Taas tämä sama vääntö.
Itsellä on jokaisen pumpun alla 60 L laastipalju, jonka saa tyhjentää lämmityskaudella vähintään kerran viikossa. Kosteassa nollakelissä pitää yleensä tyhjentää parikin kertaa viikossa. Pumppuja yhteensä kolme, kaikissa sama juttu. Ei minua se vesi siinä sokkelin vieressä pelota, vaan se, että sinne pumpun alle kertyy vitullinen jäämöntti, joka mahdollisesti blokkaa koko pumpun toiminnan, eikä nyt muutenkaan viitsi ehdoin tahdoin levittää jäätä ympäri pihaa.
Toisaalta minulla ne pumput ovatkin
oikeasti ainoa lämmönlähde talossa ympäri vuoden. Lattialämmitykset (pl. kylpyhuone) ja sähköpatterit on kokonaan pois päältä. Sijainti Vantaa, neliöitä 190 m2 ja kuutioita korkeiden huoneiden ansiosta reilusti. Pumpuissa pyynti 21 halki lämmityskauden. Sähkönkulutus n. 16-17 kWh / v, josta lämmitys noin puolet.
Siihen, että ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ei kerrytä vettä on tasan kaksi mahdollista selitystä 1) pumppu on pienellä käytöllä, koska muu lämmitys korvaa tai lämmitystarve muuten vaan pieni 2) ulkoilma on älyttömän kuivaa
Otetaan pieni kertaus siitä, miten lämmityssykli toimii:
Kylmäaineen tärkeimmät ominaisuudet ovat korkea ominaislämpökapasiteetti ja alhainen kiehumislämpötila. Esim. nykyisin pumpuissa yleisesti käytettävän R32:n kiehumislämpötila on -50 °C.
1. nestemäinen kylmäaine kiehuu hyörystimessä, sitoen itseensä ulkoilman lämpöä. Kiehuminen on endoterminen reaktio, eli ulkoyksikön kenno
jäähtyy
2. kaasuntununeen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin sen lämpötila nousee merkittävästi
3. kylmäaine jäähtyy lauhduttimessa, luovuttaen lämmön sisäyksikön kennon kautta, joka tietysti
lämpenee
4. paisuntaventtiilissä nestemäisen kylmäaineen paine laskee ja se jäähtyy
Oleellinen on kohta 1. koska sen seurauksena ulkoyksikön kenno on aina ulkoilmaa viileämpi, eli ilmankosteus tiivistyy siihen ja jäätyy samantien. Mitä enemmän pumppu tekee töitä, sitä enemmän hyörystin jäähtyy ja sitä voimakkaammin ulkoilman vesi tiivistyy. Jossain vaiheessa lämmityssykli on pakko katkaista, jotta ulkoyksikön kenno saadaan sulatettua. Tämä on yksinkertaisesti niin perustavanlaatuista fysiikkaa, että sitä ei voi millään suunnitteluratkaisulla tai vippaskonstilla muuttaa. Jos pumppu tekee oikeasti töitä ja ilmassa on kosteutta, se tiivistyy ulkoyksikköön ja on pakko sulattaa pois.
Siinä on sitten toki eroa, miten eri pumppuvalmistajat noiden sulatussyklien logiikkaa ohjaavat, mutta vesimäärään sen ei pitäisi silti vaikuttaa.