Omakotitalossa asuminen (yleistä höpinää elämisestä ja kustannuksista)
- Keskustelun aloittaja Mikkos
- Aloitettu
Mitenkä huomasit tai kuinka laajalta alueelta villat ovat jäätyneet? Ja kuinka päättelit kosteuden tulevan alhaalta, eikä esim vuotavasta katosta tai kondenssivedestä?
Mitä villaa siellä on ja pääseekö kunnolla tuulettumaan?
Meillä joskus piipun pellit vuosivat yläpohjan selluvillaan, satuin käymään katsomassa alkutalvesta ja nakkasin vain jäätyneen pallon roskiin.
Itse ajattelisin että sinne hiirenpaskan, kusen ja oravanraatojen sekaan varmasti muutama homeitiökin mahtuu. Kunhan tuulettuu kunnolla eikä vedä sitä kautta ilmaa taloon.
Tuollaiselta max 2m suikaleelta. En käynyt vielä tarkemmin tutkimassa, kun ikävästi juuri kattopuiden välissä niin täytyy viritellä joku silta sinne.
Onhan se toki mahdollista, että jostain muualtakin vuotaa mutta ei ainakaan syksyllä ollut katossa mitään vuotamisen merkkejä.
- Liittynyt
- 01.02.2026
- Viestejä
- 1
(Tervehdys kaikille palstalaisille, ensimmäinen viestini tänne.)
Joku oli muuttamassa ensimmäiseen omakotitaloonsa niin tuli itselleni heti mieleen sama mikä itsellenikin vastaavassa tilanteessa vuosikymmen sitten.
Tarvitset kaiken saatavalla olevan datan edelliseltä/edellisiltä asukkailta mikäli mahdollista. Sähkönkulutukset ja sisälämpötilat, sekä järjestelmien käyttötavat. Ellei näitä ole saatavilla niin tieteellistä tarkastelua varten tarvitset vertailuarvot oman perheen käyttötavoilla mielellään yhden vuoden ajalta, muuten on hyvin vaikeaa optimoida järjestelmien säätöjä tai hyötyjä per käytetty euro. Eli voi olla mielekästä asua ensimmäinen kokonainen vuosi ennen kuin alkaa tekemään ainakaan oman budjetin ylälaidoilla olevia investointeja, koska niiden todellista tarkkaa hyötyä ei pysty toteamaan oikein mitenkään. Samoin esimerkiksi kahden erilaisen lisäyksen/korjauksen keskinäinen tärkeysjärjestys on määritettävissä vain kovan datan avulla (esim. lisäeristys vs ilmalämpöpumppujen lisäys).
Joku oli muuttamassa ensimmäiseen omakotitaloonsa niin tuli itselleni heti mieleen sama mikä itsellenikin vastaavassa tilanteessa vuosikymmen sitten.
Tarvitset kaiken saatavalla olevan datan edelliseltä/edellisiltä asukkailta mikäli mahdollista. Sähkönkulutukset ja sisälämpötilat, sekä järjestelmien käyttötavat. Ellei näitä ole saatavilla niin tieteellistä tarkastelua varten tarvitset vertailuarvot oman perheen käyttötavoilla mielellään yhden vuoden ajalta, muuten on hyvin vaikeaa optimoida järjestelmien säätöjä tai hyötyjä per käytetty euro. Eli voi olla mielekästä asua ensimmäinen kokonainen vuosi ennen kuin alkaa tekemään ainakaan oman budjetin ylälaidoilla olevia investointeja, koska niiden todellista tarkkaa hyötyä ei pysty toteamaan oikein mitenkään. Samoin esimerkiksi kahden erilaisen lisäyksen/korjauksen keskinäinen tärkeysjärjestys on määritettävissä vain kovan datan avulla (esim. lisäeristys vs ilmalämpöpumppujen lisäys).
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 699
Tämän allekirjoitan vahvasti. Minullakin ensimmäisen vuoden säädöt ja ostokset on jälkeenpäin lähinnä jääneet potuttamaan, kun nyt talon ominaisuudet parin vuoden aikana oppineena olisi hankintalista näyttänyt aivan muulta. Termarit olisi voinut olla eri mallia, kotiautomaatiossa panostaa eri merkkiin eri ominaisuuksilla jne. Sitä alussa vaan lähti innokkaasti rakentamaan kaikkea, kun niin pitkään oli ehtinyt haaveilla ja suunnitella asioita. Talotekniikkaa tuli uusittua turhaan ynnä muuta.
Niinkin hölmö ja pieni asia, kuin lattiatermareiden releen ääni olisi ollut fiksua etukäteen selvitellä paremmin. Nämä nykyiset naksahtelee varsin äänekkäästi ja tiheään tahtiin, eikä sitä kiertoaikaa saa edes säädettyä. Jos olisin etukäteen selvitellyt, en näitä olisi makuuhuoneisiin hommannut.
Lappeenrannan alueelta rintamamiestalo, "purulaatikko", hometalo, mitä näitä nimityksiä nyt on. Talo nähnyt vuosien varrella paljon remppoja ja alkaa olemaan vanhaa kunnioittaen tässä päivässä, eli viemärit muovia, peltikatto uudehko, lisäeristyksiä tehty (sisältäpäin + yläpohja).
Ainut mikä kyrpii, on kaukolämmön kova hinta ja menekki. Lähes 30mwh vuoteen, on toki neliöitäkin talossa + lämmin piharakennus.
Onko kellään kokemusta ilmalämpöpumpuista kl-talossa? Mielessä kävi, jos hommais pari kolme pumppua jotta saisi laskettua kaukolämmön käyrää reippaasti. Käytössä myös yksi varaava tulisija keskikerroksessa. Nyt ollaan menty pörssissä, mutta kiitos vihreän siirtymän, taitaa olla vipo talvi pörssisähkön varassa, vaikka sitä ei niin hirveästi kulukkaan.
Ainut mikä kyrpii, on kaukolämmön kova hinta ja menekki. Lähes 30mwh vuoteen, on toki neliöitäkin talossa + lämmin piharakennus.
Onko kellään kokemusta ilmalämpöpumpuista kl-talossa? Mielessä kävi, jos hommais pari kolme pumppua jotta saisi laskettua kaukolämmön käyrää reippaasti. Käytössä myös yksi varaava tulisija keskikerroksessa. Nyt ollaan menty pörssissä, mutta kiitos vihreän siirtymän, taitaa olla vipo talvi pörssisähkön varassa, vaikka sitä ei niin hirveästi kulukkaan.
Ei taida olla järkevä yhdistelmä kaukolämmön korkeiden perusmaksujen vuoksi.
Ehkä koko kaukolämmöstä voisi selvitellä luopumista.
Tuolta lämpöpumppufoorumilta voisi kenties kysellä vesi-ilmalämpöpumpuista.
Täältä taas maalämpöpumpuista:
Ilmalämpöpumppu on hyvä viilentämiseen kaukolämpötalossakin.
Suunnilleen COP 3 kertoimella saa maalämpöä pumpattua seinäpattereilla varustettuun taloon. Silloin 30 MWh kaukolämpöä vaihtuisi 10 MWh sähkönkulutuksen kasvuun. Ja kaukolämmön perusmaksut jäisivät pois.
Ilmavesipumppu taas on muuten periaatteessa samanlainen kuin maalämpöpumppu, mutta siinä se pumppaa veteen lämpöä ilmasta paljon huonommalla COP kertoimella ainakin pakkasilla. Hintaero on suunnilleen sen maalämpökaivon verran tai sitten maakeruupiirin jos tonttia riittää sellainen vetää.
Itse käytän ilppiä lämmitykseen kaukolämpökiinteistössä. Lämmitykseen tarvittavan energian hinta on alhaisempi etenkin jos ulkolämpötila on lähempänä nollaa ja arvioitu laskennallinen ero on ollut ehkä pari-kolmekymmentä euroa kuukaudessa keskellä talvea. Kk-maksua ei kannata ajatella, koska joudut maksamaan sen joka tapauksessa ihan jo lämpimän veden takia.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 873
Siksi se VILP jolla saat myös käyttöveden. Meidän seudulla pelkkä sähkönsiirto maksaa noin saman kuin energia kaukolämmössä, mutta kyllähän hyvällä cop:lla ILP:lla voi tulla pieni säästö. Ja toki saa samalla jäähdytyksen kesäksi tarvittaessa...
Jos myös kaukolämpövehkeet (edit. luki maalämpö vaikka kaukolämmöstä puhutaan) tarvitsevat uusimista tms. niin kannattaa miettiä kokonaan irtautumista.
Viimeksi muokattu:
Jokaisen on tietysti syytä tehdä laskelmat kannattavuudesta. Kaukolämmön iso etu on sen valtavassa helppoudessa ja toimintavarmuudessa, VILPin kanssa joutunee harrastamaan selvästi enemmän varsinkin jos pörssisähköilee. MLP on siinä välissä ja jos itse jotain isompia ratkaisuja tekisin niin se olisi ehdottomasti oma valinta.
Aikanaan kun kaukolämpöpaketti oli uusittava, harkitsin kaukolämmöstä pois siirtymistä, mutta lähinnä varaajan/varaajien tarvitsema tila esti miettimästä asiaa sen pidemmälle.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 873
Joo tuossa on paljon muuttujia sijainnin, talon yms. suhteen.
Pörssisähköily on pitkälti lämmitysmuodosta riippumaton valinta ja siihen on nykyvehkeissä jo automaatiot mukana, mutta toki mitä enemmän sähköä menee niin sitä enemmän voi säästää (tai pitäisikö sano maksaa kun harvoin sitä rahaa kotiinpäin tulee)
Itselläni on ollut talo kylmänä kaukolämmön kanssa (oli koko asuinalue kylmänä), mutta ei maalämmön kanssa. Toki pumpulla nyt 40t+ tuntia niin eiköhän sekin eteen tule
1 tasoinen. Koneellinen LTO lla. Säätöjä en ole itse tehnyt.
Sisäpuoli oli tiivis pl. sädekaihtimen reikä. Tiivistekatko oli reunassa ylhäällä ja alhaalla n 8cm-13cm. Pitäisikö laittaa isommaksi? Ulommassa ikkunassa siisSisäpuolen ikkunan puitteen pitäisi olla tiivis eli siitä kannattaa tsekata tiivisteet ja laittaa tarvittaessa sopivalla profiililla ja paksuudella olevaa uutta ikkunatiivistettä. Sinitarralla tms. voi sopivaa paksuutta mitata.
Ulkopuolen ikkunankin tiivisteet kannattaa tsekata, on huomioitava kuitenkin, että siinä pitäisi olla tiivisteissä tuuletusrako ylä- ja alareunassa eli katko tiivisteissä, leveys riippuu ikkunan koosta, mutta ehkä 10-20 cm.
Tiivistyksen jälkeen jään sulattelu ja veden kuivaus pokien välistä vaikka talouspaperilla.
Itsellä nuo toimenpiteet auttoivat vanhempiin ikkunoihin, jotka tekivät tuota samaa. Toki kesällä aika paljon helpompaa tehdä tiivistys
Mulla myös alkanut kosteus tiivistyä kylmiin pintoihin eli lähinnä ikkunalasiin sen jälkeen kun hommasin ilmankostuttimen.
Kosteusprosentin pitänyt kuitenkin maltillisena 30-40%
(ei omakotitalo, vaan vuokrayksiö, koneellinen poisto)
Töissä eräässä koulussa oli Fenestran ikkunat ja ne oli talvisin aivan märät ja jäässä.
