Pieniä kysymyksiä & vastauksia autoista ja liikenteestä

[rushi]

Ei ole, tärkeintä on jälkitarkistaa ne pultit.

Totanoin.

Jälkikiristys on itseasiassa ehkä tarpeen vain uusilla alumiinivanteilla ekan-tokan asennuksen jälkeen. Tuore valettu alumiini puristuu hieman kasaan ja muokkauslujittuu. Parin ekan kiristyksen jälkeen tätä ei enää tapahdu.

Koska tuo on tavan tallaajalle aivan liian monimutkainen asia ymmärtää, auto-/rengasliikkeet ovat itseään suojellakseen ottaneet tavaksi ohjeistaa aina jälkikiristämään kaikki pyörät.

Ite puhdistan aina osat ja kierteet, voitelen kierteet ja mutterien kartiot kevyesti keraamitahnalla ja vedän kaikki ristissä momenttiin, kahdessa vaiheessa.
Onhan noita uusiakin vanteita tullut ”jälkikiristeltyä” mutta ei sille ole koskaan ollut oikeasti tarvetta.

Eikä niitä muuten jälkikiristellä autotehtaalla tai sieltä lähtiessä, eikä autokaupassakaan. Orkkispyörät on tehtaan jäljiltä siihen saakka, kun autoon vaihdetaan ekan kerran talvipyörät, ellei jotain joudu korjaamaan/asentamaan sitä ennen.

Aivan junttitouhua kiristellä pyöränpultteja/muttereita ilman momenttiavainta. Sopii hätätilanteisiin ja nappisilmä-Ladoihin.

 

[taski]

Nyt tuli kyllä vääriä mielipiteitä roppakaupallinen.

 

[jm82]

Itse oon kiristänyt vain käsin ja jälkikiristys sitten kohta (jos on jäänyt aavistuksen liian löysälle).

 

[herra57]

Ihan mielenrauhan vuoksi käyn ekan 100 kilometrin aikana pariin kertaan hyvin kevyesti ilman voimaa avaimella kokeilemassa että mikään pultti ei ole lähtenyt pyörimään auki. Kun on joskus itsellekin käynyt niin että parin kilometrin jälkeen on ollut yksi pyörä hyvin löysällä ehkä omasta syystä ja renkaanvaihtoaikaan tuolla teitten varsilla toisinaan näkyy autoja joista yksi pyörä puuttuu.

 

[itarumaa]

En laita pulttiin mitään aineita, käsin kiinni sellaisella teleskooppiavaimella mallia Motonet, lyhyellä muodolla, pitkällä sitten avaus. Kiristys ristikkäin ja sitten myöhemmin teen jälkikiristyksen. Pulttiin en laita mitään crc:tä yms sen takia, että se vain helpottaa ylikiristämistä. Aina on pultit auki lähteneet myöhemminkin.

 

[Jote]

Jos kierteisiin vetää liukastetta, niin ilmoitettu momentti on liian pieni.

 

[Meisseli]

Ite puhdistan aina osat ja kierteet, voitelen kierteet ja mutterien kartiot kevyesti keraamitahnalla ja vedän kaikki ristissä momenttiin, kahdessa vaiheessa.

Mutta mihin momenttiin? Pultin kierteen ja kartion voitelun jälkeen autovalmistajan ilmoittama momentti ei ole kuin korkeintaan sinne päin, jos edes niinkään lähellä.

 

[rushi]

Mutta mihin momenttiin? Pultin kierteen ja kartion voitelun jälkeen autovalmistajan ilmoittama momentti ei ole kuin korkeintaan sinne päin, jos edes niinkään lähellä.

Valmistajan ilmoittamaan momenttiin, eli Tessussa kun on M14-mutterit niin 175Nm. Pikkuautoissa sitten 110Nm yleensä.
Käytän noissa nykyään Würthin tollasta pensselipullossa olevaa harmaata, olikohan se joku "Metallisuoja HT" tms. mitä jarruissakin.

Tollasen aineen kanssa lähinnä estetään sen kartion kiinnileikkautuminen vanteeseen ja kierteen ruostuminen. Vai haluatko yrittää mutuilla minulle jotakin tuosta kierteen/kannan voitelun merkityksestä ruuvin/pinnapultin jännitykseen? Osa autonvalmistajista nimenomaan neuvoo voitelemaan kierteen/kannan. Muistaakseni joku japanilainen neuvoi laittamaan tipan moottoriöljyä tippakannusta.
Eri asia olisi jos sinne laittaisi jotakin EP-molyrasvaa kuten vetonivelrasvaa. Siltikin oltaisi vielä erittäin kaukana siitä ylikiristyksestä, kun jotkut ranet vetävät ne pultit/mutterit jollain vääntöraudalla varmuuden vuoksi "niin että varmasti PYSYY!", joko 2m jatkovarrella ja/tai pahimmillaan hyppimällä sen avaimen päällä.. Saati että ne vedetään pulttipyssyllä ja kovalla hylsyllä kiinni..

Mutta kun noita tosiaan vedellään aivan kuivana (kiinnileikkaava kanta estää itse ruuvia kiristymästä riittävästi) ja käsi(jalka-)pelillä, niin eipä se löystyminen ja jälkikiristelyn tarve ole mikään ihmekään..

 

[aapelih]

Kartio-/pallokanta vaikuttanee jonkun verran momentin ja ruuvivoiman suhteeseen, mutta alla esimerkkilaskelma normikannan ruuveista. Vertailussa siis eri kitkakertoimilla (kannan alla + kierteessä) samasta ruuvista saatava ruuvivoima ruuvin myötörajalla ja siihen vaadittu kiristysmomentti.

10.9-lujuusluokan M14x1,5

Kitkakerroin µ	Momentti ruuvin myötörajalla	Ruuvivoima
0,3 (kuiva, likainen kierre)	334 Nm	64 kN
0,2 (kuiva, hyväkuntoinen sinkitty ruuvi)	285 Nm	80 kN
0,15 (öljytty, puhdas kierre)	245 Nm	90 kN
0,1 (MoS2, grafiitti, PTFE -rasvalla voideltu kierre)	190 Nm	100 kN

8.8-lujuusluokan M14x1,5

Kitkakerroin µ	Momentti ruuvin myötörajalla	Ruuvivoima
0,3 (kuiva, likainen kierre)	228 Nm	43 kN
0,2 (kuiva, hyväkuntoinen sinkitty ruuvi)	194 Nm	54 kN
0,15 (öljytty, puhdas kierre)	167 Nm	61 kN
0,1 (MoS2, grafiitti, PTFE -rasvalla voideltu kierre)	130 Nm	68 kN

Tuloksista voi huomata muutaman ruuviliitoksen perussäännön helposti.

1. Voitelemalla liitos saadaan reilusti enemmän maksimivoimaa irti ruuvista (koska ruuvin lujuudesta pienempi osa "kuluu" vääntömomentin kestoon)
2. Kiristysmomentti on itse asiassa varsin epätarkka mittari liitoksen kireydelle juuri kitkan vaihtelusta johtuen.
3. Mikäli liitokselle on speksattu kiristysmomentti kuivana, sen voitelu voi johtaa ylikiristykseen ja ruuvien myötämiseen (tai jopa katkeamiseen) ja päinvastoin.

Otetaan esimerkki tuosta viimeisestä: Autovalmistaja speksaa navan liitoksen puhtaille, kuiville ja sinkityille 8.8-pyöränpulteille kitkakertoimella µ=0,2. Liitokselta halutaan 41,9 kN, jolloin momentiksi tulee 150 Nm. Kiristettäessä ruuvi sen jännitys on 77 % myötörajasta, kaikki OK.

Myöhemmin joku rassaaja putsaa ja voitelee ruuvit kantoineen molykotella (µ=0,1), mutta vetää ne edelleen 150 Nm kireyteen. Lopputuloksena pyörännapa menee kieroksi liki tuplasti liian isosta 78,7 kN ruuvivoimasta ja sen lisäksi ruuvit ovat jo pitkälti myötäneet (jännitys kiristettäessä ~115% myötörajasta). Näin pienellä kitkakertoimella alkuperäinen liitoksen vaatima voima olisi saavutettu jo 80 Nm momentilla.

Voideltaessa kuivana speksattu liitos (kierteestä ja kannasta) momenttia tulisi pudottaa karkeasti n. 20%, jotta vältytään ylikiristykseltä. (µ ~0,2 -> ~0,15)