Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[pulatunnus]

Niin se on parkissa kyllä suurimman osan ajasta, mutta kun se ei ole siellä kotona parkissa. Se auto on työpaikalla parkissa, kaupassa, harrastuksissa, kavereilla, reissussa jne. jne.

Yksilö esimerkkejä voidaan tehdä, ja on aivan totta että on talouksia joilla se auto liikkuu kuudesta aamu neljään, ja ei ole johdon päässä edes ns virasto aikaan. Ei se nyt ole pointti, vaan se että kun liikenne sähköistyy, niin siellä kotona seisoo polttiksen sijaan sähköauto akkuineen, joillain se on sielä pois kun on töissä, ja kerran viikkoon kauppa reisulla, osalla ei niin paljonkaan pois, töissäkin saattaa olla johdonpäässä.

Siihen väliin sitten sopii ne joilla viitenäpäivänä viikossa viiden kymmenän välillä kuskataan kakaroita harjoituksiin jne.

Kuitenin se auto on monella kotona silloin kun ollaan kotona.

Ja voi ehkä tulla yllättyksenä , niin osalla se auto on nimenomaan kotona työajalla, ja osalla talouksia autoja on useampi ja siellä kotona melkein aina joku auto.

(Ja on sitten talouksia missä auto voi olla viikon tai pidempäänki pois eikä ole silloin missään johdon perässä.

Jos niitä syklejä tulee vähän ei ole mitään järkeä alkaa koko laitteistoon investoimaan. Niitä syklejä pitää olla ihan minimissään kymmeniä vuodessa, että tuolla saisi kuoletettua edes sen vaadittavan laitteiston hankintahinnan.

Muutama satku, jos sitäkään jos nyt kuorma ja hinta ohjausta joka tapauksessa, Ja joku voi maksaa sen jo ihan huoltovarmuudesta. Yksi sykli 50kWh-80kWh, niin ei siinä vuositasolla niitä syklejä kymmeniä tarvita, riittääkö kymmenen riippuu lättäseekö säästöksi kymennen , vai kaksikymmentä senttiä.

 

[kapiteeli]

No nythän monilla työpaikoilla on tilanne, ettei ole edes lämmitystolppaa autolle, niin ollaan kyllä hyvin kaukana tuollaisesta tilanteesta. Tuollainen järjestely muutenkin niin monimutkainen, että tuskin on työnantajalla innostusta alkaa tuollaista rakentamaan. Ihmiset vaihtaa autoja, sähkösopimuksia ja työpaikkoja sen verran, että melkoinen tivoli olisi ainakin isommilla työpaikoilla.

Autojen latauspaikkojen rakentaminen ei taida olla työnantajan innostuksesta kiinni, vaan laki pakottaa rakentamaan latauspaikkoja, mikäli pysäköintipaikkoja on vähintään 20. Monestihan tuo toteutetaan ulkoistamalla homma jollekin Virralle, Helenille, Easyparkille jne., joka hoitaa infran sekä lataussoftan, joten jos nuo latausoperaattorit alkaa tukea V2L-systeemejä, niin homma voi laajentua nopeastikin.

 

[kapiteeli]

Kouvolassa kerrotaan olevan akkuvarastobuumi. Kuulemma vajaa 20 kpl hankkeita on tiedossa. Esimerkkeinä mainitaan 5 MW varasto sekä toisen toimijan 50 MW varasto.

Oletetaan tyypillisen varaston tehoksi jotain noiden väliltä eli 25 MW ja kapasiteetiksi 50 MWh. Pelkästään Kouvolaan saattaisi olla suunnitteilla noin 300-400 MW/600-800 MWh akkuja. Vaikuttaa siltä, että meillä on pumppuvoimalan verran akkutehoa verkossa varsin pian. Vastaavaan varastokapasiteettiin tarvittaisiin kuitenkin n. 40 "Kouvolaa". Sähkön korkeimpien hintojen laskemiseen tarvitaan vain muutamien kymmenien megawattien lisätehoa, joten akuilla todennäköisesti on jo nyt äärimmäisiä piikkejä tasoittava vaikutus.

 

[Seese]

Kouvolassa kerrotaan olevan akkuvarastobuumi. Kuulemma vajaa 20 kpl hankkeita on tiedossa. Esimerkkeinä mainitaan 5 MW varasto sekä toisen toimijan 50 MW varasto.

Oletetaan tyypillisen varaston tehoksi jotain noiden väliltä eli 25 MW ja kapasiteetiksi 50 MWh. Pelkästään Kouvolaan saattaisi olla suunnitteilla noin 300-400 MW/600-800 MWh akkuja. Vaikuttaa siltä, että meillä on pumppuvoimalan verran akkutehoa verkossa varsin pian. Vastaavaan varastokapasiteettiin tarvittaisiin kuitenkin n. 40 "Kouvolaa". Sähkön korkeimpien hintojen laskemiseen tarvitaan vain muutamien kymmenien megawattien lisätehoa, joten akuilla todennäköisesti on jo nyt äärimmäisiä piikkejä tasoittava vaikutus.

Uutisten seasta löytyi myös kesäkuussa avautunut 57MW varasto Lappeenrantaan Itärajan tuntumaan avataan jätti-iso akkuvarasto: ”Asiat ovat sujuneet todella nopeasti”, sanoo asiantuntija

 

[HTK12]

Yksilö esimerkkejä voidaan tehdä, ja on aivan totta että on talouksia joilla se auto liikkuu kuudesta aamu neljään, ja ei ole johdon päässä edes ns virasto aikaan. Ei se nyt ole pointti, vaan se että kun liikenne sähköistyy, niin siellä kotona seisoo polttiksen sijaan sähköauto akkuineen, joillain se on sielä pois kun on töissä, ja kerran viikkoon kauppa reisulla, osalla ei niin paljonkaan pois, töissäkin saattaa olla johdonpäässä.

Siihen väliin sitten sopii ne joilla viitenäpäivänä viikossa viiden kymmenän välillä kuskataan kakaroita harjoituksiin jne.

Kuitenin se auto on monella kotona silloin kun ollaan kotona.


Ja voi ehkä tulla yllättyksenä , niin osalla se auto on nimenomaan kotona työajalla, ja osalla talouksia autoja on useampi ja siellä kotona melkein aina joku auto.

No tottakai jollakin se auto on kotona kun tehdään töitä. Suurinosa ei kuitenkaan on hankkinut sen auton sitä varten, että sillä liikutaan. Vähän veikkaan, että hirveän moni ei kakkosauto ei vielä ihan heti tue V2G. Eiköhän se halpa kakkosauto ole joku perus polttis vielä pitkään Suomessa.

Muutama satku, jos sitäkään jos nyt kuorma ja hinta ohjausta joka tapauksessa, Ja joku voi maksaa sen jo ihan huoltovarmuudesta. Yksi sykli 50kWh-80kWh, niin ei siinä vuositasolla niitä syklejä kymmeniä tarvita, riittääkö kymmenen riippuu lättäseekö säästöksi kymennen , vai kaksikymmentä senttiä.

Se muutoma satku menee pelkästään sen sähkärin palkkoihin (tästä pitää olla paperit sähköyhtiölle ym. niin ei näitä kukaan ilmaiseksi tee). Siihen päälle sitten mahdollisesti uusi latausasema kun vanha ei tuota V2G tue jne. Ei tuo mitään ihan ilmaista ole, jos ei ole jo valmiiksi ko.valmiuksia talossa.

Autojen latauspaikkojen rakentaminen ei taida olla työnantajan innostuksesta kiinni, vaan laki pakottaa rakentamaan latauspaikkoja, mikäli pysäköintipaikkoja on vähintään 20. Monestihan tuo toteutetaan ulkoistamalla homma jollekin Virralle, Helenille, Easyparkille jne., joka hoitaa infran sekä lataussoftan, joten jos nuo latausoperaattorit alkaa tukea V2L-systeemejä, niin homma voi laajentua nopeastikin.

Ei ole ei yli 20 auton parkkipaikalla, mutta kannattaa muistaa, että ei siellä myöskään edellytetä mitään 100% tai isoja tehoja. Muistaakseni yli 30 parkkipaikan tapauksessa 20% pitää olla lataus paikkoja ja lataus tehosta taisi olla vaan maininta "normaalitehoisia". Kuinkahan monella työpaikalla mahtaa tällä hetkellä olla käytössä joku tuollainen V2G ratkaisu?

 

[pulatunnus]

No tottakai jollakin se auto on kotona kun tehdään töitä. Suurinosa ei kuitenkaan on hankkinut sen auton sitä varten, että sillä liikutaan. Vähän veikkaan, että hirveän moni ei kakkosauto ei vielä ihan heti tue V2G. Eiköhän se halpa kakkosauto ole joku perus polttis vielä pitkään Suomessa.

Yritin viestiä sitä että ei kaikki sähköautot ole seitsemästä viiteen johdosta irti, vaan osa on mm. kotona, osa töissä johdon päässä. Ja ihan merkittäviä määriä. Ja jos auto ei ole kotona, niin usein myös ollaan silloin kotoa pois.

Tänäpäivänä jos talouksia joissa on useampi sähkis, joka kaikki talouden käyttöautot sähkiksiä. Saati sitten mikä odotus 30 luvulla. Työsskäynti auto ei välttämättä ole se talouden komein, isoin, uusin. Jos tänäpäivänä alkaa tulla sitä kaksisuuntaisen tukea, jos muutamassa vuodessa kovasti yleistyy, niin 30 luvulla voisi olettaa olevan vakio kamaa sähkiksissä.

Se muutoma satku menee pelkästään sen sähkärin palkkoihin (tästä pitää olla paperit sähköyhtiölle ym. niin ei näitä kukaan ilmaiseksi tee). Siihen päälle sitten mahdollisesti uusi latausasema kun vanha ei tuota V2G tue jne. Ei tuo mitään ihan ilmaista ole, jos ei ole jo valmiiksi ko.valmiuksia talossa.

Oletan että itse asemien osalta kaksisuuntaisuus alkaa yleistyyn ja hintaero kapenee, jos puhutaan kehittyneistä latausasemista ja jos joka tapauksessa kuormanhallinta ja hintaohjausta, niin sillä muutamalla satkulla saa jotain ylimääräistä tehty.
Jos homma ei saa tulta-alle, niin kustannusero isompi, mutta jos siitä innostuu sähkönmyyjät/verkkoyhtiöt niin tehokkaat asennusprosessit kehittyy.


Yllä siis oli oletus että kysyntää, eli pörssisähköhinnoissa välillä merkittävää aikavaihtelua, ja tai kotitalous liittymien teho hinnoittelussa merkittävää hintaporrastusta. ns kotitalouksien huoltovarmuus kysyntä voi hiippua jos mailman tilanne rahoittuu.

Kyllä tuota sähköautojen mahdollisuutta pyöritelty ihan papereissakin.

Jos meidän viimevuosina näkemät piikkihinnat katoaa, niin sitä myöten hiipuu myös into hintaperässä jumppaamisesta. Mutta siitä huolimatta tai sen yhtenä osa mahdollistajana näen silti sähköautot.


Tai oikeastaan, tarvitaan yhteisiä rajapintoja, oikeastaan tuohon vähittäismarkkinoiden Datahubiib ja mittarin asiakas rajapintaan. Sähkönmyyjälle mahdollisuus ohjata älykkäästi ja tehokkaasti.

 

[HTK12]

Yritin viestiä sitä että ei kaikki sähköautot ole seitsemästä viiteen johdosta irti, vaan osa on mm. kotona, osa töissä johdon päässä. Ja ihan merkittäviä määriä. Ja jos auto ei ole kotona, niin usein myös ollaan silloin kotoa pois.


Tänäpäivänä jos talouksia joissa on useampi sähkis, joka kaikki talouden käyttöautot sähkiksiä. Saati sitten mikä odotus 30 luvulla. Työsskäynti auto ei välttämättä ole se talouden komein, isoin, uusin. Jos tänäpäivänä alkaa tulla sitä kaksisuuntaisen tukea, jos muutamassa vuodessa kovasti yleistyy, niin 30 luvulla voisi olettaa olevan vakio kamaa sähkiksissä.

Kuten sanoin kyllä suurinosa on siellä töissä, jolloin se auto ei kotona töpselissä. Mitä tulee määrien merkittävyyteen niin, meillä on tieliikenteessä yli 2,5 miljoonaa henkilöautoa ja sähkiksiä niistä on 125k (en laskenut hybdidejä kun niissä on niin pienet akut keskimäärin), eli alle 5%. Eli eiköhän se työpäivän kotona töpselissä olevien autojen määrä ole aika pieni. Jos taloudessa on vaikka 100k sähkis ja joku 15k sähkis toisena, niin eiköhän sillä 100k autolla mennä töihin. Sähkikset tuskin on juuri kenellekkään harrasteauto, jolla ajetaan vain sunnuntaina kauniilla säällä.

Oletan että itse asemien osalta kaksisuuntaisuus alkaa yleistyyn ja hintaero kapenee, jos puhutaan kehittyneistä latausasemista ja jos joka tapauksessa kuormanhallinta ja hintaohjausta, niin sillä muutamalla satkulla saa jotain ylimääräistä tehty.
Jos homma ei saa tulta-alle, niin kustannusero isompi, mutta jos siitä innostuu sähkönmyyjät/verkkoyhtiöt niin tehokkaat asennusprosessit kehittyy.


Yllä siis oli oletus että kysyntää, eli pörssisähköhinnoissa välillä merkittävää aikavaihtelua, ja tai kotitalous liittymien teho hinnoittelussa merkittävää hintaporrastusta. ns kotitalouksien huoltovarmuus kysyntä voi hiippua jos mailman tilanne rahoittuu.

Kyllä tuota sähköautojen mahdollisuutta pyöritelty ihan papereissakin.

Jos meidän viimevuosina näkemät piikkihinnat katoaa, niin sitä myöten hiipuu myös into hintaperässä jumppaamisesta. Mutta siitä huolimatta tai sen yhtenä osa mahdollistajana näen silti sähköautot.


Tai oikeastaan, tarvitaan yhteisiä rajapintoja, oikeastaan tuohon vähittäismarkkinoiden Datahubiib ja mittarin asiakas rajapintaan. Sähkönmyyjälle mahdollisuus ohjata älykkäästi ja tehokkaasti.

No vielä ei ainakaan mitään suurta ryntäystä ole näkyuvissä V2G, vain osa autoista edes sitä tukee nykyisellään. Meillä autokanta uudistuu todella hitaasti, viime vuonnakin ensirekisteristeröitiin vain 74k autoa ja niistä sähköautoja oli 30%. Uusien autojen ensirekisteröinnit on olleet alle 100k/v koronan alusta asti. Moni sähköautoilija on kotiinsa jo asentanut kotilatausaseman, jossa ei ole V2G tukea, niin tuskin ovat heti vaihtamassa. Vaikka palattaisiin niihin koronaan edeltäviin lukuihin ja uusista henkilöautoista vaikka 50% olisi sähköisiä kestää autokannan uusiutuminen todella pitkään. Samoin koteihin ne V2G laturit tulevat myös hitaasti, koska monet on jo kotilaturin asennuttaneet.

Ideana ihan hyvä, mutta eiköhän nuo verkkoon kytketyt akut ehdi valloittamaan tämän markkinan ennen kuin sähköautot ehtii näille apajille missään merkittävissä määrissä Suomessa. Kuten tässäkin keskustelussa on lukuisia kertoja todettu, kennojen hinnat tippuu jatkuvasti. @kapiteeli jo edellä kertoi miten akkuja alkaa jo tulla verkkoon Suomessa. Monet näistä akuista on modulaarisia, joten nostaa vaan merikontit tms. paikalleen ja kytkentä. Jos ja kun akkujen hinnat laskee, niin näitä on nopea lisätä verkkoon. Kotiakkujakin myydään valmiina paketteina, jotka on nopea ammattilaisen asentaa. Nykyisellä suunnalla meillä tulee sähkömarkkina muuttumaan merkittävästi vielä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä ja siihen nuo V2G ratkaisut ei Suomessa kyllä tule ehtimään. Jos tässä pitää alkaa vielä uusia rajapintoja kehittämään, niin seuraavan vuosikymmen lopulla voi olla realistinen tavoite saada jonkinlaista kapasiteettia verkkoon. Sitä ennen meillä on kyllä tapahtunut jo niin paljon sähkömarkkinoilla, että ratkaisut on täytynyt jo sitä ennen löytyä.

 

[Griffin]

Sähköauton akku on senverran kallis, jotta tuskimpa kovinkaan moni haluaa siihen yhtään ylimääräistä purkaus / lataussykliä jonkun sähkökikkailun takia.. Ja muutenkin on ärsyttävää, jos akku on sen 80%:n sijaan valmiiksi puolityhjä töihin lähtiessä...

Ja ei työpaikollakaan katsota hyvällä sitä, jos siellä ladataan akkuun jokapäivä huomattavan paljon energiaa, joka sitten kotona puretaan.. Ja selkeää varastamistahan tuo olisikin.. Sama, jos tankkaisi aina tankin täyteen päivittäin firman kortilla ja imisi osan aineesta pois ja pistäisi myyntiin tai käyttäisi kotona..

 

[pulatunnus]

Sähköauton akku on senverran kallis, jotta tuskimpa kovinkaan moni haluaa siihen yhtään ylimääräistä purkaus / lataussykliä jonkun sähkökikkailun takia.. Ja muutenkin on ärsyttävää, jos akku on sen 80%:n sijaan valmiiksi puolityhjä töihin lähtiessä...

Jos vuositasolla ei tule isoja syklimääriä niin ei se tunnu keskiverto auton elinkaaressa.
Kiintetät kotiaukut ei ole kilpailukykyisä jos jos auton kaksisuuntaisuuden muutaman satkun kertakustannus on kipukynnyksellä

Jos on tarvetta isommalle >=20 kWh kotiakkuvarastolle ja sille tulee niitä syklejä kymmenniä, jopa kolminumeroisia vuodessa, niin auton akku alkaa käymään kalliiks.

Ja muutenkin on ärsyttävää, jos akku on sen 80%:n sijaan valmiiksi puolityhjä töihin lähtiessä...

Varamasti ärsyttää jos tarve täydelle. Auton akun hyödyntämisessä yksi perus ajatuksia se että auton käyttökokemus ei kärsi, korkeintaan vain otetaan tavaksi kytkeä se piuha aina.
Jos puhutaan autoista missä netto kapasiteettia 40kWh-100kWh netto jo tuolla 80% lähtiessä rajalla on 8kWh- 20kWh mahku jättää vajaaksi. Jos se kulutus ja hintapiikki sattuu iskemään sitä lähtöä edeltävään hetkeen.

Jos se akku pitää olla lähtiessä täynnä, niin sitten sen auton akku hyödynnetään niin että se on täynnä.

Ja ei työpaikollakaan katsota hyvällä sitä, jos siellä ladataan akkuun jokapäivä huomattavan paljon energiaa, joka sitten kotona puretaan.. Ja selkeää varastamistahan tuo olisikin.. Sama, jos tankkaisi aina tankin täyteen päivittäin firman kortilla ja imisi osan aineesta pois ja pistäisi myyntiin tai käyttäisi kotona..

Tuo ihan muutenkin hyvä nosto, uskon että tämä nykyinen malli missä työsuhde sähköt ovat verottomia etuja ei ole 30 luvun juttu. ja mahdollista että joka tapauksessa lataamiset pystytään seuraamaan käyttäjäkohtaisesti, enemmänkin kyse siitä tulee kehittyneempiä ällykkäitä juttuja. Mutta jos kuvitellaan työpaikkoja niin jos se on latauskenttä on työpaikan ihan oma juttu, niin ehkä sen kannattaa suosia sähköautoja jotka tukevat kaksisuuntaista, autot joiden johdossa olo on ennustettava, niin se mahdollistaa ihan jo tehohuippujen tasaamisen, mahdollisten hintapiikkien tasaamisen.

Jos se taasen on sähkönmyyjän palvelu, niin sitten isommassa kuvassa., niin itse latauskentä liittymän optimointia, tinkimättä palveluista, että sitä energiakauppaa.

Nyt latausasemilla yleistyy kiivaasti akut, siis noilla pikalatausasemilla. akku busineksessä muistettava että käytettyjen kennojen kierrätys, eli ne voi tuoda akkuja niihin kohteisiin jotka eivät kestä uusien akkujen hintaa. syklejä vähän jne.

Ja muistettava että 30 luvulla ne sähköautojen lataaminen jo iso säätövara, sähkönmyyjälle jopa edullisempaa se että se voi säätää kulutusta, vs se että se pumppaa sitä varaston kautta häviöllisesti edes takaisin.


Edit:
Siis aiemmin ja tässä haen mm sitä että sähkönmyyjät voisi ohjata kulutusta ja sitä vastaan tarjota kuluttajille vakaampaa tai kiinteää hinnoittelua edullisemmin.

 

[MOS6510]

Tuo ihan muutenkin hyvä nosto, uskon että tämä nykyinen malli missä työsuhde sähköt ovat verottomia etuja ei ole 30 luvun juttu. ja mahdollista että joka tapauksessa lataamiset pystytään seuraamaan käyttäjäkohtaisesti, enemmänkin kyse siitä tulee kehittyneempiä ällykkäitä juttuja. Mutta jos kuvitellaan työpaikkoja niin jos se on latauskenttä on työpaikan ihan oma juttu, niin ehkä sen kannattaa suosia sähköautoja jotka tukevat kaksisuuntaista, autot joiden johdossa olo on ennustettava, niin se mahdollistaa ihan jo tehohuippujen tasaamisen, mahdollisten hintapiikkien tasaamisen.

Ajatus, että työntekijät tasaisivat työnantajansa liittymän tehohuippuja tai sähkön hintaa myymällä työnantajalle autonsa akusta sähköä, on kyllä niin irti todellisuudesta kuin voi olla.

 

[akse]

No toisaalta lämmityksessä on mahdollista optimoinnilla tiputtaa sitä keskihintaa melkoisesti. Nyt kesällä kun ei lämmitetä, niin optimointia hankala harrastaa. Sähkölämmitteinen okt ja viime kuun pörssisähkön kwh hinta itsellä on 2.5x helmikuun hinta. Toki helmikuussa meni paljon enemmän sähköä, mutta laskussa tuo keskihinta melkoisesti tasaa eroa. Jos ja kun heilunta vielä lisääntyy, niin kotiakku voinee ole hyvä investointi lämpöpumpun kaveriksi. Akkujen hinnatkin tippuu jatkuvasti, joten vuosikymmen lopulla voivat olla jo kohtuu edullisia.

Elokuun keskihinta oli muutenkin 1snt enemmän kuin Helmikuussa

Itselläkin taisi olla jopa yli 7snt.. toki paneeleista myydyllä ylijäämälläkin oli sentään jonkulainen hinta, mutta sen keskihinta jäi about 4sntiin.

 

[eurokeitai]

Ajatus, että työntekijät tasaisivat työnantajansa liittymän tehohuippuja tai sähkön hintaa myymällä työnantajalle autonsa akusta sähköä, on kyllä niin irti todellisuudesta kuin voi olla.

Tuskin sitä tehtäis työntekijöiden omilla autoilla vaan liisareilla. Se voisi tapahtua vaikka niin, että saat työsuhdeauton vain jos se on työpaikalla parkissa X päivää kuussa taasaamassa työpaikan sähkönkulutusta.

 

[rock]

Onhan se näinkin (kuten alla olevassa jutussa lukee), mutta on muitakin syitä jotka ovat vieneet pois negatiiviset hinnat (ja vähentäneet nollatunteja):

* tuulivoiman tuottajat ovat lopettaneet negatiivisten hintojen tarjoamisen
* tuulivoiman tuottajat ovat lähteneet reguloimaan tuotantomääriä alaspäin ennustetuilla ylituotantohetkillä (esim. sammutetaan isosta puistosta osia jos hinta näyttää dyykkaavaan raskaasti)
* OL3 on ruvennut säätämään alhaisilla hinnoilla tehoaan

ja toki sähkökattilat on sitten ihan lisäkulutusta sinne kuoppahintoihin. Kaikki tämä on tervettä ja parantaa pitkässä juoksussa investointimahdollisuuksia tuotantoon.

Ilmaisen pörssisähkön päivät jäämässä historiaan – tässä syy

Sähkö on ajoittain niin halpaa, että sillä kannattaa kuumentaa kaukolämpökattiloita.

www.is.fi

 

[JCSH]

Tuskin sitä tehtäis työntekijöiden omilla autoilla vaan liisareilla. Se voisi tapahtua vaikka niin, että saat työsuhdeauton vain jos se on työpaikalla parkissa X päivää kuussa taasaamassa työpaikan sähkönkulutusta.

Tälläiset säädöt kyllä vaatisi jotain astetta ankarampaa remppausta lainsäädäntöön. Työsuhdeautot ovat kuitenkin verotettava etu ja osa työntekijän palkkaa, joten ei niille voi asettaa työpaikan puolesta mitään villejä rajoituksia.

 

[B12]

Jos on tarvetta isommalle >=20 kWh kotiakkuvarastolle ja sille tulee niitä syklejä kymmenniä, jopa kolminumeroisia vuodessa, niin auton akku alkaa käymään kalliiks.

Yhden syklin liikevaihto on parista eurosta muutamaan euroon, niin en kyllä näe minkäänlaista kaupallista potentiaalia tuossa. Vaikka syklejä tulisi 100kpl/v, niin ihan pennosista = max muutamista satasista puhutaan verrattuna akun investointiin. Oletetään, että akku kestää jonkinlaisessa kunnossa 10-15v, niin en kyllä päässälaskemalla saa millään kaavalla mitään järkevää aikaan. Minulla toki oli lyhyt matikka aikoinaan, että sekin vaikuttaa.

 

[maxion]

Yhden syklin liikevaihto on parista eurosta muutamaan euroon, niin en kyllä näe minkäänlaista kaupallista potentiaalia tuossa. Vaikka syklejä tulisi 100kpl/v, niin ihan pennosista = max muutamista satasista puhutaan verrattuna akun investointiin. Oletetään, että akku kestää jonkinlaisessa kunnossa 10-15v, niin en kyllä päässälaskemalla saa millään kaavalla mitään järkevää aikaan. Minulla toki oli lyhyt matikka aikoinaan, että sekin vaikuttaa.

Kaikin puolin järkevämpi liiketoimintaa olisi ostaa halvalla lunastetut sähkäri autot, ottaa niistä akut irti, ja pyörittää niillä firmaa joka myy päivänsisäisellä markkinoilla tasausta.

 

[Griffin]

Kaikin puolin järkevämpi liiketoimintaa olisi ostaa halvalla lunastetut sähkäri autot, ottaa niistä akut irti, ja pyörittää niillä firmaa joka myy päivänsisäisellä markkinoilla tasausta.

Eiköhän noiden kelvollisena säilyneet akut ole melko kysyttyä, joten "halvalla" voi jäädä toteutumatta, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jolloin ei synny bisnestä.
Lisäksi läjä kolarin kokeneita akkuja kuulostaa melko riskialttiilta viritykseltä, esim tulipalon suhteen..

 

[pulatunnus]

Ajatus, että työntekijät tasaisivat työnantajansa liittymän tehohuippuja tai sähkön hintaa myymällä työnantajalle autonsa akusta sähköä, on kyllä niin irti todellisuudesta kuin voi olla.

Sori vajavainen huono ilmaisutaitoni.

Ei siinä sen kummoisemmasa kyse kuin sähköyhtiöstä tai latauspalveluntarjoajasta. Jos siitä on etua lataajalle niin uskon että halukkaita on. Työsuhdekäyttäjälle jolla täysetu, niin häntä tuskin haittaa kaksisuuntaisuus, jos nettona ei viedä hänen itsemaksamaa. Jos tiedetään se auton latauskessa olo aika ja kyvykkyys, varaustilat niin ajatus että olisi lähtiessä pienempi varaus kun tullessa ei ole homman idea, päinvastoin.

Yhden syklin liikevaihto on parista eurosta muutamaan euroon, niin en kyllä näe minkäänlaista kaupallista potentiaalia tuossa. Vaikka syklejä tulisi 100kpl/v, niin ihan pennosista = max muutamista satasista puhutaan verrattuna akun investointiin. Oletetään, että akku kestää jonkinlaisessa kunnossa 10-15v, niin en kyllä päässälaskemalla saa millään kaavalla mitään järkevää aikaan. Minulla toki oli lyhyt matikka aikoinaan, että sekin vaikuttaa.

Jos sähkönhinta piikkejä ei ole, niin paluusunnan hyöty on vähäinen. ja kuvaa lähinnä stä että markkinoilla on kohtuuhintaista sähköä kaikkina aikoina.

Juttu taisi lähteä siitä että 30 luvulla piikkejä edelleen on, jotkut taisi pelätä että entisestää kasvaa, ja mukaan kun tulee varttihinnoittelu, niin sitäkin jotkut taisi pelätä.

Kymmenensenttiä tekee sen 4-8 euroa sykli (*. kymmennen sykliä 40-80 euroa.

Aiheesta on montaa mielipidettä, joidenkin mielestä syklejä tulee niin paljon että kiinteä akusto kannattaa. Tulevaisuus voi olla että molempi, kiinteät akut voi samaan aikaan toisella olla kannattava, jos oman tuotannon verokohtelu säilyy edullisena, siirtomaksut merkittäviä, jolloin niitä syklejä saa lisättyä kun varastoi omaa tuotantoa ja lataa sillä sähköautoa. Sitä lisäpelivaraa tulee siirtomaksuista, vaikka itse sähköenergia olisi halpaa.

(* 80% hyötysuhteella.

 

[Raikku]

Harmittaa kyllä että se Kokkolan aiempi tarjous oli itselle mahdoton tilata/sivu antoi vain virhettä vaikka miten kokeili. Taitaa olla enää vain paskaa tarjolla noissa kiinteissä/määräaikaisissa. Ei pysty Lummettakaan lypsämään kun kohta kyselevät miten jatko 4.10>>.

 

[takomo]

Yhden syklin liikevaihto on parista eurosta muutamaan euroon, niin en kyllä näe minkäänlaista kaupallista potentiaalia tuossa. Vaikka syklejä tulisi 100kpl/v, niin ihan pennosista = max muutamista satasista puhutaan verrattuna akun investointiin. Oletetään, että akku kestää jonkinlaisessa kunnossa 10-15v, niin en kyllä päässälaskemalla saa millään kaavalla mitään järkevää aikaan.

Jos akusto kestää 10-20 vuotta ja sille luvataan esim. 2000-3000 sykliä, niin sillä pitäisi tehdä täysi lataus/purku-sykli 2-3 päivän välein, jotta akku kuluisi loppuun ennen kuin se hapantuu vanhuuttaan. Vajaita syklejä pitäisi tehdä melkein joka päivä.

Voi myös ajatella niin, että 1 kWh akulla voi osallistua markkinaan 2000-3000 kWh edestä. Jos onnistuu saamaan keskimäärin 5c/kWh tuoton, akun elinikäinen bruttotuotto on 100-150€. Ei vaikuta kultakaivokselta.

 

[B12]

Jos akusto kestää 10-20 vuotta ja sille luvataan esim. 2000-3000 sykliä, niin sillä pitäisi tehdä täysi lataus/purku-sykli 2-3 päivän välein, jotta akku kuluisi loppuun ennen kuin se hapantuu vanhuuttaan. Vajaita syklejä pitäisi tehdä melkein joka päivä.

Voi myös ajatella niin, että 1 kWh akulla voi osallistua markkinaan 2000-3000 kWh edestä. Jos onnistuu saamaan keskimäärin 5c/kWh tuoton, akun elinikäinen bruttotuotto on 100-150€. Ei vaikuta kultakaivokselta.

Näitä ihan simppelejä laskelmia on hyvä tehdä erilaisilla (realistisilla) olettamuksilla. Pelin raakuus on tullut itselle hyvin konkreettisesti vastaan, koska olen työkseni tehnyt viime vuosina mm. investointien kannattavuus-ja takaisinmaksuaikalaskelmia ja monen monituisia selvityksiä erään alan teollisen tuotannon kehittämishankkeissa.

Yksinkertainenkin laskelma avaa silmät paljon paremmin kuin fiilispohjainen fiilistely. Ihan liian usein kauppias on venytellyt lähtöarvot sellaisiksi, että sijoitus näyttää kannattavalta, mutta parametrit eivät ole millään muotoa realistisia millään todennäköisyydellä.

 

[HTK12]

Eiköhän noiden kelvollisena säilyneet akut ole melko kysyttyä, joten "halvalla" voi jäädä toteutumatta, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, jolloin ei synny bisnestä.
Lisäksi läjä kolarin kokeneita akkuja kuulostaa melko riskialttiilta viritykseltä, esim tulipalon suhteen..

Kyllähän noita käytettyjä akkuja monetkin firmat jo käyttää energiavarastointiin, laitetaan nyt vaikka tälläinen lähde: These three companies give EV batteries a second life . Akku otetaan pois usein esim. silloin kun siitä yksi moduuli menee rikki. Teslalla on monissa model s autoissa 16 moduulia akussa, eli siellä voi olla täysin toimivia moduuleja se 15.

Jos akusto kestää 10-20 vuotta ja sille luvataan esim. 2000-3000 sykliä, niin sillä pitäisi tehdä täysi lataus/purku-sykli 2-3 päivän välein, jotta akku kuluisi loppuun ennen kuin se hapantuu vanhuuttaan. Vajaita syklejä pitäisi tehdä melkein joka päivä.

Voi myös ajatella niin, että 1 kWh akulla voi osallistua markkinaan 2000-3000 kWh edestä. Jos onnistuu saamaan keskimäärin 5c/kWh tuoton, akun elinikäinen bruttotuotto on 100-150€. Ei vaikuta kultakaivokselta.

Sehän riippuu paljonko se akusto maksaa. Jos akuston hinnassa kaikkineen päästään alle 50€/kWh ja hintavaihtelu tästä kasvaa, niin voi olla ihan kannattaa liiketoimintaa. Tuulivoiman tuottajilla on jo nyt usein tilanteita, että tuulivoimaa pysäytetään kun hinta painuu nollaan. Seuraavana vuorokautena hinta voi käydä vaikka 20snt. En siis näkisi mahdottomana, että tuulivoimapuistoihin alkaisi tulla akkuja kunhan akkujen hinta on riittävän matala.

 

[B12]

Autojen käytetyissä akuissa on se ongelma, että ne ovat autojen (merkki)varaosia ja hinta sen mukainen. Sen takia käytettykään toimiva auton akku ei ole mitenkään edullinen.

Tuossa pikaisella vilkaisulla 10v vanha Teslan akku maksaa ebayssa vielä 7000-8000€.

Sitten paljon puhutaan mitä maksaa Kiinalainen litiumkenno. Siihen kotelointi ja elektroniikka, niin hinta ei ole sama kuin pelkkä kiinakennon hinnalla laskettu.

 

[takomo]

Sehän riippuu paljonko se akusto maksaa. Jos akuston hinnassa kaikkineen päästään alle 50€/kWh ja hintavaihtelu tästä kasvaa, niin voi olla ihan kannattaa liiketoimintaa. Tuulivoiman tuottajilla on jo nyt usein tilanteita, että tuulivoimaa pysäytetään kun hinta painuu nollaan. Seuraavana vuorokautena hinta voi käydä vaikka 20snt. En siis näkisi mahdottomana, että tuulivoimapuistoihin alkaisi tulla akkuja kunhan akkujen hinta on riittävän matala.

Tietenkin. Oleellista on kuitenkin se, että kannattavuutta on vaikeaa rakentaa tällaisten 20 snt piikkien varaan vaan akustoa pitää pystyä ajamaan kannattavasti mielellään päivittäin.

Olettaisin, että pien- ja keskijänniteverkon asiakkaat joutuvat maksamaan vielä siirtomaksut molempiin suuntiin, mikä heikentää kannattavuutta entisestään. Kotiakustosta saa maksaa sähköveronkin.

Melkoinen riski siinäkin on, että kaikki investoinnit pitää tehdä tänään mutta tuotot saadaan vähitellen 10+ vuoden aikana. Kristallipallossa pitäisi siis olla vahva näkemys sähkömarkkinan hintavaihtelusta tulevina vuosina.

 

[B12]

Melkoinen riski siinäkin on, että kaikki investoinnit pitää tehdä tänään mutta tuotot saadaan vähitellen 10+ vuoden aikana. Kristallipallossa pitäisi siis olla vahva näkemys sähkömarkkinan hintavaihtelusta tulevina vuosina.

Pikemminkin investointi tulee järkevämmäksi tehdä vasta tulevaisuudessa, kun akkujen hinnat laskeneet ja sähkön hintavaihtelu lisääntynyt. Ei nyt kannata ostaa ylikallista akkua happanemaan ja toivoa, että ehkä hintavaihtelu lisääntyy tulevaisuudessa.

Sama juttu kun monet jotka ostivat buumissa ylihintaiset ylisuuret aurinkopaneeliysteemit aikana, jolloin paneelien hinnat tapissa ja sähkön hinta alhaalla. Edelläkäviä harvoin kuittaa parhaat päältä.

 

[MOS6510]

Tuskin sitä tehtäis työntekijöiden omilla autoilla vaan liisareilla. Se voisi tapahtua vaikka niin, että saat työsuhdeauton vain jos se on työpaikalla parkissa X päivää kuussa taasaamassa työpaikan sähkönkulutusta.

Ainakin meidän työpaikalla (jossa on todella paljon latauspisteitä), ovat autot kiinni laturissa saadakseen akun täyteen. Vaikea kuvitella miten ne voisivat myydä sähköä. Ja jos työnantajat velvoittaisivat leasing-autoilijoita tällaiseen, olisi leasing-yhtiöllä asiaan sanottavaa. He tuskin pitäisivät siitä, että autojen jälleenmyyntiarvoa heikennetään tahallisesti asiakkaan toimesta. Leasing-sopimukseen ilmestyisi alta aikayksikön tällaisen toiminnan kieltävä pykälä.

 

[HTK12]

Tietenkin. Oleellista on kuitenkin se, että kannattavuutta on vaikeaa rakentaa tällaisten 20 snt piikkien varaan vaan akustoa pitää pystyä ajamaan kannattavasti mielellään päivittäin.

Olettaisin, että pien- ja keskijänniteverkon asiakkaat joutuvat maksamaan vielä siirtomaksut molempiin suuntiin, mikä heikentää kannattavuutta entisestään. Kotiakustosta saa maksaa sähköveronkin.

Melkoinen riski siinäkin on, että kaikki investoinnit pitää tehdä tänään mutta tuotot saadaan vähitellen 10+ vuoden aikana. Kristallipallossa pitäisi siis olla vahva näkemys sähkömarkkinan hintavaihtelusta tulevina vuosina.

Kyllähän tälläisiin sijoituksiin liittyy aina melkoinen riski. Ihan kuten liittyy nyt tuulivoimankin rakentamiseen. Hyvin hankala ennustaa tilannetta 10v päästä. Ihan samoin kaikkeen muuhunkin tuotantoon liittyy melkoinen riski investoida kun takaisinmaksuaika on kaikissa kuitenkin pitkä. Ydinvoiman tapauksessa riski on vielä paljon korostetumpi. Kuten jo sanoin, niin akkujen pitää vielä halventua, että Suomessa tulee suuria liikkeitä tapahtumaan. Nykyisellään itse en usko akkujen olevan vielä riittävän halpoja isoja varastoja ajatellen. Kuten sanoin, niin tuulivoimantuottajien ym. tämä olisi riittävän halvalla akun hinnalla ihan hyvää bisnestä kun sinne akkuihin laitetaan se sähkö mikä ei tänään mennyt kaupaksi, mutta huomenna menee kun ei tuulekkaan enää yhtä paljon.

 

[rock]

Tuulivoiman tuottajilla on jo nyt usein tilanteita, että tuulivoimaa pysäytetään kun hinta painuu nollaan. Seuraavana vuorokautena hinta voi käydä vaikka 20snt. En siis näkisi mahdottomana, että tuulivoimapuistoihin alkaisi tulla akkuja kunhan akkujen hinta on riittävän matala.

Tuulivoimapuistoissa on jo nyt akustoja ja määrä kasvaa joka kuukausi. Nämä akustot eivät ole normaaliin tapaan markkinalla vaan ovat puiston sisäisessä verkossa koska yleensä puiston lupaehdoissa on rajoitettu paljonko tehoa puisto saa piikissä puskea verkkoon päin joten akusto tasaa puiston tuotantoa. Toki tämä näkyy ulospäin puiston tuotantomäärissä paljon parempana ja tasaisempana tuotantona. Näistä vaan harvemmin paukutellaan henkseleitä.

 

[kapiteeli]

Ei nuo auton akut tule työnantajan sähkönkäytön tasaamiseen, vaan latausoperaattori koostaa tietyn alueen tai maan latauskentistä ison säätövoimalan, joka osallistuu säätösähkömarkkinoille. Auton omistaja laittaa auton piuhan päähän ja sitoutuu pitämään sen piuhassa x tuntia. Vastineeksi hän saa kk-korvauksen tai krediittejä joita hän voi hyödyntää lataukseen. Päivänsisäisten markkinoiden sykli on lyhyt joten akulle aiheutuva kuluma on merkityksetön. Akusta ei välttämättä edes oteta virtaa verkkoon päin vaan säätö voi tapahtua lataustehoa säätämällä.

 

[Griffin]

Tuulivoimapuistoissa on jo nyt akustoja ja määrä kasvaa joka kuukausi. Nämä akustot eivät ole normaaliin tapaan markkinalla vaan ovat puiston sisäisessä verkossa koska yleensä puiston lupaehdoissa on rajoitettu paljonko tehoa puisto saa piikissä puskea verkkoon päin joten akusto tasaa puiston tuotantoa. Toki tämä näkyy ulospäin puiston tuotantomäärissä paljon parempana ja tasaisempana tuotantona. Näistä vaan harvemmin paukutellaan henkseleitä.

Tuo on hyvä juttu, noille pitäisi pistää pystyyn kunnolliset kannustimet, jotta nuo akut menisivät suuressamäärin tuonne tuulipuistoihin, joka on niille se paras paikka.. Se auttaisi jo hyvä alku, jos esim leikattaisiin 30% maksimitehoista ja saataisiin joku 15%;n minimiteho siten, että katkoksia olisi hyvin vähän (akuston kapasiteetti esim minimissään 3 päivää tuuletonta..). Tästä on toki tullut mainittua jo aika monasti..

 

[B12]

Jossain mainoksessa oli Elisan 21kWh kotiakku 8400€ plus asennus, eli hintaluokkaa kymppitonni tai yli. 10v vanha Teslan akku on saman hintainen. Ei noista leipähammasta saa päässä laskemalla.

Tuulivoimalan kyljessä akkuvarasto käy paremmin järkeen.

 

[B12]

Ei nuo auton akut tule työnantajan sähkönkäytön tasaamiseen, vaan latausoperaattori koostaa tietyn alueen tai maan latauskentistä ison säätövoimalan, joka osallistuu säätösähkömarkkinoille. Auton omistaja laittaa auton piuhan päähän ja sitoutuu pitämään sen piuhassa x tuntia. Vastineeksi hän saa kk-korvauksen tai krediittejä joita hän voi hyödyntää lataukseen. Päivänsisäisten markkinoiden sykli on lyhyt joten akulle aiheutuva kuluma on merkityksetön. Akusta ei välttämättä edes oteta virtaa verkkoon päin vaan säätö voi tapahtua lataustehoa säätämällä.

Onpas sitten mukava töistä lähtiessä huomata auton akun olevan lähes tyhjä ja sähkö ei riitä edes kotiin asti?

Jokin tuossa konseptissa särähtää

 

[HTK12]

Jossain mainoksessa oli Elisan 21kWh kotiakku 8400€ plus asennus, eli hintaluokkaa kymppitonni tai yli. 10v vanha Teslan akku on saman hintainen. Ei noista leipähammasta saa päässä laskemalla.

Tuulivoimalan kyljessä akkuvarasto käy paremmin järkeen.

Elisan kotiakku on niin kallis, että ilman sitä reservihyvitystä hommassa ei olisi mitään järkeä. Muistaakseni asiakas saa 50€/kk reservihyvitystä. Tämän varaan toki huono laskea kun tulevaisuudesta ei kukaan tiedä. Ilman mitään hyvityksiä pitäisi olla varmaan jossain ~100€/kWh hinnoissa, että tuollainen voisi maksaa itsensä takaisin. Toki jos asuu todella kalliin siirtoyhtiön alueella ja on omia aurinkopaneeleja, niin se voi tuoda kannattavuutta touhuun. Paikoitellen siirto veroineen maksaa sen 8-10snt/kWh ja tähän sitten päälle itse energia. Päivällä ylijäämä sähköä akkuun ja käyttää illalla/aamulla kun on piikki hinta.

Tuulivoimapuistoissa on jo nyt akustoja ja määrä kasvaa joka kuukausi. Nämä akustot eivät ole normaaliin tapaan markkinalla vaan ovat puiston sisäisessä verkossa koska yleensä puiston lupaehdoissa on rajoitettu paljonko tehoa puisto saa piikissä puskea verkkoon päin joten akusto tasaa puiston tuotantoa. Toki tämä näkyy ulospäin puiston tuotantomäärissä paljon parempana ja tasaisempana tuotantona. Näistä vaan harvemmin paukutellaan henkseleitä.

Missä hintaluokassa mennään tuollaisessa isossa akustossa joka tulee tuulivoimalan yhteyteen? 100€/kWh? 200€/kWh? 300€/kWh? Mitään tarkkoja lukuja ei nyt tietenkään voi julkisesti kertoa, mutta hintaluokka olisi mielenkiintoinen tietää.

 

[kapiteeli]

Onpas sitten mukava töistä lähtiessä huomata auton akun olevan lähes tyhjä ja sähkö ei riitä edes kotiin asti?

Jokin tuossa konseptissa särähtää

Kun piuha kytketään laturiin, ilmoitetaan aika jolloin auton pitää olla liikkeellä ja paljonko varaustason on oltava silloin.

 

[rock]

Missä hintaluokassa mennään tuollaisessa isossa akustossa joka tulee tuulivoimalan yhteyteen? 100€/kWh? 200€/kWh? 300€/kWh? Mitään tarkkoja lukuja ei nyt tietenkään voi julkisesti kertoa, mutta hintaluokka olisi mielenkiintoinen tietää.

En voi valitettavasti yhtään avata tätä, menee työpaikka jos kerron. Sen verran voin valottaa että hinnat ovat tulleet rajusti alas siitä mitä ne olivat vielä pari vuotta sitten.

Tuo on hyvä juttu, noille pitäisi pistää pystyyn kunnolliset kannustimet, jotta nuo akut menisivät suuressamäärin tuonne tuulipuistoihin, joka on niille se paras paikka.. Se auttaisi jo hyvä alku, jos esim leikattaisiin 30% maksimitehoista ja saataisiin joku 15%;n minimiteho siten, että katkoksia olisi hyvin vähän (akuston kapasiteetti esim minimissään 3 päivää tuuletonta..). Tästä on toki tullut mainittua jo aika monasti..

Ihan noin radikaalin kokoisia akustoja tuskin kukaan vielä laittaa että voisi korvata 3 päivän tuotannot. Ja voin kertoa että näiden käyttö ihan puhtaasti voiton maksimointia, ei kansallisen tehotasopainon pelastamista (missä ne toki auttavat rahtusen). Se on vaan ihan no brainer sijoittaa se akusto tuollaisen volatiilin tuotantomuodon kylkeen. Tuulisena päivänä tuotantohinta dyykkaa nollan pintaan jolloin akut täytetään, tuulettomana sitten puretaan piikkivarteilla. Tulee pienillä syklimäärillä isot tuotot ja akkujen hinta maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti.

 

[kapiteeli]

En voi valitettavasti yhtään avata tätä, menee työpaikka jos kerron. Sen verran voin valottaa että hinnat ovat tulleet rajusti alas siitä mitä ne olivat vielä pari vuotta sitten.

Kerrotaan tiedonnälkäisille, että Oulun Energian akun hinta oli 275 €/kWh lämpölaitoksen saitille rakennettuna.

 

[B12]

Kerrotaan tiedonnälkäisille, että Oulun Energian akun hinta oli 275 €/kWh lämpölaitoksen saitille rakennettuna.

Ei tuo kyllä mitään huippubisnestä ole millään 10snt hintaheilunnalla.

 

[HTK12]

En voi valitettavasti yhtään avata tätä, menee työpaikka jos kerron. Sen verran voin valottaa että hinnat ovat tulleet rajusti alas siitä mitä ne olivat vielä pari vuotta sitten.

Täysin ymmärrettävää. Hintojen kova tippuminen on tiedossa, aika heikosti on vaan julkista tietoa näiden hinnoista, niin ajattelin kysäistä. Tässä yksi kuva, joka kertoo aika paljon akkujen hinnoista:

Storage is booming and batteries are cheaper than ever. Can it stay this way?

The U.S. added 3,806 megawatts and 9,931 megawatt-hours of energy storage in the third quarter of '24, driven by utility-connected batteries.

www.renewableenergyworld.com

Ihan noin radikaalin kokoisia akustoja tuskin kukaan vielä laittaa että voisi korvata 3 päivän tuotannot. Ja voin kertoa että näiden käyttö ihan puhtaasti voiton maksimointia, ei kansallisen tehotasopainon pelastamista (missä ne toki auttavat rahtusen). Se on vaan ihan no brainer sijoittaa se akusto tuollaisen volatiilin tuotantomuodon kylkeen. Tuulisena päivänä tuotantohinta dyykkaa nollan pintaan jolloin akut täytetään, tuulettomana sitten puretaan piikkivarteilla. Tulee pienillä syklimäärillä isot tuotot ja akkujen hinta maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti.

Joo ei ole vielä näillä akun hinnoilla noin isoja luvassa, jää syklit niin vähäisiksi, että ei kyllä ole taloudellisesti tuollainen nyky hinnoilla kannattavaa. Tuollaisessa se tuottaa hyvin kun ne mahdollisesti se ilman akkua tuottamatta jäänyt sähkö saadaan käytännössä ilmaiseksi akkuun. Sitten seuraavassa piikissa puretaan. Kun kapasiteetti on riittävän nopeasti purettavissa niin saadaan varmaankin tosiaan todella hyvä tuotto per MWh. Lienee nykyisin vähän pakko, jos meinaa vielä rakentaa kannattavasti tuulivoimaa.

 

[vialho]

Loviisa 2:n "Short refuelling outage" myöhästyy lisää:

6.9. >> 8.9. >> 9.9. >> 13.9.

 

[takomo]

Kerrotaan tiedonnälkäisille, että Oulun Energian akun hinta oli 275 €/kWh lämpölaitoksen saitille rakennettuna.

Alibabassa näkyy olevan tarjolla LiFePO4-akkuja n. 50€/kWh, esim.

Cspower 25.6v314ah Lithium Battery For Solar Energy Storage 8kwh For Home Power System Lfp-24v314 - Buy 25.6v Lithium Battery For Solar Storage System 8kwh Power 2.56kwh Lithium Ion Battery Bank Eve Battery Cell Rept Battery Cell Conrex Battery Cell

Cspower 25.6v314ah Lithium Battery For Solar Energy Storage 8kwh For Home Power System Lfp-24v314 - Buy 25.6v Lithium Battery For Solar Storage System 8kwh Power 2.56kwh Lithium Ion Battery Bank Eve Battery Cell Rept Battery Cell Conrex Battery Cell 314ah Lifepo4 Battery Replace Vrla Battery For...

www.alibaba.com

Alibabassa tarjolla oleva kennosto ei tietenkään ole suoraan vertailukelpoinen valmiin akkulaitoksen kanssa.

 

[MOS6510]

Ihan noin radikaalin kokoisia akustoja tuskin kukaan vielä laittaa että voisi korvata 3 päivän tuotannot. Ja voin kertoa että näiden käyttö ihan puhtaasti voiton maksimointia, ei kansallisen tehotasopainon pelastamista (missä ne toki auttavat rahtusen). Se on vaan ihan no brainer sijoittaa se akusto tuollaisen volatiilin tuotantomuodon kylkeen. Tuulisena päivänä tuotantohinta dyykkaa nollan pintaan jolloin akut täytetään, tuulettomana sitten puretaan piikkivarteilla. Tulee pienillä syklimäärillä isot tuotot ja akkujen hinta maksaa itsensä takaisin yllättävän nopeasti.

Tuulisena päivänä sähkön hinta kyykkää nollaan, mutta tuulivoimatuottajan tuottajan kulut eivät kyykkää mihinkään. Jos akut olisivat niin upeaa businesta, niin Suomeen rakennettaisiin valtava määrä ihan pelkkiä kaupallisia akustoja toimimaan pörssihinnan pohjalta.

 

[JCSH]

Tuulisena päivänä sähkön hinta kyykkää nollaan, mutta tuulivoimatuottajan tuottajan kulut eivät kyykkää mihinkään. Jos akut olisivat niin upeaa businesta, niin Suomeen rakennettaisiin valtava määrä ihan pelkkiä kaupallisia akustoja toimimaan pörssihinnan pohjalta.

Se taloudellinen mekanismi on vähän eri jos ne akut on sen tuulivoimalan yhteydessä kuin jos ne toimivat itsenäisesti markkinoilla. Tuulivoimala on kuitenkin tehnyt sen investoinnin jo siihen tuulivoimalaan, joten jos akustolla saadaan vähennettyä noita nollatuntien (tai ainakin nollalla myytyjen megawattien) määriä voimalan näkökulmasta, niin se parantaa myös sen tuulivoimalan investoinnin kannattavuutta.
Tuon lisäksi noilla akustoilla tuulivoimalat voivat stabiloida sitä tuottoaan, esim. jos ennusteet menee pieleen, niin sen sijaan, että joutuu ostamaan/myymään säätöhinnoilla sähköä, voimala voi toimittaa luvatun sähkön määrän tarkemmin kun voi käyttää niitä akkuja puskureina molempiin suuntiin.

 

[MOS6510]

Se taloudellinen mekanismi on vähän eri jos ne akut on sen tuulivoimalan yhteydessä kuin jos ne toimivat itsenäisesti markkinoilla. Tuulivoimala on kuitenkin tehnyt sen investoinnin jo siihen tuulivoimalaan, joten jos akustolla saadaan vähennettyä noita nollatuntien (tai ainakin nollalla myytyjen megawattien) määriä voimalan näkökulmasta, niin se parantaa myös sen tuulivoimalan investoinnin kannattavuutta.
Tuon lisäksi noilla akustoilla tuulivoimalat voivat stabiloida sitä tuottoaan, esim. jos ennusteet menee pieleen, niin sen sijaan, että joutuu ostamaan/myymään säätöhinnoilla sähköä, voimala voi toimittaa luvatun sähkön määrän tarkemmin kun voi käyttää niitä akkuja puskureina molempiin suuntiin.

Kyllä, mutta ei se sähkön hinta ole tuulivoimatuottajan näkökulmasta nolla. Sen sijaan sellaiselle toimijalle, joka ostaa sähkön Spot-hinnalla markkinasta se on aidosti nolla. Eli kannattavuuden pitäisi olla parempi ulkopuoliselle toimijalle.

 

[JCSH]

Kyllä, mutta ei se sähkön hinta ole tuulivoimatuottajan näkökulmasta nolla. Sen sijaan sellaiselle toimijalle, joka ostaa sähkön Spot-hinnalla markkinasta se on aidosti nolla. Eli kannattavuuden pitäisi olla parempi ulkopuoliselle toimijalle.

Tuulivoiman tuottajalle se hinta on huonompi kuin nolla. Koska sillä tuulivoiman tuottajalla on myös ne tuulivoimalan aiheuttamat rahoituskustannukset yms.
Joten tuulivoiman tuottajan bisneksen kannalta on tärkeämpää saada siitä sähköstä suurempi kuin nolla hinta.
Eli kokonaisuuden kannalta tuo on sille tuulivoiman tuottajalle parempi sijoitus kuin jollekin täysin ulkopuoliselle, joka vain ostaa ja myy sitä sähköä.

 

[rock]

Tuulisena päivänä sähkön hinta kyykkää nollaan, mutta tuulivoimatuottajan tuottajan kulut eivät kyykkää mihinkään. Jos akut olisivat niin upeaa businesta, niin Suomeen rakennettaisiin valtava määrä ihan pelkkiä kaupallisia akustoja toimimaan pörssihinnan pohjalta.

Nyt täytyy kyllä todeta että sä olet hieman pihalla päättelysi kanssa.

Sanotaan nyt vaikka että tuulivoimalan kiinteät kulut ovat A kuukaudessa (rahoitus, huolto jne.). Varsinaisia muuttuvia kuluja ei ole (tämä ei ihan todellisuudessa ole näin, mutta yksinkertaisuuden nimissä sovitaan että näin on.) Jokainen positiivinen tuotettu ja myyty megawatti on rahaa kassaan. Jos aitoja nollatunteja on paljon, kassaan ei kerry niiltä tunneilta mitään.

Lisätään nyt mukaan akku. Sanotaan että sen kulut ovat B kuukaudessa. Jos akkua saadaan ladattua noiden nollatuntien kohdalla ja purettua tuntien kohdalla jolloin hinta on kova, riittää että tämä hintaero kuittaa tuon akun kulun B kuukauden aikana ja tämän jälkeen ylijäävä osa pienentää A kustannusta ja pienentää siten mahdollista tappiota tai tuottaa jopa voittoa. Toki sitä akkua voidaan käyttää monin tavoin, ei ainoastaan priimaamaan sitä tuulituotannon hintaa. Sillä voidaan neutraloida tasesähkökustannuksia, tuuliennustevirheitä, sitä voidaan tarjota säätösähkömarkkinoille jne. Kaiken pointti on siinä onko sen nollatunnin ja purkutunnin hintaero riittävä.

Tuulivoimalan kylkeen istutettu akku on monintavoin etulyöntiasemassa muualla vapaasti seisovaan akustoon koska valmiina on jo verkkoliittymä, infrastruktuuri huollolle, usein myös tontti ja niin edelleen. Lisäksi akkujen lataaminen hoituu aina varmistettuun hintaan (yleensä markkinan ollessa nollassa tai nollan lähellä). Toki voidaan rakennella markkinatilanteita jolloin tuollainen akusto EI kannata lainkaan, mutta Suomen nykyoloissa ne eivät ole kovin todennäköisiä.

 

[MOS6510]

Nyt täytyy kyllä todeta että sä olet hieman pihalla päättelysi kanssa.

Sanotaan nyt vaikka että tuulivoimalan kiinteät kulut ovat A kuukaudessa (rahoitus, huolto jne.). Varsinaisia muuttuvia kuluja ei ole (tämä ei ihan todellisuudessa ole näin, mutta yksinkertaisuuden nimissä sovitaan että näin on.) Jokainen positiivinen tuotettu ja myyty megawatti on rahaa kassaan. Jos aitoja nollatunteja on paljon, kassaan ei kerry niiltä tunneilta mitään.

Lisätään nyt mukaan akku. Sanotaan että sen kulut ovat B kuukaudessa. Jos akkua saadaan ladattua noiden nollatuntien kohdalla ja purettua tuntien kohdalla jolloin hinta on kova, riittää että tämä hintaero kuittaa tuon akun kulun B kuukauden aikana ja tämän jälkeen ylijäävä osa pienentää A kustannusta ja pienentää siten mahdollista tappiota tai tuottaa jopa voittoa. Toki sitä akkua voidaan käyttää monin tavoin, ei ainoastaan priimaamaan sitä tuulituotannon hintaa. Sillä voidaan neutraloida tasesähkökustannuksia, tuuliennustevirheitä, sitä voidaan tarjota säätösähkömarkkinoille jne. Kaiken pointti on siinä onko sen nollatunnin ja purkutunnin hintaero riittävä.

Tuulivoimalan kylkeen istutettu akku on monintavoin etulyöntiasemassa muualla vapaasti seisovaan akustoon koska valmiina on jo verkkoliittymä, infrastruktuuri huollolle, usein myös tontti ja niin edelleen. Lisäksi akkujen lataaminen hoituu aina varmistettuun hintaan (yleensä markkinan ollessa nollassa tai nollan lähellä). Toki voidaan rakennella markkinatilanteita jolloin tuollainen akusto EI kannata lainkaan, mutta Suomen nykyoloissa ne eivät ole kovin todennäköisiä.

Ymmärrän hyvin tuon tuulivoiman ongelman ja ei siinä ole mitään epäselvää. Tuulivoiman kanssa spesifisesti on ennustevirheiden eliminointi suuntaan tai toiseen lisäarvoa tuottava tekijä. Kuitenkin; ulkopuolinen toimija voi ostaa sähköä markkinasta aidosti nollahintaan - ne itse akut maksavat tuulivoimatuottajalle tai erilliselle akkutoimijalle aivan saman verran. Jos nollahinnalla ostetun ja akkuun säilötyn sähkön myyminen myöhemmin olisi day-ahead-markkinassa kannattavaa toimintaa, luulisi day-ahead-markkinassa toimivia akkuoperaattoreita olevan Suomi täynnä. Mutta ei ole.

 

[HTK12]

Tuulisena päivänä sähkön hinta kyykkää nollaan, mutta tuulivoimatuottajan tuottajan kulut eivät kyykkää mihinkään. Jos akut olisivat niin upeaa businesta, niin Suomeen rakennettaisiin valtava määrä ihan pelkkiä kaupallisia akustoja toimimaan pörssihinnan pohjalta.

Kuten @rock jo aiemmin sanoi, näillä haetaan maksimituottoa. Akut on hyvin todennäköisesti pieniä kapasiteetiltaan suhteessa tuulivoimapuistoon, joten se sähkö voidaan myydä hyvään piikki hintaan. Ei tavoitella mitään 12h tai pidempiä purkuaikoja, vaan puretaan aina kun varttihinta piikkaa (varttitase on jo verkkoyhtiöillä käytössä vaikka se kuluttajille on vasta tulossa). Sähkö saadaan käytännössä nolla hintaan, koska luultavasti se akku ladataan sähköllä, jota ei edes tuotettaisi jos sitä akkua ei olisi. Kiinteät kulut on tuulivoimalla oli noita akkuja tai ei, kun oivaltaa ne jättää akkujen laskemista pois ja huomioi vain ne muuttuvat kulut mitkä tulee kun se tuulivoima pyörii seisomisen sijaan, niin voi tajua vähän paremmin sen ansaintalogiikan. Tässä kun tavoitellaan niitä huipputuottoja, niin voidaan hyvin käyttää vaikka kierrätysakkuja, joilla ei ole tarkoituskaan saada mitään 3 000 sykliä, vaan vain ne kallit syklit napattua päältä. Akut on edelleen liian kalliita siihen, että niillä kannattaisi vaan puhtaasti ostosähköllä pörssistä day-ahead markkinoille suunnata Suomessa isossa mittakaavassa.

 

[chrisekh]

Akku on myos siina kohtaa kiva kun ei tiedeta etta tyyntyyko tuuli kello 18 vai 19. Voidaan surutta myyda viela kello 19 sahkoa koska jos tyyntyi 18 niin sitten myydaan akuista. Tai jos yksi voimala menee tilttiin niin akuista saadaan myytya sen tiltissa olevan myllyn energia ilman etta taytyy lahtea paivan sisaisille markkinoille.

 

[JCSH]

Ymmärrän hyvin tuon tuulivoiman ongelman ja ei siinä ole mitään epäselvää. Tuulivoiman kanssa spesifisesti on ennustevirheiden eliminointi suuntaan tai toiseen lisäarvoa tuottava tekijä. Kuitenkin; ulkopuolinen toimija voi ostaa sähköä markkinasta aidosti nollahintaan - ne itse akut maksavat tuulivoimatuottajalle tai erilliselle akkutoimijalle aivan saman verran. Jos nollahinnalla ostetun ja akkuun säilötyn sähkön myyminen myöhemmin olisi day-ahead-markkinassa kannattavaa toimintaa, luulisi day-ahead-markkinassa toimivia akkuoperaattoreita olevan Suomi täynnä. Mutta ei ole.

Miksei se sähköntuottaja itse voi "ostaa" sitä sähköä oikeasti nollahintaan? Sillähän on ne tuulimyllyt jo olemassa, joko ne tuottaa sähköä nollahintaan tai ovat idlenä. Okei, siitä tulee joku erittäin marginaalinen osien kulumiskustannus, mutta yhtälailla sille pelkälle akkuvarastolle toimivalle tulee kuluja, mitä sille sähköntuottajalle ei tule (lisänä siis), esim. se, että pelkästään se markkinoilla toimiminen maksaa jotain.

Eli molemmille sähkön hinta on efektiivisesti nollassa, mutta tuulivoiman tuottaja saa sen lisäksi kaikki nuo muut rockin listaamat edut. Eli selvästi jos tuollaiset varastot ovat kannattavia, niin ne ovat ensin kannattavia juurikin niille, joilla on jo sitä omaa tuulivoimatuotantoa.

 

[rock]

Ymmärrän hyvin tuon tuulivoiman ongelman ja ei siinä ole mitään epäselvää. Tuulivoiman kanssa spesifisesti on ennustevirheiden eliminointi suuntaan tai toiseen lisäarvoa tuottava tekijä. Kuitenkin; ulkopuolinen toimija voi ostaa sähköä markkinasta aidosti nollahintaan - ne itse akut maksavat tuulivoimatuottajalle tai erilliselle akkutoimijalle aivan saman verran. Jos nollahinnalla ostetun ja akkuun säilötyn sähkön myyminen myöhemmin olisi day-ahead-markkinassa kannattavaa toimintaa, luulisi day-ahead-markkinassa toimivia akkuoperaattoreita olevan Suomi täynnä. Mutta ei ole.

Puhtaasti Day Ahead markkinalla toimiminen ei vielä ole kannattavaa akkutoimijoille Suomessa, mutta ei siitä kaukanakaan olla.

Kun kennojen ja ohjauselektroniikan osuus hinnasta akkuinvestoinnissa pienenee, tuollainen tuulipuiston alueella oleva akku tulee verrattaen paljon edullisemmaksi kuin muualla ns. suoraan markkinoilla operoiva. Tontti, sähköliittymä, muuntamokapasiteetti jne. on jo valmiina. Todennäköisesti akku voidaan tällöin ottaa osaksi muuta puisto-ohjausta jolloin sekin hoituu samalla panostuksella.