Pienten kysymysten ketju

Larmatin sanoi:
Mulle väitetty että tuo releen sisällä oleva häiriön poistin on varistori. Voiko noi olla varistoreja vaikka näyttää vastuksilta?

20251203_165553.jpg


20251203_165204.jpg
Napsauta laajentaaksesi...
Toki siellä voi olla varistori, mutta tuossa on kyllä tavallinen vastus.
 
Taitaa noita releitä olla diodilla, vastuksella ja ilman. Vastus vähentää kärkien kipinöintiä, diodi estää sähkömagneettisen purkauksen ohjaukseen päin.

Varistoria käytetään kai yleensä suojaamassa laitteita ylijännitteeltä, eli se on heti sulakkeen jälkeen, ja sen tehtävänä on ylijännittellä mennä oikosulkuun ja polttaa sulake hallitusti (mitä ei aina tapahdu esim. ukkosella).
 
Edullisia (asiallisia) 5VDC 5A+ virtalähteitä mistä?

Ulostulon liittimellä ei niin väliä, sen saa vaihdettua. Optimi toki 5,5mm barrel. Ei randomia Alista, joko Suomesta tai Saksan Amazonista.

Voi myös olla koteloimaton, jos löytyy hyvä valmis 3D kotelo.

Edit: tme.eu taitaa olla aika nopea toimituksissa, joten lienee paras vaihtoehto.
 
dmn sanoi:
Taitaa noita releitä olla diodilla, vastuksella ja ilman. Vastus vähentää kärkien kipinöintiä, diodi estää sähkömagneettisen purkauksen ohjaukseen päin.
Napsauta laajentaaksesi...
Kyllä se vastus on ihan samasta syystä kuin diodi; molemmat käämin rinnalla, sammuttamassa flyback-jännitepiikkiä.
 
Larmatin sanoi:
Paljonko muuten tuossa vastuksessa on ohmeja?
Napsauta laajentaaksesi...
Voit syöttää vastuksen värirenkaat vastusvärikoodilaskimeen. Ohmit riippuu releen käyttöjännitteestä. Käyttöjännitteellä vastuksen on toivottavaa haaskata tehoa mahdollisimman vähãn, mutta itseinduktiolla jarruttaa riittävästi. Vastus on toteutuksista halvin. Myös kondensaattoreita käytetään itseinduktion nielemiseen.
 
Toinen nimimerkki sanoi:
Monenko voltin käämi on? 12V käämillä ja tuolla vastuksella menisi jatkuva teho yli 2W ja kyseessä 0,6W vastus. Sanoisin että kilo-ohmeja on, että käyttöjännitteelä ei virta kulje.
Napsauta laajentaaksesi...
Olet oikeassa, mutta toisaalta kilo-ohmeilla ei piikkejä tapeta.
Diodi olis paras kunhan ei sotke napaisuutta, konkalla saa aikaan resonanssipiirin joka pahentaa piikkiä.

Odottelen mielenkiinnolla uusia arvioita.
 
Milläs lähdetään hapettumia puhdistamaan piirilevyltä.
Tuli taas halpa toriostos tehtyä ja vika mitä ilmeisemmin löytyy piirilevyltä hapettuman muodossa.
Ja mitä aikaisempi omistaja kertoi, että on aikaisemminkin jonkun kaverin toimesta putsattu ja alkanut jälleen toimimaan.

1765618337551.png


Hapettumaa löytyy komponentin juurelta. Sen enempää ennenkuin lähtee jatkamaan diagnostiikkaa, miten näitä putsataan ja millä aineilla?
Tuo kohta saattaa olla sellainen että tuohon tippuu tippa vettä silloin tällöin, joten miten näiden suojakerros toteutetaan? lakalla? millä miten?

kiitos.
 
Ogeli sanoi:
Olet oikeassa, mutta toisaalta kilo-ohmeilla ei piikkejä tapeta.
Diodi olis paras kunhan ei sotke napaisuutta, konkalla saa aikaan resonanssipiirin joka pahentaa piikkiä.

Odottelen mielenkiinnolla uusia arvioita.
Napsauta laajentaaksesi...
Käämi, eli vaikka rautanaulan ympärille kelattu johto, varastoi itseensä energiaa ja virtapiirin katkaisuhetkellä ulos oksennettava jännite riippuu katkaisun nopeudesta, kuorman impedanssista ja kelaan varatusta energiasta. Tasajännitteellä kyllästettyä käämiä voi verrata venytettyyn kuminauhaan, jotta se ei lyö sormille, pitää varaus purkaa hitaasti tai laitta jokin kuorma muuttamaan varautunut energia lämmöksi.

Jos tuota relettä ohjataan jollain puolijohteella, jossa avonaisen ohjauspiirin vastus on luokkaa ääretön, tuo käämi helposti indusoi tuhansien volttien jännitteen, ja vähempikin rikkoo ohjauselektroniikan.
Kun piirissä on tuo ehdotettu 5,6k vastus, 12V jännitteellä sen hukka on siedettävä, mutta se tappaa hyvin tehokkaasti käämiin varastoituneen mitättömän pienen energian ilman että jännite pääsee nousemaan.

Ylempänä oli kuvia, normaali autorele. Joskus vastuksia tai konkkia käytetään myös releen koskettimien yli (ei pelkästään sen käämin). Tämä johtuu siitä että joskus releellä ohjataan toista käämiä ja tämä käämi samalla tavalla haluaa purkautua katkaisukohdassa kilovolttien valokaarena joka polttaa releen koskettimen nopeasti. Esim vanhoissa kärjellisissä sytytysjärjestelmissä oli konkat katkojan kärkien yli.
 
Ogeli sanoi:
Mutta mistähän tuo vastusarvo tulee, luulin oppineeni värit jo vuoskymmeniä sitten, onko joku uusi järjestelmä kehitetty?

Tuossa on enemmän järkeä verrattuna esim. sytytyspuolaan jossa jännite nostetaan konkalla.
Napsauta laajentaaksesi...
Sytytyspuolassa jännitettä ei nosteta minun tietääkseni konkalla. Sytytyspuola on aivan vastaava käämi kuin tuo releen käämi. Ero on siinä, että releessä valokaari ei missään nimessä ole toivottu ilmiö, mutta sytytyspuolassa se nimenomaan on - jotta polttoaineseos saadaan syttymään. Kondensaattorin tehtävä on estää kipinöinti väärässä paikassa ja ohjata energia käämiin.

Resonanssihommelit ja värähtelyt kuuluvat vaihtosähköön ja radiotekniikkaan. Esitetty rele on tasavirtamalli, ja muutenkaan releellä ei voida rakenteensa vuoksi ohjata korkeita kytkentätaajuuksia luokkaa max 2Hz. Kun releelle kytketään virta, se imee itseensä energiaa magneettikentän muotoon ja katkaistaessa vapauttaa sen pois. Konkka/vastus/diodi on vain tapoja tehdä purkautuminen hallitummin. Suuremmilla taajuuksilla nämä kyllä muodostavat RLC-piirin. DC-käytössä nuo energiat ehtivät kuoleutumaan resistiivisiin häviöihin ennen seuraavaa kytkentäjaksoa.
 
Toinen nimimerkki sanoi:
Sytytyspuolassa jännitettä ei nosteta minun tietääkseni konkalla
Napsauta laajentaaksesi...
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.
djmake sanoi:
Sininen-harmaa-musta-musta-ruskea itse katsoin olevan. Eli 1x kerroin joten 680ohm +-1%
Napsauta laajentaaksesi...
Tuo olisi arvoltaan jo jäkevä, yksi väri onko vihreä vai musta ei olennaista. Toleranssirengas puuttuu.
 
Ogeli sanoi:
Mun tietääkseni perinteisessä sytytyksessä kärjen yli oleva konkka muodostaa puolan ensiön kanssa resonanssin joka nostaa ensiöjännitteen n. 400 volttiin.

Tuo olisi arvoltaan jo jäkevä, yksi väri onko vihreä vai musta ei olennaista. Toleranssirengas puuttuu.
Napsauta laajentaaksesi...
Itse ole elänyt kärjellistä aikaa, joten käytännön kokemusta noista juuri ei ole. Konkan tehtävä kahvipöytäkeskustelujen pohjalta oli estää käämiin varatun sytytysenergian purkautuminen väärään suuntaan, eli katkojan kärkiin ja samalla suojella kärkiä. Eli ymmärtääkseni kyllä, kondensaattori tehosti käämin toimintaa ja se oli myös ajoitukseltaan optimoitu. Varmaan voidaan resonanssipiiriksi kutsua. Jännitteistä en osaa sanoa mitä oli ensiön puolella, mutta toisossa varmasti kilovoltteja.
 
Muisteloa noista perinteisistä sytkistä:
Jos kärkiin tulee piikki niin siitä kummalla puolen se on pystyy päättelemään sen että onko konkka liian iso vai pieni ja perunalla sai sitten kuulemma korvattua konkan hätätilassa.
 
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi tänne.

Uutiset

Uutisia lyhyesti

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 053
Viestejä
5 043 714
Jäsenet
80 809
Uusin jäsen
Klemmari22

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom