu 300 l varaaja, mutta koska teknisessä tilassa on jo tilavaraus tuon kokoiselle varaajalle, niin olen hankkimassa saman kokoista varaajaa.

Mitään lämmitysälykkyyttä en osaa varaajalta kaivata. Mielestäni on selkeämpää, että varaaja vain hoitaa lämmityksen ulkopuolisen sähköohjauksen (esim. Shelly-automaation) kautta.

Onko täällä viime aikoina LVV:n hankkineita antamaan kokemuksia tai näkemyksiä varaajan hankinnasta ja suosituksia varaajasta?
Ei välttämättä ole säiliö puhki, mahdollisuuksia on muitakin mm. varoventtiili vuotaa tai venttiliryhmän jokin liitoksista tai kytkentäputki/-liitos falskailee.
 
Ei välttämättä ole säiliö puhki, mahdollisuuksia on muitakin mm. varoventtiili vuotaa tai venttiliryhmän jokin liitoksista tai kytkentäputki/-liitos falskailee.
jeps. juuri tuossa tovi sitten piti korjata yksi jonka vuodon syy oli syöttösekoitusventtiilin haljennut mutteri. Eli kannataa selvittää mistä vuotaa, mutta toisaalta onhan tuollainen 21v jo sen ikäinen että ei sen vaihto liian aikaista ole.

IMG-20250704-WA0005.jpg
 
Täytynee könytä katsomaan laitteen alle, näkyykö mistään näkyvää vuotoa tai hajonneita osia. En oikein tässä vaiheessa osaa epäillä, että säiliö itsessään vuotaisi, vaan epäilen ennemmin jotain liitosta.
 
Täytynee könytä katsomaan laitteen alle, näkyykö mistään näkyvää vuotoa tai hajonneita osia. En oikein tässä vaiheessa osaa epäillä, että säiliö itsessään vuotaisi, vaan epäilen ennemmin jotain liitosta.
No jos et ole edes sinne katsonut niin kannataa katsoa. aloita varoventtiilistä. Ne ovat kulutustavaraa ja alkavat ajan kanssa vuotamaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
290 193
Viestejä
4 969 597
Jäsenet
79 741
Uusin jäsen
Jesse-044

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom