Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[rock]

Piuhat taas poikki?

Suomen ja Viron sähköyhteys poikki

Fingridin mukaan Suomen ja Viron välisessä Estlink 1 -sähköyhteydessä on häiriö.

www.iltalehti.fi

Vika on löydetty Espoon päästä sähköasemalta. Eli ei ole kaapelit katki.

 

[vemkki]

Mitenköhän kauan mahtaa kestää korjaus. Luulisi, että tällä olisi hiukan sähkön hintaa laskeva vaikutus kalleimpina tunteina, kun on 350 MW vähemmän vientiä Viroon.

 

[ykii]

Mitenköhän kauan mahtaa kestää korjaus. Luulisi, että tällä olisi hiukan sähkön hintaa laskeva vaikutus kalleimpina tunteina, kun on 350 MW vähemmän vientiä Viroon.

Lainaus tuosta linkatusta uutisesta "Hän kertoi vian korjausarvion olevan noin kolme viikkoa, jonka ajan Estlink 1 on poissa käytöstä."

 

[vemkki]

Lainaus tuosta linkatusta uutisesta "Hän kertoi vian korjausarvion olevan noin kolme viikkoa, jonka ajan Estlink 1 on poissa käytöstä."

Ok, päivittivät uutista kirjoitukseni jälkeen. Eli käytännössä Estlink 1 tulee käyttöön vasta siinä vaiheessa kun Ruotsin kaikki siirtoyhteydet ovat jo käytössä. Ehkä tämä hiukan laskee tuulettomien päivien hintahuippuja.

 

[hyperstaattinen]

Ylellä on tänään julkaistu juttu kaupunkien yhteistuotantolaitosten (kaukolämpö+sähkö) mahdollisista alasajoista ja niiden vaikutuksista sähkön hintavaihteluihin erityisesti talvisin. Artikkelin kärjistetyn tiivis yhteenveto: alas ajettavat yhteistuotantolaitokset lisäävät pörssisähkön hintavaihtelua talvisin.

Sähkön hinta kallistuu huimasti pakkaspäivinä, jos kaupunkien energiayhtiöt luopuvat hintaa jarruttavista voimaloista

Kaupunkien sähköä tuottavat yhteistuotantolaitokset tasaavat sähkön hintaa. Nyt sähkön tuotanto ei ole enää kannattavaa ja laitosten sulkemista harkitaan useissa kaupungeissa.

yle.fi

 

[MOS6510]

Ylellä on tänään julkaistu juttu kaupunkien yhteistuotantolaitosten (kaukolämpö+sähkö) mahdollisista alasajoista ja niiden vaikutuksista sähkön hintavaihteluihin erityisesti talvisin. Artikkelin kärjistetyn tiivis yhteenveto: alas ajettavat yhteistuotantolaitokset lisäävät pörssisähkön hintavaihtelua talvisin.

Sähkön hinta kallistuu huimasti pakkaspäivinä, jos kaupunkien energiayhtiöt luopuvat hintaa jarruttavista voimaloista

Kaupunkien sähköä tuottavat yhteistuotantolaitokset tasaavat sähkön hintaa. Nyt sähkön tuotanto ei ole enää kannattavaa ja laitosten sulkemista harkitaan useissa kaupungeissa.

yle.fi

Tuo on ollut tiedossa pitkään. Alasajoa on tehty voimala kerrallaan jo vuosia. Kaupunkien yhteistuotannon maksimiteho on laskenut talvella runsaasta 3000 MW tehosta noin 2300 MW tasolle. 2000 MW alittuu viimeistään ensi talvena. Samalla sähkön riittävyys tulee olemaan yhä enemmän kortilla kovalla pakkasella heikon tuulen vallitessa. Kun tähän liitetään datakeskusten kiivastahtinen rakentaminen, niin olemme viimeistään 2026-2027-talvella aivan kusessa.

Ensi talvena pärjätään kyllä, jos Aurora-linja valmistuu vuodenvaihteessa, kaikki tuotanto toimii ja lisää ankkureita ei tipu "sattumalta" ohikulkevilta laivoilta.

 

[Oksa]

Hintavaihteluiden lisääntyminen entisestään maassa jossa se on jo Euroopan suurinta on melko surkuhupaisaa kehitystä. Siihen ollaan kuitenkin menossa eikä laivaa varmaan saada lähivuosina käännettyä. On luotu keinotekoinen päästökauppa ja hintamekanismi joka ajaa tähän, ei kenenkään voi olettaa hyväntekeväisyyttä tekevän energiantuotannossa.

 

[HTK12]

Tuo on ollut tiedossa pitkään. Alasajoa on tehty voimala kerrallaan jo vuosia. Kaupunkien yhteistuotannon maksimiteho on laskenut talvella runsaasta 3000 MW tehosta noin 2300 MW tasolle. 2000 MW alittuu viimeistään ensi talvena. Samalla sähkön riittävyys tulee olemaan yhä enemmän kortilla kovalla pakkasella heikon tuulen vallitessa. Kun tähän liitetään datakeskusten kiivastahtinen rakentaminen, niin olemme viimeistään 2026-2027-talvella aivan kusessa.

Ensi talvena pärjätään kyllä, jos Aurora-linja valmistuu vuodenvaihteessa, kaikki tuotanto toimii ja lisää ankkureita ei tipu "sattumalta" ohikulkevilta laivoilta.

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

 

[MOS6510]

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

Jos ankkuri osuu Viron kaapeliin, niin se alentaa sähkön hintaa silloin, kun se on muutoinkin edullista. Sen sijaan silloin kun se on pirun kallista, niin se kallistaa sähkön hintaa entisestään. Miksi? Siksi, että tällöin siirtosuunta kääntyy tuonniksi Virosta.

Jos sen sijaan ankkuri osuu SE3-FI-siirtolinjaan, on vaikutus sähkön hintaan yksinomaan nostava aivan äärimmäisiä tuulivoiman ylituotantotilanteita lukuunottamatta.

Sellaisia energiavarastoja ei Suomeen ole tulossa vuosiin, että tällä olisi mitään vaikutusta sähkön hintaan. Ainoastaan pumppuvoimala on niin suuri varastokapasiteetiltaan, että tällä olisi muuta kuin marginaalista vaikutusta Spot-hintaan.

 

[Seese]

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

 

[Oksa]

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Minut naurettiin ketjusta ulos kun aiemmin tällä aiheella kehtasin maallikkona spekuloida.

 

[Vertigo]

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Tarkennatko vielä, että minkä vuosikymmenen..?

Vielä ei taida olla kenelläkään mitään valmiita suunnitelmia, tai oikeastaan kai edes tuotetta mitä ostaa, ja virallistettua lainsäädäntöä minkä mukaan mennä, joten kuluvan vuosikymmenen loppu saattaa olla hiukan optimistinen. Steady Energyllä tosin saattaisi voida olla joku protolaitos tulilla, mutta sekin olisi lämmöntuottoon, vaikka toki epäsuorasti voisi sähkönhintaankin vaikuttaa(ei tarvi tehdä sähkökattiloita)...

 

[rock]

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Kyllä, seuraavan vuosikymmenen lopulla. Olen täysin varma että Suomessa ei ole tuotannossa ensimmäistäkään SMR laitosta tämän kuluvan vuosikymmenen aikana.

 

[HTK12]

Jos ankkuri osuu Viron kaapeliin, niin se alentaa sähkön hintaa silloin, kun se on muutoinkin edullista. Sen sijaan silloin kun se on pirun kallista, niin se kallistaa sähkön hintaa entisestään. Miksi? Siksi, että tällöin siirtosuunta kääntyy tuonniksi Virosta.

Jos sen sijaan ankkuri osuu SE3-FI-siirtolinjaan, on vaikutus sähkön hintaan yksinomaan nostava aivan äärimmäisiä tuulivoiman ylituotantotilanteita lukuunottamatta.

Sellaisia energiavarastoja ei Suomeen ole tulossa vuosiin, että tällä olisi mitään vaikutusta sähkön hintaan. Ainoastaan pumppuvoimala on niin suuri varastokapasiteetiltaan, että tällä olisi muuta kuin marginaalista vaikutusta Spot-hintaan.

Eli keskimäärin laskee sitä sähkön hintaa talvella, jos osuu jompaan kumpaan Viron kaapeliin. Kannattaa vilkaista vaikka viime talvelta kuinka monta tuntia siellä oli halvempaa sähköä kuin Suomessa. Pidän riskiä SE3-FI siirtolinjan viottumista ankkurin raahaamisen seurauksena pienenä. Ihan siksi, että siitä ohi ei mene jatkuvaa itä-naapurin varjolaivaston trafiikkia. Joo joitakin käy kuten se Hav Dolphin, mutta kyllä heillä se liikenteen pääpaino on edottomasti tuon FI-EE siirtolinjan alueella. Toki se siirtolinja voi vaurioitua myös ihan oikeasti vahingon seurauksena tai sitten vaan käy joku laiterikko kuten nyt kävi tuon FI-EE kanssa. Se minkälaisia enerigavarastoja meillä on vuosikymmenen lopulla ei kukaan vielä tiedä. Akkuvaraston pystytykseen ei pitkään mene, jos niitä alkaa edullisesti saada.

Vuosikymmenen lopulla tosin pitäisi alkaa myös SMR reaktorit tulla kuvioihin.

Vähän epäilen, että ei ole vielä tämän vuosikymmenen lopulla käytössä SMR:t Suomessa. Joku koelaitos saattaa olla, mutta en usko, että tuotantokäytössä olisi niin, että sillä olisi mitään vaikutusta vielä sähkön hintaan/saatavuuteen.

 

[Seese]

Tarkennatko vielä, että minkä vuosikymmenen..?

Vielä ei taida olla kenelläkään mitään valmiita suunnitelmia, tai oikeastaan kai edes tuotetta mitä ostaa, ja virallistettua lainsäädäntöä minkä mukaan mennä, joten kuluvan vuosikymmenen loppu saattaa olla hiukan optimistinen. Steady Energyllä tosin saattaisi voida olla joku protolaitos tulilla, mutta sekin olisi lämmöntuottoon, vaikka toki epäsuorasti voisi sähkönhintaankin vaikuttaa(ei tarvi tehdä sähkökattiloita)...

Taisi olla tuo Ruotsin Blykallan ja Uniperin projekti josta luin että tähtää niihin tuhansiin SMR:iin. Viimeksi uutinen oli että tänä kesänä testilaitoksen valmistuminen, vuosikymmenen vaihteessa ensimmäinen tuotantolaitos käynnissä.
Ruotsiin on tulossa 70-megawattinen 4. sukupolven pienydinvoimala – Testilaitos valmistuu kesällä

Ja tuolla mainostetaan tuota lut:n selvitystä että Suomessakin voisi olla 2030 ensimmäinen kaupallinen laitos:

Suomalainen pienydinvoima / pienreaktori / SMR kehitys | FinNuclear ry

Pienydinvoimalat ovat lupaava keino vähentää lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöä. Niiden maailmanlaajuinen potentiaalinen markkina-arvo on jopa useita satoja miljardia euroa vuoteen 2035 mennessä.

finnuclear.fi

Vaikka olisi ensimmäiset lämpölaitoksia niin olisihan niistäkin suuri apu.

 

[MOS6510]

Tarkennatko vielä, että minkä vuosikymmenen..?

Vielä ei taida olla kenelläkään mitään valmiita suunnitelmia, tai oikeastaan kai edes tuotetta mitä ostaa, ja virallistettua lainsäädäntöä minkä mukaan mennä, joten kuluvan vuosikymmenen loppu saattaa olla hiukan optimistinen. Steady Energyllä tosin saattaisi voida olla joku protolaitos tulilla, mutta sekin olisi lämmöntuottoon, vaikka toki epäsuorasti voisi sähkönhintaankin vaikuttaa(ei tarvi tehdä sähkökattiloita)...

Steady Energyn ydinvoimalat vaikuttavat nostavasti sähkön hintaan. Niillä nimittäin korvataan kaupunkien yhteistuotantoa ja tällöin se sähköntuotanto poistuu lopullisesti markkinasta. Steady Energyn voimalat nimittäin tuottavat pelkkää lämpöä.

 

[Paapaa]

Minut naurettiin ketjusta ulos kun aiemmin tällä aiheella kehtasin maallikkona spekuloida.

Jos meinasit 2020-luvun loppua, niin totta kai nauretaan ulos. Ja nauretaan yhä edelleen. Jos 30-lukua, niin sitten ei naureta ulos.

 

[Tonnin Seteli]

Pidän riskiä SE3-FI siirtolinjan viottumista ankkurin raahaamisen seurauksena pienenä. Ihan siksi, että siitä ohi ei mene jatkuvaa itä-naapurin varjolaivaston trafiikkia. Joo joitakin käy kuten se Hav Dolphin, mutta kyllä heillä se liikenteen pääpaino on edottomasti tuon FI-EE siirtolinjan alueella.

Mutta eihän laivojen määrällä ole juuri mitään merkitystä tapahtuman todennäköisyydelle, vaan sillä, päättääkö valtiollinen toimija toteuttaa iskun. Nämä itämerelliset kaapelin poikkinaaraukset ovat pääsääntöisesti tahallisia terrorihyökkäyksiä ja vain bonuksena sellainen saattaa sattua vahingossa huonon merimiestaidon ja kelvottoman kuntoisten ammeiden takia.

 

[pulatunnus]

Steady Energyn ydinvoimalat vaikuttavat nostavasti sähkön hintaan. Niillä nimittäin korvataan kaupunkien yhteistuotantoa ja tällöin se sähköntuotanto poistuu lopullisesti markkinasta. Steady Energyn voimalat nimittäin tuottavat pelkkää lämpöä.

Kuinapaljon tuota vaikutusta hintoihin on tosissaan ynnäilty ?
Polttamistavähentää , miten paljon lämpöä tuotetaan polttamalla 30 luvulla ? Sähkönkulutusta lämmöntuotannossa voi vähentää, jos tuollaisilla tuotetaan se peruslämmöntarve johonkin tasoon asti, niin sielä häviää sitä sähkön kysyntää, mutta jos nyt ennusteet on sellaisia että 30 luvulla on halvalle sähkölle kysyntää, niin ei välttämättä haitallista investointien, eikä hintojen kannalta.

Jos nota ei miteta piikki tarpeen mukaan, niin millä kulutushuiput hoidetaan, sähköllä, lämpöpumpuilla, vai polttamalla, tuotetaanko samalla myös sähköä?

Noita voimaloita ei yleensä ole pidetty ongelmallisena valtakunnallisen sähkön kulutuksen ja tarjonnan kannalta, vaan usein päinvastoin.

- Kaukolämmön kilapailukyky palailee, mikä leikkää pakkaskelien sähkönkulutus huippuja
- Lömmöntuotanto tarvitsee paljon energiaa, jos tuollaiset menestyy toivotusti, niin se laikkaa huimasti polttoaineiden kysyntää, eli sitä niukkuutta riittää sitten enemmän muihin tarpeisiin, oli sitten liikenne, sähköntuotanto ym. Eli kustannuksia alentava. (päästökauppa, biopolttoaineet jne.
- Sähkön tarve lämmöntuotannossa vähenee. jos luotetaan että kaikelle halvalle sähkölle syntyy jokatapaukesssa kysyntää , niin ei ongelma.

Kustannusten takia polttamisesta varmaan halutaan päästä eroon lämmöntuotannossakin, puhtaa hiilivedyt on kalliita, biokamaa ei riitä, eli kallista. päästö neutraalt fosiiliset kalliita.

Jos tuollaiset lämpöydinvoimalat lisää kylmän kaudensähkönkulutusta vs muuta oletetut vaihtoehdot, ja jos tuollaiset voimalat ei "vapauta" laske polttoaineiden käytön kustannuksia niin vaikutus kulutushuippuihin voi olla negatiivinen. Onko se iso juttu vai ei ?

 

[HTK12]

Mutta eihän laivojen määrällä ole juuri mitään merkitystä tapahtuman todennäköisyydelle, vaan sillä, päättääkö valtiollinen toimija toteuttaa iskun. Nämä itämerelliset kaapelin poikkinaaraukset ovat pääsääntöisesti tahallisia terrorihyökkäyksiä ja vain bonuksena sellainen saattaa sattua vahingossa huonon merimiestaidon ja kelvottoman kuntoisten ammeiden takia.

No tahallista raahaamista on kuitenkin tehty vain tuon FI-EE kaapelin ei FI-SE3 kaapelin kohdalla. Toki syynä voi olla myös se, että tuo FI-SE3 kaapeli taitaa sijaita melkolailla Suomen/Ruotsin aluevesillä, jolloin toimivalta valtioilla on paljon suurempi kuin aluevesien ulkopuolella.

 

[MOS6510]

Kuinapaljon tuota vaikutusta hintoihin on tosissaan ynnäilty ?
Polttamistavähentää , miten paljon lämpöä tuotetaan polttamalla 30 luvulla ? Sähkönkulutusta lämmöntuotannossa voi vähentää, jos tuollaisilla tuotetaan se peruslämmöntarve johonkin tasoon asti, niin sielä häviää sitä sähkön kysyntää, mutta jos nyt ennusteet on sellaisia että 30 luvulla on halvalle sähkölle kysyntää, niin ei välttämättä haitallista investointien, eikä hintojen kannalta.

Jos nota ei miteta piikki tarpeen mukaan, niin millä kulutushuiput hoidetaan, sähköllä, lämpöpumpuilla, vai polttamalla, tuotetaanko samalla myös sähköä?

Noita voimaloita ei yleensä ole pidetty ongelmallisena valtakunnallisen sähkön kulutuksen ja tarjonnan kannalta, vaan usein päinvastoin.

- Kaukolämmön kilapailukyky palailee, mikä leikkää pakkaskelien sähkönkulutus huippuja
- Lömmöntuotanto tarvitsee paljon energiaa, jos tuollaiset menestyy toivotusti, niin se laikkaa huimasti polttoaineiden kysyntää, eli sitä niukkuutta riittää sitten enemmän muihin tarpeisiin, oli sitten liikenne, sähköntuotanto ym. Eli kustannuksia alentava. (päästökauppa, biopolttoaineet jne.
- Sähkön tarve lämmöntuotannossa vähenee. jos luotetaan että kaikelle halvalle sähkölle syntyy jokatapaukesssa kysyntää , niin ei ongelma.

Kustannusten takia polttamisesta varmaan halutaan päästä eroon lämmöntuotannossakin, puhtaa hiilivedyt on kalliita, biokamaa ei riitä, eli kallista. päästö neutraalt fosiiliset kalliita.

Jos tuollaiset lämpöydinvoimalat lisää kylmän kaudensähkönkulutusta vs muuta oletetut vaihtoehdot, ja jos tuollaiset voimalat ei "vapauta" laske polttoaineiden käytön kustannuksia niin vaikutus kulutushuippuihin voi olla negatiivinen. Onko se iso juttu vai ei ?

Tällä hetkellä talven kulutushuippujen aikaan kaupunkien CHP tuottaa sähköä parhaimmillaan noin 2400 MW teholla. Jos oletetaan, että kaikki tämä korvattaisiin Steady Energyn ydinvoimaloilla, niin meiltä häviäisi kaikki tämä sähköntuotanto. Tarve sähkölle ei kuitenkaan poistu mihinkään, joten tämä puuttuva teho pitäisi tuottaa jollakin muulla tavalla - esimerkiksi kaasuturbiineilla. Eli käytännössä tuottaisimme ympäristöystävällisesti ja "hiilidioksidivapaasti" sen lämmön, mutta sen puuttuvan sähkön tuotanto aiheuttaisi aivan saman verran "hiilidioksidipäästöjä" kuin se aikaisempi CHP-tuotanto aiheutti.

On täyttä fantasiaa, että polttamisesta pääsisi eroon kymmeniin vuosiin.

 

[vemkki]

Tällä hetkellä talven kulutushuippujen aikaan kaupunkien CHP tuottaa sähköä parhaimmillaan noin 2400 MW teholla. Jos oletetaan, että kaikki tämä korvattaisiin Steady Energyn ydinvoimaloilla, niin meiltä häviäisi kaikki tämä sähköntuotanto. Tarve sähkölle ei kuitenkaan poistu mihinkään, joten tämä puuttuva teho pitäisi tuottaa jollakin muulla tavalla - esimerkiksi kaasuturbiineilla. Eli käytännössä tuottaisimme ympäristöystävällisesti ja "hiilidioksidivapaasti" sen lämmön, mutta sen puuttuvan sähkön tuotanto aiheuttaisi aivan saman verran "hiilidioksidipäästöjä" kuin se aikaisempi CHP-tuotanto aiheutti.

On täyttä fantasiaa, että polttamisesta pääsisi eroon kymmeniin vuosiin.

Eikös polttamisesta luopumisessa ole puhuttu aikaisintaan vuodesta 2040? Luulisi, että siinä vaiheessa pienydinvoima alkaa olla realistinen vaihtoehto myös sähköntuotannossa, jos on ollakseen.

 

[pulatunnus]

Tällä hetkellä talven kulutushuippujen aikaan kaupunkien CHP tuottaa sähköä parhaimmillaan noin 2400 MW teholla. Jos oletetaan, että kaikki tämä korvattaisiin Steady Energyn ydinvoimaloilla, niin meiltä häviäisi kaikki tämä sähköntuotanto.

Sähköä tuotetaan sen verran kuin sitä kulutetaan, jos eroa niin se sittensähkövarastot "akkut".

Tarve sähkölle ei kuitenkaan poistu mihinkään, joten tämä puuttuva teho pitäisi tuottaa jollakin muulla tavalla - esimerkiksi kaasuturbiineilla. Eli käytännössä tuottaisimme ympäristöystävällisesti ja "hiilidioksidivapaasti" sen lämmön, mutta sen puuttuvan sähkön tuotanto aiheuttaisi aivan saman verran "hiilidioksidipäästöjä" kuin se aikaisempi CHP-tuotanto aiheutti.

Jos pienydinlämmöntuotannolla korvataan myös sähköllä tai sähköä merkittävästi kuluttavaa lämmöntuotantoa niin se myös vähentää sähkön kysyntää.

Jos noilla vähennetään polttoaineiden tarvetta, niin ei se tarkoita etteikö sähkäntuotannon säätövoimana voisi olla polttoaineella teuottua sähköä. markkina sitten ratkaisee kuinka tehokasta lämmön ja sähkön yhteistuotanto on.
Ei vielä ihan kirkasta onko noilla pien ydinvoimaloilla kannattavaa tuottaa kulutushuippujen lämmöntarve, jos ei ole niin millä tehokkainta tuottaa se.

On täyttä fantasiaa, että polttamisesta pääsisi eroon kymmeniin vuosiin.

Ei, on tarpeita missä se on kannattavin vaihehtoja vielä pitkään, se että peruslämmöntuotannossa tulee edullisia vaihtoehtoja on tärkeää ja hyödyllistä niiden tarpeiden kannalta mihin ei ole vielä kustannustehokkaita vaihtoehtoja.
Polttoaineet on kallis vaihtoehto kaukolämmöntuotantoon, nämä vaihtoehdot mitkä korvaa sen tarvetta ja vähentää sähköntarvetta niin vaikea nähdä sitä nyt huonona juttuna sähköntuotannon ja kuluttajan kannalta.

Nuo atomikattilat toki vähentää kesällä kaukolämpöyhtioiden sähkönkulutusta, mutta uskon että halvalle sähkölle löytyy pitkässä juoksussa kysyntää.
Jos atomilämpö pitkässä juoksussa korvaa lämpöpumppuja, sähkötulistimineen kuluttajilla että tuottajilla, niin se vähentää pakkasten vaikutusta kulutukseen.

Jos kireimmillä pitkillä pakkas jaksoilla tarvitaan lisätehoa lämmön tuotantoon, niin jos se on lämmön sähkön yhteistuotantoa niin vaikea sitäkään nähdä ongelmana.

 

[MOS6510]

Sähköä tuotetaan sen verran kuin sitä kulutetaan, jos eroa niin se sittensähkövarastot "akkut".

Jos pienydinlämmöntuotannolla korvataan myös sähköllä tai sähköä merkittävästi kuluttavaa lämmöntuotantoa niin se myös vähentää sähkön kysyntää.

Jos noilla vähennetään polttoaineiden tarvetta, niin ei se tarkoita etteikö sähkäntuotannon säätövoimana voisi olla polttoaineella teuottua sähköä. markkina sitten ratkaisee kuinka tehokasta lämmön ja sähkön yhteistuotanto on.
Ei vielä ihan kirkasta onko noilla pien ydinvoimaloilla kannattavaa tuottaa kulutushuippujen lämmöntarve, jos ei ole niin millä tehokkainta tuottaa se.

Ei, on tarpeita missä se on kannattavin vaihehtoja vielä pitkään, se että peruslämmöntuotannossa tulee edullisia vaihtoehtoja on tärkeää ja hyödyllistä niiden tarpeiden kannalta mihin ei ole vielä kustannustehokkaita vaihtoehtoja.
Polttoaineet on kallis vaihtoehto kaukolämmöntuotantoon, nämä vaihtoehdot mitkä korvaa sen tarvetta ja vähentää sähköntarvetta niin vaikea nähdä sitä nyt huonona juttuna sähköntuotannon ja kuluttajan kannalta.

Nuo atomikattilat toki vähentää kesällä kaukolämpöyhtioiden sähkönkulutusta, mutta uskon että halvalle sähkölle löytyy pitkässä juoksussa kysyntää.
Jos atomilämpö pitkässä juoksussa korvaa lämpöpumppuja, sähkötulistimineen kuluttajilla että tuottajilla, niin se vähentää pakkasten vaikutusta kulutukseen.

Jos kireimmillä pitkillä pakkas jaksoilla tarvitaan lisätehoa lämmön tuotantoon, niin jos se on lämmön sähkön yhteistuotantoa niin vaikea sitäkään nähdä ongelmana.

Kaukolämpö-CHP ei tuota varsinaisesti sähköä, vaan se tuottaa lämpöä ja sen tehoa ohjataan talvella lämmön tarpeen pohjalta. Sähköä syntyy sivutuotteena. Ja silloin kun sitä lämpöä tarvitaan paljon, niin kyllä se sähkökin kaupaksi menee.

Kaukolämpöydinvoimaloilla tuotetaan lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä korvaa sähköllä tai lämpöpumpuilla tehtävää lämmöntuotantoa vain, jos tämän johdosta kaukolämmön hinta laskee niin paljon, että eri tahot siirtyvät kaukolämpöön lämpöpumppujen sijaan. Olemassaolevia investointeja lämpöpummpuihin tuskin kukaan ajaa alas.

 

[pulatunnus]

Kaukolämpöydinvoimaloilla tuotetaan lämpöä kaukolämpöverkkoon. Tämä korvaa sähköllä tai lämpöpumpuilla tehtävää lämmöntuotantoa vain, jos tämän johdosta kaukolämmön hinta laskee niin paljon, että eri tahot siirtyvät kaukolämpöön lämpöpumppujen sijaan. Olemassaolevia investointeja lämpöpummpuihin tuskin kukaan ajaa alas.

Jos sen ydinvoimalämmön kustannus on lähinnä investoinnit, vaikka sen säädettävyys olisi hyvä niin maalikkona pohtien sen luulisi kilpailevan jo rakennettun lämpöpumppu tuotannon kanssa, ja kun kyse vuosikymmennistä niin lämpöpumppu korjaus, saneeraus investoinnit joutuu kilpaileen ydinlämmön kanssa.

Asiakkaille taasen ihan kyse siitä onko se kaukolämpö kilpailuykyistä, siellä kyse liittymis ja lämmön hinnasta ja korjaus/saneeraus onvestointi päätösten yhteydessä myös siitä. Ei ne kaikki nykyiset lämpöpumppu, ernegia saneeraus toteutukset ole menestys tarinoita.

 

[B12]

Akkuri tai pari käytännössä laskisi pörssin keskihintaa ensi talvena. Viime talvenakin akkurin raahaaminen laski Suomessa sähkönhintaa. Itse en nyt usko, että oltaisiin ihan kusessa vielä 26-27 talvella. Vuosikymmenen lopulla voidaan olla, jos energianvarastointia ei saada vauhdilla käyntiin. Nykymenolla meillä on vuosikymmen lopulla paljon enemmän datakeskuksia ja tuulivoimaa.

Ei varmaan vielä tuolloin, mutta 2030 aletaan olla kusirajoilla. Silloin on yhteistuotantoa ajettu alas, sähkökattiloita tilalla n kpl,uusia datakeskuksia tulilla n kpl 4snt tukkusähköhinnalla ja uutta tuotantoa ei näy eikä kuulu pl aurinkopuistot. Aurora linjakin saattaa jo virrata Ruotsiin päin.

Varastot ovat näpertelyä isossa kuvassa. Tuulivoimaa ei kannata rakentaa, koska sähkö on ilmaista kun tuulee.

Suomi on ajamassa päin seinää, mutta ehkä ansaitsee sen.

 

[Seese]

Ei varmaan vielä tuolloin, mutta 2030 aletaan olla kusirajoilla. Silloin on yhteistuotantoa ajettu alas, sähkökattiloita tilalla n kpl,uusia datakeskuksia tulilla n kpl 4snt tukkusähköhinnalla ja uutta tuotantoa ei näy eikä kuulu pl aurinkopuistot. Aurora linjakin saattaa jo virrata Ruotsiin päin.

Varastot ovat näpertelyä isossa kuvassa. Tuulivoimaa ei kannata rakentaa, koska sähkö on ilmaista kun tuulee.

Suomi on ajamassa päin seinää, mutta ehkä ansaitsee sen.

Tuossa vaiheessa varmaan alkaa sitten se sähkökattiloiden vaihto SMR:iin, varsinkin jos ruotsissakin on se ensimmäinen tuotantolaitos aikataulussaan todettu toimivaksi.

 

[B12]

Tuossa vaiheessa varmaan alkaa sitten se sähkökattiloiden vaihto SMR:iin, varsinkin jos ruotsissakin on se ensimmäinen tuotantolaitos aikataulussaan todettu toimivaksi.

Tuskin tulevat kovinkaan yleisiksi. Ydinkattilan hinta ja ylläpito on kustannukseltaan potenssiin x verrattuna sähkökattilaan. Sähköä saa halvalla kun tekee hyvän sopparin ja rahan saa takaisin asiakkailta joka tapauksessa. Hyvän sopparin saa kun ostaa tarpeeksi paljon. En näe mitään järkevää tai järjetöntä syytä sille, että ydinkattila olisi hyvä bisnes kaukolämpöyhtiölle. Ennemmin ostaa pilkkahinnalla Temun tai Pornhubin datakeskuksen hukkalämmön. Protot ovat oma juttunsa, mutta kaupallinen käyttö muuta.

 

[HTK12]

Ei varmaan vielä tuolloin, mutta 2030 aletaan olla kusirajoilla. Silloin on yhteistuotantoa ajettu alas, sähkökattiloita tilalla n kpl,uusia datakeskuksia tulilla n kpl 4snt tukkusähköhinnalla ja uutta tuotantoa ei näy eikä kuulu pl aurinkopuistot. Aurora linjakin saattaa jo virrata Ruotsiin päin.

Varastot ovat näpertelyä isossa kuvassa. Tuulivoimaa ei kannata rakentaa, koska sähkö on ilmaista kun tuulee.

Suomi on ajamassa päin seinää, mutta ehkä ansaitsee sen.

Ei ole ihan mahdollinen skenaario. Jos tuulivoimaa (tai tuotantoa yleensä pl. aurinkovoima) ei kannata rakentaa lisää, yhteistuotantoa ajetaan alas, kulutus lisääntyy datakeskuksien & sähkökattiloiden takia, niin silloin ei yksinkertaisesti ole sähköä vietäväksi Aurora linjalla SE1:lle. Nytkin ollaan tuonnin varassa ja Viron hinnat hyvin todennäköisesti tulee pysymään yli SE1:n, joten sähköä sinne tullaan kyllä viemää jatkossakin piuhat punaisina aina kuin meillä ei ole sähköstä pulaa.

Itse näen kyllä energiavarastoinnissa ison potentiaalin kun hinnan heilunta meillä on todella kovaa ja luultavasti heilunta vaan lisääntyy.

 

[JCSH]

Varastot ovat näpertelyä isossa kuvassa. Tuulivoimaa ei kannata rakentaa, koska sähkö on ilmaista kun tuulee.

En nyt sanoisi, että ne varastot ovat mitään "näpertelyä". Etenkin jos yhä useampi alkaa menemään tuohon Vantaan suuntaan, että rakennetaan jotain 90 GWh varastoja. Jos muut isommat kaupungit alkavat rakentamaan vastaavia, niin ne kyllä lisää sitä tuulivoiman kannattavuutta.
Tai tarkemmin isot kaupungit varmaan alkavat tekemään tuon skaalan varastoja ja sitten pienempiin tulee yhä enemmän ja enemmän pienempiä lämpövarastoja. Energiayrityksille tuo on myös suht turvallinen valinta. Ne voi aina hankkia sitä tuulivoimaa suht edullisesti PPA-sopimuksilla tai rakentamalla itse sitä, varmistaen tietyn kattohinnan sille tuotetulle lämmölle. Lämpövarastot taaskin sellaista suht suoraviivaista infraa rakentaa, jahka saavat parit ekat prototyypit tehtyä.

 

[MOS6510]

En nyt sanoisi, että ne varastot ovat mitään "näpertelyä". Etenkin jos yhä useampi alkaa menemään tuohon Vantaan suuntaan, että rakennetaan jotain 90 GWh varastoja. Jos muut isommat kaupungit alkavat rakentamaan vastaavia, niin ne kyllä lisää sitä tuulivoiman kannattavuutta.
Tai tarkemmin isot kaupungit varmaan alkavat tekemään tuon skaalan varastoja ja sitten pienempiin tulee yhä enemmän ja enemmän pienempiä lämpövarastoja. Energiayrityksille tuo on myös suht turvallinen valinta. Ne voi aina hankkia sitä tuulivoimaa suht edullisesti PPA-sopimuksilla tai rakentamalla itse sitä, varmistaen tietyn kattohinnan sille tuotetulle lämmölle. Lämpövarastot taaskin sellaista suht suoraviivaista infraa rakentaa, jahka saavat parit ekat prototyypit tehtyä.

Lämpövarastot (kuten tuo Vantaan) säilövät (halpaa) sähköä lämpönä. Ne eivät tuota sähköä, kun siitä on pulaa. Se ongelma on kaupunkien CHP-sähköntuotannon poistuminen linjalta ja sen korvaaminen jotenkin. Lämpövarastot eivät CHP-tuotannon poistuvaa sähköntuotantoa korvaa, vaan ne ratkaisevat osaltaan tuulivoiman ajoittaisen ylituotannon "hävittämisen" ongelmaa.

 

[JCSH]

Lämpövarastot (kuten tuo Vantaan) säilövät (halpaa) sähköä lämpönä. Ne eivät tuota sähköä, kun siitä on pulaa. Se ongelma on kaupunkien CHP-sähköntuotannon poistuminen linjalta ja sen korvaaminen jotenkin. Lämpövarastot eivät CHP-tuotannon poistuvaa sähköntuotantoa korvaa.

En väittänytkään, että ne tuottaisivat. Tuo on se suunta, mihin kaukolämmön tuotanto menee. Kaukolämpöfirmat haluavat optimoida sen kaukolämmön tuotannon edullisuuden, jonka takia ne siirtyvät pois enemmän ja enemmän poltosta noihin sähkökattila + lämpövarasto yhdistelmiin.

Jos sitten tarvitaan sitä sähköntuotannon huipputehoa, niin noiden firmojen näkökulmasta se on jonkun muun ongelma. Tuon takiahan tämä meidän nykyinen hallitus alkoi selvittämään tapoja tuoda kapasiteettia noita kulutushuippuja varten.

 

[MOS6510]

En väittänytkään, että ne tuottaisivat. Tuo on se suunta, mihin kaukolämmön tuotanto menee. Kaukolämpöfirmat haluavat optimoida sen kaukolämmön tuotannon edullisuuden, jonka takia ne siirtyvät pois enemmän ja enemmän poltosta noihin sähkökattila + lämpövarasto yhdistelmiin.

Jos sitten tarvitaan sitä sähköntuotannon huipputehoa, niin noiden firmojen näkökulmasta se on jonkun muun ongelma. Tuon takiahan tämä meidän nykyinen hallitus alkoi selvittämään tapoja tuoda kapasiteettia noita kulutushuippuja varten.

Ainoa realistinen tapa lyhyehköllä aikavälillä ratkaista tuota puuttuvan kapasiteetin ongelmaa ovat kaasuturbiinit. Niitä saa rakennettua kohtuullisen nopeasti kohtuullisen paljon ja investointi on inhimillinen tehoon nähden.

 

[JCSH]

Ainoa realistinen tapa lyhyehköllä aikavälillä ratkaista tuota puuttuvan kapasiteetin ongelmaa ovat kaasuturbiinit. Niitä saa rakennettua kohtuullisen nopeasti kohtuullisen paljon ja investointi on inhimillinen tehoon nähden.

Kaasuturbiinit tai moottorivoimalat. Eiköhän jotain tuon suuntaista nähdä sitten, kun tuo tukimekanismi tulee huutokauppaan.
Moottorivoimaloiden etu taitaa olla se, että voivat käyttää laajempaa skaalaa polttoaineita. Joka helpottaa logistiikkaa ja varastointia.

 

[pulatunnus]

Ei varmaan vielä tuolloin, mutta 2030 aletaan olla kusirajoilla. Silloin on yhteistuotantoa ajettu alas, sähkökattiloita tilalla n kpl,uusia datakeskuksia tulilla n kpl 4snt tukkusähköhinnalla ja uutta tuotantoa ei näy eikä kuulu pl aurinkopuistot. Aurora linjakin saattaa jo virrata Ruotsiin päin.

Varastot ovat näpertelyä isossa kuvassa. Tuulivoimaa ei kannata rakentaa, koska sähkö on ilmaista kun tuulee.

Suomi on ajamassa päin seinää, mutta ehkä ansaitsee sen.

Jos on tarjolla halpaa sähköä, niin missä se seinä mihin olet ajamassa.

Kulutus, hankkeet seuraa sitä millä kustannuksilla sitä sähköä saa, tuotanto investoinnit taasen seuraa sitä onko kysyntää.

 

[JaniKari]

Hintavaihteluiden lisääntyminen entisestään maassa jossa se on jo Euroopan suurinta on melko surkuhupaisaa kehitystä. Siihen ollaan kuitenkin menossa eikä laivaa varmaan saada lähivuosina käännettyä. On luotu keinotekoinen päästökauppa ja hintamekanismi joka ajaa tähän, ei kenenkään voi olettaa hyväntekeväisyyttä tekevän energiantuotannossa.

Hintavaihtelu ei sinäänsä ole ongelma. Se on vain positiivinen asia koska se ohjaa kulutusta vähä co2-päästöiseen sähköön ja mahdollistaa kannattavan sähkön varastoinnin. Ykeensä kuluttajia kuitenkin kiinnostaa vuoden keskihinta loppupelissä eikä yksittäisten tuntien hinnat.

Se millä on ikävämpiä seurauksia on sähkön loppuminen kovimpien kulutushuippujen aikaan. Jos markkinoiden annetaan hoitaa kapasiteetin rakentaminen sähkökatkoksia tapahtumaan melko varmasti. Tämä siksi että ei ole vain taloudellisesti kannattavaa rakentaa fossiilista voimalaitosta jos hinnat ei ole tarpeeksi useasti korkeat.

 

[B12]

Ykeensä kuluttajia kuitenkin kiinnostaa vuoden keskihinta loppupelissä eikä yksittäisten tuntien hinnat.

Se millä on ikävämpiä seurauksia on sähkön loppuminen kovimpien kulutushuippujen aikaan. Jos markkinoiden annetaan hoitaa kapasiteetin rakentaminen sähkökatkoksia tapahtumaan melko varmasti. Tämä siksi että ei ole vain taloudellisesti kannattavaa rakentaa fossiilista voimalaitosta jos hinnat ei ole tarpeeksi useasti korkeat.

Niille jotka käyttävät sähköä hyvin vähän, hinnalla ja hintavaihtelulla ei juurikaan ole merkitystä.

Ne jotka käyttävät sähköä enemmän ovat tyypillisesti sähkökäyttöisellä lämmityksellä lämmittävät (maalämpö, ilpit, vilpit, pilpit ja patterit ym.) Siinä tapauksessa vuoden keskihinta määräytyy käytön mukaan eikä pörssihinnan vuoden keskiarvona. Kesällä ei mene juurikaan sähköä ja sähkölasku on ihan mitätön. Lämmityskaudella menee sähköä ja sähkölasku on iso. Jos pakkaskaudella sähkö on erittäin kallista (vaikka vuoden pörssisähkön keskihinta olisikin edullinen), sähkölaskut ovat erittäin isoja. esimerkkinä hinta 3x ja sähköä kuluu 3x kesäkuukauteen verrattuna = 9x sähkölasku.

2000KWh kuluttavalle kerrostaloasujalle on vaikeaa käsittää mitä eroa on pörssisähkön vuoden keskihinnalla ja kulutuksen mukaan määräytyvällä keskihinnalla. Jos sähkö on talvipakkasella kallista, se on erittäin paljon isompi ongelma kuin kesällä kallis sähkö.

Nyt ollaan kovaa vauhtioa menossa siihen suuntaan, että talvella ei ole enää tarpeeksi tuotantoa (yhteistuotanto poistuu ja sähköä kuluttavat sähköakattilat tulevat tilalle ym) ja sähkö pakkasella on mahdollisesti superkallista. Kesällä kulutusta on paljon vähemmän (koska ei tarvitse lämmittää koko Suomea) ja sähkö mahdollisesti hyvin halpaa.

 

[HTK12]

Niille jotka käyttävät sähköä hyvin vähän, hinnalla ja hintavaihtelulla ei juurikaan ole merkitystä.

Ne jotka käyttävät sähköä enemmän ovat tyypillisesti sähkökäyttöisellä lämmityksellä lämmittävät (maalämpö, ilpit, vilpit, pilpit ja patterit ym.) Siinä tapauksessa vuoden keskihinta määräytyy käytön mukaan eikä pörssihinnan vuoden keskiarvona. Kesällä ei mene juurikaan sähköä ja sähkölasku on ihan mitätön. Lämmityskaudella menee sähköä ja sähkölasku on iso. Jos pakkaskaudella sähkö on erittäin kallista (vaikka vuoden pörssisähkön keskihinta olisikin edullinen), sähkölaskut ovat erittäin isoja. esimerkkinä hinta 3x ja sähköä kuluu 3x kesäkuukauteen verrattuna = 9x sähkölasku.

2000KWh kuluttavalle kerrostaloasujalle on vaikeaa käsittää mitä eroa on pörssisähkön vuoden keskihinnalla ja kulutuksen mukaan määräytyvällä keskihinnalla. Jos sähkö on talvipakkasella kallista, se on erittäin paljon isompi ongelma kuin kesällä kallis sähkö.

Nyt ollaan kovaa vauhtioa menossa siihen suuntaan, että talvella ei ole enää tarpeeksi tuotantoa (yhteistuotanto poistuu ja sähköä kuluttavat sähköakattilat tulevat tilalle ym) ja sähkö pakkasella on mahdollisesti superkallista. Kesällä kulutusta on paljon vähemmän (koska ei tarvitse lämmittää koko Suomea) ja sähkö mahdollisesti hyvin halpaa.

No toisaalta lämmityksessä on mahdollista optimoinnilla tiputtaa sitä keskihintaa melkoisesti. Nyt kesällä kun ei lämmitetä, niin optimointia hankala harrastaa. Sähkölämmitteinen okt ja viime kuun pörssisähkön kwh hinta itsellä on 2.5x helmikuun hinta. Toki helmikuussa meni paljon enemmän sähköä, mutta laskussa tuo keskihinta melkoisesti tasaa eroa. Jos ja kun heilunta vielä lisääntyy, niin kotiakku voinee ole hyvä investointi lämpöpumpun kaveriksi. Akkujen hinnatkin tippuu jatkuvasti, joten vuosikymmen lopulla voivat olla jo kohtuu edullisia.