Nyt alkaa pari viikkoa olla mopoilua takana ja vähitellen tuska helpottaa. Korvatulpat ehdottomat, kuten ohjeistettiinkin. Pienen siirtymän tekee ilman, mutta pidempää ja kovempia nopeuksia ei viitsi ajella ilman.
Suurin adaptoituminen liittyy pyörän "tärinään". Eli ilmeisesti ihan tienpinnasta johtuvaan pieneen nypytykseen. Tätä ei tahtonut pää kestää millään, toki tuohon kun lisää vielä tuulen / ajoviiman, niin homma muuttuu intensiivisemmäksi. Vähitellen luotto pyörän suhteen on kasvanut ja ehkä sitä pystyy tulevaisuudessa paremmin erottelemaan normaalin / asiaan kuulumattoman pyörän käyttäytymisen.
Asiaa ei silti auta youtubesta katsotut äkilliset "death wobble" -videot. Tälläinen skenaario jännittää selvästi eniten. Onko porukoilla kuinka paljon noita ohjausvaimentimia asenneltuina? Toisi ehkä vähän mielenrauhaa. Pyörä kävi tarkastushuollossa ja siellä ei tehty öljynvaihdon lisäksi muuta. Vakuuttelivat keulan, jarrujen jne olevan kunnossa. Ilmanpaineet manuaalin mukaan takana 2.9 ja edessä 2.5. Renkaatkin suhteellisen hyvässä kunnossa.