Luitkohan edellisiä viestejä ollenkaan. Maata ei tarvitse siirtää pois talon verran eikä mennä metriä alemmas, olettaen että vanhan talon kellari on semisti järkevällä pohjalla ja tilalle tehdään vastaavan kokoinen torppa. Salaojat ei tarvitse pumppua kun viemäri on alempana kuin kellari.
Valmistalopaketit
- Keskustelun aloittaja Provost Kihofakirius
- Aloitettu
Ei kuitenkaan sinne vanhan kellarin sisälle ollut tarkoitusta alkaa uutta muuraamaan
Piti ne salaojat saada sinne+työskentelyaluetta pitää olla sivusuunnassa ja kaivannon reunat pitää luiskata aika reilusti, jos ei sitten tue montun reunoja, mikä taasen tulee varmasti vielä kalliimmaksi. Jos sokkeli nurkasta nurkkaan 12x10m =120m2, niin 2m keskiarvolla luiskattuna suoraan siihen ympärille tekee jo 16x14m=224m2, eli ollaan jo siinä ala x 2 määrässä.Joskus 50+ vuotta sitten on tavattu perustaa suoraan saven päälle. Ei varmasti kannata / onnistu nykypäivänä. Murskeen päälle vielä eristeet ja uusi laatta. Anturakin pitäisi johonkin saada. Ei siitä millään kaivamatta seviä
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 325
Miksi ei riittäisi?
Oulun seudulla pari rakennusliikettä myy okt-taloja (samassa kokoluokassa)täysin valmiina ns. koko pakettina sisältäen kaiken. Hinnat pyörii 250k-300k€
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 5 488
Varmasti tänäkin päivänä rakentaa tasamaatontille perus omakotitalon (vaikkapa 130m2) 100k€ kunhan lähtökohdat on suotuisat eli vaikkapa:
- Itse on pätevä sähkäri ja putkimies
- Veljet on timpureita
- Isä on kaivinkoneurakoitsija
- Appiukko on rautakaupan omistaja
- Anoppi omistaa soramurskaamon
Ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen (veloituksetta) saadakseen nuorelle parille edullisen perustan auvoiseen yhteiseen elämään.
Noilla edellytyksillä ei kulu edes sitä satkua, mutta hyvin harvalla on moiset lähtökohdat.
Kyllä omassakin lähipiirissä on isolla oman työn osuudella ja sopivilla suhteilla on alitettu merkittävästi talopaketti-vaihtoehdon kustannukset, mutta lähtökohtaisesti jos oma osaaminen jää lautapoikana ja rakennussiivoojana toimimiseen niin tontti pl tuollainen 2000-2500€/m2 lienee suht turvallinen budjettiarvio.
- Itse on pätevä sähkäri ja putkimies
- Veljet on timpureita
- Isä on kaivinkoneurakoitsija
- Appiukko on rautakaupan omistaja
- Anoppi omistaa soramurskaamon
Ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen (veloituksetta) saadakseen nuorelle parille edullisen perustan auvoiseen yhteiseen elämään.
Noilla edellytyksillä ei kulu edes sitä satkua, mutta hyvin harvalla on moiset lähtökohdat.
Kyllä omassakin lähipiirissä on isolla oman työn osuudella ja sopivilla suhteilla on alitettu merkittävästi talopaketti-vaihtoehdon kustannukset, mutta lähtökohtaisesti jos oma osaaminen jää lautapoikana ja rakennussiivoojana toimimiseen niin tontti pl tuollainen 2000-2500€/m2 lienee suht turvallinen budjettiarvio.
Summailin tässä oman viimeisimmän rakennusprojektin hintoja referenssiksi. Tämä on vain autotalli, mutta hinnat ovat viimeisen puolen vuoden ajalta ja aika paljon nuo rakenteet ovat ihan normi okt:hen yhteneviä. Ennemminkin tässä on kalliimpia ratkaisuja, mm. pelkästään XPS:ää käytetty lattiassa ja routaersteinä, lattiassa tuplaverkot, 150mm laatta. Vesikiertoinen lattialämmitys on (mlp talosta kanaalilla). Alana n. 50m2 + 50m2 ja käyttöullakko. Sisäkorkeus 310 cm.
Taloon ei välttämättä mitään palkkiratkaisuja tarvita. Sisälle toki materiaaleihin ja kalusteisiin uppoaa kymppitonni jos toinen, mutta noita on aika mahdoton verrata muutenkaan. Taivas vain rajana.
Tilanne jostain reilun kuukauden takaa:
Gyprocit olivat vain 50m2 kattoon. Kaikkea pientä tuosta vielä puuttuu mm. koneitten polttoaineet, mutta kyllä jo 50 000e aika pitkälle pääsee, jos ei työvoimaan ja koneisiin tarvitse investoida.
Taloon ei välttämättä mitään palkkiratkaisuja tarvita. Sisälle toki materiaaleihin ja kalusteisiin uppoaa kymppitonni jos toinen, mutta noita on aika mahdoton verrata muutenkaan. Taivas vain rajana.
Tilanne jostain reilun kuukauden takaa:
Gyprocit olivat vain 50m2 kattoon. Kaikkea pientä tuosta vielä puuttuu mm. koneitten polttoaineet, mutta kyllä jo 50 000e aika pitkälle pääsee, jos ei työvoimaan ja koneisiin tarvitse investoida.
Viimeksi muokattu:
Oman työn osuushan riippuu aivan täysin omasta osaamisesta. Jos olet ammattilainen ja tiedät mitä teetä, säästät paljon. Jos olet nähnyt rakennustyömaan aidan takaa tai netistä, et todennäköisesti säästä mitään.
Itselläni oman työn osuus oli aika tapissa. Ulkopuolisella teetin oikeastaan vain osan kaivinkonetöistä, sähköjen kytkennät, johtojen ja rasioiden asentamisessa olin apukätenä sekä maalämmön ja lattialämmityksen otin asennettuna, muut putkityöt tein itse.
225m2 + 66m2 betoniharkkotalo ja talli myös harkoista. Toki omat työkalut löytyy.
Ei tontilla olevaa vanhaa taloa voi lähteä kaatamaan noin vain. Vanhan talon purkamiseen tarvitaan viranomaisten purkulupa. Purkutyölle pitää nimetä purkutyön johtaja, joka vastaa purkujätteen kierrätyksen ja lajittelun järjestämisestä. Purkujäte on toimitettava jätteenlajitteluasemalle. Selvitys jätetoimituksista on liitettävä purkamisluvan tarkastusasiakirjoihin, jota vastaava työnjohtaja täyttää.
Uudisrakennuksen kohdalla menee yhdellä lupahakemuksella. Asbestiselvitykset, mahdollisen öljysäiliön hävitys ja pilaantuneen maaperän tutkimukset ja puhdistukset ovat kustannusten kannalta riskitekijöitä.
Kun hankkii vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tietää mitä rakennusluvassa tarvitaan. Uudisrakennuksessa suunnitteluun, lupakuviin, viranomaismaksuihin yms. kuluu rahaa rutkasti. Maarakennus, pohjatyöt, viemäröinti ja katuliittymät eivät ole ilmaisia. Sata tonnia on pikku raha ennen kuin varsinaista taloa päästään rakentamaan.
Omatoiminen suhmurointi ja rakennuslupakuvien piirtäminen on nykyisin mahdotonta. Pitäisi myös ajatella, että kaikki rakennukset tullaan joskus myymään. Rakennukseen sijoitetut rahat menevät kankkulan kaivoon, jos tehdään valmiiksi purkujätettä.
Nykyisin ei kannattaisi oppia kalliilla kantapään kautta rakentamista, kun on todellistakin tietoa tarjolla. Oikeat hinnat selviävät vasta tarjousten perusteella ja niihinkin pitää lisätä 30 %. Sääntö nro 1 kuuluu, että kenenkään ei pitäisi ryhtyä talohankkeeseen keskustelupalstojen neuvojen varassa. Keskustella toki voi ja kokemuksia jakaa, se on hyödyllistä.
Uudisrakennuksen kohdalla menee yhdellä lupahakemuksella. Asbestiselvitykset, mahdollisen öljysäiliön hävitys ja pilaantuneen maaperän tutkimukset ja puhdistukset ovat kustannusten kannalta riskitekijöitä.
Kun hankkii vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan tietää mitä rakennusluvassa tarvitaan. Uudisrakennuksessa suunnitteluun, lupakuviin, viranomaismaksuihin yms. kuluu rahaa rutkasti. Maarakennus, pohjatyöt, viemäröinti ja katuliittymät eivät ole ilmaisia. Sata tonnia on pikku raha ennen kuin varsinaista taloa päästään rakentamaan.
Omatoiminen suhmurointi ja rakennuslupakuvien piirtäminen on nykyisin mahdotonta. Pitäisi myös ajatella, että kaikki rakennukset tullaan joskus myymään. Rakennukseen sijoitetut rahat menevät kankkulan kaivoon, jos tehdään valmiiksi purkujätettä.
Nykyisin ei kannattaisi oppia kalliilla kantapään kautta rakentamista, kun on todellistakin tietoa tarjolla. Oikeat hinnat selviävät vasta tarjousten perusteella ja niihinkin pitää lisätä 30 %. Sääntö nro 1 kuuluu, että kenenkään ei pitäisi ryhtyä talohankkeeseen keskustelupalstojen neuvojen varassa. Keskustella toki voi ja kokemuksia jakaa, se on hyödyllistä.
Vaatimustaso on kuntakohtaista eli turha yleistää liikaa. Ja jos tarkoituksena on asua itse pitkään niin sen jälkeen se on kuin mikä tahansa vanha talo ja myös 70-80 luvun normien mukaan ja jopa 1920 luvun normien mukaan rakennettuja kunnossa olevia taloja myydään ihan hyvällä menestyksellä ja hinnallakin. Toki pitää tietää mitä tekee mutta jos tekee terveen talon itselleen niin sillä onko kaikki mennyt jokaisen 2024 standardin mukaan pilkulleen ei välttämättä ole suurtakaan väliä.
Tarpeeksi kapillaarikatkoa ja 8-16 tai vähän karkeampaa talon ympärillä, patolevyt paikallaan ja toimivat salaojat tarpeeksi syvällä on jo paljon. Märkätilat kunnolla tehtynä ja putkityöt, ja mukaan joku ymmärrys siitä miten ulkovaippa kuuluu tehdä niin ollaan aika pitkällä.
Viimeksi muokattu:
Joopa joo. Foorumi on täynnä ins., DI, arkkitehtiä yms. Joku ne talot loppupelissä "ihan ite" tekee. Ei siis alienit yms. Pitää tietysti osata arvioida mihin omat kyvyt riittää. Vastaava työmaanjohtaja tietysti kannattaa vähintään ottaa asuinrakennukseen ulkopuolinen vaikka kuinka olisi itse ammattilainen. Omavalvonnassa ottaa heti riskiä urakalla. Katselmointikäytännöt lienee melkoisen tuttuja. Kannattaa soveltaa rakentamiseenkin.
Ei ole mitään yleistä standardia mitä vaikka perus suorakulmaisen okt:n rakennus/rakennepiirustusten tekemiseen vaaditaan. Riippuu täysin rakennusvalvonnasta kelpaako vai nauretaanko ulos. Jos itse pystyy piirustukset tekemään, niin suosittelen tarjoamaan niitä suoraan rakennusvalvontaan. Ihan järjettömän typerää mitä monasti kuulee, että haetaan jonkun eläkeläismestarin nimeä niihin. Ihan turhaa siitä nimestä maksaa, eikä laatu siinä parane. Taas riippuu siitä rakennusvalvonnasta miten suurella järjellä siellä liikutaan. Onhan noita kuultu, että roskakatoksen suunnitteluunkin vaaditaan arkkitehti.
Edit: Toisaalta kyllä ymmärtää suurten kaupunkien politiikkaa, että ei siellä ehditä jokaisen tuntemattoman Matti Meikäläisen piirustuksia alkaa pohjia myöten tonkimaan. Kun rajaa nostaa riittävästi, niin ei ainakaan tarvitse kaikkien Touhojen kanssa alkaa edes keskustelemaan. Toisaalta pienessä kunnassa hyvällä palvelulla saadaan ehkä muutamasta muuttajasta pidettyä kiinni.
Viimeksi muokattu:
Totta tuokin ja arvostan ihmisten henkilökohtaista ammattitaitoa. Useimmat rakentamista koskevat säännökset tulevat laista, ei kuntakohtaisista rakennusmääräyksistä. Tosin, jos niitäkin tarkastelee, ei erovaisuuksia niissä rakenteiden osalta ole. Aika harva timpermanni osaa laskea kattoristikoiden tai rakenteiden lujuuslaskelmia puhumattakaan seinien ylä- ja alapohjien U-arvoista. Raudoitussuunnitelmien laadintakaan ei taida kaikilta onnistua.
Toki on niitäkin, joille nämä eivät tuota mitään vaikeuksia ilman suunnitteluohjelmia. Joillekin timpermanneille omien kynäpiirustusten vienti vaadittaviksi CAD-tiedostoiksi ei ole ongelma. Jos kunta on mukana lupapiste.fi palvelussa kaikki tapahtuu kätevästi sähköisesti.
Mutta, jos rakentaa vain säästämistarkoituksessa ja kaikki on ihan ite tehtyä, niin onko se sitten järkevin tapa rakentaa. On toki selvää, että pohjatutkimuksen laiminlyönnissä säästää jo 1 500 euroa ja tekemällä itse piirustukset ja lujuuslaskelmat sekä ristikkosuunnitelmat säästää huomattavasti enemmän, eikä rakennesuunnittelijaakaan tarvita.
Itse uskaltaisin kuitenkin neuvoa joko säästämään enemmän rahaa tai lainaamaan pankista ennen kun lähtee vajaalla budjetilla liikenteeseen, ettei ihan kaikesta tarvitsisi säästää. Vaikka talo tulee itselle, eikä sen haluttavuutta tai myyntiarvoa halua ajatella, on siinä kivempaa asua, jos se vastaa nykyajan energiavaatimuksia ja varustetasoa.
Toki on niitäkin, joille nämä eivät tuota mitään vaikeuksia ilman suunnitteluohjelmia. Joillekin timpermanneille omien kynäpiirustusten vienti vaadittaviksi CAD-tiedostoiksi ei ole ongelma. Jos kunta on mukana lupapiste.fi palvelussa kaikki tapahtuu kätevästi sähköisesti.
Mutta, jos rakentaa vain säästämistarkoituksessa ja kaikki on ihan ite tehtyä, niin onko se sitten järkevin tapa rakentaa. On toki selvää, että pohjatutkimuksen laiminlyönnissä säästää jo 1 500 euroa ja tekemällä itse piirustukset ja lujuuslaskelmat sekä ristikkosuunnitelmat säästää huomattavasti enemmän, eikä rakennesuunnittelijaakaan tarvita.
Itse uskaltaisin kuitenkin neuvoa joko säästämään enemmän rahaa tai lainaamaan pankista ennen kun lähtee vajaalla budjetilla liikenteeseen, ettei ihan kaikesta tarvitsisi säästää. Vaikka talo tulee itselle, eikä sen haluttavuutta tai myyntiarvoa halua ajatella, on siinä kivempaa asua, jos se vastaa nykyajan energiavaatimuksia ja varustetasoa.
Toki kannattaa suunnitella ja rakentaa hyvin. Itse lähtisin siitä että pätevä insinööri on pää- ja rakennesuunnittelija ja vastaava. Ja saa siitä tietty kohtuullisen korvauksen.
Itsellä narahti korvaan edellisessä viestissäsi oleva ajatus siitä että kaikki on vaikeaa ja vaatii julmasti byrokratiaa ja sata tonnia menee ennen kuin on mitään edes aloitettu paitsi maanrakennus. Millaisia summia siis lasket normaaliin reilu 100m2 omakotitalon suunnitteluun ja byrokratiaan (luvat yms) kuluvan? Liittymät (sähkö ja vesi) on tietty maksettu jos tontilla jo on vanha talo.
edit: Oman kunnan rakennusvalvonnan taksa pientalon purkuluvasta on 250€, ja rakennuslupa 300€ + 4,5€m2.
Viimeksi muokattu:
Kattoristikoitahan ei kyllä ole järkeä alkaa suunnittelemaan. Riittää, että ristikkotehtaalle antaa tarjouspyyntöä tehdessä tarvittavat parametrit mm. tukipisteet, korkeudet, jako jne. Tarjouksen kun hyväksyy, niin saa ne tarvittavat suunnitelmat mukana.
Energilaskelman teko taisi jopa vaatia pätevyyden, mutta ei sen teettäminen toisaalta maksa 200eur enempää, kunhan toimittaa piirustukset ja suunnitellut rakenteet. Siinä vaiheessa voi rakenteita vielä säätää, jos 1m yläpohjan villapaksuus ei vaikutakaan järkevältä.
Lupapisteeseen ei mitään CAD-tiedostoja lähetetä. pdf toimii vallan mainiosti.
Kaikesta saa toki tehtyä vaikeaa ja toisaalta kaiken voi myös ostaa valmiina.
Kustannusarviota ei kannata lähteä lonkalta arvailemaan. Menee 100 % varmuudella väärin. Normaalisti muuttovalmis talopaketti on varmasti kaikkein halvin ja vaivattomin tapa rakennuttaa itselle talo. Paketissa on mukana kaikki suunnittelu- ja rakentamiskustannukset perustuksia myöten.
Yksilöllisissä taloissa, jotka tehdään arkkitehtisuunnitelmien mukaan, puhutaan useammasta kymmenestä tuhannesta eurosta. Siinä saa sitten ammattitaitoisen suunnitelman, jossa on sisällä paljon rakentamiseen ja asumiseen liittyvä tietotaitoa. Usein arkkitehti toimii myös vastaavana työnjohtajana. No nyt kysymyksessä lienee kuitenkin tee se itse- miehen ratkaisusta.
Rakentamisen byrokratiaan kuuluu monenlaisia maksuja rakennuspaikkakunnasta ja rakennuspaikasta riippuen. Jos sähköliittymä on tontilla, pitää siihen kuitenkin asentaa heti tonttikeskus työmaasähköä ja tulevaa taloa varten. Pelkästään työmaasähköliittymää ei kannata asentaa, varsinkaan, jos hakee säästöä.
Jos kunnallistekniikka puuttuu. on rakennettava pienpuhdistamo ja talousvesijärjestelmä. Kaikki nämä vaatii omat suunnitelmansa. Jos tontilla on kunnallistekniikka, niin maarakentajalla pitää olla katutyölupa, että kadun saa aukaista vesi- ja viemäriliityntää varten. Auki olevasta kadusta menee vuorokausikohtainen maksu siihen saakka, kunnes kunnan katutyötarkastaja on käynyt katsomassa, että tie on asfaltoitu laidasta laitaan ja ojanpientareet mullitettu alkuperäiseen kuntoon.
Sitten on muistettava, että naapurit valittavat aina, kun saavat tietää uudesta rakennettavasta talosta. Hulevesien hallinta on yleisin valitusaihe, samoin talon sijoitus, koko ja väritys. Joskus joudutaan odottamaan rauhoitetun siilen talviunien päättymistä. Näistä viivästyksistä voi aiheutua lisäkustannuksia, jos urakka-aikataulut siirtyvät.
Ajoliittymä tontille voi aiheuttaa naapureissa närää. Auto pitää pystyä kääntämään tontilla. Tielle ei saa peruuttaa. Lumen varastointialue on usein ongelma pienemmillä taajamatonteilla. Naapurin puolelle ei lunta saa lapata.
Savimaatontit ovat etenkin pääkaupunkiseudulla ongelma. Savi on ongelmajätettä, joka pitää kuljettaa Mäntsälään saakka. Kuljetuskustannukset nousevat helposti tuhansiin euroihin. Onhan näissä vaikka mitä kustannuksia ja murheita. Tulet sen varmasti huomaamaan, kun rakentamisen alkaa. Satasilla ei ole rakentamisessa mitään merkitystä. Pienin rahayksikkö josta kannattaa puhua on tuhat euroa.
Yksilöllisissä taloissa, jotka tehdään arkkitehtisuunnitelmien mukaan, puhutaan useammasta kymmenestä tuhannesta eurosta. Siinä saa sitten ammattitaitoisen suunnitelman, jossa on sisällä paljon rakentamiseen ja asumiseen liittyvä tietotaitoa. Usein arkkitehti toimii myös vastaavana työnjohtajana. No nyt kysymyksessä lienee kuitenkin tee se itse- miehen ratkaisusta.
Rakentamisen byrokratiaan kuuluu monenlaisia maksuja rakennuspaikkakunnasta ja rakennuspaikasta riippuen. Jos sähköliittymä on tontilla, pitää siihen kuitenkin asentaa heti tonttikeskus työmaasähköä ja tulevaa taloa varten. Pelkästään työmaasähköliittymää ei kannata asentaa, varsinkaan, jos hakee säästöä.
Jos kunnallistekniikka puuttuu. on rakennettava pienpuhdistamo ja talousvesijärjestelmä. Kaikki nämä vaatii omat suunnitelmansa. Jos tontilla on kunnallistekniikka, niin maarakentajalla pitää olla katutyölupa, että kadun saa aukaista vesi- ja viemäriliityntää varten. Auki olevasta kadusta menee vuorokausikohtainen maksu siihen saakka, kunnes kunnan katutyötarkastaja on käynyt katsomassa, että tie on asfaltoitu laidasta laitaan ja ojanpientareet mullitettu alkuperäiseen kuntoon.
Sitten on muistettava, että naapurit valittavat aina, kun saavat tietää uudesta rakennettavasta talosta. Hulevesien hallinta on yleisin valitusaihe, samoin talon sijoitus, koko ja väritys. Joskus joudutaan odottamaan rauhoitetun siilen talviunien päättymistä. Näistä viivästyksistä voi aiheutua lisäkustannuksia, jos urakka-aikataulut siirtyvät.
Ajoliittymä tontille voi aiheuttaa naapureissa närää. Auto pitää pystyä kääntämään tontilla. Tielle ei saa peruuttaa. Lumen varastointialue on usein ongelma pienemmillä taajamatonteilla. Naapurin puolelle ei lunta saa lapata.
Savimaatontit ovat etenkin pääkaupunkiseudulla ongelma. Savi on ongelmajätettä, joka pitää kuljettaa Mäntsälään saakka. Kuljetuskustannukset nousevat helposti tuhansiin euroihin. Onhan näissä vaikka mitä kustannuksia ja murheita. Tulet sen varmasti huomaamaan, kun rakentamisen alkaa. Satasilla ei ole rakentamisessa mitään merkitystä. Pienin rahayksikkö josta kannattaa puhua on tuhat euroa.
Niin ja sen energialaskelman teko edellyttää tiiveysmittausta. Sekin maksaa ja enemmän kuin 200 euroa. Tätäkään ei voi itse mitata.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 833
@Koolinki En tiedä otitko Sledgen projektiin kantaa vai yleisesti, mutta tuntuu että rakennat jotain katastrofiskenaariota tässä, jossa kaikki menee kalleimman mukaan. Jos esim. on tontti jossain kaupungin keskellä, jossa on jo liittymät olleet valmiina, niin kiinnostaisi mihin tuo 100 tonnia menee jo ennen kuin taloa aletaan rakentaa. Meinasitko että 100 tonniin ei vielä sisältyisi edes perustukset?
Tässä miettinyt omankin talon rakentamista ja ihan kohtuullisella hinnalla. Jo hankittu tontti on hiukan vaille 3000 neliötä ja kaikki liittymät vedetty tontin rajalle. Alueella myydään ihan pari vuotta sitten rakennettuja 150 neliön taloja omine tontteineen siinä 350-500t haarukalla. Liittymien kytkennän hinta-arviot ovat siinä 10 tonnin luokkaa. Puiden raivaukseen on nyt mennyt puunkaatoluvan ja moottorisahan polttoaineen verran. Tontti on sen verran iso, että kaivetun maa-aineen voi kipata viereen. Tarkoitus myös jättää niityksi ja metsäiseksi osa tonttia joten hirveää pihan rakentamista ei tarvi. Maaperätutkimuksen budjetti lienee luokkaa 2 tonnia. Mietin vaan että mihin kaikkeen vielä saa varautua että menee se "pieni", reilu 80 tonnin seuraava erä ennen kuin perustuksia voi alkaa rakentaa? Monet pelottelevat, että vaikka itse tekee niin paljon kuin pystyy, tässä tontin hankinnan jälkeen menee vielä "helposti" 3000-6000 € / kerrosalan neliö ja päälle sitten kaikki sisustustyöt ja kalusteet, mitkä itse hankkii ja asentaa, jos pyrkii maksimoimaan oman työn määrän.
Tässä miettinyt omankin talon rakentamista ja ihan kohtuullisella hinnalla. Jo hankittu tontti on hiukan vaille 3000 neliötä ja kaikki liittymät vedetty tontin rajalle. Alueella myydään ihan pari vuotta sitten rakennettuja 150 neliön taloja omine tontteineen siinä 350-500t haarukalla. Liittymien kytkennän hinta-arviot ovat siinä 10 tonnin luokkaa. Puiden raivaukseen on nyt mennyt puunkaatoluvan ja moottorisahan polttoaineen verran. Tontti on sen verran iso, että kaivetun maa-aineen voi kipata viereen. Tarkoitus myös jättää niityksi ja metsäiseksi osa tonttia joten hirveää pihan rakentamista ei tarvi. Maaperätutkimuksen budjetti lienee luokkaa 2 tonnia. Mietin vaan että mihin kaikkeen vielä saa varautua että menee se "pieni", reilu 80 tonnin seuraava erä ennen kuin perustuksia voi alkaa rakentaa? Monet pelottelevat, että vaikka itse tekee niin paljon kuin pystyy, tässä tontin hankinnan jälkeen menee vielä "helposti" 3000-6000 € / kerrosalan neliö ja päälle sitten kaikki sisustustyöt ja kalusteet, mitkä itse hankkii ja asentaa, jos pyrkii maksimoimaan oman työn määrän.
Maatöiden osuus on eräs hankalimmin budjetoitavissa oleva kustannuserä. Maarakentamisessa tulee melko usein yllätyksiä vastaan. Pohjavettä tai kalliota yms., jotka aiheuttavat lisäkustannuksia. Pääkaupunkiseudulla maarakentajat antavat lonkalta yleisen arvion 30 000 euroa. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että lopullinen kustannus onkin 60 000 euroa, jos tontilla joudutaan tekemään myös maan muotoilua, kaltevuuksia ja ojituksia.
Rakentamisen kustannukset näyttävät olevan eräs eniten kiinnostavin keskustelunaihe ja tähän liittyviä kysymyksiä on paljon. Koska jokainen tapaus on yksilöllinen, on täysin mahdotonta antaa edes suuntaa antavia arvioita. Kustannukset selviävät vasta kun alkaa rakentamaan ja kaikki laskut on saatu maksettua. Joku selviää sanojensa mukaan halvalla ja sehän on oikein mukava asia, mutta ei välttämättä edusta yleistä omakotirakentajan kustannustasoa.
Ei vaadi.
Ja se ei edelleenkään tarkoita sitä että se ilmavuotoluku täytyy mitata. Voidaan käyttää myös vakioarvoa, jota ei tarvitse mitata.
- Liittynyt
- 08.12.2017
- Viestejä
- 1 833
Se on selvä, mutta skaala tuntuu isolta kun osalla on laskettu tontin hinta mukaan ja toisella ei. Neliöhinnat voi vaihdella 2000 eurosta 6000 euroon (ja jos ottaa tontin mukaan, voi jatkua 7000-8000 euroon per neliö) vaikka olisi valittu halvin mahdollinen talotyyppi, kaikki ratkaisut halvimman mukaan alkaen pattihelloista, suorasta sähköstä ja halvimmasta Bauhausin tarjouslaminaatista, ja mahdollisimman paljon vielä tehty itse.
Tarkoitan, että on aika paljon rahaa pistää vaikka 700 tonnia noin 100 neliön taloon, jossa on kaikki ratkaisut halvinta mahdollista. Kuitenkin myynnissä on pari vuotta vanhoja, joissa voi olla enemmän neliöitä ja kalliimpia ratkaisuja ja hinta kolmasosan pienempi. Tietenkin uuden rakentaminen voi maksaa jos tekee asioita tyhmästi, mutta pistää miettimään, kannattaako rakentaa lainkaan.
Juuri näin.
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 230
Jos katsoo vuodelta 2019 160m2 indeksitalon rakennuskustannuksia niin ne oli vuonna 2019 noin 330k€ vastaava 160m2 oli 2023 yli 400k€. Onhan tuo aivan kolossaalinen hinnannousu. Tuntuu, että tuossa olisi oltava”ilmaa”, jonka voisi kuvitella karkaavan, kun kysyntä on romahtanut. Ja jos painekyllästetyn terassilaudan hinta onkin tippunut tuonne tasolle niin se on kokonaisuudessa merkityksetön. Mutta missän ei tietysti ole sanottu, että nuo hinnat merkittävästi myöskään tipahtaisi.
Aivan, eli edelleenkään ei tiiveyttä tarvitse mitata, ellei jostain syystä itse halua sitä mittausta tehdä.
Keskusteluista päätellen yleinen asenne näyttää olevan kielteinen kaikelle, mikä ei ole pakollista. Halutaan säästää kaikesta mitä laki pakota tekemään. Näyttää olevan vaikeata ymmärtää eri asioiden merkitystä ja hyödyllisyyttä. On suuri ylpeydenaihe, jos saa jonkin työsuorituksen mahdollisimman halvalla ja antaa hylsyn hyvälle rakentamistavalle ja ammattitaidolle. No, jossain vaiheessa, ehkä muutaman vuoden kuluttua laiminlyönnit iskevät omaan kukkaroon.
Olen nähnyt useammankin ”tee sisätyöt itse” rakentajan kädenjäljen. Voi sanoa, että pilalle on pantu koko talo. Ei ymmärretä, että sisätyöt vaativat todella ammattilaisen työsuorituksen. En uhraisi euroakaan taloon, jonka laatutaso on ”kyllä se minulle kelpaa” tasoa.
Pohjatutkimus on välttämätön toimenpide, jos haluaa varmistaa oikein valitun ja mitoitetun perustuksen. Ei sitä tietenkään kannata tehdä, ellei kukaan pakota. Paalutuksestakin voi säästää, kun ei kukaan pakota eikä tiedä pitääkö paaluttaa vai ei.
Tiiveysmittaus on puolestaan välttämätöntä tehdä, jos haluaa energiatehokkaan terveen talon. Perinteiset hirsitalot tai nykyiset liimapalkkihirsitalot eivät pääse lähellekään tavanomaisen seinärakenteen energiatehokkuutta. Tiiveysmittauksella voidaan todeta ilmavuodot ja tukkia ne, jolloin voidaan varmistaa energiatehokkuus ja saada mahdollisimman totuudenmukainen energiatodistus.
Olen nähnyt useammankin ”tee sisätyöt itse” rakentajan kädenjäljen. Voi sanoa, että pilalle on pantu koko talo. Ei ymmärretä, että sisätyöt vaativat todella ammattilaisen työsuorituksen. En uhraisi euroakaan taloon, jonka laatutaso on ”kyllä se minulle kelpaa” tasoa.
Pohjatutkimus on välttämätön toimenpide, jos haluaa varmistaa oikein valitun ja mitoitetun perustuksen. Ei sitä tietenkään kannata tehdä, ellei kukaan pakota. Paalutuksestakin voi säästää, kun ei kukaan pakota eikä tiedä pitääkö paaluttaa vai ei.
Tiiveysmittaus on puolestaan välttämätöntä tehdä, jos haluaa energiatehokkaan terveen talon. Perinteiset hirsitalot tai nykyiset liimapalkkihirsitalot eivät pääse lähellekään tavanomaisen seinärakenteen energiatehokkuutta. Tiiveysmittauksella voidaan todeta ilmavuodot ja tukkia ne, jolloin voidaan varmistaa energiatehokkuus ja saada mahdollisimman totuudenmukainen energiatodistus.
Muutamaa tiiveysmittausta sivusta seuranneena; Nuo liimapalkkihirsitalot ovat yleensä tiiveimpiä, jos rakenne on muuten yksinkertainen
Kukaan ei pakota tekemään taloa, joten ei ole mikään pakko tehdä tiiveysmittaustakaan tai noudattaa mitään muutakaan rakentamiseen liittyvää määräystä.
Nykyajan normaali ilmanvuotoluvulle on 2.0 ja suurin osa uusista rakennuksista taitaa mennä mitattaessa alle yhden. Tosiaan 4.0 arvolla energiatodistuksessa ei tiiveyttä tarvitse mittauksella todeta, mutta tuo voi vaatia lisäpanostuksia rakenteisiin jotta e-luku saadaan alle tarvittavan raja-arvon.
Tavallaan voi "säästää" jos asettaa arvon neljäksi ja tekee niin hyvin, että tietää tiiveyden olevan hyvä. Mutta näin kalliin sähköenergian aikana, on se ihan mukava tarkastuttaa että rakennus on niin tiivis kuin mahdollista, siinä säästää sitten joka vuosi sähkölaskussa.
Tavallaan voi "säästää" jos asettaa arvon neljäksi ja tekee niin hyvin, että tietää tiiveyden olevan hyvä. Mutta näin kalliin sähköenergian aikana, on se ihan mukava tarkastuttaa että rakennus on niin tiivis kuin mahdollista, siinä säästää sitten joka vuosi sähkölaskussa.
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 230
Kaveri teki just Finlamellin ja ilmavuotoluku 0,6. Yläpohja muovilla poislukien iv-koneenläpivienti jossa spu:ta. Toki ikkunoiden ja ovien teippauksessa on haastavaa nuo hirsin saumat mutta tehtävissä.
A-energialuokka kannattaa pitää tavoitteena. Jos höyrynsulkumuovit ovat tiiviit ja hyvin teipattu sekä alareunat viety lattiassa valun alle, viemäreiden läpiviennit oikein tiivistetty ja lattian EPS-eristeet ilman rakoja sekä lattian pintavalu asianmukainen, niin e-luku 0,3 tulee kevyesti. Hirsitalon luvut ovat sitten reilusti yli 1.0 arvon.
Tää nyt on taas aika mutkat suoriksi vetämistä. Tiiviin ja terveen talon voi rakentaa ilman tiiveysmittaustakin. Tämänhän todistaa tiiveysmittauskin, joka menee huippuarvoihin laakista, eikös? Ja jos ammattilainen rakentaa itse itselleen, uskallan toivoa ja uskoa, että tiiveyteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Tämäkin on täysin järjetön ääripäästä toiseen kommentti.
Hirsitalojakin saadaan kevyesti alle tuon 1.0 arvon.
Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.
.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 22.10.2016
- Viestejä
- 579
Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.
.
Kyllä tuo alle yhden tiiveys on nykyliimahirsillä ihan normi. Omakin hirsitalo on 0,62 mitattuna, enkä nyt mielestäni niin tarkkaan joka paikkaa edes käynyt mittausta varten tilkitsemässä..
Itselläni on suurehko hirsitalo perinteisillä hirsillä. Ilmavuotoja on tietysti paljon, mutta ei energiankulutus siltikään mahdotonta ole - jopa yllättävän matalaa. Lisäksi ilma vaihtuu talossa luontaisesti jonkin verran.
En ole tuota kokenut ongelmaksi lainkaan.
En ole tuota kokenut ongelmaksi lainkaan.
Eihän nyt hyvänen aika tiiveysmittaukset ja pohjatutkimukset ole se ongelma. Muutaman sadan euron juttuja nuo. Ongelma on se, että jos talon pelkät materiaalit saa 100k€ -150k€ ja valmis talo maksaa 400k€, niin mihin loppujen lopuksi katoaa se yli 200 000€?
Ongelma on siis se, että lääkärin kannattaa ottaa vuosi virkavapaata ja tehdä se talo itse, vaikka taidot rakentamiseen eivät kohtaa mitenkään. Valtio on kustantanut sen kalliin koulutuksen, jolla tuossa vuoden aikana ei tee mitään Vuodessa lääkärin nettopalkka voisi olla 50k€, mutta raksalla käytettynä tekee kuitenkin 150k€ voiton. Onko ongelma valtion verotus, joka vie leijonan osan koko potista? Ensin maksat omista tuloista puolet veroa ja jäljelle jääneestä maksat raksafirmalle, joka taas maksaa siitä puolet veroa?
Hommaa ei ainakaan auta se, että ei se raksafirmojen laatukaan mitään hääviä ole. Koko ajan saat olla valvomassa tekemisiä. Välistä yritetään vetää koko ajan. Hommia jätetään tekemättä ja selviä virheitä ei suostuta korjaamaan. Materiaalit hommataan raksalle järjettömän suurina toimituksina ja jätetään taivasalle pilaantumaan. Jotain kun saadaan valmiiksi, niin hyvin harvoin se priimaa on. Ehkä keskinkertaista keskimäärin.
Hermojen säästämiseksi on kuitenkin paljon yksinkertaisempaa tehdä hommat itse. Kaikki tekeminen on kotiinpäin vaikka tietoa joutuukin metsästämään ja opettelemaan. Laatu on ihan just sitä mitä itse tekee. Jos priimaa haluaa, niin sitä saa, jos vain itsellä on halua sen tekemiseen. Ei, kyse ei ole taidosta. Hommat kyllä oppii. Ainut mistä voi joutua tinkimään on työvaiheeseen kuluva aika. Ammattipilaaja voi suoriutua jostakin tunnissa, mutta itse tehden voi samaan mennä 10 tuntia.
Otin pari esimerkkiä noin 100 neliön muuttovalmiista omakotitalosta. Hinnat ovat aika lailla samaa luokkaa. Harva rakentaja selviää 200 000 eurolla itse rakentaen. Näissä sentään tulee asianmukaiset suunnitelmat ja kaikki lain edellyttämät mittaukset ja tarkastuspöytäkirjat myös antenni ja sisäverkon lakisääteinen tarkastuspöytäkirja. Itselle jää vain valvonta.
Ainoakoti
4 h, k, oh, khh, sauna, ph
Huoneistoala: 101 m2
Kerrosala: 116 m2
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 196 822 €
Kannustalo
SUOMI 99
4h + k, huoneistoala 99,5 m2, kerrosala 113,5 m2 (110,0 m2)
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 209 550 €
Ainoakoti
4 h, k, oh, khh, sauna, ph
Huoneistoala: 101 m2
Kerrosala: 116 m2
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 196 822 €
Kannustalo
SUOMI 99
4h + k, huoneistoala 99,5 m2, kerrosala 113,5 m2 (110,0 m2)
Hinta Helsingissä muuttovalmiina: 209 550 €
Kannustalossa ainakaan maanrakennus, patolevyt, sadevesi/salaojat, ulkopuoliset eristeet ei kuulu toimitukseen. Ainoakodissa ei mitään lämmönlähdettä hinnassa ja tuskin siinäkään maanrakennusta.
edit: Se että millaista viimeistelyn tasoa kannattaa hakea riippuu mielestäni omasta tarpeesta ja sijainnista. Jos tekee itselle "lopullista" asuntoa alueelle jossa joka tapauksessa on haastavaa myydä mutta elämä sattuu olemaan siellä, niin turha kauheasti miettiä jälleenmyyntiarvoa vaikka tietty terve ja hyvä talo kannattaa rakentaa. Jos tekee pääkaupunkiseudulle talon jossa asuu luultavasti alle 10v, niin se missä kunnossa dokumentaatio yms asiat on, on tietty ihan eri tavalla tärkeää.
Viimeksi muokattu:
Totta, tontti, perustusten patolevyt, vieruseristeet, salaojat, täytöt ja KVV-ulkotyöt sekä vastaavan työnjohtajan palkkaaminen jäävät asiakkaalle. Lämmönlähde ei nykyisin kuulu Älvsbytaloa ja Kiirunataloa lukuun ottamatta talopaketin vakiotoimitukseen. Molemmat rossipohjaisia. Älvsbytalon rossipohja vielä vastaoin 80 cm ryömintätilavatimuksesta poiketen 49 cm.
Niin varmaan. Täällä voi väittää mitä vain, varsinkin jos ei tee tiiveysmittausta. Silloin voi kuvitella myös mitä vain. Kyllä hirsitalojen lukemat ovat ennemmin 2.0 kuin 1.0. Mutta kannattaa tehdä se tiiveysmittaus, niin tietää varmasti.
.
Miten voi kuvitella saavansa vaikka 0.5 ilman mittausta? Argumenttisi hajoilee.
Olenko sellaista sanonut? Kannattaa lukea uudestaan mitä olen sanonut.
Höpö höpö. Mitattu lamellihirsitalo: Rakennusvaipan ilmanvuotoluku q50 0.7 m3/m2 h
Lamellihirsi ja CLT talossa on monta kerrosta muovilaminaattia niin toki ovat aika tiiviitä (toki se polyuretaanikerros voi silti olla riittävän hengittävä). Massiivihirsitalo voi hankalampi saada ykkösellä tosi tiiviiksi mutta se ei myöskään ehkä ole perimmäinen idea niissä.
Hei, ole iloinen, että sulla on noinkin vähän vuotava talo. Tuolla vuotoarvolla ei pitäisi enää lamellisaumojen viheltää tuulella. Taisit ymmärtää väärin, että minä olen nuo mittaustulokset keksinyt. Lähetetään ne ”höpö höpö” terveiset Vertialle, vai mitä.
Höpötetään nyt samalla vähän lisää hirsitaloista. Tavanomaisen omakotitalon 204 mm paksun yksiaineisen lamellihirren seinän U-arvo on 0,53 ja erittäin paksun 270 mm. hirren U-arvo on 0,41. Vertailuksi tavanomaisen Designtalon ulkoseinän U-arvo 0,16. U=0,167 arvo vastaa 72 cm paksua puuta ja esimerkiksi U=0,121 vastaa 97 cm paksua puuta. U-arvon voit laskea jakamalla puun lämmönjohtavuuden hirren tehollisella paksuudella.
Jokainen tietenkin ymmärtää, että hirsitaloa ei valita energiatehokkuuden perusteella. Yleensä perusteena käytetään kosteusteknistä toimivuutta ja siitä johtuvaa hyvää sisäilmaa ja rakenteiden terveyttä. Jotkut ehkä valitsevat hirsitalon, koska pitävät perinteisestä mökkitunnelmasta. Näiden erinomaisten ominaisuuksien hintana on sitten suuremmat lämmityskulut. Nykyisissä hirsitaloissa käytetään myös lauta ja levyrakenteita. Esimerkiksi päätykolmiot eivät ole liimahirttä. Nämä Finnlamellin talot ovat enemmänkin hybriditaloja. Liimapuuta, levyä ja lautaa.
Saa sen hirrenkin lämpöteknisesti järkeväksi, kun lisää ulkopuolelle eristeet, tuulensuojat ja laudoituksen, mutta sitten talo ei näytä enään trendikkäältä hirsitalolta. Jos joskus vielä rakennan taloa, niin mulle tulee riittävän jämäkkä CLT-runko johon puukuitueristeet, tuulensuojat, ristikoolaus ja pystylaudoitus - tuossa alkaa olemaan talon rungon puolesta kaikki hyvät ominaisuudet yhdessä paketissa.
Voi johtua myös siitä että harva omatoimirakentaja tyytyy gryndaamiseen optimoituihin rakenneratkaisuihin ja kustannustason kannalta optimoituihin (pinta)materiaaleihin.
Viimeksi muokattu:
Vertialla on nykyään avointa tuo mittausdata Vertia Kanta – Vertia Kanta -palvelussa pääset tarkastelemaan tilastoja rakennusten tiiveydestä sekä vuotokohdista. Palvelun tiedot on kerätty Vertian toteuttamista tuhansista tiiveysmittauksista ja ne täydentyvät joka päivä.
Sieltä näkee, että hirsitaloissa ilmanvuotoluku on 2022 eteenpäin ollut jo keskimäärin alle yhden.
Itse kun rakennutettiin 2020 oli tulos 0,5 ja samaa tasoa oli myös muilla painumattomasta hirrestä samoihin aikoihin rakennuttaneilla, joita jututin.
Edit: lisätään nyt vielä, että kehitys on ollut tähän suuntaan, koska hirsitalovalmistajien on ollut käytännön pakko satsata energiatehokkuuteen. Erityisesti uudet nurkkarakenteet on mahdollista tehdä paljon tiiviimmiksi, kuin perinteinen ristinurkka.
Sieltä näkee, että hirsitaloissa ilmanvuotoluku on 2022 eteenpäin ollut jo keskimäärin alle yhden.
Itse kun rakennutettiin 2020 oli tulos 0,5 ja samaa tasoa oli myös muilla painumattomasta hirrestä samoihin aikoihin rakennuttaneilla, joita jututin.
Edit: lisätään nyt vielä, että kehitys on ollut tähän suuntaan, koska hirsitalovalmistajien on ollut käytännön pakko satsata energiatehokkuuteen. Erityisesti uudet nurkkarakenteet on mahdollista tehdä paljon tiiviimmiksi, kuin perinteinen ristinurkka.
Viimeksi muokattu:
Päätykolmioiden osaltahan tämä ei ole uusi ilmiö, koska painuvalla hirrellä se kolmiorakenne on kohtuullisen haastava painuman hallinnan osalta, joten kyllä noita on paljon viime vuosisadan alkupuolellakin tehty laudasta. Nykyään painumattomalla nuo on helpompia tehdä, mutta kalliimpia vrt. lauta, joten usein tehdään laudasta.