Kysymyksiä&Vastauksia (Pieniä kysymyksiä aiheesta kuin aiheesta)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mika!
  • Aloitettu Aloitettu
Hieman kumma sääntö, koska voisin kirjoittaa 20 viestiä niitä näitä, mutta mennään tällä. :thumbsup:
Voisihan sitä ajatella että tuon rajan tietääkseen keskimäärin olisi lukenut ne säännöt. Eli vähän tollainen että jos on uusi käyttäjä eikä ole edes avannut sääntöjä niin ei pääse kirjoittamaan.
 
Oon päivittämässä pelikonetta ja uudessa mietin että onko pelaamisen kannalta merkitystä asentaako Win 11 M.2 levylle vai "perinteiselle" SSD levylle (mikä on sata-kaapelin päässä)?
Mielellään asentaisin SSDlle niin sais sitten M.2 levyn/levyt pelkiksi pelilevyiksi. Mutta onko tässä hyviä ja huonoja puolia?
 
Äkkiseltään tulee mieleen lähinnä buuttinopeus, mutta onko se sitten merkittävä tekijä lienee makuasia. Mielummin vaikka vähän hitaampi buutti ja peleissä/muussa työskentelyssä maksimi IO-nopeus, IMHO. Mutta, miksipä ei päivittäisi OS-levynkin nvmeksi? Toki siinä säästää vähän, jos on jo sata-asema olemassa, mutta ei nuo pienet nvme:t enää nykyään paljoa maksa. Jos sitten taas nvme paikat rajoittaa levyjen määrää, niin sittenhän sitä ei tartte miettiä enempää.
 
Saako enää nykyään haettua simkorttia/dataliittymää mökkireissulle jostain myymälästä vai toimittaako kaikki niitä enää postilla?
 
Jos alla olevan linkin kaapelilla yhdistää läppärin näytön usb-c porttiin, niin siirtyykö tuolla kaapelilla kuva ja myös lataus toimii? Vai pitääkö olla erityisesti joku "Thunderbolt" usb-c kaapeli?

Jos pitää olla Thunderbolt -kaapeli, niin mistä sellaisen saa hyvän halvalla? :) Yhden metrin kaapeli riittää.

 
Jos alla olevan linkin kaapelilla yhdistää läppärin näytön usb-c porttiin, niin siirtyykö tuolla kaapelilla kuva ja myös lataus toimii? Vai pitääkö olla erityisesti joku "Thunderbolt" usb-c kaapeli?

Jos pitää olla Thunderbolt -kaapeli, niin mistä sellaisen saa hyvän halvalla? :) Yhden metrin kaapeli riittää.

On mahdollista jos näyttö ja läppäri tukee.
 
Jos alla olevan linkin kaapelilla yhdistää läppärin näytön usb-c porttiin, niin siirtyykö tuolla kaapelilla kuva ja myös lataus toimii? Vai pitääkö olla erityisesti joku "Thunderbolt" usb-c kaapeli?

Jos pitää olla Thunderbolt -kaapeli, niin mistä sellaisen saa hyvän halvalla? :) Yhden metrin kaapeli riittää.

Ei toimi tuo kaapeli. Se on USB 2.0 tai pelkkä latauskaapeli. Ei sen tarvitse olla TB-kaapeli, joku vaikka 40Gbps sertifioitu.
Esim AXAGON USB4-C Gen3x2 -kaapeli, punottu, 40Gbps, PD3.1 5A 240W, 1m, musta - 17,90€
 
Ei toimi tuo kaapeli. Se on USB 2.0 tai pelkkä latauskaapeli. Ei sen tarvitse olla TB-kaapeli, joku vaikka 40Gbps sertifioitu.
Esim AXAGON USB4-C Gen3x2 -kaapeli, punottu, 40Gbps, PD3.1 5A 240W, 1m, musta - 17,90€
Mulla on tuo ja hauskasti kahdessa vähän erilaisessa lenovon telakassa se toimii vain toisessa. Se tb sertifiointi varmistaa toimivuuden vaikka sitä ei tarvitakaan oikeaan toimivuuteen jos laitteet hyväksyy sen muuten. Mulla ei vaan oma telakka ja työläppäri suostunu yhteistyöhön tuon läpi. Firman telakassa toimii ihan hyvin .
 