Asiaa tutkittiin hyvin tarkkaan ja lopputulema oli se että on normaalia.
No nyt koulu on ollut jo pari vuotta käyttökiellossa ja menossa purkuun (kyseinen osa kiinteistöstä rakennettu 2006) ...Fenestrakin kyllä ollut konkurssissa jo yli 10v
Noh, tutkin noita omiamme jäätyviä (alhaalta) ikkunoita. Näkyi olevan alhaalla ja ylhäällä arviolta n. 5-8cm katko tiivisteessä kulmassa, joka ilmeisesti pitääkin olla (ulompi ikkunaI). Sisäikkunan tiiiviste oli ehkä ja ok. Nuo tiivistekatkot oli sijoitettu ikkunan "nurkkaan/reunaan", onko se oikea paikka sillä ilmanvaihto-tiivistekatkolle?
En saanut syytä keksittyä.. Voisiko olla, että kun on vaan ollut kova talvi ja oli hetkellisesti myös sitä "jäätävää tihkusadetta", niin ns. jäätynyt tiivisteraot/pinnat kiinni? Tai jotain vastaavaa.
Kannattaako kesän tullen isontaa tuota ilmarakoa, kun ilmeisesti ei oikein riitä tuulettamiseen? Muistaakseni myös syksyisin kerää jnk. verran kosteutta mutta päiväaurinko vie ne pois... Ikkunan kielet oli kiinni yms.
Eli ongelma ehkä jatkuu, vai mitenköhän tuota ilmanvaihtoa pystyisi tehostamaan?
Ja yksi havainto, eli sädekaihtimen se vetonaru, niin siitähän menee reikä tuohon "välitilaan". Niin se naru oli vähän kostea. Voiko olla niin, että ottaa kosteutta noista sälekaihtimen "narun reiästä" jotenkin? ON tullut pidettyä kaihtimia pääosin alhaalla..
Tähän hätään sulattelin ikkunat kuumailmapuhaltimella. Kondensaatiovettä sinne väkisillä meni kuivauksista huolimatta, mutta toisaalta saipahan jäät ja enimmät vedes pois.
Olettaisin että kevätaurinko tuon ongelman hävittää, mutta toki nyt tekisin ne temput mitä voi. Nyt seurailen lähteekö tuota kondenssivettä veks mitä nyt tuli kun käytti sisäikkunaa auki sulatusta varten..
Viimeksi muokattu:
Tuo ongelma sopisi kaiken kaikkiaan siihen, että ilmanvaihto on ylipaineinen ja puskee kosteaa ilmaa ikkunoiden väliin. Juurikin vaikka tuo sälekaihtimen narun reikä on mainio reitti ilmalle jos IV on ylipaineinen.
Voit yrittää kokeilla vaikka jonkun tuuletusikkunan pienestä raosta tai em. sälekaihtimen narun reiästä sytkärillä mihin suuntaan ilma liikkuu. Jos on viitteitä ilman liikkumisesta ulospäin, niin on aiheellista säätää ilmanvaihto mahdollisimman pian uusiksi.
Jos sisällä on todella kosteaa, niin vasta sitten IV:n tehostaminen voi olla ratkaisu. Silloinkin luultavasti kosteus tiviistyisi ensin sisäikkunan sisäpintaan tai kylmiin ovenkahvoihin, eikä tuonne väliin.
Mitenkö sitten säätö, meneekö ammattimiesten hommiksi vai itse jotenkin? IV:n säätö siis
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 9 380
Jos ilma on asunnossa kuivaa säädä tuloa pykälän pienemmälle? Jos ei koneesta saa suoraan niin kurista/tarkista tuloilmaventtiilit.
Jos on siis koneellinen tulo ja poisto niin kyllä, IV mittaus ja säätö vaatii ammattilaisen mittalaitteiden kanssa paikalle. Onko okt?
