• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

Ilman noita ehtoja datakeskukset eivät hyödynnä Suomea mitenkään, joten mitään ei menetetä jos eivät tänne tule.

Vaihtoehdot datakeskuksilla on tosin aika vähissä, ei ole halpaa sähköä muuallakaan. Vaihtoehto on käytännössä 24/7 maakaasu joka käy kalliiksi, vaikkei sitä tekisi jossain paskamaassa jossa ei ole päästökauppaa.

Ei ihme että Microsoft selvittää ydinvoiman käyttöä datakeskuksille.
Jenkkilä on ihanteellinen kaasuturbiinidatakeskuksille etenkin nyt Trumpin politiikan aikana.

Suomessa ei kaasua ole, sitä ei tule enää ryssän putkesta ja ainoa vaihtoehto on kallis LNG (n. tuplat putkikaasuun verrattuna). Öljyä tuskin edes saa polttaa ja se on Euroopassa erittäin kallista.

Datakeskuksia halutaan Suomeen ihan poliittista johtoa myöten, kuten sähköveron vahto yritystukiin ja energiatukiin osoittaa. Olisihan se toki hienoa, jos edulliselle sähkölle saisi jotakin jalostusarvoa tuottavaa ja ulkomaille myytävää käyttöä. Vety on ihan turhaa ja erittäin kallista huonon hyötysuhteen näpertelyä ja datakeskus ei tuota Suomelle mitään muuta kuin vähän kiinteistöveroja kunnalle ja verot työntekijöiden palkoista. Vastapalveluksena sähkömarkkina heittää häränpyllyä. Vihreän teräksen tehtaille ei Suomessa riitä 24/7 sähkö, koska ollaan loppujen lopuksi melko pieni sähkömarkkina.
 
CHP ehkä mutta on meillä on ei CHP kaukolämpöä pienemmillä paikkakunnilla aika paljon.
Pienemmillä paikkakunnilla harvemmin mietitään sähkökattiloita, kun halutaan tukea sen paikallisen "mies, poika ja pakettiauto" yrittäjän sivubisnestä. Biomassalla ja turpeella toimiva lämpökattila on niin yksinkertainen ja edullinen laite, että sitä on hyvin vaikea sähkökattiloillakaan syrjäyttää. Enemmän olisin huolissani siitä, että hiljentyvillä paikkakunnilla kaukolämpöverkosto puretaan, jolloin asiakkaat vaihtavat lämpöpumppuihin/suoraan sähköön.
 
Tuossa takavuosina kouluille ym laitoksiin tehtiin paljon hakelämpökeskuksia. En ole ajantasalla, mikä on tilanne nyt, mutta kyllähän kaikki polttaminen halutaan poliittisesti vaihtaa sähköön.

Tässä kylillä on pari chp- hakevoimalaa mekaanisen puunjalostuksen yhteydessä. Polttavat vaneritehtaiden ja lähiseudun jätepuut.

Kertauksena edelleen, että kohta meillä menee kesällä 10000MW ja talvella 20000MW, kun polttamalla tehty lämmöntuotanto hiipuu ja liikenne sähköistyy. Tästä epäsuhdasta olen vähän huolissani, vaikka vakuutellaan, että ei mitään ongelmaa.

Öljylämmitys halutaan lopettaa 2030 mennessä ja se on viellä n 100000 rakennuksessa. Sähkö tilalle. Kaipa sekin jonkinmoisen kuorman tekee pakkaskelille ja sähkökattilat päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Sellaista tilannetta, että talven hinnat vain nousisivat, CHP:ta purettaisiin ja kaikkialle vaihdettaisiin vain pää märkänä lisää sähköön perustuvia lämmitysmuotoja, eikä lisää sähköntuotantoa tulisi talvelle, ei tule tapahtumaan. Talous ei yksinkertaisesti toimi noin. Sikäli mikäli ihmiset vielä osaavat lukea ja laskea eivätkä ole jossain Tiktok-huuruissa koko ajan.
 
Sellaista tilannetta, että talven hinnat vain nousisivat, CHP:ta purettaisiin ja kaikkialle vaihdettaisiin vain pää märkänä lisää sähköön perustuvia lämmitysmuotoja, eikä lisää sähköntuotantoa tulisi talvelle, ei tule tapahtumaan. Talous ei yksinkertaisesti toimi noin. Sikäli mikäli ihmiset vielä osaavat lukea ja laskea eivätkä ole jossain Tiktok-huuruissa koko ajan.
Tuo lopussa mainittu oletus on valitettavasti melko optimistinen, ja pahoin pelkään että kuvailtu tilanne jossain määrin pääsee syntymään. Eihän se olisi edes vailla ennakkotapausta - Australiassa on toimittu periaatetasolla ihan samoin. Kun säästä riippumaton tuotanto korvataan sääriippuvaisella tuotannolla ja järjen ääni vaiennetaan ideologialla, tulee sähkön saatavuusvajetta. Jonkin suunnitelman järjettömyys ei ole pitkään aikaan ollut painava peruste jättää se toteuttamatta.
 
Pienyrittäjien hakekattilat eivät varmaan heti päädy pois käytöstä nyt kun puun hintakin saattaa olla taas tasaantumassa (hake oli hetken aika kallista).

Pienet ja vähän isommatkaan lämpölaitokset eivät kuitenkaan ole CHP-laitoksia koska eivät tuota ollenkaan sähköä.

Lämpöä ja sähköä tuottavia CHP laitoksia on vielä aika paljon käyttökunnossa, mutta uusia ei juuri tule. Tai suhteessa siihen mikä olemassaolevan kapasiteetin sähköteho on, uutta CHP sähkötehoa on viimeiseen 10 vuoteen tullut ihan marginaalisesti.

polttokelpoista jätettä kannattaisi lähinnä polttaa isoissa CHP-laitoksissa sen sijaan että viritellään kaikenlaisia teknisesti ja taloudellisesti tehottomia kierrätyskuvioita, mutta eipä taida tapahtua.
 
Sellaista tilannetta, että talven hinnat vain nousisivat, CHP:ta purettaisiin ja kaikkialle vaihdettaisiin vain pää märkänä lisää sähköön perustuvia lämmitysmuotoja, eikä lisää sähköntuotantoa tulisi talvelle, ei tule tapahtumaan. Talous ei yksinkertaisesti toimi noin. Sikäli mikäli ihmiset vielä osaavat lukea ja laskea eivätkä ole jossain Tiktok-huuruissa koko ajan.

Haluaisitko selittää, miksi näin kuitenkin näyttää olevan erittäin kovaa vauhtia tapahtumassa?
 
Haluaisitko selittää, miksi näin kuitenkin näyttää olevan erittäin kovaa vauhtia tapahtumassa?
Koska sähkö ei selvästikään ole niin kallista, kuin mitä täällä annetaan ymmärtää. Jos näin olisi, näkisimme poistumista sähkölämmityksestä ja investointeja uuteen sähköntuotantoon. Edelleenkin, kukaan ei ole niin aivokuollut että muuttaa toimivan polttolaitoksen sähkökattilaan, jos siinä ei ole mitään taloudellista järkeä. Ja jos lisää sähköä tuottamalla on mahdollisuus saada fyffeä, joku sen fyffen ottaa pois rakentamalla lisää tuotantoa.

Muistetaan, että Suomen sähkönkulutus on edelleen alempana kuin 2000-luvun puolivälissä. Mitä tulee kaukolämmön CHP:n purkamiseen, niin vuonna 2025 kapasiteetti väheni 240 MW:lla. Sitä ennen se pysi käytännössä 2017-2024 muuttumattomana. Teollisuuden CHP:ssa 2017->2025: 1990 MW -> 1750 MW. Eli todellisuus ei tue näitä essonbaarin huuteluita. Sähkötilastot - Energiateollisuus
 
Tuo lopussa mainittu oletus on valitettavasti melko optimistinen, ja pahoin pelkään että kuvailtu tilanne jossain määrin pääsee syntymään. Eihän se olisi edes vailla ennakkotapausta - Australiassa on toimittu periaatetasolla ihan samoin. Kun säästä riippumaton tuotanto korvataan sääriippuvaisella tuotannolla ja järjen ääni vaiennetaan ideologialla, tulee sähkön saatavuusvajetta. Jonkin suunnitelman järjettömyys ei ole pitkään aikaan ollut painava peruste jättää se toteuttamatta.
Ideologista tässä taitaa olla vain käyttämäsi lähteet jotka levittää propagandaa, että Australiaa uhkaa sähkön saatavuusvaje. Aurinkosähkön tuotanto on Australiassa runsasta ja hyvin ennustettavaa. Solar + batteries asennusten tahti on kiivasta sekä koteihin että grid-scale projekteissa.
 

Eipä tämän perusteella ole oikein syytä sille että lämmitystä ei ole noissa lavoissa, jos vain pieni lisä hankintahintaan ja takaisinaksuaika sen 1-2v.
Ei tällaisella ole merkitystä. Kun energiasta tai ruoasta tai vedestä tulee vain keinottelun instrumentti, on ihan sama jos sähkö katkeaa tai joku kuolee nälkään tai saa myrkkyä. Raha on vaarassa. Pavunlaskija arvioi sitä, onko tärkeää tämän kvartaalin voitto vai seuraavan, ja miten raha kulkee. Muu on sitä väärää propagandaa. Jos jossain katkeaa sähkö, koska lauhdevoima suljettiin poliittisista syistä tai luotettiin tuuli- ja aurinkovoimaan olettaen että 20 vuoden päästä tulee akkulaitoksia, niin se on voi voi. Kunhan eivät laitokset vaurioituisi.

Sama koskee pavunlaskentaa siinä, kannattako tuulivoimalaan asentaa sulatusvastuksia tai kannattaako tuulivoimalan olla ohjattavissa vai pyöriä kuin hullun mulkku myös miinushinnalla. Kun pelkästään rahalla ja siihen liittyvillä oletuksilla on väliä, ei järki päätä pakota. Tämähän on jo toteutunut Suomen tuulivoimamarkkinoilla, kun kesäiset miinushinnat katosivat. Niitä esiintyi siksi, että oletettiin ettei niin haittaa jos pyörii tyhjää.
 
Sellaista tilannetta, että talven hinnat vain nousisivat, CHP:ta purettaisiin ja kaikkialle vaihdettaisiin vain pää märkänä lisää sähköön perustuvia lämmitysmuotoja, eikä lisää sähköntuotantoa tulisi talvelle, ei tule tapahtumaan. Talous ei yksinkertaisesti toimi noin. Sikäli mikäli ihmiset vielä osaavat lukea ja laskea eivätkä ole jossain Tiktok-huuruissa koko ajan.
No mutta juuri näinhän sitä ollaan tekemässä.

Case-esimerkki Kajaani: Puretaan CHP-voimala pois ja rakennetaan kaukolämpötuotanto datakeskuksen + lämpöpumppujen varaan. Lisäksi on sähköboileri sekä pahimpia viikkoja varten pelkkää lämpöä tekevä pellettikattila.

"Tulevat investoinnit (Valmis 2026):
• Lämpöpumppulaitos: Pääasiallinen tuotantomuoto. Hyödyntää ensisijaisesti datakeskusten ylijäämälämpöä.
• Sähkökattilat: Käytetään huippukulutuksen aikana ja korkeampien lämpötilojen (yli 85°C) tuottamiseen.
• Pellettikattila: Vanha öljykattila konvertoidaan pellettikäyttöiseksi varalaitokseksi.
• Kaukolämpöakku: Olemassa olevan 10 000 m³ vesisäiliönhyödyntäminen lataus- ja purkukapasiteettia nostamalla."

Huomaa sähkökattiloiden kohdalla maininta "Käytetään huippukulutuksen aikana". :)

 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: B12
Koska sähkö ei selvästikään ole niin kallista, kuin mitä täällä annetaan ymmärtää. Jos näin olisi, näkisimme poistumista sähkölämmityksestä ja investointeja uuteen sähköntuotantoon. Edelleenkin, kukaan ei ole niin aivokuollut että muuttaa toimivan polttolaitoksen sähkökattilaan, jos siinä ei ole mitään taloudellista järkeä. Ja jos lisää sähköä tuottamalla on mahdollisuus saada fyffeä, joku sen fyffen ottaa pois rakentamalla lisää tuotantoa.

Muistetaan, että Suomen sähkönkulutus on edelleen alempana kuin 2000-luvun puolivälissä. Mitä tulee kaukolämmön CHP:n purkamiseen, niin vuonna 2025 kapasiteetti väheni 240 MW:lla. Sitä ennen se pysi käytännössä 2017-2024 muuttumattomana. Teollisuuden CHP:ssa 2017->2025: 1990 MW -> 1750 MW. Eli todellisuus ei tue näitä essonbaarin huuteluita. Sähkötilastot - Energiateollisuus
Todellisuus kaupunkien CHP-tuotannon maksimista on Fingridin datan mukaan seuraava. Eli 2017 --> 2024: Talven maksimit 3100 MW --> 2400 MW.

CHP-tuotannon maksimit.jpg
 
Onhan tuossa jonkinmoinen pudotus:

Teollisuuden yhteistuotantokapasiteetti huippukuormalla 2250MW->1750MW

kaukolämmön yhteistuotantokapasiteetti huippukuormalla 3500MW->2760MW

1770626019788.png

1770626039689.png
 
Viimeksi muokattu:
2010 3350+2300=5650MW
2025 2760+1750=4510MW
Eli pakkaskauden tuotantoa on kadonnut 1140MW ja korvaavat lämpölähteet ovat kasvattaneet kulutusta. Trendi ei oikein sovi lisääntyvän sähkön käytön kanssa. Jonkun pitäisi oikeasti miettiä miten nämä suuniteltujeb vety ja konesalien sähköt meinataan tuottaa pakkasjaksojen aikana...
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Mikäs tuota teollisuuden kapasiteetia on noin pudottanut? Tuolla aikavälillä sellutehtaista on sunila ja veitsiluoto suljettu, mutta muut käyvät ja kukkuvat edelleen. Samoin kuten paperi- ja kartonkitehtaiden kyljessä olevat yhteistuotantolaitokset.
 
Tuossahan se kuvien yläosassa selittyy, miksi kapasiteetti on vähentynyt. CHP ei vain ole enää ollut kilpailukykyistä ja trendi on alkanut ihan 2010-luvun alussa jo kauan ennen tuulivoimaa tai sähkökattiloita. Omasta mielestäni yksi suurimmista selittävistä tekijöistä on, että ajatus "OL3 tulee kahden vuoden päästä käyttöön" oli kaikkien investorien mielessä läpi 2010-luvun, mikä hidasti muita investointeja, kun niin suuren laitoksen vaikutuksia markkinoihin oli vaikea arvioida. Suomen sähkön kulutuksen trendikin oli 2010-luvulla enemmän alaspäin, kun näkymissä oli, että Suomen taloudessa teollisuus korvaantuisi palveluilla. Päästökaupallakin toki merkitystä.
 
Nyt ne oikeat lähteet käyttöön. Ei maksimituotantomäärä per vuosi kerro mitään kapasiteetin katoamisesta.
Tuo Fingridin data on nimenomaan se "oikea" lähde. Se kertoo täsmälleen paljonko kaupunkien CHP-tuotantoa on saatu parhaimmillaan käytännössä linjalle. Tuo sinun kuvasi kertoo vain tuotannon vähentymisestä mm. tuulivoiman kannibalisaation vuoksi. Halvan sähkön aikaan on tuotantoa viety mm. pelkkää lämpöä tuottaville kattiloille.

Tuo teollisuuden CHP-tuotannon sähköntuotantokapasiteetti taas on hieman alakanttiin. Viime viikolla nähtiin yli 1850 MW hetkellisiä tuotantolukemia.
 
Tuo Fingridin data on nimenomaan se "oikea" lähde. Se kertoo täsmälleen paljonko kaupunkien CHP-tuotantoa on saatu parhaimmillaan käytännössä linjalle. Tuo sinun kuvasi kertoo vain tuotannon vähentymisestä mm. tuulivoiman kannibalisaation vuoksi. Halvan sähkön aikaan on tuotantoa viety mm. pelkkää lämpöä tuottaville kattiloille.
Ei se siitä kerro, koska jos on halvempaa tai vähemmän saastuttavaa käyttää jotain muuta kaukolämmön tuotantotapaa, on saatettu käyttää sellaista. Lisäksi tuotantomäärä vaihtelee talven ankaruuden mukaan. Esimerkiksi vuonna 2020 oli erittäin leuto talvi, ja silloin oli CHP-tuotannossa oli iso notkahdus verrattuna edelliseen vuoteen.
 
Tuo Fingridin data on nimenomaan se "oikea" lähde. Se kertoo täsmälleen paljonko kaupunkien CHP-tuotantoa on saatu parhaimmillaan käytännössä linjalle. Tuo sinun kuvasi kertoo vain tuotannon vähentymisestä mm. tuulivoiman kannibalisaation vuoksi. Halvan sähkön aikaan on tuotantoa viety mm. pelkkää lämpöä tuottaville kattiloille.

Tuo teollisuuden CHP-tuotannon sähköntuotantokapasiteetti taas on hieman alakanttiin. Viime viikolla nähtiin yli 1850 MW hetkellisiä tuotantolukemia.
Nyt oli kyllä jo hauska letkautus sulta :D ei herranjestas taas.

Monet CHP-laitokset tuottavat lämpöä sekä teollisuuden että kaukolämmön tarpeisiin, niin voi hyvinkin olla, että Fingrid ja ET kategorisoivat yksittäisiä laitoksia eri tavoin. ET kuitenkin edustaa myös näitä CHP-yhtiöitä, niin itse luottaisin heidän tietoihin, kun halutaan tarkkuutta.
 
Minkäs takia tuulivoiman tuotanto on tällä hetkellä vähäistä? Tuotantoa ajettu tarkoituksella alas jostain syystä?
Nyt on kuitenkin lauhaa ja tuulee, sähkön hinta silti korkealla.
 
Miksi muuten datasentterit ei ajaisi pörssisähkösoppareilla? Datasentterit kuluttaa kuitenkin tasaisesti sähköä niin kesällä kuin talvella (kesällä jopa enemmän koska jäähdytys?) niin miksi ei pörssisähkösopimus?
 
Minkäs takia tuulivoiman tuotanto on tällä hetkellä vähäistä? Tuotantoa ajettu tarkoituksella alas jostain syystä?
Nyt on kuitenkin lauhaa ja tuulee, sähkön hinta silti korkealla.
Ei tuule siellä missä suomen tuulivoimalat on.

Täältä näet hyvin kun skrollaat sivua alas tuulivoimapuistojen sijainnit ja tuulen tilanteen:
 
Ei se siitä kerro, koska jos on halvempaa tai vähemmän saastuttavaa käyttää jotain muuta kaukolämmön tuotantotapaa, on saatettu käyttää sellaista. Lisäksi tuotantomäärä vaihtelee talven ankaruuden mukaan. Esimerkiksi vuonna 2020 oli erittäin leuto talvi, ja silloin oli CHP-tuotannossa oli iso notkahdus verrattuna edelliseen vuoteen.
CHP-tuotannon maksimit saavutetaan käytännössä aina, kun ollaan niukkuustilanteessa ja on kova pakkanen samaan aikaan. Esimerkiksi 2.2. oli koko sähkön hinta yli 400 eur/MWh (alv 0%) noin 10 tunnin ajan. Tuollaisena hetkenä ei ole olemassa mitään "vähemmän saastuttavaa tuotantotapaa", vaan kaikki tuotanto mitä suinkin irti saadaan on linjalla ja sitä myös kannattaa ajaa, sillä kate on huikea millä tahansa tavalla tuotettuna. Tuona aikavälinä kaupunkien CHP-tuotannon taso oli välillä 2320-2450 MW. Toki voi teoriassa olla, että jokin voimala oli pois tuotannosta, koska siinä oli vikaa, mutta väittäisin tämän olevan epätodennäköistä. Kaupunkien CHP-laitokset huolletaan juuri talven piikkejä varten. Vastaavasti 3.2 klo 17:30 (kun sähkön hinta oli noin 650 eur/MWh), oli kaupunkien CHP-tuotanto noin 2340 MW.

Tällä hetkellä kaupunkien CHP-tuotannon maksimitaso mitä kapasiteetista irti saadaan on luokkaa 2500 MW. Enempää ei ole olemassa ja tuo Energiateollisuuden 2760 MW ei pidä paikkansa. Itse lukuhan tuossa ET:n graafissahan on tarkalleen ottaen vuoden 2025 maksimikapasiteetti ja tuon jälkeen on suljettu mm. Salmisaari ja Suomenojan hiiliyksikkö.

2020 on poikkeusvuosi - tuolloin ei yksinkertaisesti ollut tarvetta kaikelle kaupunkien CHP-tuotannolle. Tuo vuosi oli anomalia ja sitä ei kannata ihmetellä sen enempää.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo Fingridin data on nimenomaan se "oikea" lähde.

Sun graafi kertoi paljonko oli vuosittainen maksimiteho, siis toteutuma, se on eri asia kuin paljonko olisi voitu tuottaa sähköä maksimissaan, kuten 2020 hyvin näyttää. Jälkimmäinen oli se, mistä tässä on puhuttu ja jonka käyttäjän @peksii graafit näyttävät. 2026 tilanne ei niistä näy.
 
CHP-tuotannon maksimit saavutetaan käytännössä aina, kun ollaan niukkuustilanteessa ja on kova pakkanen samaan aikaan. Esimerkiksi 2.2. oli koko sähkön hinta yli 400 eur/MWh (alv 0%) noin 10 tunnin ajan. Tuollaisena hetkenä ei ole olemassa mitään "vähemmän saastuttavaa tuotantotapaa", vaan kaikki tuotanto mitä suinkin irti saadaan on linjalla ja sitä myös kannattaa ajaa, sillä kate on huikea millä tahansa tavalla tuotettuna. Tuona aikavälinä kaupunkien CHP-tuotannon taso oli välillä 2320-2450 MW. Toki voi teoriassa olla, että jokin voimala oli pois tuotannosta, koska siinä oli vikaa, mutta väittäisin tämän olevan epätodennäköistä. Kaupunkien CHP-laitokset huolletaan juuri talven piikkejä varten. Vastaavasti 3.2 klo 17:30 (kun sähkön hinta oli noin 650 eur/MWh), oli kaupunkien CHP-tuotanto noin 2340 MW.

Tällä hetkellä kaupunkien CHP-tuotannon maksimitaso mitä kapasiteetista irti saadaan on luokkaa 2500 MW. Enempää ei ole olemassa ja tuo Energiateollisuuden 2760 MW ei pidä paikkansa. Itse lukuhan tuossa ET:n graafissahan on tarkalleen ottaen vuoden 2025 maksimikapasiteetti ja tuon jälkeen on suljettu mm. Salmisaari ja Suomenojan hiiliyksikkö.