Mitenkä tuota waybackmachinea tarttee käyttää, että löytäisi haluamallaan hakusanalla jotain? (ettisin moottorisaha mallista tietoa, kun nykyään on uudempi malli vaan netissä? Saha olisi Makita EA4300F)

Antaa siitä valikosta jotain helveti tiettyjä sivuja vaan . En mie mitää tuollasia halua, kun ei niistä löydy..

1757479121885.png
 
Mitenkä tuota waybackmachinea tarttee käyttää, että löytäisi haluamallaan hakusanalla jotain? (ettisin moottorisaha mallista tietoa, kun nykyään on uudempi malli vaan netissä? Saha olisi Makita EA4300F)

Antaa siitä valikosta jotain helveti tiettyjä sivuja vaan . En mie mitää tuollasia halua, kun ei niistä löydy..

Yläkulman haun kautta voi valita (Search text contents), mikä löytää jotain, mutta tuon manuaali ainaki löytyy googlella makitaltakin, jos siitä apua. ( https://www.icmsmakita.eu/CMS/custo..._manuals/Country_specific/Finland/EA4300F.pdf )
Mutulla (tai näin olen sitä toisinaan käyttänyt), tuo Wayback toimii yleensä parhaiten, kun on joku tietty sivu, josta haluaa katsoa miltä se näytti / mitä siellä oli vuonna x.
 
Yläkulman haun kautta voi valita (Search text contents), mikä löytää jotain, mutta tuon manuaali ainaki löytyy googlella makitaltakin, jos siitä apua. ( https://www.icmsmakita.eu/CMS/custo..._manuals/Country_specific/Finland/EA4300F.pdf )
Mutulla (tai näin olen sitä toisinaan käyttänyt), tuo Wayback toimii yleensä parhaiten, kun on joku tietty sivu, josta haluaa katsoa miltä se näytti / mitä siellä oli vuonna x.


Aa, selvä homma. Tuon manuaalin löysin juu itsekin, mutta olisi ollut mielenkiintoista vanhempia tekstejä lukea ja mahdollisesti missä ollut suomessa myynnissäkin.
 
Intagramin webbiversio. Kommenttiin jos joku on vastannut, niin siitä tulee ilmoitus, mutta ilmoituksesta ei pääse katsomaan kyseistä kommenttia tai edes avaamaan postausta, mihin ko. kommentti on laitettu. Onko mitään kikkaa millä sinne pääsis?
 
Tutulla kävi niin, että reilun vuoden ikäinen pesukone lakkasi poistamasta vesiä koneesta.
1,5kk keskustelun jälkeen myyjä palauttavaa rahat, koska samaa mallia ei ole tarjolla.
Meneekö oikein?
Toki jossain liikkeissä saa raadosta jotain hyvitystä.
 
Tutulla kävi niin, että reilun vuoden ikäinen pesukone lakkasi poistamasta vesiä koneesta.
1,5kk keskustelun jälkeen myyjä palauttavaa rahat, koska samaa mallia ei ole tarjolla.
Meneekö oikein?
Toki jossain liikkeissä saa raadosta jotain hyvitystä.
Ei kait tuossa mitään väärää ole, jos saa ostohinnan täysimääräisenä takaisin?
 
Tutulla kävi niin, että reilun vuoden ikäinen pesukone lakkasi poistamasta vesiä koneesta.
1,5kk keskustelun jälkeen myyjä palauttavaa rahat, koska samaa mallia ei ole tarjolla.
Meneekö oikein?
Toki jossain liikkeissä saa raadosta jotain hyvitystä.

Takuunalaista konetta voi korjata kolme kertaa tuollaisesta viasta, jos ei tule kuntoon niin uutta tilalle. Varmasti vastaavaa mallia olisi löytynyt. Erikoista on jos konetta ei yritetty korjata - vai jäikö kertomatta? Mutta mieluummin itse ottaisin rahat kohti seuraavaa konetta, eli hyvinhän tuo meni.
 
Takuunalaista konetta voi korjata kolme kertaa tuollaisesta viasta, jos ei tule kuntoon niin uutta tilalle. Varmasti vastaavaa mallia olisi löytynyt. Erikoista on jos konetta ei yritetty korjata - vai jäikö kertomatta? Mutta mieluummin itse ottaisin rahat kohti seuraavaa konetta, eli hyvinhän tuo meni.
Huomioitavaa tossa pykälässä on se, että konetta voi korjata kolme kertaa samasta viasta jolloin jos ei tule kuntoon niin uusi tilalle. Eli konetta voi korjata vaika kuinka monta kertaa mutta samaa vikaa saa olla korkeintaan kolmasti. Kaveri juuri tappeli sähköskuutin takuun kanssa kun neljättä kertaa eri vioista piti ruotsiin lähettää huoltoon eikä suostuneet rahoja palauttamaan ja niiden joku lakimies sitten pani takaisin että pitää olla samasta viasta korjautettavana ennenkuin rahat palautetaan tai uusi tilalle.
 
