Kiistatta hirsitaloissa on tapahtunut viime vuonna merkittävä ilmatiiveyden parannus. Liitteenä Vertian vuoden 2023 vertailu. Viime vuoden perusteella ilmavuotoluku alkaa lähestymään tavanomaisen lautarakenteisen talon ilmavuotolukua. Ongelmana on edelleen puun suurempi lämmönjohtavuus. Kero hirsitalo ratkaisi ongelman sijoittamalla paksujen hirsilankkujen väliin norjalaisesta kuusihakkeesta valmistetun Hunton-puukuitueristeen. Tällä hirsitaloa jäljittelevällä "eko" hirsirakenteella saavutti U=0,121 arvon. Päältä ja sisältä ei pystynyt sanomaan oliko kyseessä aito lamellihirsitalo. Firma ajautui kuitenkin konkurssiin.
Valmistalopaketit
- Keskustelun aloittaja Provost Kihofakirius
- Aloitettu
Luultavasti ilmatiiveysmittauksen tilaavat lähinnä ne, jotka ovat tosissaan panostaneet talon tiiviyteen rakennusvaiheessa.
Veikkaisin, että paljon vähemmän niitä tuulenpesiä on tiiviysmittailtu.
Sellainen mielikuva, että omakotitalon tiiviysmittauksen hinta on siellä 500 euron nurkilla. Sitä summaa tuskin kiinnostaa maksaa jos sutta ja sekundaa tullut rakennettua eikä sitä ole pakko maksaa.
Jos suunnilleen tietää miten talo on rakennettu niin mä en tuolle mittaukselle keksi juuri muuta tarvetta kuin energiatodistuksen läpimeno. Ja jos rakennusvaiheessa on tiedossa, että rakenne vaatii alle 0,4 tiiveyden, niin siihen tulee varmaan panostettua joka tapauksessa. Mulla on vähän kintaalla ja just arvon mittauksen tarvetta. Hyvin suurella todennäköisyydellä reilusti alle 0,4 (laskelmat laadittu 0,2:lla), mutta jos lupavaiheeseen nähden kolminkertaiseksi lisääntynyt aurinkopaneelimäärä ja lämpimän veren kierron poistuminen riittäisivät hyväksyttyyn energiatodistuksen niin säästäisi tuon 500-600€ rahaa ja aikamoisen säädön, kun pitäis olla varmaan paikallakin kun mittausta tehdään ja toki normaali tekijän etsiminen jne.
Edit: Oman käsityksen mukaan tuon tiiveyden merkitys on muutenkin vähentynyt, kun IV säädetään nykyisen suht tasapainoon kun aiemmin se oli voimakkaammin alipaineinen.
edit2: Ja jos tuolla haluaisi olevan jotain merkitystäkin, niin mittaus pitäisi tehdä kahteen kertaan, siinä vaiheessa kun talo on saatu tiiviiksi ja sisäpinnat tekemättä, jolloin asialle voisi vielä jotain tehdäkin, mutta tämä mittaus ei lähtökohtaisesti kelpaa valvonnalle, joten mittaus pitää toistaa vielä muuttovalmiiseen taloon ja siinä vaiheessa rahaa on palanu helposti nelinumeroinen summa ja omaa aikaa työpäivän verran.
Edit: Oman käsityksen mukaan tuon tiiveyden merkitys on muutenkin vähentynyt, kun IV säädetään nykyisen suht tasapainoon kun aiemmin se oli voimakkaammin alipaineinen.
edit2: Ja jos tuolla haluaisi olevan jotain merkitystäkin, niin mittaus pitäisi tehdä kahteen kertaan, siinä vaiheessa kun talo on saatu tiiviiksi ja sisäpinnat tekemättä, jolloin asialle voisi vielä jotain tehdäkin, mutta tämä mittaus ei lähtökohtaisesti kelpaa valvonnalle, joten mittaus pitää toistaa vielä muuttovalmiiseen taloon ja siinä vaiheessa rahaa on palanu helposti nelinumeroinen summa ja omaa aikaa työpäivän verran.
Viimeksi muokattu:
Jos onnistuu saamaan hyvät lukemat energiatodistukseen, siitä on hyötyä ainakin myydessä ellei energiankulutuksessa. Tiedossani on vain yksi talopakettivalmistaja, joka tekee kaksi tiiveysmittausta niin kuin pitäisi kahteen kertaan oikean lukeman saamiseksi. DEN teettää Vertialla vain kertaalleen, kun seinät ovat vielä levyttämättä. Ennen mittausta ja sen aikana tiivistellään falskaavia läpivientejä, ovenpieliä ja niittien tekemiä reikiä höyrynsulkumuoveista.
No juu jos tarkoitus on päästä A-energialuokkaan, niin mittaus on varmasti paikallaan, mutta tuskin kukaan ostaja osaa katsoa onko se talo hikisesti vai reilusti yli B-luokan rajojen - ja se A-luokan saaminen vaatii sitten sen verran paukkuja, että harva sitä lähtee yrittämään. Ja selvennyksenä vielä se talon tiiveys on toki tärkeä asia, mutta kyseenalaistan mittauksen tarpeen jos työmaalla on ollut en verran että tietää miten homma on tehty (tai vastannut jopa itse tiiveydestä).
Kaikkia mittauksia vieroksuville pari ikävää mittausta lisää. Yksi niistä on radonmittaus. Hyvä lukema siitäkin edellyttää huolellista alapohjan toteutusta. Ei, ei, se ei ole pakollinen toimenpide, mutta jos lukemat kiinnostavat, niin sen saa tehdä. Myydessä hyödyllinen tieto. Toisin, kuin radonmittaus talo- ja antenniverkon mittaus olisi sen sijaan pakko tehdä (Traficomin määräys 65 E/2022).
No kovat on tavoitteet, kun jo kaikki alle 1 alle ovat hyviä tuloksia. Käytännön tasolla ei ole kovin suurta merkitystä, onko tiiveys 1,0 vai 0,8. Kyse on mittaustuloksesta, jossa on myös virhemarginaalia. Silloin kun noita alettiin mittaamaan, tiiveydet olivat luokkaa 4 rankataloissa, ja hirsitaloissa jopa 6-8. Yleinen tieto kuitenkin on ollut, että ainakin 20 vuoden ajan on hirsitaloja tehty sinne 0,5-1,0 nurkille, silloin kun on haluttu ja tehty ihan kohtuulliset toimenpiteet.
