Tämä!
Seppo ihmettelee, kun kesällä on pörssissähkö sentin ja Sepolla on 8 sentin soppari. Sepon insinöörikaveri Jaska vielä hehkuttaa pörssisähköä, kun on niin halpaa. Jaska tosin jättää kertomatta (tai Seppo ei oikein ymmärtänyt), että Jaskalla on lämmitykselle ja sähköautolle pörssisähköohjaus ja matalaenergiatalo maalämmöllä ei paljon hörpi.
Seppo innostuu sähköpatteri-rintamamiestalossaan ja siirtyy pörssisähköön. Syksy menee kivasti, mutta sitten tulee tosi kylmä, tuulimyllyjen lavat ja Sepon porstua menee jäähän sekä pörssisähkö taivaisiin. Seppo kiroaa hallituksen, sähköyhtiöt ja median sekä kirjoittaa pari riviä someen yhtenä 18547 kokemusasiantuntijasta. Seppo nappaa hädissään kalliihkon 9,2c kiinteän sopparin.
Puolentoista vuoden päästä Seppo ihmettelee, kun kesällä pörssisähkö on sent....
No vähän kärjistetty esimerkki, mutta on siinä pointtinsa.
Itse tykkään miettiä ja tehdä erilaisia optimointeja ja teen sitä myös työkseni. Kokemusta on isohkojen (xM€) investointien suunnittelusta, takaisinmaksuaikalaskelmista jne. Siinä pitää ottaa monta parametria huomioon ja tutkia erilaisia skenaarioita.
Pörssisähköllä menty nyt muutama vuosi omakotitalossa. Olen säästänyt kiinteään verrattuna ehkä keskimäärin sentin verran. Nyt alkaa skenaarioissa kosahduksen riski vs säästöpotentiaali käydä niin huonoksi, että siirtymä kulutusvaikutteiseen on edessä melkoisen varmasti, koska pörssisähkön optimointivehkeet on olemassa. Meidän 10000kWh/v suuruusluokassa sentin säästö on satasen vuodessa. Satanen kosahtaa yhdessä päivässä (se kuuluisa 5.1. oli satasen päivä), jos kuu sattuu huonoon asentoon. Jaskalla se voi olla kannattava, koska Jaskalla menee halpojen tuntien sähköä ympäri vuoden sähköauton lataamiseen sen minkä normikansalaisella lämmitykseen talviaikaan. Minulle kesän hinnalla ei ole suurta merkitystä, mutta talven hinnalla on. Tuossa pari perustelua, miksi en enää katso pörssisähköä houkuttelevaksi omalla kohdallani:
1. Normaalilla talvisäällä ilman mitään häiriöitä mentiin taas ihan rajoille (inhimillisen hintaisen) sähkön riittävyydessä. Ei sähköt heti katkea, mutta hinta pomppaa euroluokkaan. Kun lämmitetään sähkökäyttöisellä lämmittimellä, sähköjen katkaisu pakkasella ei ole kulutusjoustovaihtoehto. On vissi ero puhutaanko talvipakkasella senteistä vai euroista. Satasen päivät olivat liian lähellä.
2. Yhtään asiantuntijaa ei enää ole olemassakaan, joka sanoo, että hintaheilunta vähenisi tulevaisuudessa. Kaikki merkit ja myös kaikki asiantuntijalausunnot viittaavat heilunnan lisääntymiseen. Valtio, sähköyhtiöt ja asiantuntijat vain levittelevät käsiään, kuinka asialle ei vain voi mitään, joten ei kehitystä voi pysäyttää tai ehkäistä. Tämä tekee asiasta faktan, eikä spekulaation.
3. Kohdasta 2. johtuen se kosahdusriski kasvaa vuosi vuodelta. Hyvällä tuurilla voittaa satasen-kaksi, huonolla häviää tonneja. Jos nyt olisi Aurora myöhästynyt, yksi ydinvoimala tiltannut tai mikä tahansa useamman sadan MW häiriö tullut, oltaisiin arvottu onko hinta euron vai kolme. Parabolinen hintakäyrä on armoton.
Tuossa omia perusteluita. On minulla/meillä "varaa" maksaa mikä tahansa sähkölasku, mutta näin optimoijana en näe enää hyödyn ja riskin suhdetta järkevänä. Elämä jatkuu ja mentävä eteenpäin. Pörssisähkön hyötyjä ja haittoja on nyt nähty riittävästi ja oma tämän hetken lopputulema näyttää kulutusvaikutteiselta sopimukselta. Se on järkevin kompromissi meidän huusholliin, koska optimointi on edelleen verissä. Tämän hetken laskelmat näyttävät siltä, että kulutusvaikutteisella pääsen hyvin tasan samaan keskihintaan kuin pörssillä, mutta ilman kosahdusriskiä, joten valinnassa ei ole suuria epäselvyyksiä.