Yllä olevalla ohjeella voi kokeilla melko vaarattomasti, mutta jos ongelma sillä poistuu niin suosittelen tilaamaan kunnon säädön.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 263
Marraskuussa n. 1100kWh, joulukuu 2200kWh ja nyt tammikuu 2800kWh. Ihmettelen tuota joulukuun tuplaantumista vaikka joulukuu oli suht leuto. Shellyt on kiinni LVV, ILP ja lämpimän varaston patteri ja ulkoplugi, noista en saa laskettua tammikuun osalta kuin 1056kWh. Patterit ei ole olleet päällä päällä asunnossa . Keittiö latttialämmitys tammikuu 51kWh, KHH lattia 386kWh. Vielä jää tammikuun osalta puolet hukkaan, ilmanvaihtokoneen kulutusta ei tiedossa, mutta se säädetty 18 asteeseen. Takkaa lämmitettään lähtökohtaisesti aina kun on yli 5 astetta pakkasta. Toki kulutuksessa on mukana sekalainen seurakunta muitakin sähkölaitteita ja sauna.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 189
Onks tämä siis se sisään tulevan ilman jälkilämmityksen lämpötila, mahdollisen LTO lämmönvaihtimen jälkeen? Tuo voi kuluttaa yllättävänkin paljon, jos näillä pakkasilla pelkkä LTO ei tuloilmaa saa noin lämpimäksi niin se lämmittää sähkövastuksella saadakseen tuloilman sinne 18 asteeseen.
Itse taisin asettaa tuon vähän suositellun alle jotta ei hehkuta niin paljoa kovilla pakkasilla ja ilppi sais lämmitettyä enemmän. Ei ole tuntunut kuitenkaan epämukavalta kämpässä vaikka tuloilma ei ole ihan ”mukavuuslämmöissä” vaan vähän alle 15 säädössä.
- Liittynyt
- 30.10.2016
- Viestejä
- 1 263
Tälleen nämä on nyt, LTO-kennon oli aiemmin 8 asteeseen säädetty säätimen mukaan, käänsin sen nyt 6 asteeseen. Tuloilma oli aiemmin 18 astetta, käänsin sen nyt 17 asteeseen säätimen mukaan, pitäiskö laskea vielä lisää. Hmm..
Puolisen vuotta omakotitaloasumista niin kaikki on vähä uutta ja hakemista, että mikä on hyvä.
Vaatii energiamittauksen että voi sanoa yhtään mitään mistään. Mulla on shellyn pistorasia LTO-koneen johdon välissä, ja huomasin yhden asteen pyyntilämpötilan laskun pienentävän merkittävästi jälkilämmityspatterin kulutusta.
- Liittynyt
- 07.07.2017
- Viestejä
- 3 076
Itellä on jälkilämmityspatteri kokonaan pois päältä.
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 414
No ehkä jos putket menee eristämättömänä höyrynsulun sisäpuolella. Suurimmalla osalla kuitenkin mennee yläpohjassa eristettyinä.
Tein tuohon ikkunan huurtumiseen liittyen säätöjä IV-koneeseen, ja laitoin tuloilmaa pienemmälle. Äskettäin olin vaihtanut muuten jo IV-suodattimet ja ehkä tuli silloin räpellettyä säätöjö.. Vaikuttaa että ongelma oli juurikin asunnon ylipaine, ja tekoälyn mukaan omakotitaloissa pyritään pikemminkin pieneen alipaineeseen?
Mitään hajuakaan ei ole miten tuo mitattaisiin, tai miten nuo säädöt pitäisi olla, mutta vaikuttaa että ikkunat ei ehkä nyt äkkiseltään huurru ainakaan niin paljoa mutta pitää seurata tilannetta.
Kyllä, PIENI alipaine on tavoite, koska muuten kostea sisäilma puskee rakenteisiin ja kastelee paikat. Pahimmillaan käy kun sinulla ikkunassa, mutta ulkoseinän sisällä villojen seassa. Riippuu ihan siitä missä on ylipaineelle helpoin pakoreitti.
