Pieniä kysymyksiä & vastauksia autoista ja liikenteestä

[juhat1000]

mut se alilämpö kerää kostetta öljyyn

Juu, huomattu on. Eipä siinä auta kuin joskus ajella motarilla vähän pidempää lenkkiä rauhallisesti jotta moottori saisi poltettua liikaa kosteuden pois.

 

[thebe]

Juu, huomattu on. Eipä siinä auta kuin joskus ajella motarilla vähän pidempää lenkkiä rauhallisesti jotta moottori saisi poltettua liikaa kosteuden pois.

Ongelma on siinä että rikkinäisellä termostaatilla se moottori ei lämpene kunnolla ihan sama paljonko tai missä ajaisi, jolloin myöskään kosteus ei kunnolla poistu. Kylmä moottori myös palaa epäpuhtaammin = karstottaa eri osa-alueita enemmän. Kulutus voi myös tietysti kasvaa.

Omassa autossa oli alkutalvesta viallinen termostaatti eikä veden eikä öljynlämmöt maantiellä nousseet juuri yli 65 asteen (molemmille oma mittari). Ei maantiellä eikä motarilla. Termostaatin vaihdon jälkeen nesteet normaalit 90 ja öljy 90-95.

Ympyrän ajelua enemmän auttaa se että laittaa rikkinäiset osat kuntoon

 

[TommiZeliard]

Ot: en näin lähes 20v autoalalla olleena ja sitäkin ennen autojen kanssa puljanneena ennen tätä keskustelua ole kuullut termiä "tehotasanko"

Siirsin toisesta ketjusta.

Tuo onkin ihan omaa keksintöä 18 vuoden takaa, kun TM 04/2008 koeajoi A4 1.8 TFSI:n. Siinä oli 118 kW@4 500-6 200 rpm. En muista, että missään autossa olisi sellaista ollut tuota ennen. TM ei noteerannut tuota tekstissä mitenkään, vaan hehkutti vaan tuiki tavallista turbon tasaiseksi leikattua vääntöhuippua. Tehokäyrästä sen bongasin, ja sama 4,5k-6,2k luki teknisissä tiedoissa. Siitä lähtien olen käyttänyt omaa termiä "tehotasanko". Tehoylätasanko olisi liian kankea. Ihme on, jos en täällä foorumilla olisi käyttänyt.

Google tarjosi verhotankoja ja ChatGPT levytankoja, eli tuskin kovin moni tehotasankoa käyttää. Keskustellussa vm. 2024 Fabia 1.0 TSI 95:ssäkin oli pieni tehotasanko, 70 kW@5 000-5 500 rpm.


Edit. Heh, IO-techin haku löysi haulla "tehotasanko" viestejä vuosilta 2019, 2022, 2024 ja 2025. Kaikki olivat meikäläisen kirjoittamia, eli termi ei ole kovin laajalle levinnyt.

 

[De Generaatti]

Siirsin toisesta ketjusta.

Tuo onkin ihan omaa keksintöä 18 vuoden takaa, kun TM 04/2008 koeajoi A4 1.8 TFSI:n. Siinä oli 118 kW@4 500-6 200 rpm. En muista, että missään autossa olisi sellaista ollut tuota ennen. TM ei noteerannut tuota tekstissä mitenkään, vaan hehkutti vaan tuiki tavallista turbon tasaiseksi leikattua vääntöhuippua. Tehokäyrästä sen bongasin, ja sama 4,5k-6,2k luki teknisissä tiedoissa. Siitä lähtien olen käyttänyt omaa termiä "tehotasanko". Tehoylätasanko olisi liian kankea. Ihme on, jos en täällä foorumilla olisi käyttänyt.

Google tarjosi verhotankoja ja ChatGPT levytankoja, eli tuskin kovin moni tehotasankoa käyttää. Keskustellussa vm. 2024 Fabia 1.0 TSI 95:ssäkin oli pieni tehotasanko, 70 kW@5 000-5 500 rpm.


Edit. Heh, IO-techin haku löysi haulla "tehotasanko" viestejä vuosilta 2019, 2022, 2024 ja 2025. Kaikki olivat meikäläisen kirjoittamia, eli termi ei ole kovin laajalle levinnyt.

"Tehotasanko" on nokkela ja kuvaava termi. Kelpaisi laajempaankin käyttöön.

Tarttuvat termit jää tehokkaasti kiertämään autopuheissa. Välillä kyllä ihan hölynpölyäkin toistellaan, kun se kuulostaa järkevälle. TM:n vanhoista koeajoraporteista lienee perua usein toistunut "pintakova jousitus", jota kuulee aina vaan. Termi saa mattinykäsmäisen ilmeen jokaisen iskarihuoltajan naamalle.

Toisista ilmaisuista taas aika ajaa ohi, mutta puheissa ne pysyy. Esimerkiksi "tonniluokan paku". Muinoin sillä on pystytty järkevästi erottamaan korkeamman kantavuuden pakettiautot, mutta nykyisin n. tuhannen kilon kantavuuteen pystyy kaikki pikkupakuista maxikokoon, farmariautomaisesta Transit Connectista täyspitkään Iveco Cargoon. Toisaalta saman mallin eri versioissa kantavuus voi vaihdella puolesta tonnista puoleentoista. Mikä on "tonniluokan paku" ja mikä ei? Ei harmainta aavistusta.

 

[Pakana]

Toisista ilmaisuista taas aika ajaa ohi, mutta puheissa ne pysyy. Esimerkiksi "tonniluokan paku". Muinoin sillä on pystytty järkevästi erottamaan korkeamman kantavuuden pakettiautot, mutta nykyisin n. tuhannen kilon kantavuuteen pystyy kaikki pikkupakuista maxikokoon, farmariautomaisesta Transit Connectista täyspitkään Iveco Cargoon. Toisaalta saman mallin eri versioissa kantavuus voi vaihdella puolesta tonnista puoleentoista. Mikä on "tonniluokan paku" ja mikä ei? Ei harmainta aavistusta.

Tuo tonniluokka on jäänyt tarkoittamaan sitä keskikokoista pakua, jossa luokassa käytännössä kaikissa on se n. tonni kantavuutta. Vaikka pikkupakuissa on joitain malleja joissa kantavuus kolistelee siellä tonnin hujakoilla, yleisesti sen koon pakuissa ei kuitenkaan tonnia ole. Samoin isot pakut, joka luokka on "loogisesti" kolme tonniset, käytännössä kaikissa on selkeästi yli tonnin kantavuus (ellei jotkin varusteet sitten lisää omapainoa), eli on tuo tonniluokka kyllä edelleenkin myös teknisesti paikkansapitävä.

Pakuissa ei ainakaan yleisesti käytetä vastaavia segmenttikirjaimia kuin henkilöautoissa, mutta vastavalle luokittelulle on tarvetta, joten tuo toimii ihan ok.