Hyväkuntoisina (F eli Fine luokituksella) nuo kolikot olisi yhteensä noin 20 euron arvoiset, nyt kun sisältävät juotoksia niin 13 grammaa 75% hopeaa on jotakuinkin 4,5 euroa.
 
Takuunalaista konetta voi korjata kolme kertaa tuollaisesta viasta, jos ei tule kuntoon niin uutta tilalle. Varmasti vastaavaa mallia olisi löytynyt. Erikoista on jos konetta ei yritetty korjata - vai jäikö kertomatta? Mutta mieluummin itse ottaisin rahat kohti seuraavaa konetta, eli hyvinhän tuo meni.
Ei yritetty korjata, eli yksikään huoltoukko ei ole konetta katsonut.
Silti myyjäliike päätti, että huolto tulisi kalliimmaksi kuin laitteen hinta oli kauppahetkellä, joten rahat takaisin.
 
Huomioitavaa tossa pykälässä on se, että konetta voi korjata kolme kertaa samasta viasta jolloin jos ei tule kuntoon niin uusi tilalle. Eli konetta voi korjata vaika kuinka monta kertaa mutta samaa vikaa saa olla korkeintaan kolmasti. Kaveri juuri tappeli sähköskuutin takuun kanssa kun neljättä kertaa eri vioista piti ruotsiin lähettää huoltoon eikä suostuneet rahoja palauttamaan ja niiden joku lakimies sitten pani takaisin että pitää olla samasta viasta korjautettavana ennenkuin rahat palautetaan tai uusi tilalle.

Olet aivan oikeassa, itse kirjoitin vähän epäselvästi.

Olihan tuossa joku vuosi sitten eräällä tutulla pesukone joka oli jo valmiiksi hajalla. Huoltolux kävi sitä ainakin kolme tai neljä kertaa korjaamassa, eikä valmista tullut. Koneen ostaja kävi sitten liikkeessä sanomassa ettei tästä tule nyt yhtään mitään. Myyjä sanoi että tuodaan uusi tilalle ja entinen pois. Huoltoluxille tieto ei kulkenut vaan vielä olivat tulossa korjaamaan konetta. Maahantuojaa hyvä laskuttaa noista käynneistä...

Itse tapellut yhden vehkeen kanssa nyt pari viikkoa. Myyjän kanssa chatissa sanottiin että kokeilen nyt vielä yhtä temppua, jos ei auta niin sitten takuuvaihtoon, menemättä huollon kautta.
 
Markka

1 FIM = 0.168188 EUR.

(Hyvät kolikot pilalla)
Sulla on Markan arvot pahasti pielessä, nuo markat ovat ennen rahauudistusta.

Esim. 1907 markka vastaisi arvotaan n. 4,42€ vuoden 2020 kurssilla.

1. tammikuuta 1963 Suomen markka uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä. Summista siis yksinkertaistettuna pudotettiin kaksi nollaa pois.
 
Sulla on Markan arvot pahasti pielessä, nuo markat ovat ennen rahauudistusta.

Esim. 1907 markka vastaisi arvotaan n. 4,42€ vuoden 2020 kurssilla.

1. tammikuuta 1963 Suomen markka uudistettiin siten, että siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä. Summista siis yksinkertaistettuna pudotettiin kaksi nollaa pois.
Vuoden 1907 vanhalla markalla ei ole muuta kuin keräilyarvoa. Vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen se vielä kelpasi sellainenaan maksuvälineenä, mutta vastasi kassalla yhtä penniä. Niitä poistettiin nopealla tahdilla kierrosta. En osaa varmaksi sanoa, mutta olettaisin vanhan markan menettäneen nimellisarvonsa 1973. Siten vanhaa markkaa ei ole koskaan voinut vaihtaa Suomen Pankissa suoraan euroiksi.

Jos leikitään, että yhden vanhan markan (1 vmk) olisi voinut 2002 jälkeen vaihtaa euroiksi, niin siitä olisi saanut 1 / 100 / 5,94573 = 0,00168 € (0,168 snt), eli tuo olisi yhden vanhan markan teoreettinen nimellisarvo. @Lifeless selvästi puhui "nimellisarvosta", mutta unohti vuoden 1963 rahauudistuksen.

Käytännössä tuon olisi voinut toteuttaa niin, että v. 1907 1 vmk:n olisi vaihtanut v. 1963 0,01 nmk:ksi, eli penniksi, jonka olisi v. 2002 vaihtanut teoriassa 0,168 sentiksi. Vanhoja markkoja olisi pitänyt olla 30 kpl, jotta niistä olisi saanut ensin yhteensä 30 penniä, jotka olisi voinut euroon siirtymisen jälkeen vaihtaa yhdeksi 5 sentin kolikoksi.


Kirjoitit: "Esim. 1907 markka vastaisi arvotaan n. 4,42€ vuoden 2020 kurssilla.".
Voi ajatella, että vuonna 1907 edestakainen junamatka maksoi yhden vanhan markan. Kun ottaa 1963-rahauudistuksen, euroon siirtymisen ja elinkustannusindeksin muutoksen huomioon, niin yhden vanhan markan lippuostos v. 1907 on ollut suhteessa yhtä kallis kuin 4,42 euron ostos v. 2020 (tai 5,22 € v. 2024). Kolikostakin voi ajatella, että v. 1907 1 vmk on ollut yhtä arvokas ostovoimaltaan kuin 5,22 € v. 2024.

Kolikon ostovoima ei kuitenkaan sitä hautomalla muutu 1 vmk -> 5,22 € (1907 -> 2024), vaan sillä olisi joko pitänyt ostaa vuonna 1907 jotain tai sitten sijoittaa juuri inflaation tahdissa kehittyvään sijoitukseen.

Kolikon/kolikoiden nimellisarvoa/arvoa maksuvälineenä olisi voinut saada kolikkoja hautomalla säilymään 0,00168 €/1 vmk, jos ne olisi ensin 1963 vaihtanut nykymarkoiksi, ja myöhemmin euroiksi.

Kyseistä v. 1907 kolikkoa ei kuitenkaan ole ajallaan vaihdettu hyväksytyiksi maksuvälineiksi, joten nimellisarvon sijaan sillä on numismaattinen keräilyarvo, paitsi että kolikosta onkin tehty koriste-esine, mikä vaikuttaa numismaattiseen arvoon.


Edit. @Larmatin jos esine olisi tehty 1900-luvun alussa (epätodennäköistä, että noin tavallisista käytössä olleista kolikoista...), niin se olisi kellonperä (taskukellon), muttei kovin varakkaan henkilön. Uskon esineen olevan 1963 jälkeen tehty avaimenperä/koriste. Ehkä joku saattaisi kirppiksellä maksaa siitä pari euroa, joten tunnearvo itselle voi helposti olla suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Vuoden 1907 vanhalla markalla ei ole muuta kuin keräilyarvoa. Vuoden 1963 rahauudistuksen jälkeen se vielä kelpasi sellainenaan maksuvälineenä, mutta vastasi kassalla yhtä penniä. Niitä poistettiin nopealla tahdilla kierrosta. En osaa varmaksi sanoa, mutta olettaisin vanhan markan menettäneen nimellisarvonsa 1973. Siten vanhaa markkaa ei ole koskaan voinut vaihtaa Suomen Pankissa suoraan euroiksi.

Jos leikitään, että yhden vanhan markan (1 vmk) olisi voinut 2002 jälkeen vaihtaa euroiksi, niin siitä olisi saanut 1 / 100 / 5,94573 = 0,00168 € (0,168 snt), eli tuo olisi yhden vanhan markan teoreettinen nimellisarvo. @Lifeless selvästi puhui "nimellisarvosta", mutta unohti vuoden 1963 rahauudistuksen.

Käytännössä tuon olisi voinut toteuttaa niin, että v. 1907 1 vmk:n olisi vaihtanut v. 1963 0,01 nmk:ksi, eli penniksi, jonka olisi v. 2002 vaihtanut teoriassa 0,168 sentiksi. Vanhoja markkoja olisi pitänyt olla 30 kpl, jotta niistä olisi saanut ensin yhteensä 30 penniä, jotka olisi voinut euroon siirtymisen jälkeen vaihtaa yhdeksi 5 sentin kolikoksi.


Kirjoitit: "Esim. 1907 markka vastaisi arvotaan n. 4,42€ vuoden 2020 kurssilla.".
Voi ajatella, että vuonna 1907 edestakainen junamatka maksoi yhden vanhan markan. Kun ottaa 1963-rahauudistuksen, euroon siirtymisen ja elinkustannusindeksin muutoksen huomioon, niin yhden vanhan markan lippuostos v. 1907 on ollut suhteessa yhtä kallis kuin 4,42 euron ostos v. 2020 (tai 5,22 € v. 2024). Kolikostakin voi ajatella, että v. 1907 1 vmk on ollut yhtä arvokas ostovoimaltaan kuin 5,22 € v. 2024.

Kolikon ostovoima ei kuitenkaan sitä hautomalla muutu 1 vmk -> 5,22 € (1907 -> 2024), vaan sillä olisi joko pitänyt ostaa vuonna 1907 jotain tai sitten sijoittaa juuri inflaation tahdissa kehittyvään sijoitukseen.

Kolikon/kolikoiden nimellisarvoa/arvoa maksuvälineenä olisi voinut saada kolikkoja hautomalla säilymään 0,00168 €/1 vmk, jos ne olisi ensin 1963 vaihtanut nykymarkoiksi, ja myöhemmin euroiksi.

Kyseistä v. 1907 kolikkoa ei kuitenkaan ole ajallaan vaihdettu hyväksytyiksi maksuvälineiksi, joten nimellisarvon sijaan sillä on numismaattinen keräilyarvo, paitsi että kolikosta onkin tehty koriste-esine, mikä vaikuttaa numismaattiseen arvoon.


Edit. @Larmatin jos esine olisi tehty 1900-luvun alussa (epätodennäköistä, että noin tavallisista käytössä olleista kolikoista...), niin se olisi kellonperä (taskukellon), muttei kovin varakkaan henkilön. Uskon esineen olevan 1963 jälkeen tehty avaimenperä/koriste. Ehkä joku saattaisi kirppiksellä maksaa siitä pari euroa, joten tunnearvo itselle voi helposti olla suurempi.
Edesmenneen ukin perintöä on.. no pidetään tallessa. Oli sillä myös Väinö Aaltosen Paavo Nurmi reliefi jonka se osti hesan olympialaisista.. sillä vähä enempi arvoa
 
Katsoin Mickey leffaa Max:lta. Sonyn älytelkkarilla (fald, 2019) kuva pumppasi koko ajan. Ulkokohtaukset varsinkin. Värimäärittely muuttuu kesken kohtauksen, ensin valkoista ja sitten seuraavaksi onkin esim. vihreäsävytteistä. Dolby Vision käytössä.
Jatkoin PS5 konsolilla ja Dolby Digital käytössä. Ei mitään ongelmia kuvassa. Onkohan vika telkussa vai Max:n apissa?
 
Edesmenneen ukin perintöä on.. no pidetään tallessa. Oli sillä myös Väinö Aaltosen Paavo Nurmi reliefi jonka se osti hesan olympialaisista.. sillä vähä enempi arvoa
Isoäidillänikin W.Aaltosen tekemä reliefi. Annettiin tutulle remonttia isoäidille tehneelle. Jotenkin muistikuvani mukaan oli numeroitu. Kipsiä siis oli. Pronssiset pidettiin perheessä
 
Katsoin Mickey leffaa Max:lta. Sonyn älytelkkarilla (fald, 2019) kuva pumppasi koko ajan. Ulkokohtaukset varsinkin. Värimäärittely muuttuu kesken kohtauksen, ensin valkoista ja sitten seuraavaksi onkin esim. vihreäsävytteistä. Dolby Vision käytössä.
Jatkoin PS5 konsolilla ja Dolby Digital käytössä. Ei mitään ongelmia kuvassa. Onkohan vika telkussa vai Max:n apissa?
Muistelen, että Netflixissä oli DoVi-matskun kanssa Sonyn X90F:ssä samaa ongelmaa. Eikä telkka tuekaan sitä kunnolla, testimatskua kun ajoin kunnon mediatoistimella niin jäi dynaamisuus ihan olemattomaksi.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
287 042
Viestejä
4 931 779
Jäsenet
79 281
Uusin jäsen
Aapo Partanen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom