Tämä keskustelu on mennyt vähän koomiseksi jo...
Jos oma sähkönkulutusprofiili on sellainen, että valtaosa sähkön kulutuksesta painottuu talvikuukausille ja vieläpä niihin kylmimpiin hetkiin, niin miksi tällaisessa tilanteessa kannattaa edes harkita pörssisähkösopimuksen ottamista? Varsinkin jos sitä kulutusjoustoa ei pysty järkevästi tekemään? Jos kesäaikaan sähköä kuluu lähtökohtaisesti hyvin vähän, niin ne parin kolmen sentin kesähinnat ei pitäisi vaikuttaa päätökseen ottaa kalliimpi kiinteähintainen sopimus, kun sen pointti on nimenomaan välttää niitä kalliita hetkiä talvella. Ei se 8 sentin kiinteä sopimus kesälläkään kalliiksi tule, jos sitä sähköä ei kulu paljoa ja silloinhan myös maksetaan "vakuutusta" talven osalta, ettei myöskään talvella iske paniikki, kun hinta karkaa.
Jotenkin tämä pörssisähkö on nyt turhanpäiten sekoittanut ihmisten ajatuksia järkevästä sähkösopimuksesta. Mielestäni on aina ollut tarkoituksenmukaisinta tutkia asiaa oman kulutusprofiilin kautta, eikä murehtia sähkön halpuutta silloin kun sitä ei muutenkaan kulu paljoa. Nyt annetaan liikaa painoarvoa niille halvempien kuukausien senttihinnoille ja unohdetaan, että oma käyttöprofiili saattaa olla sellainen, joka painottuu todennäköisesti kalliimpiin hetkiin.
Mietin siis vain, että miksi tätä aihetta pyöritetään sivukaupalla, kun homman luulisi olevan aika selvä: Jos sähköä kuluu eniten talvella pakkasella ja kesällä vähän, eikä halua stressata sähkön hinnalla, niin mikä estää ottamasta sitä kiinteää sopimusta? Sehän on nykypäivänä helpoksi tehty ja sitten asia on pois päiväjärjestyksestä 6kk-2v. ajan. Ja muistutuksena edelleen, sitä 8c sopimuksen järkevyyttä ei kannata murehtia kesän senttihintojen valossa tai edes leudon talven keskihinnoilla. Vakuuttaminen noin ylipätään maksaa rahaa ja yleensä aika kiltisti ne koti- ja autovakuutukset otetaan, vaikka niiden realisoitumistodennäköisyys onkin melko pieni ja maksavat rehellistä rahaa. Liiallinen optimoinnin yrittäminen halvimmalla määräaikaisella sopimuksella voi myös helposti lyödä näpeille. Se sentin tai puolitoista kalliimpi kiinteä sopimus ei sopimuskaudella merkittävästi kalliimaksi tule, mikäli vaakakupissa on riski siitä, että jää sopimus kokonaan tekemättä ja sattuu kohdalle tällainen "worst case scenario" talvi.
Pidetään kuitenkin myös mielessä, että pörssisähkön volatiliteetti ja korkeammat keskihinnat valuvat hiljalleen myös niihin kiinteähintaisiin sopimuksiin. En ole ammattilainen, mutta luulisin ihan samoja asioita hikoiltavan sähkön myyjien joukossa kun mietitään, että mihin hintaan ollaan valmiita tarjoamaan kiinteähintaisia sopimuksia, jos pörssissä on paniikki.
Pörssisähköä on markkinoitu melko agressiivisesti erilaisista syistä ja sitä on jollakin tasolla pakko käyttää:
1. Siirtymä vaihtelevan tuotannon maailmaan. Pörssisähköllä kannustetaan jakamaan kulutusta tuotannon mukaan. Tämä on ihan järkevä periaate.
2. Pörssisähköllä on voinut alentaa kustannuksia, jos osaa ja pystyy siirtämään kulutusta halvoille tunneille, eikä isoja kulutuslukemia talvella tule.
Tämä on toiminutkin ihan ok ja kuten sanoin olen itsekin säästänyt sillä himppusen vuositasolla. Nyt niitä kauhunhetkiä vain alkaa olla liikaa, jolloin on epätietoinen mitä tulee tapahtumaan. Pahin tilanne on sellainen, mille et edes voi mitään, kuten kova talvipakkanen. Nyt pörssisähkö alkaa menettää hohtoaan ja mielekkyyttään. Hyöty vs pelkokerroin ei ole suotuisa. Porkkana on liian pieni ja keppi liiian ankara noin vertauskuvana. Ja se keppi on todella ankara omakotiasujalle.
Sitten voisikin pohtia, kenelle se pörssisähkö on vuositasolla erityisen kannattava? Ehkä sähköauton kotilataaja, mutta siinäkin tehomaksu tulee rokottamaan iloa. Säästät kuukausitasolla muutaman euron ja maksat pari kymppiä tehomaksua optimoinnin palkaksi, kun lataat suuremmalla teholla halvoilla tunneilla. Sitten taas joku jolla kerrostalokuutiossa pelikone ja kahvinkeitin sähköä viemässä, niin puhutaan muutamista euroista vuodessa.
Pörssisopimuksia oli viime vilkaisun mukaan 29% kotitalouksista ja en oikein usko että määrä kasvaa heilunnan lisääntyessä vaan vähenee. Tuttavat siirtyneet kaikki pois pörssistä viime vuosina. Tämä ampuu energiamaailmaa itseään jalkaan, koska liian iso keppivaikutus ajaa ihmiset pois pörssisähköstä, vaikka jousto olisi erittäin tärkeää verkon nykytilanteessa ja entistä tärkeämpää tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa keppi (hintapiikkien korkeus ja kesto) pahenevat ja keppi kovenee. Tämä tekee kierteen, jossa pörssisopimukset vähenevät ja jousto vähenee. Tehomaksu tekee saman, koska siirtoyhtiönkin pitää päästä apajille, eikä pelkästään sähkönmyyjä.
Hassua sinällään, mutta tämä pörssihinnoittelun jyrkkyys yhdistettynä sattumavoimaan tuhoaa itse itsensä, koska motivaatiokeppi on liian kivulias porkkanaan verrattuna. Onko se tulevaisuus sitten kieltää kiinteät sopimukset ja pakottaa koko kansa "joustotalkoisiin" ja pörssikeppihinnoitteluun? Jos pörssihinnoittelu tuhoaa itse itsensä kepin takia, sen koko idea joustoista menee vessasta alas. Mielelläni ottaisin jonkun Norjan tai Ruotsin pörssisopimuksen, jossa hinta heiluu 0-15snt välillä.
Niin ja nimenomaan talven keppi ajaa ihmiset pois pörssisopimuksista, vaikka talvella se jousto on kaikkein tärkeintä ihan huoltovarmuudenkin takia. Kesällä kukaan ei kuole kylmyyteen, eikä putket jäädy, vaikka sähkö olisi viikon poikki. Tuo hintakäyrän jyrkkyys sotii itseään vastaan niin kauan kuin muita vaihtoehtoja on vielä saatavilla.
