Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta

[HTK12]

Tuo case kertoo esimerkin miten eri kaupungit kohtelevat CHP-tuotantoaan. Aivan vastaava tapahtui Helsingissä, jossa Hanasaari ja Salmisaari suljettiin. Helen kertoi myös käyttävänsä omaa osaansa OL3:sta sähkökattilaansa. Ja sillä ei ole väliä mikä syy missäkin kaupungissa on CHP-voimalan alasajolle saan sillä, että kaupunki kerrallaan ajaa niitä alas syystä X tai Y - jokaisessa kaupungissa keksitään oma syynsä alasajolle. Lopputulos on CHP-tuotannon rapautuminen ja tällä hetkellä sitä saadaan kovalla pakkasella linjalle enää vajaat 2500 MW, kun tämä oli vielä vuonna 2021 noin 3100 MW.

Ei Kajaanissa mitään syytä "keksitty" kuten väität, vaan otettiin se järki käteen ja suljetaan se CHP, koska se on täysin ylimitoitettu sen jälkeen kun tehdas suljettiin 2008. Vaikka itse vastustankin CHP alasajoa, niin eihän nyt ole mitään järkeä pitää CHP:tä, jos sille ei ole käyttöä. Kajaani on nyt sellainen tuppukylä, ettei ole mitään järkeä pitää käytössä tuollaista isoa CHP:tä. Hanasaari & Salmisaari suljettiin ideologisista syistä vaikka niitä olisi voinut vielä ajaa jonkun vuoden, 2029 olisi kuitenkin niiden sulkeminen ollut edessä kun kivihiilen poltto pitäisi Suomessa loppua..

Ne ensi viikon ennusteet ovat jotakin vuodenajan keskimääräisiä säämalleja. Pakkanen tiukkaantuu, tuuli tyyntyy ja sateet väistyvät mitä lähemmäs päästään.

Tuolta samalta lähipäivinen pakkaskuopalta on näyttänyt tammikuun alusta asti. Se "ensi viikon lämpeneminen " ei koskaan ole toteutunut. Meteorologin ennuste ollut koko alkuvuoden tuolla tavalla paljon kylmempi kuin säämallin keskiarvoennuste.

Kyllähän se nyt välillä on lauhtunut ihan reilusti. Välillä pakkanen oli -30c, nyt on -10c. Vkl taas kiristyy ja ensi viikolla pitäisi lauhtua. Tuulivoiman tuotannon ennusteet pidemmälle on melkoisia arvauksia. Nyt ennustavat että sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina pitäisi tuottaa reilusti. Aiemmin se oli, että perjantaina pitäisi jo alkaa, joten sen näkee sitten.

 

[JCSH]

Ei Kajaanissa mitään syytä "keksitty" kuten väität, vaan otettiin se järki käteen ja suljetaan se CHP, koska se on täysin ylimitoitettu sen jälkeen kun tehdas suljettiin 2008. Vaikka itse vastustankin CHP alasajoa, niin eihän nyt ole mitään järkeä pitää CHP:tä, jos sille ei ole käyttöä. Kajaani on nyt sellainen tuppukylä, ettei ole mitään järkeä pitää käytössä tuollaista isoa CHP:tä. Hanasaari & Salmisaari suljettiin ideologisista syistä vaikka niitä olisi voinut vielä ajaa jonkun vuoden, 2029 olisi kuitenkin niiden sulkeminen ollut edessä kun kivihiilen poltto pitäisi Suomessa loppua..

Joo jos tuolla on yhteensä 360 MW lämpötehoa (240 MW päälaitos ja 120 MW varakattila), niin tuohan on aika absurdi määrä kaukolämpöä Kajaanin kokoiseen kaupunkiin.

Verrokkina Tampereella Naistenlahti 3:lla on lämpötehoa 160 MW ja se tuottaa 50% kaikesta Tampereen kaukolämmöstä.

 

[Eldmor]

Kajaanin osalta muutenkin kannattaa huomioida se, että alueella on huomattavasti olemassa olevia ja suunnitteilla olevia datakeskuksia. Jos noiden hukkalämpöä hyödynnetään (kuten suunnitteilla on), niin siitä saa kaupungin mukavasti lämmitettyä.

https://kamk.fi/wp-content/uploads/2025/12/Konesalien-hukkalammot-hyodyksi-esittely-joulukuu-25-Valmis.pdf

 

[HTK12]

Kajaanin osalta muutenkin kannattaa huomioida se, että alueella on huomattavasti olemassa olevia ja suunnitteilla olevia datakeskuksia. Jos noiden hukkalämpöä hyödynnetään (kuten suunnitteilla on), niin siitä saa kaupungin mukavasti lämmitettyä.

https://kamk.fi/wp-content/uploads/2025/12/Konesalien-hukkalammot-hyodyksi-esittely-joulukuu-25-Valmis.pdf

Ihan järjetöntä sinne antaa lupia sijoittaa isoja datakeskuksia, kun ei sille hukkalämmölle löydy käyttäjiä siellä (kuten ei sille nykyisellekkään CHP:lle). Nämä datakeskukset pitäisi nyt ainakin sijoittaa sinne missä sille hukkalämmölle on käyttöä. Sieltä toki varmasti saa halvalla tontin..

 

[B12]

Kyllähän se nyt välillä on lauhtunut ihan reilusti. Välillä pakkanen oli -30c, nyt on -10c. Vkl taas kiristyy ja ensi viikolla pitäisi lauhtua. Tuulivoiman tuotannon ennusteet pidemmälle on melkoisia arvauksia. Nyt ennustavat että sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina pitäisi tuottaa reilusti. Aiemmin se oli, että perjantaina pitäisi jo alkaa, joten sen näkee sitten.

Se tuulikyttyrä siirtyy päivä päivältä koko ajan eteenpäin samoin kuin se pakkasmonttu lämpötilakäyrällä. Täsmälleen sama muoto ollut käyrässä tammikuun alusta lähtien. ”Viikonloppuna tuulee ja ensi viikolla lämpenee”. Ne ovat keskiarvoja säämalleista, jotka kumoutuvat sitä mukaa kun päästään siihen 3-5 päivän ikkunaan, jota voi luotettavammin ennustaa. Ensi viikon alussa ihmetellään, joko seuraavalla viikolla tuulisi ja lauhtuisi. Tältä viikolta lumisateet ja tuulet on jo peruttu.

Ennustan että mennään 20-30 sentin hinnoilla helmikuun ihan loppuun asti, eli vähintään pari-kolme viikkoa vielä. Toivottavasti olen väärässä, että ei ole euron päiviä ja -30 tyyniä kelejä enää.

 

[Markkanen]

On kyllä ollut todella vähä tuulista edelleen vrt viime vuoteen. 18.1.2025 - 10.2.2025 tuulivoima keskiarvo: 3131 MWh/h. 18.1.2026 - 10.2.2026 tuulivoiman keskiarvo: 923 MWh/h. 2024 näyttää 3000 MWh/h samalle aikavälille. Kapa on kuitenkin tuosta 2024 vuodesta noussut 6933 MWh/h -> 9357 MWh/h

Paljonkohan selittyy lapojen jäätymisellä?

 

[HTK12]

Se tuulikyttyrä siirtyy päivä päivältä koko ajan eteenpäin samoin kuin se pakkasmonttu lämpötilakäyrällä. Täsmälleen sama muoto ollut käyrässä tammikuun alusta lähtien. ”Viikonloppuna tuulee ja ensi viikolla lämpenee”. Ne ovat keskiarvoja säämalleista, jotka kumoutuvat sitä mukaa kun päästään siihen 3-5 päivän ikkunaan, jota voi luotettavammin ennustaa. Ensi viikon alussa ihmetellään, joko seuraavalla viikolla tuulisi ja lauhtuisi. Tältä viikolta lumisateet ja tuulet on jo peruttu.

Ennustan että mennään 20-30 sentin hinnoilla helmikuun ihan loppuun asti, eli vähintään pari-kolme viikkoa vielä. Toivottavasti olen väärässä, että ei ole euron päiviä ja -30 tyyniä kelejä enää.

Tuulivoiman isompi tuotanto on tosiaan tuolta Forecan sähkönhintapuntarista katoillut kun lähemmäksi on päästy tämän vuoden aikana. Pakkasmonttua en kyllä itse ole huomannut, riippuu varmaan vähän minkä alueen sääennusteita katsoo. Välillä on ollut vähemmän ja välillä enemmän pakkasta, kuten nyt yleensäkkin talvella. Toki keskimääräistä kylmempää on ollut.

Toivottavasti nyt pikkuhiljaa alkaa tulemaan. Jo tilastollisestikin aika epätodennäköistä, että tämä tuuleton ja normaali kylmemmät kelit vielä pitkään jatkuisi.

On kyllä ollut todella vähä tuulista edelleen vrt viime vuoteen. 18.1.2025 - 10.2.2025 tuulivoima keskiarvo: 3131 MWh/h. 18.1.2026 - 10.2.2026 tuulivoiman keskiarvo: 923 MWh/h. 2024 näyttää 3000 MWh/h samalle aikavälille. Kapa on kuitenkin tuosta 2024 vuodesta noussut 6933 MWh/h -> 9357 MWh/h

Paljonkohan selittyy lapojen jäätymisellä?

Lapojen jäätyminen selittää osan, mutta suurin tekijä on vähätuulisuus ihan näin mutulla heitettynä. TIlastollisesti tuulivoima tuottaa näin talvella, mutta se ei ole nyt toteutunut tässä tämän alkuvuoden aikana.

 

[kapiteeli]

Tuo case kertoo esimerkin miten eri kaupungit kohtelevat CHP-tuotantoaan. Aivan vastaava tapahtui Helsingissä, jossa Hanasaari ja Salmisaari suljettiin. Helen kertoi myös käyttävänsä omaa osaansa OL3:sta sähkökattilaansa. Ja sillä ei ole väliä mikä syy missäkin kaupungissa on CHP-voimalan alasajolle saan sillä, että kaupunki kerrallaan ajaa niitä alas syystä X tai Y - jokaisessa kaupungissa keksitään oma syynsä alasajolle. Lopputulos on CHP-tuotannon rapautuminen ja tällä hetkellä sitä saadaan kovalla pakkasella linjalle enää vajaat 2500 MW, kun tämä oli vielä vuonna 2021 noin 3100 MW.

Et voi ottaa Kajaania tai Helsinkiä esimerkiksi siitä, mitä valtakunnassa tulee tapahtumaan. Kajaanissa vaihtoehtoina olivat absurdin suuren voimalaitoksen kallis remontti, uuden voimalaitoksen rakentaminen tai hukkalämmön vastaanotto + pari pientä laitosta tilalle. Helsingissä taas oli poliittinen tahto sulkea hiilivoimaa. Nuo esimerkit eivät kerro yhtään mitään siitä, mitä kaupungit keskimäärin tekevät.

Seuraavaksi ehkä kerrot meille Kuopion suunnitelmista korvata polttolaitokset vain lämpöä tuottavilla pienoisydinvoimaloilla - realismi pyöreä 0 ja polttamalla jatketaan sielläkin.

Björn Wahlroos ennustaa ison modernin sellutehtaan menevän kylmäksi lähivuosina. Samalla menee kylmäksi tehtaan soodakattila ja sitä mukaa iso 24/7 sähkögeneraattori.

Björn Wahlroos ennusti ison tehtaan tuhoa – Nyt tuli vastaus

Björn Wahlroos arvioi taannoin, että Suomessa voi mennä yksi iso sellutehdas kiinni.

www.iltalehti.fi

Soodakattila on toki CHP-laitos, mutta se ajaa täysiä lämmöntarpeesta riippumatta. Siksi siihen ei vaikuta niin olennaisesti, mitä sähkömarkkinoilla tapahtuu. Sellupuolen ahdingon selittää se, että metsäteollisuudella on tapana aina innostua liikaa investoinneissa ja ajautua ylikapasiteetin puolelle. Soodakattila on prosessin pullonkaula ja niin kallis laitos, että selluyhtiöt etsivät jatkuvasti tapoja tehdä sellua ilman soodakattilaa. Toistaiseksi siihen ei ole pystytty.

Jos Metsä ja UPM joku päivä päättävät lakkauttaa tehtaan, siinä menee se CHP ja kaupunki vissiin lämmitetään sähkökattilalla sen jälkeen. Nuo voimalat ovat jauhaneet vissiin sata vuotta tehtaalle ja kaupunkiin sähköä ja kaukolämpöä. Toki uusittukin välillä.

Mihin perustat väitteen, että korvaava lämpö tehtäisiin vain sähkökattiloilla? Ei markkina ole sellainen, että CHP:ta kannattaa vain purkaa ja joustamatonta talviajan kulutusta rakentaa lisää hamaan tappiin asti. Jossain vaiheessa se tasapaino kääntyy niin että CHP:ta kannattaa rakentaa lisää. Viime vuonna sähkön hinta oli 4 snt/kWh, mutta ei ole mitään takeita, että se pysyy tuossa jatkossa. Muistetaan, että energiayhtiön kvartaali on 25 vuotta joten pari sikahalpaa vuotta ovat yhdentekeviä.

 

[mattix]

Se tuulikyttyrä siirtyy päivä päivältä koko ajan eteenpäin samoin kuin se pakkasmonttu lämpötilakäyrällä. Täsmälleen sama muoto ollut käyrässä tammikuun alusta lähtien.

Olen samaa mieltä, mitä välillä on jäänyt tuulikyttyrä kokonaan pois. Hämmentävän huonosti 5-9 pv ennusteet osuneet.

Ennustan että mennään 20-30 sentin hinnoilla helmikuun ihan loppuun asti, eli vähintään pari-kolme viikkoa vielä. Toivottavasti olen väärässä, että ei ole euron päiviä ja -30 tyyniä kelejä enää.

Valoisuuden lisääntyminen luulisi vääjämättä alentavan hintoja, kun vielä Keski-Euroopan aurinkotuotannon painanee Baltian hintatasoa alaspäin. Vai onko näin, kuka tietäjä tietäisi?

On kyllä ollut todella vähä tuulista edelleen vrt viime vuoteen. 18.1.2025 - 10.2.2025 tuulivoima keskiarvo: 3131 MWh/h. 18.1.2026 - 10.2.2026 tuulivoiman keskiarvo: 923 MWh/h. 2024 näyttää 3000 MWh/h samalle aikavälille. Kapa on kuitenkin tuosta 2024 vuodesta noussut 6933 MWh/h -> 9357 MWh/h

~2000 MW eli likimäärin Estlinkkien ja Fennoskanien verran eroa. Olisi ollut merkityksellinen siihen, että Suomi olisi irtonnut Etelä-Ruotsin ja Baltian hintatasosta. Mitähän tuolla lisällä hinnat olisivat olleet, 5-15c?

 

[JCSH]

Ihan järjetöntä sinne antaa lupia sijoittaa isoja datakeskuksia, kun ei sille hukkalämmölle löydy käyttäjiä siellä (kuten ei sille nykyisellekkään CHP:lle). Nämä datakeskukset pitäisi nyt ainakin sijoittaa sinne missä sille hukkalämmölle on käyttöä. Sieltä toki varmasti saa halvalla tontin..

Taitaa kuitenkin sähkön siirtoverkon kannalta olla parempi, että ne rakennetaan tuonne. Sen lisäksi datakeskuksen jäähdyttäminen käy helpoksi tuolla pohjoisemmassa.

 

[HTK12]

Taitaa kuitenkin sähkön siirtoverkon kannalta olla parempi, että ne rakennetaan tuonne. Sen lisäksi datakeskuksen jäähdyttäminen käy helpoksi tuolla pohjoisemmassa.

Toisaalta eikö olisi järkevää, että ne rakennettaisiin sinne missä sitä hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää? Jäähdyttäminen käy helposti myös rannikkokaupungeissa kun mereen voi sitä lämpöä dumpata meilkeimpä rajattomasti sitten kesällä kun hukkalämmölle ei ole niin paljon käyttöä (esim. nyt vaikka Googlen Haminan datakeskus). Isoissa kaupungeissa sitä hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää talvella gigawatteja kovilla pakkasilla tuolla ehkä muutoma sata megawattia. Runkoverkkoa on pakko vahvistaa rakensi ne minne vaan.

 

[Griffin]

Saataisiinkohan kesän hukkälämpöä hyödynnettyä? jos tehtäsiin vaikka iso lämpökaivokenttä? kait siitä sitten saisi talvella jonkinaikaa parammalla hyötysuhteella maalämpöä?

Ilmaan sen energian työtäminen on jokatapauksessa täysin älyvapaata toimintaa..
----------------------------
Mitä yleisesti tulee tapahtumaan, niin on täysin selvää että jos politiikka ei muutu radikaalisti niin:

- KESKIMÄÄRIN Sähkön hinta talvella tulee kallistumaan (Kesällä voidaan tuottaa auringolla riittävästi ja suhtkoht maltillisilla akustoilla ym yöt). Ongelma meillä on lähinnä 1/4 vuodesta, kun on liian pimeää (aurinkovoiman tuotto on onnetonta) ja kylmää (Tarvitaan paljon sähköä lämmitykseen) Ja melkoisen tyyni, viikkokausien ajaksi on ihan normaali mahdollisuus. Ei tarvitse olla, kuin pikkaisen huono tuuri, niin se on siinä (esim viikon tai enemmän).

- Sähkön hinta tulee heilumaan varsinkin talvella entistä rajummin.

- Näillänäkymin tilanne tulee pahenemaan vuosikausia.

- Lisäksi jerjestelmässämme on suuri riski, mm OL3 jos vikaantuu kalliiseen aikaa (vaikka muutamaksi viikoksi), niin sitten voi olle todella rajut hinnat, hyvinkin helposti.

->
Kannattaa katsoa oma kulutus entistä tarkemmin ja jos se keskittyy talvelle, niin ihan ehdottomasti kiinteä sopimus (Jos saa esim johonkin 8 sentin hintaan) on entistä useammilla ehdottoman kannattava.

 

[HTK12]

Saataisiinkohan kesän hukkälämpöä hyödynnettyä? jos tehtäsiin vaikka iso lämpökaivokenttä? kait siitä sitten saisi talvella jonkinaikaa parammalla hyötysuhteella maalämpöä?

Vantaan Varannon sanovat olevan kausivarasto ja sen lämmittämiseen hyödynnettäisiin hukkalämpöjä ja aurinkovoimaa. Jos ja kun nykyisellä linjalla jatketaan, niin itse näen isot lämpövarastot välttämättöminä. Tuokin on vain 90GWh, joten aika pieni on vielä kausivarastoksi. Toisaalta vaikuttaa aika halvalta tavalta varastoida lämpöä, joten voisi kuvitella noiden yleistyvän vauhdilla.

----------------------------
Mitä yleisesti tulee tapahtumaan, niin on täysin selvää että jos politiikka ei muutu radikaalisti niin:

- KESKIMÄÄRIN Sähkön hinta talvella tulee kallistumaan (Kesällä voidaan tuottaa auringolla riittävästi ja suhtkoht maltillisilla akustoilla ym yöt). Ongelma meillä on lähinnä 1/4 vuodesta, kun on liian pimeää (aurinkovoiman tuotto on onnetonta) ja kylmää (Tarvitaan paljon sähköä lämmitykseen) Ja melkoisen tyyni, viikkokausien ajaksi on ihan normaali mahdollisuus. Ei tarvitse olla, kuin pikkaisen huono tuuri, niin se on siinä (esim viikon tai enemmän).

- Sähkön hinta tulee heilumaan varsinkin talvella entistä rajummin.

- Näillänäkymin tilanne tulee pahenemaan vuosikausia.

- Lisäksi jerjestelmässämme on suuri riski, mm OL3 jos vikaantuu kalliiseen aikaa (vaikka muutamaksi viikoksi), niin sitten voi olle todella rajut hinnat, hyvinkin helposti.

->
Kannattaa katsoa oma kulutus entistä tarkemmin ja jos se keskittyy talvelle, niin ihan ehdottomasti kiinteä sopimus (Jos saa esim johonkin 8 sentin hintaan) on entistä useammilla ehdottoman kannattava.

Ehkä talven keskihinta nousee tai sitten ei. Riippuu paljonko tulee tuulivoimaa lisää ja miten tuo energian varastointi lähtee lähivuosina kehittymään. Hinnanvaihtelu tulee kyllä lisääntymään, jos ei jotain kapasiteettimarkkinaa tehdä. Enemmän sähköä kuluttavien luultavasti kannattanee talveksi ottaa kulutusvaikutus/hintakiinnitys. Sellainen kun nappaa kiinni jollain 6snt talveksi ja vähän optimoi on sähkö alle tuon. Kotiakku on voi olla melkoisen hyvä ratkaisu, niin saa varmaan kulutuksesta siirrettyä yölle sen ~80% -> kulutusvaikutus on reilusti miinuksella. Useampi on kulutusvaikutussopparilla saanut sähkön hinnan tässä alkuvuodessa aika lailla nollaan, kun kulutusvaikutus on niin paljon miinuksella (juttua löytyy tuolta sopparikeskustelusta).

 

[B12]

Mihin perustat väitteen, että korvaava lämpö tehtäisiin vain sähkökattiloilla? Ei markkina ole sellainen, että CHP:ta kannattaa vain purkaa ja joustamatonta talviajan kulutusta rakentaa lisää hamaan tappiin asti. Jossain vaiheessa se tasapaino kääntyy niin että CHP:ta kannattaa rakentaa lisää. Viime vuonna sähkön hinta oli 4 snt/kWh, mutta ei ole mitään takeita, että se pysyy tuossa jatkossa. Muistetaan, että energiayhtiön kvartaali on 25 vuotta joten pari sikahalpaa vuotta ovat yhdentekeviä.

Puhuin

1. Wahlroosin ennustuksesta sellutehtaan sulkemisesta. Jos sellutehdas suljetaan, sulkeutuu soodakattilakin ja tehtaan CHP-voimala loppuu. Kuten Kajaanissakin
2. Puhuin paikallisesta mekaanisesta metsäteollisuudesta täällä meidän kylillä. CHP-voimalat polttavat tehtaiden jätepuuta ja tekevät prosessihöyryä, sähköä ja kaukolämpöä. Jos tehdas suljetaan, ei ole enää tehtaan sivuvirtoja ja polttoainetta voimalalle, eikä tarvetta prosessihöyrylle.

Se että millä se kaukolämpö sitten tehdään, niin kai sitten sähkökattilalla ja hakelämpökeskuksilla (kunnes hakkeen polttaminen kielletään ja sähkö tehdään tuulivoimalla jos tuulee), kun tehdasta ei enää ole, eikä tehtaalla enää voimalaa? Ei se tehtaan voimalaitos liity millään tavalla mihinkään energiamarkkinaan tai -politiikkaan. Jos tehdas ei kannata, se suljetaan ja sivussa sulkeutuu tehtaan chp-voimalakin.

Voihan sinne tehtaan tiloihin tehdä sitten vaikka datakeskuksen, kun isot piuhat jo valmiina ja voimalaitokseen laittaa lämpöpumput nostamaan datakeskuksen jäähdytysveden lämpötilaa talteenottoa varten ja sen jälkeen sähkökattilan nostamaan edelleen veden lämpötilaa kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Kuten Kajaanissa.

 

[MOS6510]

Vantaan Varannon sanovat olevan kausivarasto ja sen lämmittämiseen hyödynnettäisiin hukkalämpöjä ja aurinkovoimaa. Jos ja kun nykyisellä linjalla jatketaan, niin itse näen isot lämpövarastot välttämättöminä. Tuokin on vain 90GWh, joten aika pieni on vielä kausivarastoksi. Toisaalta vaikuttaa aika halvalta tavalta varastoida lämpöä, joten voisi kuvitella noiden yleistyvän vauhdilla.

Ei se Vantaan Varanto mikään kausivarasto ole. Sen käyttäminen sellaisena olisi typerää, sillä valtavalla investoinnilla saisi aikaan vain yhden syklin vuodessa. Varastoa lataillaan, kun sähköä saa ilmaiseksi ja puretaan kun ei saa. Syklejä pyritään saamaan mahdollisimman monta vuoden aikana. Varannon kapasiteetti vastaa noin viittä (5) prosenttia Vantaan kaukolämmön vuosikulutuksesta.

 

[HTK12]

Ei se Vantaan Varanto mikään kausivarasto ole. Sen käyttäminen sellaisena olisi typerää, sillä valtavalla investoinnilla saisi aikaan vain yhden syklin vuodessa. Varastoa lataillaan, kun sähköä saa ilmaiseksi ja puretaan kun ei saa. Syklejä pyritään saamaan mahdollisimman monta vuoden aikana. Varannon kapasiteetti vastaa noin viittä (5) prosenttia Vantaan kaukolämmön vuosikulutuksesta.

No kuitenkin puhuvat kausivarastosta omissa materiaaleissaan. varmasti latailevat sitä aina kun on halpaa, mutta kenties tarkoittivat sitä, että kesällä se ladataan täyteen. Eli Vantaan kaukolämmön vuosikulutus on pyöreästi ~2GWh? Onko tuosta tilastoja miten tuo jakautuu lämmityskauden ja muun ajan välillä?

 

[MOS6510]

No kuitenkin puhuvat kausivarastosta omissa materiaaleissaan. varmasti latailevat sitä aina kun on halpaa, mutta kenties tarkoittivat sitä, että kesällä se ladataan täyteen. Eli Vantaan kaukolämmön vuosikulutus on pyöreästi ~2GWh? Onko tuosta tilastoja miten tuo jakautuu lämmityskauden ja muun ajan välillä?

Jos Varannolla olisi yksi sykli vuodessa, olisi vuoden aikana varastoidun lämmön kokonaisarvo esim. 50 eur/MWh-hinnalla 4,5 Meur olettaen, että ostoenergian hinta on nolla ja kauden aikana ei ole lainkaan häviöitä. Jokainen ymmärtää, että tällaisessa investoinnissa (n. 300 Meur) ei ole tuollaisella varaston arvolla mitään järkeä. Varannon investointi edellyttää kymmeniä syklejä vuodessa.

Vantaan kaukolämmön vuosikulutus on noin 2 TWh. Kesäkuussa kulutus on luokkaa 35000 MWh, kun se on tammikuussa lähes kymmenkertainen.

 

[HTK12]

Jos Varannolla olisi yksi sykli vuodessa, olisi vuoden aikana varastoidun lämmön kokonaisarvo esim. 50 eur/MWh-hinnalla 4,5 Meur olettaen, että ostoenergian hinta on nolla ja kauden aikana ei ole lainkaan häviöitä. Jokainen ymmärtää, että tällaisessa investoinnissa (n. 300 Meur) ei ole tuollaisella varaston arvolla mitään järkeä. Varannon investointi edellyttää kymmeniä syklejä vuodessa.

Kuten sanoin näin itse sitä sanovat "Varanto on Vantaalle rakentuva energiavarasto, joka valmistuessaan on kooltaan ja kapasiteetiltaan maailman suurin lämmön kausivarasto.". Aiemmassa viestissä kirjoitin, että varmasti lämmittävät sitä kun sähkö on halpaa. Tuon lämmitys & purkuaika on 2vko, joten ei sillä ihan mahdottoman paljon täysiä syklejä vuoteen saa. Jos ajaisi jatkuvasti tyhjästä täyteen, niin se olisi ~13 täyttä sykliä (purku & lataus) vuodessa, tosin kesällä tuskin tulee täysiä syklejä, joten syklien määrä jää paljon pienemmäksi. Kyllähän 300miljoonaa verrattuna muihin vaihtoehtoinen on todella halpa, tuon käyttöikä lienee kuitenkin jossain 100v tienoilla kunhan vaan huollot & korjaukset tehdään. Ylläpito lienee hyvin edullista kun mitään kovin monimutkaista tekniikkaa ei ole.

Vantaan kaukolämmön vuosikulutus on noin 2 TWh. Kesäkuussa kulutus on luokkaa 35000 MWh, kun se on tammikuussa lähes kymmenkertainen.

Tuolla kesäkuun kulutuksella se sitten riittäisi teoriassa yksistään koko Vantaan alueen kaukolämmön kulutukseen. Eli lämmityskauden ulkopuolella voi sammutella ne kaukolämmön polttolaitokset ja ottaa lämmön lämpövarastoista & uusiutuvista ison osan vuodesta. Jos ja kun suunta on nykyinen, niin tälläisiä isoja lämpövarastoja tullaan tarvitsemaan paljon lisää ettei sähkövastuksia tarvitse hehkuttaa sähkön olessa kallista. Koko maata ajatellen varastojen kapasiteetti pitäisi laskea TWh, että päästäisiin heikkotuulisten jaksojen yli talvella.

 

[kapiteeli]

Se että millä se kaukolämpö sitten tehdään, niin kai sitten sähkökattilalla ja hakelämpökeskuksilla (kunnes hakkeen polttaminen kielletään ja sähkö tehdään tuulivoimalla jos tuulee),

Ei sähkön- ja lämmöntuotannon tapoja päätä SLL, vaan raha. Imatrat, Joutsenot ja Jämsät voivat vaikka rakentaa uuden hake-CHP:n, jos tehdas suljetaan, edellyttäen että sähkö on tarpeeksi kallista. Nyt se ei ole, mutta sähkökattilat ja datakeskukset voivat kääntää tilanteen päälaelleen.

1. Wahlroosin ennustuksesta sellutehtaan sulkemisesta. Jos sellutehdas suljetaan, sulkeutuu soodakattilakin ja tehtaan CHP-voimala loppuu. Kuten Kajaanissakin

Kajaanissa oli paperitehdas, ei sellutehdasta. Kajaanin CHP ei ollut soodakattila ja siksi sitä pystyttiinkin käyttämään näihin päiviin asti. Paperitehdas meni kiinni jo 2008.

Ei se tehtaan voimalaitos liity millään tavalla mihinkään energiamarkkinaan tai -politiikkaan.

Totta kai liittyy. Jokainen suljettu voimalaitos vähentää sähkön tarjontaa -> parantaa jäljelläolevan CHP:n kilpailukykyä ja heikentää sähkökattiloiden kilpailukykyä.

 

[kapiteeli]

Päivitys: (putsattu samalla Pyhäsalmen pumppuvoimala ja muita kaatuneita projekteja pois)
1. Akkuvarasto, Kiina, 2025. Hinta 59 €/kWh.
2. Akkuvarasto, natrium-kemia, USA, 2027-2030. Hinta 90 €/kWh.
3. Akkuvarasto, maailman keskiarvo, 2024. Hinta 150 €/kWh.
4. Pumppuvoimala, Kemijoki, best case scenario, 2023. Hinta 156 €/kWh
5. Pumppuvoimala, Kemijoki, worst case scenario, 2023. Hinta 208 €/kWh.
6. Akkuvarasto, Merus Power, Kuortti, 2025. Hinta 258 €/kWh.
7. Akkuvarasto, Oulun Energia, 2025. Hinta 275 €/kWh.
8. Akkuvarasto, Melbourne, AU, 2023. Hinta 283 €/kWh.
9. Akkuvarasto, Neoen, LPR, 2023. Hinta 354 €/kWh.

30 MW/80 MWh grid-forming akku Rovaniemelle - 13 miljoonaa euroa, 163 €/kWh. Tämä lista alkaa menettää merkityksensä, koska akkuja tulee nyt joka niemennotkoon eikä markkina enää epäile niiden kustannuskilpailukykyä. Akkuja on nyt verkossa reilu 500 MW ja kytkentälupaa on tiedustellut 50 GW. Päivitetään listaa jatkossa, mikäli päästään Suomessa alle 100 €/kWh. Akut ovat tulleet markkinoille jopa nopeammin kuin joitakin vuosia sitten spekuloin - niiden suurin haaste tulee jatkossa olemaan keskinäinen kannibalisaatio.

 

[Ogeli]

Onko tämä ollut täälä. EK yrittää pysyä perässä vihreiden investointien suhteen:

Vihreiden investointien dataikkuna - Elinkeinoelämän keskusliitto

Suomeen suunnitellaan ja toteutetaan jatkuvasti vihreän siirtymän investointeja. EK ylläpitää seurantaa näistä investoinneista.

ek.fi

 

[Cluuduli]

Ranskalainen NW Groupe rakentaa Suomeen akkuvarastoja:

Sähkön hintojen iso vaihtelu teki Suomesta kuuman akkumarkkinan. Ranskalainen NW Groupe pystyttää tämän vuoden loppuun mennessä 500 megawattia akkutehoa. Se on valtava määrä.

Energia | Ranskalaisyhtiö rakensi vaivihkaa Suomeen yli 200 jättiakkua

Sähkön hintojen iso vaihtelu teki Suomesta kuuman akkumarkkinan. Ranskalainen NW Groupe pystyttää tämän vuoden loppuun mennessä 500 megawattia akkutehoa. Se on valtava määrä.

www.hs.fi

 

[Ogeli]

Edelliseen vois isätä: (Hesarin maksullinen artikkeli)

Mäntsälän merikontin kokoisen akuston kapasiteetti on kolme megawattituntia eli se pystyy syöttämään sähköä verkkoon 1,25 megawatin tehollaan lähes 2,5 tunnin ajan.

Yhtiön kaikki akut ovat samanlaisia, eli vuoden loppuun mennessä ne pystyisivät paikkaamaan sähkön tarvetta 500 megawatin teholla yli kahden tunnin ajan. Tai 100 megawatin teholla noin 12 tunnin ajan.

Eli tämän hetken tuskaan eivät auta.

Käytännössä akkuja käytetään kuitenkin monin eri tavoin. Ensimmäiset Suomeen rakennetut akustot osallistuivat tyypillisesti sähkön reservimarkkinoille