Mittaus vaatii ammattilaisen mittaamaan kustakin tulo- ja poistokanavasta ilmamäärät. Siitä nähdään paljonko on eroa yhteensä tulon ja poiston välillä. Myös paine-eromittaus vaipan yli on mahdollista (sisäilman paine vrt ulkoilman paine). Edelleen suosittelen ammattilaista paikalle niin vältyt mahdollisilta pitkän ajan ongelmilta.
Joo no pitää ammattilainen ottaa.. Nyt säätöjen jälkeen kävin saunassa mutkan niin tuuletusikkuna oli kai säätöjeni takia jäätynyt, mitä lie siitä muutin vai jäikö joskus kosteutta ku pakkasilla tullut ilmaa sieltä otettua..
Kannattaa huomioida, että kaksikerroksiseen taloon se pieni alipaine syntyy jo pelkästä korkoerosta. Vaikka ilmamäärät olisi säädetty 100% tasan, ulkoilmaan mitaten alakerta on ali ja yläkerta vastaavasti ylipaineineinen jos mittausta tehdään lattian/katonrajasta eikä venttiilien vierestä.
Oletan, että toi on koneen raitisilma? Miksi siinä on säätöpelti?
Meillä kävi tuloilmalle näin. Toki ei ole edes mahdollista lämmittää tuota tulevaa ilmaa ennen konetta.
Kyllä, siitä en tiedä miksi on säätöpelti. Eikä mitään hajua saako tai kuuluuko sitä säätää. Nyt kovilla pakkasilla laitoin pienemmälle vaikkakaan siitä tuskin on mitään vaikutusta kun kone imee sen mitä imee anyway.
Jos ei sille ole mitään järkevää syytä, niin pitäisin täysin auki, ja kesällä "hyvällä kelillä" poistaisin koko pellin. Tuo se ainakin virtausvastusta, ja mahdollisesti myös ääniä. IMO
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 680
Sulkupelti tuo on, eikä säätöpelti. Turha laittaa mihinkään muihin asentoihin kuin täysin auki tai täysin kiinni. Vaikkakin omakotitaloissa ilmeisen harvinaista niin muualla yleensä tulee sulkupellit ennen ja jälkeen koneen (mutta nämä on moottoritoimisia). Jos on vesikiertoisia kennoja koneessa ja siinä ei ole omaa suojausta niin tällöin ihan hyvä olla, sanotaanko vaikka esimerkiksi Niben PILP, pitemmän seisokin takia.
Toki tuossa asennuksessa on myös käytetty taipuisaa äänenvaimenninta, mikä ei ole yleisesti hyväksytty asia (sisäputki on alumiinia) ja tuo ulkoilmaputken eristys on jätetty vajaaksi
Toki tuossa asennuksessa on myös käytetty taipuisaa äänenvaimenninta, mikä ei ole yleisesti hyväksytty asia (sisäputki on alumiinia) ja tuo ulkoilmaputken eristys on jätetty vajaaksi
Aivan, vesikennoa varten. Hämäsi vaan aukiolon asteet, sulkupellit on joko kiinni tai auki. Sekä lukitusruuvit.
Uutiset
-
Qualcomm ylsi ennätysliikevaihtoon päättyneellä neljänneksellä
6.2.2026 13:06
-
ASRock antoi lopulta virallisen lausunnon sen emolevyillä palaneista Ryzen-prosessoreista
6.2.2026 13:04
-
Nikkei: Muistikriisi ajaa tietokonevalmistajia kiinalaisyritysten syliin
6.2.2026 12:57
-
Noctua on toimittanut asiakkailleen jo 500 000 coolerin päivitettyä asennussarjaa
6.2.2026 12:55
-
Razer Boomslang 20th Anniversary Edition saapuu myyntiin rajoitettuna eränä 10. helmikuuta
6.2.2026 12:51