Tiiveyden merkitys on nimenomaan kasvanut oleellisesti, kun ollaan menty yhä eristävämpiin ja paksumpiin rakenteisiin ja lisäksi sääolot muuttuvat haastavimmiksi. Jossakin ns. passiivitalossa hyvä tiiveys on tärkeimpiä asioita sille, että rakenteet toimivat eikä tule kosteusvaurioita.
Onhan se radonmittaus pakollista tietyillä paikkakunnilla, mutta taitaa koskettaa vain työpaikkoja. Sinä mielessä vähän offtopikkia kyllä.
Mihin viittaat talo- ja antenniverkon mittauksella? Talon (mahdollisen) TV-antennin signaalia, vai matkapuhelinverkkojen kuuluvuutta sisätiloissa? Yleiskaapelointihan mitataan kait aina.
Talopaketeissa TV/Radio-antenniverkko ei yleensä kuulu talopakettiin. Jos sellaisen siihen sisällyttää pitää muistaa vaatia tarkastuspöytäkirja. Mittauksessa mitataaan signaalivoimakkuutta ja häiröttömyyttä. Niin ja taloverkon kaapeloinnista (valokuitu tai Ethernet-kaapeli) on myös oltava myös tarkastuspöytäkirja. Jos asia kiinnostaa voi määräyksen käydä lukaisemassa Trafin sivuilta. Määräystä sovelletaan mm. vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitetun asuinkiinteistön sisäisiin viestintäverkkoihin ja -järjestelmiin uudisrakennuskohteissa, joiden rakennuslupa on myönnetty 9.1.2023 tai sen jälkeen.
Tarkastuspöytäkirjaan on kirjattava ainakin seuraavat asiat:
Tarkastuspöytäkirjaan on kirjattava ainakin seuraavat asiat:
- ajankohdat, jolloin määräyksenmukaisuus on todettu
- vaatimustenmukaisuuden toteaja
- selvitys määräyksen 65 E/2022 kohdan 29.3 edellyttämistä tarkastuksista
- kuvaus mittauksissa käytetyistä testauskokoonpanoista ja mittauslaitteista
- määräyksen 65 E/2022 luvun 10 edellyttämien mittausten tulokset
- selvitys määräyksen 65 E/2022 kohdan 5.4 edellyttämistä tarkistuksista.
Viimeksi muokattu:
Kannattaa myös katsoa säteilyturvakeskuksen kartoista onko alueella pitoisuudet ylittäviä radon-arvoja tullut miten paljon. Esimerkiksi täällä Oulussa näytti olevan tehty joskus noin kaksi sataa radon-mittausta Säteiluturvakeskuksen tilastoissa ja tasan nolla kappaletta oli ylittänyt vaarallisen raja-arvon.
Eli aika tavalla turhaa rahan haaskausta mitata Oulussa kenenkään omakotitalosta niitä radon-arvoja kun alueella se radon-kaasu ei ole ongelma.
Jossain paikkakunnilla taas radonia tulee maaperän kalliosta niin paljon, että raja-arvot paukkuvat todella isolla osalla. Sellaisella alueella ihan viisasta on tehdä se radon mittaus. Ja vielä viisaampaa on jo rakennusaikana vetää sinne lattiavalun alle radonin keräysputkisto. On nimittäin paljon halvempaa ja helpompaa sellaiseen taloon sitten asentaa se radonin poistupuhallin kuin alkaa koko hommaa tekemään alusta lähtien valmiiseen taloon jos radonin raja-arvot paukkuvat mittauksessa.
Niin, voisitko vielä vastata kysymykseen? Eli mitä tarkoitat talo- ja antenniverkon mittauksella, jotka ovat pakollisia? Tarkoitatko taloverkolla yleiskaapelointia? Entäs antenniverkolla?
Onko noihin energialuokkiin tullut viimeaikoina uusia muutoksia meillä on talon energiaselvityksessä vuotoluku 4. (ihan sen takia, ettei sitä tarvinnut alkaa erikseen mittaamaan) ja kuitenkin energialuokka on A 2018 asetuksen mukaisesti. Kuka näistä edes perässä pysyy, kun kaikkea säädetään jatkuvasti
Onko tuota sitten kompensoitu jollain muulla ratkaisulla? Ylimääräistä eristettä rakenteissa tai energiatehokkaammat ikkunat tai vastaavaa?Onko noihin energialuokkiin tullut viimeaikoina uusia muutoksia meillä on talon energiaselvityksessä vuotoluku 4. (ihan sen takia, ettei sitä tarvinnut alkaa erikseen mittaamaan) ja kuitenkin energialuokka on A 2018 asetuksen mukaisesti. Kuka näistä edes perässä pysyy, kun kaikkea säädetään jatkuvasti
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 631
Tarkoittaa yleiskaapelointia eli ethernet/valokuitukaapelointia mitkä siihen sisältyy ja niistä on löydyttävä mittauspöytäkirjat molemmista ja ethernet-verkosta ei mikään paritesterin tulos kelpaa vaan mittaukset pitää tehdä verkkoanalysaattorilla.
Varmasti tiedät hyvin mikä antenniverkko on? Koaksiaalikaapelia käytetään talon sisäisissä kytkennöissä antenniverkossa. Sen kautta katsot TV-lähetyksiä ja se voidaan toteuttaa harava-antennilla tai kaapeliverkkona. Jos semmoista ei talosta löydy niin ei sitä tarvitse mitata myöskään, koska sen asennus ei ole pakollista. Vaikka siihen verkkoon ei olisi kytketty mitään antennia tai kaapeli-TV:tä niin jos ne pelkät kaapelit/rasiat on asennettu niin silloin ne mitataan pelkästään.
Jeps oikeassa olet, mulla pilkkuvirhe, eli tarkoitin 2,0 ja 4,0 (ei 0,2 ja 0,4). Ja tuon 4,0 saa arvoksi uudiskohteen energiatodistukseen ilman mittaamista.
Tähän on helppo yhtyä, ihan älytön ajatuskin, että noin tärkeä mittaus jäisi tekemättä. Jättääkö joku lattian kosteudetkin mittaamatta ennen niiden pinnoittamista? Kuka ostaa talon, jonka tiiveyttä ei ole todettu mittaamalla, kyse on on täysin perusasiasta rakentamisessa? Voisin kuvitella, että passiivitalon rakenteilla rakentavat tuon tekevät, koska on panostettu, ja huono tiiveys voi olla todellinen pommi rakenteille.
Radonmittareita saa nykyään kaupasta, kannattaa ostaa yksi sellainen kotiin. Eivät ole halpoja, mutta toimivia. Meillä todettiin Motonetin mittareilla ihan vitun isot arvot (400-700) ja radon pääsee noista LVI laitteiden jakotukeilta ohi radonkaistojen kun koitin metsästää alkupäätä.
Homma hoitui radonimurilla, putket ja tuuletushan oli valmiina mutta painovoimaisena se ei auttanut ilmanvaihdon vuoksi. Imurilla arvot muuttuivat nolliin, siinä on ecm säädinkin sisäänrakennettuna ja hyvin pienellä teholla tuli tulosta. Testasin mittarien paikkansapitävyyden STUK pillereilläkin, tasot vastasivat kovaa tupakointia eli henki lähtee ennenaikaisesti ikävä kyllä.
Jos radonia on, kannattaa teetättää myös vesitesti. Meillä ei vedessä ollut lainkaan onneksi, mutta veden radon on linkitetty suolistosyöpiinkin ilmeisesti.
Homma hoitui radonimurilla, putket ja tuuletushan oli valmiina mutta painovoimaisena se ei auttanut ilmanvaihdon vuoksi. Imurilla arvot muuttuivat nolliin, siinä on ecm säädinkin sisäänrakennettuna ja hyvin pienellä teholla tuli tulosta. Testasin mittarien paikkansapitävyyden STUK pillereilläkin, tasot vastasivat kovaa tupakointia eli henki lähtee ennenaikaisesti ikävä kyllä.
Jos radonia on, kannattaa teetättää myös vesitesti. Meillä ei vedessä ollut lainkaan onneksi, mutta veden radon on linkitetty suolistosyöpiinkin ilmeisesti.
Se mittaushan ei sitä taloa tiivistä, jos on itse valvonut/tehnyt rakenteiden tiivistyksen huolella, niin mittauksen tekemisellä muuttotarkastusvaiheessa ei ole tuon taivaallista väliä. Ja jos se talo vuotaa puolalaisen kirvesmiesporukan jäljiltä kuin seula, niin aika harvaan paikkaan voi enää vaikuttaa - ainakaan sellaiseen millä on rakenteiden kannalta väliä. Eli pitää tehdä kahdesti, jotta tuossa on mitään järkeä ja edelleen valvoa se mittausten väli että höyrysulku pysyy sisätyövaiheet ehjänä - ja reilulla tonnilla voi tehdä muutakin jos pystyy varmistumaan tiiveydestä muuten.
…toisaalta en mä tehnyt sitä lattialaatan kosteusmittaustakaan kun vedin hihavakiolla että 80mm laatta np-betonia kuivaa 8kk riittävästi kun tila on riittävän lämmitetty ja kuivain pitämässä ilmankosteuden 30-40 prosentissa
Jokainen tekee tietysti kuten haluaa. Minun kantani tässä taisi tulla selväksi, tiiveyden voi todeta vain mittaamalla. Eipä se mittaus sitä laattaakaan kuivata, silti mitataan.
Mittaustahan ei tehdä muuttotarkastusvaiheessa, vaan silloin kun pinnat ja listoitukset ovat vielä tekemättä. Mistä edes sikiää ajatus, että mitataan sitten kun se on liian myöhäistä? Lämpökuvaus mittauksen yhteydessä paljastaa mahdolliset vuotokohdat, jotka parsitaan. Kahta mittausta ei kyllä tarvita, jos nyt ei ihan koko talo ole tehty nollalaadulla.
Onko ilmanvirtojen mittaaminenkin turhaa?
Ihan vaan yleisenä huomiona tähän tiiveyskeskusteluun, että onko kyse ns. perinteisestä puurankatalosta, johon tulee perinteinen höyrynsulku muovikalvolla, vai kenties joku muu ratkaisu?
Nimittäin omassa taloprojektissa ei tule lainkaan höyrynsulkumuovia, vaan ainoastaan hygroskooppinen ilmansulkupaperi. Sen ensisijainen tehtävä on estää ilmavuodot, mutta ei estää vesihöyryn läpäisevyyttä. Eli paperi on kyllä syytä asentaa ehyenä ja tiiviinä ja teipata huolellisesti kaikki läpiviennit, mutta vesihöyryä sen ei ole tarkoituskaan estää. Tämä toki edellyttää huolellista suunnittelua ja mm. vaikuttaa eristevalintoihin (myös sen pitää olla hygroskooppinen, esim. puukuitueriste) ja talon pintoja ei saisi missään nimessä käsitellä muovi, tms. maalilla, joka käytännössä estää höyryn läpäisevyyden.
Ok, tämä koskee pientä osaa rakentajista, mutta ainakin itselläni meni ajoittain näitä juttuja lukiessa sekaisin, puhuuko kirjoittaja mistä asiasta. Perinteisellä höyrynsululla toki on kaksi tehtävää, estää vesihöyryn kulkeutuminen rakenteisiin ja tuottaa ilmatiiveys. Ilmansulkupaperilla on lähinnä jälkimmäinen tehtävä.
Nimittäin omassa taloprojektissa ei tule lainkaan höyrynsulkumuovia, vaan ainoastaan hygroskooppinen ilmansulkupaperi. Sen ensisijainen tehtävä on estää ilmavuodot, mutta ei estää vesihöyryn läpäisevyyttä. Eli paperi on kyllä syytä asentaa ehyenä ja tiiviinä ja teipata huolellisesti kaikki läpiviennit, mutta vesihöyryä sen ei ole tarkoituskaan estää. Tämä toki edellyttää huolellista suunnittelua ja mm. vaikuttaa eristevalintoihin (myös sen pitää olla hygroskooppinen, esim. puukuitueriste) ja talon pintoja ei saisi missään nimessä käsitellä muovi, tms. maalilla, joka käytännössä estää höyryn läpäisevyyden.
Ok, tämä koskee pientä osaa rakentajista, mutta ainakin itselläni meni ajoittain näitä juttuja lukiessa sekaisin, puhuuko kirjoittaja mistä asiasta. Perinteisellä höyrynsululla toki on kaksi tehtävää, estää vesihöyryn kulkeutuminen rakenteisiin ja tuottaa ilmatiiveys. Ilmansulkupaperilla on lähinnä jälkimmäinen tehtävä.
Kyllä tuo mittaus tehdään höyrynsulusta riippumatta, jos vuotoluku on määritetty alle 4.0.
Juu, kyllähän tuo mittausta vaatii ja on hyvä tehdä ihan jo rakentamisen laadun varmistamiseksi. Mielellään siinä vaiheessa kun pinnat eivät ole vielä valmiit ja mahdolliset vuodot voi vielä suht helposti korjata. Voi olla, että rakennusvalvonta kelpuuttaa vain valmiin talon mittauksen, mutta siinä vaiheessa mahdollisten puutteiden korjaaminen on jo oma hommansa.
No kyllä mittaus suoritetaan siinä vaiheessa, kun se vaippa on kiinni ja pinnat auki. Ei ole koskaan vielä tullut minun tietoon tilannetta, että mittaus olisi pitänyt tehdä rakennusvalvonnan määräyksestä uudelleen "valmiiseen taloon". Ei se talo harvemmaksi muutu kun pinnoitetaan, vaan tiiviimmäksi. Ei rakennusvalvonta halua toimia väärin vaan oikein, kyllä ne tietää mikä tiiveysmittauksen tarkoitus on.
Sitten kokonaan eri asia, jos tiiveys on jotenkin tosi huono, tällöin uusintamittaus varmaan järkevää tiivistyksen jälkeen jos halutaan energiatodistukseen parempi tiiveysluku. Mutta rava ei sitä vaadi.
Ok. En ollut selvittänyt asiaa vielä loppuun asti ja luin jostain, että valvontaviranomainen edellyttäisi todistusta ns. valmiista talosta, mutta tämähän on tällä selvä ja hyvä tietää!
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 652
En tiedä mitkä määräykset koskee hoivakoteja,mutta viimeksi kun olin viimeisiä listanpätkiä ja törmäys-suojia laittamassa niin tekivät tiiviysmittausta,yleisissä tiloissa kantoivat jo kalusteita sisälleja laittoivat tauluja seinille.Toki on mahdollista että oli jäänyt mittaus viime tippaan tai oli reputtanut aiemmin.
Ihan samat asetukset niitä koskee, eikä tuo asia muutu miksikään loppukäyttäjäryhmän mukana, toisin kuin moni muu asia. Tiiveysmittauksia suorittavat sertifioidut mittaajat.
Olen mielenkiinnolla seurannut mittauksista käytyä keskustelua. Jopa maaperätutkimusta on pidetty tarpeettomana. Tämäkin on ympäristöministeriön asetuksen mukaan täysin välttämätön toimenpide, jota ilman ei ainakaan pääkaupunkiseudulla rakennuslupaa irtoa. Sama ihmetys koskee tiiveysmittausta. Ei näytetä ymmärrettävän, että tapauksesta riippuen noin 15% energiasäästön sijaan tiiveyden tärkein tehtävä on suojata rakenteita homehtumiselta estämällä kosteuden tiivistyminen rakenteiden sisään.
Käytännössä tiiveysmittaus on pakollista, koska ainakaan pääkaupunkiseudulla ei 4,0 arvolla rakennuslupaa irtoa. Tavanomaisen valmistalopaketin suunnitelman lähtöarvo on 2.0, joka sekin on todella paljon. Ei kait kukaan vakavasti otettava rakentaja lähde rakentamaan ilman maaperätutkimusta ja 4.0 tiiveysarvolla säästääkseen muutaman tonnin, ellei tarkoituksena ole tehdä risumajaa. Mutta kuten keskustelusta huomaa niitäkin on. Tuo radonmittauskin pitäisi suorittaa STUK:n ohjeiden ja menetelmien mukaan, jos haluaa hoitaa mittauksen asianmukaisesti. Gigantin myymät mittarit ei siihen kelpaa, vaikka hyviä ovatkin.
Käytännössä tiiveysmittaus on pakollista, koska ainakaan pääkaupunkiseudulla ei 4,0 arvolla rakennuslupaa irtoa. Tavanomaisen valmistalopaketin suunnitelman lähtöarvo on 2.0, joka sekin on todella paljon. Ei kait kukaan vakavasti otettava rakentaja lähde rakentamaan ilman maaperätutkimusta ja 4.0 tiiveysarvolla säästääkseen muutaman tonnin, ellei tarkoituksena ole tehdä risumajaa. Mutta kuten keskustelusta huomaa niitäkin on. Tuo radonmittauskin pitäisi suorittaa STUK:n ohjeiden ja menetelmien mukaan, jos haluaa hoitaa mittauksen asianmukaisesti. Gigantin myymät mittarit ei siihen kelpaa, vaikka hyviä ovatkin.
Mulla esim tilanne on se että olen todella huolella työvaiheessa huolehtinut siitä tiiveydestä monin eri tavoin, höyrysulku on höyrynsulkukangasta ja eristeet puukuitua, jotka varmistavat asiaa omalta osaltaan, vaikka jossain pieni vuoto olisikin. Teippaukset tehty parhaalla mahdollisella teipillä, kaikki läpiviennit erillisellä putkella, eli valussa on esim 75mm viemärille tehty läpivienti 110mm putkella, ja putkien väli on täytetty uretaanivaahdolla. (HSY:n kaverit kehuivat vesiputkea sisälle vetäessään että eivät ole tainneet koskaan nähdä näin siististi tehtyjä läpivientejä). Teippausten lisäksi kaikki nurkat mihin uretaanivaahtoa mahtuu on täytetty uretaanilla, ikkunat on tiivistetty parhaalla löytämälläni uretaanilla karmin ulko- ja sisäpuolelta ja lisäksi vielä levytysten saumat on tiivistetty ikkunaan huolella akryylimassalla (ikkunat on "tasattu" ulkoseinään, joten sisäpuolella on levytys ikkunan ympärillä, kaikissa sisänurkissa on kangasvahvikkeinen vahvikenauha, rakenteita lämpökuvattu pitkin projektia jne jne. Ja nyt tosissaan punnitsen onko mittaamisessa mitään järkeä kun olen aivan satavarma että talo on tiivis. Säästäisi sen 600€, puolipäivää aikaa ja mittaus ei taloa tiivistä. Itse en ymmärrä miten vertaukset maaperätutkimukseen, ilmamäärien säätöön yms. liittyy tiiveysmittaukseen - nuo nyt on rakentamisen kannalta hyvinkin oleellisia asioita. Se tiiveys kun on mun mielestä seurausta huolellisesta työnjäljesta - ei mittaamisesta.
Mites te varmistatte sen, että kun sen runkovaiheen jälkeen putkari vetää ulkohanat höyrysulkujen läpi, kaikki IV-putket, sähkäri omat putkensa, aurinkopaneelitoimittajat omansa, valokuidut, mahdollisesti piippukin tulossa, ja ennen kuin pinnat on levytetty muovit/kankaat on todella helppo raapia puhki ties millä rakennusmateriaalilla niitä kantaessa/siirrellessä yms. niin onko se muuttovalmiiseen taloon tehtävä tiiveysmittaus tässä jeesustelukeskustelussa kuitenkin sitten ihan turha?
Viimeksi muokattu:
Ja jos rakennuspaikkana on kauttaaltaan kallio niin paljonko pohjatutkimus auttaa, onko todennäköistä että se kallio ei ole louhinnan jälkeen tarpeeksi kovaa pientalon alle vai mikä on peruste pohjatutkimukselle silloin? Joillakin on vähän ehdoton asenne mielestäni. Jos maaperän pintakerros on esim. kivistä moreenia niin toki pohjatutkimuksen voi ja kannattaa tehdä mutta kaira osuu tod näk melkein heti kiveen vaikka savea jossain syvemmällä olisi.
Onko noihin energialuokkiin tullut viimeaikoina uusia muutoksia meillä on talon energiaselvityksessä vuotoluku 4. (ihan sen takia, ettei sitä tarvinnut alkaa erikseen mittaamaan) ja kuitenkin energialuokka on A 2018 asetuksen mukaisesti. Kuka näistä edes perässä pysyy, kun kaikkea säädetään jatkuvasti
Energiatodistuslaki tuli 2013 (Voimaan tuli vissiin 2014 vuoden alusta, jos en ihan väärin muista). Päivittyi laskentasäännöt 2018. Muuttui mm. primäärikertoimet eri primäärienergioille. (Sähkö, kaukolämpö yms.).
Käytännössä siis perus pientalo, joka on laskettu 2018 määräyksillä, jossa on MLP tai oikein mitoitettu VILP + ihan perus IV LTO on aika automaattisesti A-luokassa. 2013 - 2018 välillä meni MLP torpat B-C-luokan taloksi, A-luokkaan pääseminen olisi edellyttänyt melkein päällään seisomista plus erittäin "rajua" ns. aktiivitaloa. Uusilla säännöillä PILP pientalot heiluu yleensä B-C:n nurkilla noin ulkomuistista, siis nämä uudisrakennukset. Muissa rakennusluokissa (liikekiinteistöt, hoivakodit, kerrostalot) pitää edelleen uusillakin laskentasäännöillä tehdä vähän taikoja ja sanoa pari loitsua, että pääsevät A-luokkaan.
Pohjimmiltaan lakimuutos tehtiin siitä syystä, että poliittisesti tulkittiin suomalaisen ns. matalaenergiatalon tarkoittavan sitä, mitä EU direktiivissään tarkoitti passiivitalolla tjsp. kun keskustelua alan julkaisuissa seurasin. Aikaisempi (kansallinen, aikaisemman lain aikainen) tulkinta oli, että direktiivissä olevalla asialla luultiin tarkoittavan aktiivitaloa. Ja jos euroja käytetään konsulttina, niin tämä uudempi tulkinta ja laki suhteessa tarvittaviin investointeihin rakentamisvaiheessa ja rakennuksen elinkaarikustannuksiin on huomattavasti parempi. Itsellä siis laskentapätevyydet. Ja erityisasiantuntijuus rakennusten energiatehokkuudesta. :F
Maankäyttö- ja rakennuslaki toteaa 131 § seuraavaa: "..Rakennuslupaa haetaan kirjallisesti rakennusvalvontaviranomaiselta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä: .."
" .. 2) selvitys rakennuspaikan perustamis- ja pohjaolosuhteista sekä näiden edellyttämästä perustamistavasta ja tarvittavista muista toimenpiteistä; .."
Se, että hesalaiset vaatii virallista maaperätutkimusta on vähän.. jos siis vaativat. No jätän sanomatta. Yleensähän rakennuslupaa varten riittää, että vastaavaksi työnjohtajaksi tuleva henkilö tekee perustamistapalausunnon aloituskokoukseen mennessä. Se on käytännössä se minimi, koska tulee suoraan MRL:stä vaatimus. Eli tehdään koekuoppa, vast.tj. tekee A4 paperin, että joo moreenia, voidaan perustaa maanvaraisesti ja nimi alle. Jos puhutaan kairauksista, niin välillä ne hiesu/savikerrokset pääsee yllättämään. Asiakkaalla kairattiin, kun naapurilla oli ollut hiesua ja savea talonsa alla. Omassa kohteessa nurkissa moreenia, mutta talon alla hiesua. Kivaa kamaa, jos ei häiritä ja ei sada vettä. Mitä teimme kairauksella, mikä ei kaivinkoneella sitten selvinnyt? Toki jollain keveni touhutonnilla kukkaro.
Maaperätutkimus on tutkimus ja lausunto on lausunto ja laki puhuu selvityksestä. Lain tarkoittama selvitys ei ole siis (välttämättä) vaade tutkimuksesta.
Mutta sitten tuohon tiiveyteen, voi hyvin olla, että PKS-ravat vaatii 2.0, mutta mun käsitykseni mukaan se ei kyllä perustu mihinkään. Tosin tässä voi olla kyse maallikon väärinymmärryksestä, että mitä se raksavalvonta vaatii ja miten sitten asiantuntija sitä asiakkaalleen avaa. Olen tarkoituksella pyrkinyt pysymään PKS-alueen ulkopuolella.
Sillä, energiamääräykset sanoo, että 4.0 on minimi. 2.0 arvoon asti voidaan mennä (talotehtaan) laadunvarmistusselvityksellä tjsp., mutta näitä laadunvarmistusselvityksillä "ilmaiseksi" saatavia 2.0 lukuja ei ole kaikissa raksavalvonnoissa hyväksytty. Yleensä käytännössä jos tasarissa (tasauslaskenta) tai e-todistuksessa lupavaiheessa ilmoitetaan mitä tahansa alle 4.0, niin raksa.valv. edellyttää mittausta, vaikka pitäisi talotehtaiden kohdalla olla vasta alle 2.0 lukemasta. Pidän kyllä erittäin mahdollisena, että jotkut rakennusvalvonnat tulkitsevat tuon 4.0 ilmanvuotoluvun samoin kuin itse, sillä...
Näin asiantuntijana sanon, että ilmanvuodoltaan 4.0 oleva tönö on rakennusvirheellinen tuote, noin karkeasti, se määräysten 4.0 on vähän turhan löysä. Toki kunnolliset höyrynsulkuteipit on ollut markkinoilla ehkä vasta noin 10 vuotta. Ja hankala sitä on höyryn (tai ilmansulkua) tehdä hyvin puristusliitoksiin. Kun kaikki läpiviennit pitäs sitten oikeasti miettiä, että mistä ne tuodaan ja miten tehdään. Höyrynsulun sisäpuolinen 2" x 2" koolaus auttaa aina todella paljon ulkoseinillä, mutta ei ne läpiviennit siihen lopu. Detskut pitäs olla mietittynä ennen tekemistä, koska ei se perus kirvesmies niitä ala siinä tekemisen ohella kehittämään. Se tekee niin kuin aina ennenkin. Ja vielä en ole yhdelläkään työmaalla sellasia suunnitelmia ja/tai toteutuksia nähnyt (siis jos ei teipata). Mutta tämä on ihan vakio alalla kuin alalla, ei sorvari ala soveltamaan, jos insinööri ei ole suunnitellut.
Tähän tiiviyteen liittyen mikä olisi hyvä vaihe ja tapa vetää esim ilmalämpöpumpun läpivienti nykymallin mukaisesta 200mm+50mm eristeen seinästä jossa kipsilevy sisällä ja puuverhoilu ulkona? Jos valmiista seinästä poraa läpi niin selkeästi helpoin ja usein pakko jos asennetaan myöhemmin, mutta miten sitten hoidetaan höyrysulun eheys?
Mä olen tosissaan hoitanut nuo niin, että seinän läpi kulkee riittävän isot sähkö- tai viemäriputken pätkät, jotka katkotaan tasaan sisä- ja ulkoseinän kanssa. Tuo putkenpätkä on helppo teipata tiiviisti höyrysulkuun ennen seinäpinnoitteita. Putkeen voi vetää sitten jälkikäteen mitä vetää ja putki on helppo tiivistää esim uretaanivaahdolla. Jos letkuja/piuhoja pitää uusia, tai lisätä jälkikäteen niin sekin onnistuu höyrysulkuun kajoamatta - senkun raapii uretaanit putkesta pois, tekee tarvittavat toimenpiteet ja tiivistää putken taas uretaanilla.
edit: ...jos on jo rakennettu sisäseinä, niin sitten isompi aukko kipsilevyyn (ainakin koolausvälin levyinen), läpivienti edellä kuvatulla tavalla ja seinän paikkaus. Jos on onnistunut avaamaan seinän fiksusti, niin onnistuu todennäköisesti sillä irtileikatulla palalla.
edit: ...jos on jo rakennettu sisäseinä, niin sitten isompi aukko kipsilevyyn (ainakin koolausvälin levyinen), läpivienti edellä kuvatulla tavalla ja seinän paikkaus. Jos on onnistunut avaamaan seinän fiksusti, niin onnistuu todennäköisesti sillä irtileikatulla palalla.
Onko täällä porukka lähtenyt valmistaloprojektiin ilman sen suurempaa kokemusta rakentamisesta? Vähän ollut suunnitelmissa ja tontteja kartoitettu, mutta vielä aika kaukana toteutuksesta. Netistä kun lueskelee niin vähän joka yrityksestä löytää melko huonoa palautetta. Kun ei itsellä ole hirveän vankkaa tietämystä, niin mietityttää osaako sitä vaatia tarpeeksi laadussa yms. Pitkään kiinnosti tietty Finnlamellin hirsitalomalli, mutta tuostakin firmasta löytyy paljon negatiivista tekstiä netistä, samoin ylipäätään DEN-yhtiöistä.
Omassa valmistalopaketti -projektissa laadunvalvonta oli pitkälti mitä itse kävi vastaavana työnjohtajana tarkastamassa.
Talopakettitoimittaja ei juuri lainkaan vahtinut aliurakoitsijoidensa tekemistä vaan luottavat siihen, että he tekevät asiat oikein.
Itse kävin joka ilta työmaalla töiden ohella, mutta useammin olisi kyllä pitänyt käydä. Kyllä tuollaiseen projektiin pätevä vastaava kannattaa palkata. Mutta ei sekään kaikkea huomaa.
Omat kokemukset rakennusalalta on se, että jos joku mainostaa itse omaa laatuaan niin on syytä olla hereillä.
Talopakettitoimittaja ei juuri lainkaan vahtinut aliurakoitsijoidensa tekemistä vaan luottavat siihen, että he tekevät asiat oikein.
Itse kävin joka ilta työmaalla töiden ohella, mutta useammin olisi kyllä pitänyt käydä. Kyllä tuollaiseen projektiin pätevä vastaava kannattaa palkata. Mutta ei sekään kaikkea huomaa.
Omat kokemukset rakennusalalta on se, että jos joku mainostaa itse omaa laatuaan niin on syytä olla hereillä.
Täällä on monenlaista mielipidettä ja asiantuntijaa. Itse neuvoisin sinua, että tee nöyrästi kaikki ”By the Book”, niin sinulla on edes teoriassa mahdollisuus saada itsellesi hyvä talo. Älä säästä maaperä- tai mahdollisesti myös LOADMAN-maaperän kantavuusmittauksissa tai muissakaan laadun mittauksissa.
Älä hanki savipohjaista tonttia tai tonttia montusta/rinteestä, jossa tarvitaan hulevesi- ja viemäriveden pumppauskaivot. Savi on ongelma pohjarakentamisessa ja hävittämisessä. Viemärikaivo pitää imeä vähintään kolmen vuoden välein tyhjäksi, koska kaivon pohjalle saostunut paska tukkii pumpun tai rikkoo sen lopullisesti. Toinen mahdollisuus on pitää paska juoksevana hämmentämällä tavaraa kaivon pohjalla aika ajoin.
Suosittelen hankkimaan kallioperäisen alueen perustasoa korkeammalla olevan tontin. Louhinta on yleensä halvempaa kuin paalutus noin 50 e kuutio poiskuljetettuna paikasta riippuen.
Jos tilaat muuttovalmiin talopaketin esim. DENiltä sinulla on lain ja kauppasopimuksen mukaan päätoteuttajan rooli ja vastaat kaikesta myös valvonnasta. Ilman jatkuvaa päivittäistä omavalvontaa tulos tulee olemaan onneton. Vastaavan työnjohtajan palkkaaminen ei ole valvontaan mikään ratkaisu. Vastaavat työnjohtajat hoitavat yleensä vain rakennusvalvonnan vaatimat katselmukset ja palaverit. Vastaavan työnjohtajan työmaakäyntien määrästä, tehtävistä ja raportoinnista pitää sopia erikseen kirjallisesti. Rakennusvalvonta hyväksyy vain suunnitelmat ja muutamat katselmukset. Rakennusvalvonta ei tee laadunvalvontaa.
- Liittynyt
- 04.02.2018
- Viestejä
- 270
Voin suositella Finnlamellia ihan varauksetta oman projektin pohjalta. Nyt varsinkin kun säheltäjät on lähteneet, kun töitä on vähemmän. Jos edellisessä talossa narinalista oli n. 200 kohtainen, niin tässä nykyisessä talossa narinalista oli n. 5 kpl joista yksikään ei ole iso ongelma. Myös ovat korjanneet nopeasti ilmoitettuja asioita (ennen vuositarkastusta), yleensä 1-3 päivän sisään. Ainoa minkä rekkulassa on mennyt pitempään on kattoturvalaitteiden ja räystäiden kanssa.. ilmeisesti ko. urakoitsija ei ole kovin aktiivinen fiksailuissa, mutta kaikki muut on menneet todella nopeasti.
Yksi suositus vielä. Vältä ajamasta multaa ja istuttamasta kasveja tulevan talosi vierustalle. Sienet ja sienirihmastot olivat maapallon maaperässä miljoonia vuosia ennen kasvien kehittymistä. Sittemmin sienet ja kasvit löysivät toisensa ja alkoivat elää symbioosissa. Multamaa ja kasvit talon vierustalla tuovat takuuvarmasti myös sienirihmastot ja lahottajasienet taloosi ja se ei ole hyvä yhdistelmä asumisterveyden ja talon kunnon osalta. Edelleen näkee uudisrakennusten vierustalle ajettavan multaa istutuksia varten. 20 cm sepelikaista ei ole sienirihmastojen kannalta vielä riittävä etäisyys perustuksesta.
Meikäläinen rakennutti emännän kanssa -21 ilman minkäänlaista kokemusta. Tärkeimmäksi koin hyvän vastaavan mestarin, joka jeesasi projektissa. Meillä vastaavalla mestarilla oli kokemusta myös rakennesuunnittelusta, pääsuunnittelusta jne., joten hänen kanssaan käyttiin jatkuvasti talotoimittajan toimittamia rakennesuunnitelmia, perustussuunnitelmia jne. läpi. Hän siis "tuplatsekkasi", että kaikki on paperilla ok ja valvoi sitten vielä käytännössä tuota työmaalla, että maatyöt, perustukset ja talossa menee kaikki kunnolla. 5000e maksoi tuolloin meidän vastaava mestari koko projektiin.
Jos budjettia löytyy ja löytyy hyvä tontti, niin laittakaa hakuun. Paras kuva itselle selviää talotoimittajasta kun alatte kilpailuttamaan. Ehkä DEN (Ainoakoti, Designtalo, Finnlamelli) on nykyään ok, mutta me jätettiin se suosiolla pois kun niin paljon huonoa kuultu. Lopputuloshan riippuu hyvin pitkälti siitä, millaisen timpurin ja muut röi ukkelit työmaalle saatte talotoimittajalta.
Pääkaupunkiseudulla yhden miehen firmojen vastaavan työnjohtajan/pääsuunnittelijan yleinen palkkiotaso on noin 5000 - 6000 euroa sisältäen rakennusvalvonnan aloituspalaverin ja työmaakatselmukset. Hintaan sisältyy 8 käyntikertaa työmaalla. Täällä rakennusvalvonta ei hyväksy eläkkeellä olevia ”rakennusmestareita” vastaaviksi. Pitää olla rakennusalan ammattikorkeakoulututkinto ja esittää CV aiemmista vastaavan tehtävistä. Samaa mieltä olen, että ei kannata valita DENin toimittamaa taloa. Tarkkana pitää olla muidenkin toimittajien kanssa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 04.02.2018
- Viestejä
- 270
Jos nyt seurannut Jukkatalon, Designtalon, Honkarakenteen, Hongan, Kastellitalon ja Finnlamellin touhua, niin kyllä jokaisessa on haasteita ollut nyt kun rakentanut tähän kiireisimpään aikaan. Me rakennettiin kaiken ruuhkaisimpaan ja paskimpaan aikaan, varsinkin maaurakoitsijat oli ihan paskaa kahta lukuunottamatta.. yksi meni nurinkin välissä, useampi kävi yrittämässä ja opettelemassa kaivinkoneen käyttöä, suurinosa ei katsonut kuvia ollenkaan vaan teki "mutuna" hommia ja päin persettähän ne tehtiin.. sit piti ammattilaisten korjata.
DEN:n oman porukan työhommissa ei mitään valittamista (myynti, suunnittelu, asiakaspalvelu, projektipäälliköt, sähkärit ja putkarit), ainoa mistä on joutunu sanomaan oli aliurakoitsijat (koska pahin rakennusbuumi menossa). Silloinkin kyse oli lähinnä 2 henkilön tunaroinnista ja ne meni nopeasti vaihtoon, kun huomasivat että hommat ei ole lapasessa.. fiksari porukka myös asiansa tuntevaa sakkia.
Ammattikorkeakouluja on Suomessa ollut vasta 90-luvun lopusta asti. Myös pääkaupunkiseudulla on vielä paljon vanhoja ”rakennusmestareita”, joilla on opistotason tutkinto (rkm, tekn, ins), joka on täysin riittävä vaativankin-luokan rakentamiseen. Vastaavan työnjohtajan tulkintaohje löytyy kaupungin sivuilta.
Syy miksi eläköityneitä mestareita ei pääkaupunkiseudulla hyväksytä, on heidän vanhentuneet tiedot voimassa olevista määräyksistä. Tietysti itsensä ajan tasalla pitäneitä eläkeläisiäkin on, mutta eivät kelpaa täällä rakennusvalvonnalle, koska ei voida olla varmoja heidän tietämystasosta. Nämä ”vanhan liiton” kaverit ovat muuten kunnon tietäjiä ja heiltä voi saada hyviä vinkkejä rakentamiseen, mutta valitettavasti aika on ajanut heidän ohitse ja ansaitsevat lepopäivänsä. Nykyisin määräysten suhteen ajan tasalla pysyminen edellyttää vastuuhenkilöiltä jatkuvaa kurssittamista myös rakennusalalla. Tämä on mielestäni ihan ymmärrettävä peruste.
Miksi rakennusmestari lainausmerkeissä? Eläkkeellä oleminen ei ole mikään peruste olettaa, että ammattitaito ja tietämys on ruosteessa, varsinkin jos aktiivisesti tekee vastaavan hommia, kuten tässä tapauksessa. Voi toki olla todellinen linjaus ravalta, ei ole kokemusta eläkeläisistä.
Nämä sinun juttusi ovat välillä hyvin kyseenalaisia, nytkin. Näyttäisi, että aika tarkkaan pitää suhtautua, kun väitteet ja käsitteet ovat väliin mitä sattuu.
On paljon rakennusmestarin tittelillä olevia henkilöitä, jotka on olleet ihan muissa hommissa vuosia ja unohtaneet todella paljon. Siksi se CV:kin on tärkeä.
Appiukko oli/on rakennusmestari ja oli vielä myyntihommissa työelämässä ollessaan puuhaamassa meillä terassia. Itse en ymmärrä rakentamisesta paljoakaan, mutta näin nopeasti, että ukko on aika pihalla.
Appiukko oli/on rakennusmestari ja oli vielä myyntihommissa työelämässä ollessaan puuhaamassa meillä terassia. Itse en ymmärrä rakentamisesta paljoakaan, mutta näin nopeasti, että ukko on aika pihalla.
Tottakai näin voi sinun appiukkosi kohdalla olla ja CV kuuluu asiaan riippumatta muusta statuksesta. Mutta kyse ei ollutkaan siitä, vaan siitä että eläkeläisyys ei ole mikään peruste arvioida ammattitaitoa. Eläkkeellä oleva rakennusmestari on saattanut vielä 2 vuotta sitten vetää Suomen vaativinta työmaata, olla mukana lausumassa uusista asetuksista jne. 2 vuodessa ei määräyksissä tapahdu mitään niin olennaista, että se olisi ongelma.
Meillä on paljon eläkeläisiä, jotka tekevät osa-aikatyötä, esim. lääkäreinä jne. Ihan ammattilaisia ovat.
Hyvä, että pidät eläkeläisten puolia. Tässä on kuitenkin kysymys rakennusvalvonnan linjan vedosta. Linjoja ei vedetä yksittäistapausten perusteella. On kokonaan eri asia kuvitella osaavansa ja tietävänsä rakennusmääräykset, kuin todella tietää mitä puhuu. Linjauksen tavoitteena on suojella rakennuttajan etua, ettei ketään, joka vain kuvittelee olevansa pätevä pääsisi vastaavaksi. Näin pitää olla.
En pidä eläkeläisten puolia, vaan ammattilaisten. Kirjoitinkin, että kyseinen linjanveto voi olla, en ole sitä kiistänyt millään tavalla.
No on ainakin huomattu, että sinulla nämä asiat on vähän hakusessa. Viimeisimpien sivun kuluessa sinä olet puhunut "taloverkoista" ja ns. muunneltua totuutta mm. rakennusmääräyksistä / -asetuksista, tiiveysmittauksesta, hirsitalojen ilmantiiveydestä, radonmittauksesta jne. Nyt viimeisimpänä väitit että omakotitaloissa pääkaupunkiseudulla pitää vastaavalla työnjohtajalla olla ammattikorkeakoulututkinto.
No ei, vaan hyvin moni muukin täällä oikoo näitä juttujasi, niin tässä viimeisimmässäkin. Olen kyllä samaa mieltä kanssasi, että suunnitteluun, valvontaan ja ammattilaisiin kannattaa panostaa, mutta samalla ei kannata ihan mitä sattuu väittää.
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
-
Kiinalainen Lisuan Tech julkaisi TrueGPU-arkkitehtuurin ja kaksi G100-piiriin perustuvaa näytönohjainta
1.8.2025 08:40
-
Zhaoxin julkisti tekoälyprosessorin kuluttajille ja 96-ytimisen palvelinprosessorin
1.8.2025 08:28
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 580.88 -ajurit
31.7.2025 17:10
-
Elgatolta uusi Facecam 4K -webkamera
30.7.2025 12:26
Uusimmat viestit
-
Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)
- Viimeisin: jetblack
-
-
-