2020 on poikkeusvuosi - tuolloin ei yksinkertaisesti ollut tarvetta kaikelle kaupunkien CHP-tuotannolle. Tuo vuosi oli anomalia ja sitä ei kannata ihmetellä sen enempää.
No sit sä varmaan annat meille listauksen niistä laitoksista, jotka tuohon luokkaa 2500 MW kuuluu, jos sulla on parempaa tietoa kuin Energiateollisuudella :D Oon jo niin monta kertaa todistanut sun väitteitä täällä vääräksi, niin voisit jo pikku hiljaa uskoa, ettet voi heitellä täällä "faktoja" ilman lähteitä, sun uskottavuus on jo mennyt.
 
Sun graafi kertoi paljonko oli vuosittainen maksimiteho, siis toteutuma, se on eri asia kuin paljonko olisi voitu tuottaa sähköä maksimissaan, kuten 2020 hyvin näyttää. Jälkimmäinen oli se, mistä tässä on puhuttu ja jonka käyttäjän @peksii graafit näyttävät. 2026 tilanne ei niistä näy.
Vuoden 2026 maksimi-toteuma tiedetään jo; on epätodennäköistä, että tästä joulukuun loppuun on suurempaa tarvetta CHP-tuotannolle kuin jo havaittiin helmikuun aikana.
Nyt oli kyllä jo hauska letkautus sulta :D ei herranjestas taas.

Monet CHP-laitokset tuottavat lämpöä sekä teollisuuden että kaukolämmön tarpeisiin, niin voi hyvinkin olla, että Fingrid ja ET kategorisoivat yksittäisiä laitoksia eri tavoin. ET kuitenkin edustaa myös näitä CHP-yhtiöitä, niin itse luottaisin heidän tietoihin, kun halutaan tarkkuutta.
Tuon graafin lähde CHP-tuotannon huipputeholle on muuten Fingrid & Energiavirasto - ei Energiateollisuus. Lataa taulukko oheisen sivun kohdan 3 linkistä - lähteet ovat taulukon alareunassa.

 
No sit sä varmaan annat meille listauksen niistä laitoksista, jotka tuohon luokkaa 2500 MW kuuluu, jos sulla on parempaa tietoa kuin Energiateollisuudella :D Oon jo niin monta kertaa todistanut sun väitteitä täällä vääräksi, niin voisit jo pikku hiljaa uskoa, ettet voi heitellä täällä "faktoja" ilman lähteitä, sun uskottavuus on jo mennyt.
Energiavirasto lakkasi julkistamasta voimalaitosrekisteriä vajaat pari vuotta sitten, mutta voin laskea vanhasta dokumentista huipputehon tällä hetkellä. Paria laitoksen korvausinvestointia lukuunottamatta yhtään uutta kaupunkein CHP-voimalaa ei ole rakennettu vuosiin.
 
Miksi muuten datasentterit ei ajaisi pörssisähkösoppareilla? Datasentterit kuluttaa kuitenkin tasaisesti sähköä niin kesällä kuin talvella (kesällä jopa enemmän koska jäähdytys?) niin miksi ei pörssisähkösopimus?
Siksi koska ne tekevät halvemman PPA-sopimuksen, mitä pörssin keskihinta on.
 
CHP-tuotannon maksimit saavutetaan käytännössä aina, kun ollaan niukkuustilanteessa ja on kova pakkanen samaan aikaan. Esimerkiksi 2.2. oli koko sähkön hinta yli 400 eur/MWh (alv 0%) noin 10 tunnin ajan. Tuollaisena hetkenä ei ole olemassa mitään "vähemmän saastuttavaa tuotantotapaa", vaan kaikki tuotanto mitä suinkin irti saadaan on linjalla ja sitä myös kannattaa ajaa, sillä kate on huikea millä tahansa tavalla tuotettuna. Tuona aikavälinä kaupunkien CHP-tuotannon taso oli välillä 2320-2450 MW. Toki voi teoriassa olla, että jokin voimala oli pois tuotannosta, koska siinä oli vikaa, mutta väittäisin tämän olevan epätodennäköistä. Kaupunkien CHP-laitokset huolletaan juuri talven piikkejä varten. Vastaavasti 3.2 klo 17:30 (kun sähkön hinta oli noin 650 eur/MWh), oli kaupunkien CHP-tuotanto noin 2340 MW.

