Liikenteessä on paljon erilaisia käsityksiä pitkistä valoista. Muistan omasta autokoulusta 90-luvun alusta, että pitkät pidetään päällä kunnes molempien autojen pitkät valaisevat autojen välissä olevan tien. Eihän tämä toimi käytännössä, enkä tiedä mitä nykyään opetetaan. Ensinnäkään ei sitä valokeilan reunaa erota täsmällisellä tarkkuudella, valotehot autojen välillä ovat erilaisia ja vastaantulija harvemmin toimii tarkasti samoin. Sitten on näitä herkkyyseroja. Siinä kun jotkut odottavat, että tie on kunnolla valaistu autojen välissä, niin toiset aloittavat hermostuneen pitkien rämpytyksen kilometrin päästä. Joitain pitkät häiritsee, joitain häikäisee ja joitain sokaisee. Tähän vaikuttavat erot mitä minkäkin kuskin pään sisällä liikkuu ja sen päälle erot valojen tehoissa, sävyissä, suuntauksessa ja tien profiilissa. Jos kohtaaminen tapahtuu montussa jota ennen molempien valot osoittavat alamäkeen, niin homma on helppoa. Monesti toisen valot sojottavat tien profiilin vuoksi vähän ylemmäs kuin toisen, joten pelisilmää vaaditaan.
Nyt mulla on matriisivalot, mutta toimin ennen pääsääntöisesti juurikin niin, että kytken pitkät pois vasta kun vastapuoli sen tekee. Minua harvemmin pitkät sokaisee enemmän mitä ne auttavat näkyvyydessä. Otan ne kyllä pois viimeistään jossain kohtaa, eli en posota pitkät päällä itse kohtaamiseen saakka. Joskus siis olen itse se joka ottaa pitkät pois ensin, mutta harvemmin.
Ikävämpää on myös aikanaan autokoulussa opetettu, että pitkät laitetaan takaisin päälle juuri _ennen_ kohtaamista sillä logiikalla, että valot osoittavat jo kohdatessa ohi vastaantulijasta. Joillekin tämä juuri ennen kuitenkin tarkoittaa, että pitkät läväytetään suoraan silmiin liian aikaisin. Tämä on inhottavaa, koska jos sieltä vastaantulijan takaa pomppaa se hirvi tielle ja sinne yrittää katseella sihdata, niin eipä tarvitse kun sokaistuu juuri kriittisellä hetkellä. Ja ei, en tuijota vastaantulijan valoja, vaan yritän pitää katsetta vähän sivussa, mutta kuitenkin tiessä. Se ei vaan riitä, kun pahimmillaan lisurit lävähtävät hyttiin 15 metrin päässä. Kohtaavat autot lähenevät satasen alueella suomalaisittain kympin yli rajoituksen ajaessa aika lailla 220km/h. 10 metrin ero == 0,15 sekuntia. Tuo on aika pieni rako ja siksi ihan ymmärrettävää, että tuo "juuri ennen" on niin helvetin suhteellista, että pitkiä lävähtää alvariinsa silmiin.
Onneksi nuo matriisit yleistyvät vääjäämättä ja näistä tulee pian vanhojen ukkojen sotatarinoita.
Nyt mulla on matriisivalot, mutta toimin ennen pääsääntöisesti juurikin niin, että kytken pitkät pois vasta kun vastapuoli sen tekee. Minua harvemmin pitkät sokaisee enemmän mitä ne auttavat näkyvyydessä. Otan ne kyllä pois viimeistään jossain kohtaa, eli en posota pitkät päällä itse kohtaamiseen saakka. Joskus siis olen itse se joka ottaa pitkät pois ensin, mutta harvemmin.
Ikävämpää on myös aikanaan autokoulussa opetettu, että pitkät laitetaan takaisin päälle juuri _ennen_ kohtaamista sillä logiikalla, että valot osoittavat jo kohdatessa ohi vastaantulijasta. Joillekin tämä juuri ennen kuitenkin tarkoittaa, että pitkät läväytetään suoraan silmiin liian aikaisin. Tämä on inhottavaa, koska jos sieltä vastaantulijan takaa pomppaa se hirvi tielle ja sinne yrittää katseella sihdata, niin eipä tarvitse kun sokaistuu juuri kriittisellä hetkellä. Ja ei, en tuijota vastaantulijan valoja, vaan yritän pitää katsetta vähän sivussa, mutta kuitenkin tiessä. Se ei vaan riitä, kun pahimmillaan lisurit lävähtävät hyttiin 15 metrin päässä. Kohtaavat autot lähenevät satasen alueella suomalaisittain kympin yli rajoituksen ajaessa aika lailla 220km/h. 10 metrin ero == 0,15 sekuntia. Tuo on aika pieni rako ja siksi ihan ymmärrettävää, että tuo "juuri ennen" on niin helvetin suhteellista, että pitkiä lävähtää alvariinsa silmiin.
Onneksi nuo matriisit yleistyvät vääjäämättä ja näistä tulee pian vanhojen ukkojen sotatarinoita.