Tällä hetkellä kaupunkien CHP-tuotannon maksimitaso mitä kapasiteetista irti saadaan on luokkaa 2500 MW. Enempää ei ole olemassa ja tuo Energiateollisuuden 2760 MW ei pidä paikkansa. Itse lukuhan tuossa ET:n graafissahan on tarkalleen ottaen vuoden 2025 maksimikapasiteetti ja tuon jälkeen on suljettu mm. Salmisaari ja Suomenojan hiiliyksikkö.

2020 on poikkeusvuosi - tuolloin ei yksinkertaisesti ollut tarvetta kaikelle kaupunkien CHP-tuotannolle. Tuo vuosi oli anomalia ja sitä ei kannata ihmetellä sen enempää.
Pointti oli lähinnä se, että graafissa oli käyränä VUOSItuotanto, EI talven kylmimmän päivän huipputuotanto kultakin vuodelta, ja siksi käyrän tuijottaminen kapasiteetin määränä ei ole mielekästä. Toki laitoksia on tällä vuosikymmenellä suljettu ja kapasiteetti on sitä myöten vähentynyt, sitä en kiistä, ja sitähän alareunankin palkit osoittavat parilta viime vuodelta.
 
Suomen sähkön kulutuksen trendikin oli 2010-luvulla enemmän alaspäin, kun näkymissä oli, että Suomen taloudessa teollisuus korvaantuisi palveluilla. Päästökaupallakin toki merkitystä.
Juu ja niihin aikoihin hehkulamput korvautuivat energiansäästölampuilla ja ledeillä. Kodinkoneisiin, kylmälaitteisiin jne tuli aina vain paremmat enegialuokat, analogitekniikka vaihtui digitaaliin, Suora sähkölämmitys alkoi vaihtua lämpöpumppuihin.

Sen jälkeen alkoi tulla suunnitteille näitä superkuluttajia, kuten pornhub/tiktok-datakeskukset, vetylaitokset jne. ja sähkön tarve ampaisi kasvuun. Ensin säästetään ja sitten innostutaan tuhlaamaan senkin edestä.

Ihan elävänä esimerkkinä meidän ok-talossa edellisen asukin viimeisen vuoden kulutus 2010 oli 24000kWh. Meillä menee nyt vähän alle tai suuuruusluokkana 10000kWh/v. Talo on edelleen sama, ei ole lisäeristelty tai muutakaan. Kaksi ilppiä ja säätöjä/optimointeja.
 
Siksi koska ne tekevät halvemman PPA-sopimuksen, mitä pörssin keskihinta on.
Mutta kun tuulivoiman kanssa PPA-soppareissa on myös riski ostajalla.

ChatGPT vastaus:

Eri tilanteet PPA-tyypin mukaan​


⚡ Fyysinen PPA​


  • Tuulipuisto myy todellista tuotantoaan
  • Kun ei tuule:
    • tuulipuisto ei toimita sähköä
    • ostaja hankkii puuttuvan sähkön markkinalta
  • Tuottajaa ei sakoteta, jos tuotanto jää luonnollisista syistä vajaaksi
    (ns. as-produced -malli)

👉 Ostaja kantaa tuotannon vaihteluriskin

Virtuaalinen (taloudellinen) PPA​


  • Tuulipuisto myy sähkön pörssiin normaalisti
  • Ostaja ostaa sähkön omasta myyjästään
  • PPA on vain hintasopimus

Kun ei tuule:


  • tuotanto = 0 → ei hintatasausta siltä ajalta
  • ostaja maksaa markkinahinnan kuten muutenkin

👉 Ei “toimitusongelmaa”, koska PPA ei lupaa fyysistä sähköä
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 982
Viestejä
5 110 642
Jäsenet
81 745
Uusin jäsen
Kai_Sukuvika

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom