Säästäminen ja sijoittaminen (osakkeet, rahastot, ETF:t...)

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Purple
  • Aloitettu Aloitettu
Jos sopii kysyä: Kuinka kauan oli pääomat kiinni noissa myymissäsi positioissa? Onko pelikirjassa selvänä kuinka paljon teknojen tmv. pitää laskea kun laittaa uudestaan niihin rahoja taas bondeista ja muista? Onko sijoitustaipaletta takana ~0-3v, yli 5v vai jotain paljon enemmän?
Teknoissa olin kiinni nyt vain kevään tullidipistä näihin päiviin (osan myin kylläkin jo kesäkuussa joten tuottoja jäi siltä osin saamatta). Myös viime syksynä olin jonkin aikaa teknopuolella mukana. Ei kuitenkaan kaikki rahat olleet teknoissa, vaan enemmänkin indekseissä. Tykkään tehdä suht aktiivisesti kauppaa enkä optimoi myyntivoittoveroja, mielestäni niiden välttely estää monen hyvän tilaisuuden hyödyntämisen. Pelikirjassa ei ole absoluuttisia arvoja, mutta buffet-indikaattori, p/e-luvut, vix yms. on käytössä. Ja toki vanha kunnon perstuntuma.

Sijoittamisessa olin jonkin verran mukana jo back-in-the-days, 2000-luvun alussa, joten myös subprime-kriisin ajat on muistissa. Olin silloin aika nuori, mutta muistan edelleen pelon markkinoilla. Lehman Brothersin kaatumispäivän uutiset ja tuttavien kommentit soivat vieläkin jossain määrin korvissa. Osa seuraamistani konservatiivisistakin osakkeista dippasi suht nopeaan alle puoleen kun iso raha katosi markkinoilta. Ei siitä oikein toivu kasvusijoittajaksi enää.
 
Viimeksi muokattu:
AI kuplaa miettiessä tuli vastaan morgan stanleyn arvio gpu-konesalin pyörittämisen kustannuksista. Konesalipuoli vaikuttaa ihan terveeltä bisnekseltä liikevaihdon ja voiton puolesta.

GB200 missä 72 gpu:ta yksi gpu tekee liikevaihtoa 7.5$h. Voittomarginaali gb200:lla 77.6%. Arvioitu hinta gb200:lle lähteestä riippuen 1M$-3M$. Tästä laskee niin gb200:en maksaa 3M$ hankintahintansa takaisin alle vuodessa. Toki konesalin rakentamisessa on muitakin kustannuksia kuin gb200-räkit. META kvartaalituloksen yhteydessä keväällä sanoi että odotettu elinaika gpu:lle konesalissa 4v-5v. Oletettavasti tulee 4v-5v sykli missä missä vanhaa rautaa päivitetään uuteen.

Lähde mielenkiintoinen kun dataa myös amd, google yms. rautojen tuottavuudesta.
1755405871732.png

lähde: NVIDIA Blackwell GPU Crushes The Competition With The Highest AI Inference Performance In The Industry: Profit Margins Using GB200 Chips Up To 78%, Miles Ahead of AMD Due To Software Optimizations
 
Viimeksi muokattu:

Tämän mukaan:
Kiinalla on valtava etumatka energiasektorilla, reserviä on 80-100% kulutukseen nähden kuin taas Yhdysvalloilla vastaava luku on 15%.

--->

Datakeskukset, mikäli ne ovat kilpavarustelun kohteena, vaativat valtavan määrän energiaa ja tällä hetkellä Kiina voi vastata kysyntään paremmin kuin länsi.

--->

Tosin suuret siruvalmistajat myöntyivät maksamaan jenkkilään X prosenttia Kiinaan myydyistä korteista, joka haiskahtaa siltä, että tässä on luovutettu ylivoiman edessä tai viivytellään kilpajuoksun alkua, että saadaan nostettua housut takaisin nilkoista.

Kiinalaiset rakentavan infraa sellaisella volyymilla ja katteella ettei länkkäri kapitalisti voi siinä oikein tällä hetkellä kilpailla.

--->

Datakeskukset eivät ole sellaisia kultakaivoksia, että niiden takia olisi kannatavaa rakentaa varta vasten infraa?

Vai

Uusiutuvien energiamuotojen seuraava nousukausi on tulossa?
 
Datakeskukset eivät ole sellaisia kultakaivoksia, että niiden takia olisi kannatavaa rakentaa varta vasten infraa?

Vai

Uusiutuvien energiamuotojen seuraava nousukausi on tulossa?
Suljettujen ydinvoimaloiden ylösajaminen, microsoft "osti" 3 mile islandin voimalan mitä otetaan nyt takaisin käyttöön

Ydinvoima isoilla ja pienillä uusilla reaktoreilla. Toki tämä on enempi 2030 ajalla eikä heti. bill gates sponssaa isoja reaktoreita, amazon pieniä

Lyhyellä aikavälillä kaasuturbiinit. Usa:saa riittää kaasua. Suomesta ostettu turbiineja

Akustot+aurinkopaneelit, tuulivoima

Paremmin optimoidut softat ja neuroverkot, paremmat kiihdyttimet, parempi infra
 
Suljettujen ydinvoimaloiden ylösajaminen, microsoft "osti" 3 mile islandin voimalan mitä otetaan nyt takaisin käyttöön

Ydinvoima isoilla ja pienillä uusilla reaktoreilla. Toki tämä on enempi 2030 ajalla eikä heti. bill gates sponssaa isoja reaktoreita, amazon pieniä

Lyhyellä aikavälillä kaasuturbiinit. Usa:saa riittää kaasua. Suomesta ostettu turbiineja

Akustot+aurinkopaneelit, tuulivoima
En osaa sanoa ovatko kaikki datakeskukset yhtä massaa vai vallitseeko siinäkin hierarkiaa. Bulkki annetaan rakentaa Kiinaan ja jalokivet amerikan mantereelle. Suomi sai Tiktokin..
 
En osaa sanoa ovatko kaikki datakeskukset yhtä massaa vai vallitseeko siinäkin hierarkiaa. Bulkki annetaan rakentaa Kiinaan ja jalokivet amerikan mantereelle. Suomi sai Tiktokin..
AI konesaleista mistä on kyse niin kiinaan ei saa viedä mitään edes lähellä modernia piiriä mille olisi käyttöä. Kiinaan saa viedä h20 ja mi308 jos asiakas saa poikkeusluvan. h20 leikattu versio h100:sta. Nvidian uusin gb300 nvl72 jonka voluumitoimitukset maksaville asiakkaille on alkanut hiljattain on ihan eri universumista absoluuttisessa nopeudessa ja watti/tokenissa ja verkkopuolen yhteenkytkemisessä kuin h20:en. Ensi vuonna amd:lta ja nvidialta taas uudet gpu:t joita ei saa viedä esimerkiksi kiinaan.

Salakuljettaminen ei oikein ole vaihtoehto kun kyse ei ole vain piireistä vaan satojen kilojen painoisista jääkaappipakastinkombon kokoisista pömpeleistä mitä pitäisi salakuljettaa tuhansia kappaleita,... Näitä ei saa ostettua normikaupasta. Jos pömpelit eivät ole siellä minne ne on ostettu tulee pahat sanktiot ja bisnekset loppuu.

Viikolla oli uutista miten kiinan omat piirit eivät toimi. Deepseek joutui lykkäämään uuden mallinsa julkaisua kuin huawei==ei toimiva ja heillä ei ole edes leikattua nvidiaa tarpeeksi mallin opettamiseen.
Upcoming DeepSeek AI model failed to train using Huawei’s chips

Vaikka kiinassa olisi tarpeeksi energiaa ja huawei saisi piirin+softan toimimaan niin frontier mallien opettaminen ei skaalaannu huawein raudalle. Puuttuu piirien väliltä massiivisen nopea yhteys. Koska huawei yrittää kompensoida vanhaa valmistusteknologiaa isommalla piirimäärällä niin piirien välinen yhteys muuttuu yhä isommaksi pullonkaulaksi. Nvidian iso etu nvlink ja 72gpu:ta yhteen erittäin nopealla ja joustavalla nvlink:lla. AMD pääsee kisaan mukaan ensi vuonna kun saavat oman 72gpu ratkaisunsa tuotantoon.

En tiedä mitä rautaa kiinalaiset saavat ostaa kiinan ulkopuolisiin konesaleihin. Jotain keissejä ollut missä käytetty "salaa" kiinan ulkopuolisia konesaleja kiinamallien kehittämiseen. Tapaus malli opetettiin malesiassa: Chinese AI outfits smuggling suitcases full of hard drives to evade U.S. chip restrictions — training AI models in Malaysia using rented servers
 
Viimeksi muokattu:
AI kuplaa miettiessä tuli vastaan morgan stanleyn arvio gpu-konesalin pyörittämisen kustannuksista. Konesalipuoli vaikuttaa ihan terveeltä bisnekseltä liikevaihdon ja voiton puolesta.

Ainakin suomen kohdalla näemme miten epävakaa sijoitusympäristö on niukkuushyödykkeen eli energian jakaminen konesalien kesken. Olemme vasta raapaisemassa pintaa siitä, mutta vaikkapa kaapelin katkeaminen yhdistettynä johonkin uuteen konesalihankkeeseen voi viedä ihmiset barrikadeille päivässä vaikka syy-yhteys ei olisi edes suora.

Verrokkina mikä tahansa muu energiaintensiivinen teollisuus elää käsi kädessä voimalaitosinvestointien kanssa. Näkisin että jo lyhyellä aikavälillä AI konesalit joutuvat nöyrtymään niihin samoihin sykleihin ja kalliisiin tuotantoinvestointeihin. Hyperock kieretuetta vetävä Sam Altman ei energiasta puhu, tuskin ymmärtääkään siitä hölkäsen pöläystä.
 
AI boomi on hyvin saanut yrityksien pääomat (vapaat ja lainatut) liikkeelle, kun on pakko investoida että pysytään kilpailukykyisinä. Taloudellinen aktiivisuushan tekee aina hyvää pörssikursseille, joten sijoittajan näkökulmasta on kehitystä ilo seurata.

Onneksi nyt tehtävät investoinnit ovat joko immateriaalisia tai suhteellisen helposti kierrätettäviä, joten sitten kun häviäjät ovat selvillä niin niiden siivoaminen pois pöydältä on suht helppoa.

Jos tätä taas katsoo kestävän kehityksen tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lasien läpi niin eihän tässä ole mitään järkeä.
 
AI boomi on hyvin saanut yrityksien pääomat (vapaat ja lainatut) liikkeelle, kun on pakko investoida että pysytään kilpailukykyisinä. Taloudellinen aktiivisuushan tekee aina hyvää pörssikursseille, joten sijoittajan näkökulmasta on kehitystä ilo seurata.

Onneksi nyt tehtävät investoinnit ovat joko immateriaalisia tai suhteellisen helposti kierrätettäviä, joten sitten kun häviäjät ovat selvillä niin niiden siivoaminen pois pöydältä on suht helppoa.

Jos tätä taas katsoo kestävän kehityksen tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lasien läpi niin eihän tässä ole mitään järkeä.
Tässä ketjussa kun ollaan niin voi todeta, että AI boom on allekirjoittaneen salkkua ja veronmaksua pumpannut valtavasti. Nvidiaa myyty pää märkänä, veroja maksettu, salkkkua hajautettu paremmin.

Osansa valunut suomeenkin kun myyty kaasuturbiinituotantoa konesaleihin: Wärtsilä engines selected to deliver reliable power for U.S. data center

Mihinkään oikeudenmukaisuuteen ei jaksa sijoitusketjussa ottaa kantaa. Sijoittajan vinkkelistä mieluusti sijoittaa niihin firmoihin missä on tekemisen meininki. Onhan se älytöntä repiä ihmisten selkänahasta tuottoja, toisaalta aika moni kovaa painava saa kompensaation kuten on nähty esim. metan uuden AI-tiimin palkoista.

Energiasektorille ollut melkoinen piristysruiske kun kaikki vaihtoehdot myyvät jos voidaan toimittaa luotettavasti vähäriskistä energiaa. Ydinvoimakin palasi henkiin. Ehkä muutaman kymmenen vuoden aikajänteellä kiitellään miten saatiin energia-asiat kuosiin vaikka lyhytaikaisesti tuotetaan energiaa kaasuturbiineilla.
 
Tuore Pörssipäivä on jälleen ilmestynyt ->
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Tässä jaksossa Mikko Jylhä pureutuu ajankohtaisiin talouden ilmiöihin yhdessä asiantuntijavieraidensa kanssa. Keskustelemassa päästrategi Valtteri Ahti Evlistä ja senioristrategi Tuukka Kemppainen. Keskustelussa nousevat esiin korkomarkkinoiden viimeaikaiset liikkeet, osakemarkkinoiden epävarmuus ja se, millaisia vaikutuksia maailmantalouden jännitteillä on sijoittajien näkymiin. Vieraat avaavat näkemyksiään siitä, missä vaiheessa sykliä nyt ollaan, millaisia mahdollisuuksia ja riskejä markkinoilta löytyy ja miten piensijoittajan kannattaa tällaisessa tilanteessa toimia.
 
Löytyykö kokemuksia metsän ostoon otetusta lainasta (joitain kymppejä)? Onko palsta riittänyt vakuudeksi? Millaisia kokemuksia noin yleisesti metsälainasta ts. onko mitään järkeä jos ajatuksissa vapaa-ajan virkistyskäyttö ja siinä sivussa jonkinlainen vakaa tuotto sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.

Jos olet samojen mietteiden äärellä ollut, niin miksi ostit metsää tai jätit ostamatta?
 
Wärtsilä tekee mäntämoottoreita, ei kaasuturbiineja. Niitähän tuossa uutisessa kerrotaan jenkkien konesaliin tuupattavan.
Mitään en noista teknologioista tiedä. Mulle se oleellinen osa oli natural gas ja sen riittävyys. Kaasumoottoreista tuntuu wärtsilän omat materiaalit puhuvan. Pahoittelen väärän termin käyttöä
 
Löytyykö kokemuksia metsän ostoon otetusta lainasta (joitain kymppejä)? Onko palsta riittänyt vakuudeksi? Millaisia kokemuksia noin yleisesti metsälainasta ts. onko mitään järkeä jos ajatuksissa vapaa-ajan virkistyskäyttö ja siinä sivussa jonkinlainen vakaa tuotto sitten joskus hamassa tulevaisuudessa.

Jos olet samojen mietteiden äärellä ollut, niin miksi ostit metsää tai jätit ostamatta?
Metsä on tällä hetkellä tosi kallista ja kun Suomessa voi virkistäytyä muidenkin metsissä, niin harkitsisin kahdesti. Tietysti joku huonosti tuottava metsä voi olla halpaakin.

Raivaussahahommat ovat ihan hauskaa vaihtelua pari kertaa vuodessa.
 
Ennen etf:iä sijoittelin joskus 2016-2017 vuonna jonkin verran rahaa Seligsonin Global Top 25 Pharmaceuticals -rahastoon, missä siis 25 suurintä lääkeyhtiötä.

Kävin katsomassa pitkästä aikaa miten rahastolla menee ja yllätykseksi huomasin, että aika huonosti. 1v: -14,49% ja 3v: -5,56%. Mikähän tämän selittää? Eikö lääkebisnes maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi olla aika varmaa ja varmasti tuottavaa hommaa? Väki pallolla vanhenee muutenkin ja kaikenlaisia konfliktejakin on.
 
Ennen etf:iä sijoittelin joskus 2016-2017 vuonna jonkin verran rahaa Seligsonin Global Top 25 Pharmaceuticals -rahastoon, missä siis 25 suurintä lääkeyhtiötä.

Kävin katsomassa pitkästä aikaa miten rahastolla menee ja yllätykseksi huomasin, että aika huonosti. 1v: -14,49% ja 3v: -5,56%. Mikähän tämän selittää? Eikö lääkebisnes maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi olla aika varmaa ja varmasti tuottavaa hommaa? Väki pallolla vanhenee muutenkin ja kaikenlaisia konfliktejakin on.
Jos pitäisi hatusta heittää, niin ongelma on se, että trump koittaa pakottaa lääkeyhtiötä laskemaan niiden poskettomia hintoja jenkeissä ja tämä varmaan vaikuttaa tulevaisuuden tuotto-odotuksiin.
 
Kävin katsomassa pitkästä aikaa miten rahastolla menee ja yllätykseksi huomasin, että aika huonosti. 1v: -14,49% ja 3v: -5,56%. Mikähän tämän selittää? Eikö lääkebisnes maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi olla aika varmaa ja varmasti tuottavaa hommaa? Väki pallolla vanhenee muutenkin ja kaikenlaisia konfliktejakin on.

Tämä on hiukan väärä tapa ajatella osakkeiden arvonkehitystä. Vaikka lääkefirmoja aina tarvitaan, niiden tuotto-odotus saattaa vaihdella merkittävästi ja se nostaa ja laskee kursseja. Odotukset ovat korkealla ja niitä ei täytetä -> kurssi laskee. Tämä siitä huolimatta että ne yhä edelleen tuottavat ja tekevät positiivista tulosta. Niiden ei vain odoteta tuottavan niin paljon kuin aiemmin, ja siksi kurssit laskevat.

Sama pätee ihan kaikkiin aloihin. On paljon täysin varmoja aloja, mutta se ei tarkoita että niiden osakkeet olisivat erityisen tuottoisia tiettynä hetkenä ostettuna. Joku saattaa muistaa Nokian, jonka tulos nousi edellisestä vertailukaudesta kymmeniä prosentteja ja osakekurssi romahti. Odotukset on tässä se avainasia.
 
Lisäksi tuossa on vain 25 eri yhtiötä. Voi olla että osalla niistä on mennyt huonosti vaikka muuten alalla menisikin hyvin. Vaikka nuo on 25 suurinta, niin ei tarkoita että juuri niillä menisi erityisen hyvin ostohetkestä eteenpäin.
 
Ennen etf:iä sijoittelin joskus 2016-2017 vuonna jonkin verran rahaa Seligsonin Global Top 25 Pharmaceuticals -rahastoon, missä siis 25 suurintä lääkeyhtiötä.

Kävin katsomassa pitkästä aikaa miten rahastolla menee ja yllätykseksi huomasin, että aika huonosti. 1v: -14,49% ja 3v: -5,56%. Mikähän tämän selittää? Eikö lääkebisnes maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi olla aika varmaa ja varmasti tuottavaa hommaa? Väki pallolla vanhenee muutenkin ja kaikenlaisia konfliktejakin on.
Covid19 pumppasi hintaa ylöspäin.

Puheet siitä, että USA liittovaltiotasolla alkaisi pakottamaan lääkkeiden hintaa alaspäin esim. tasolle mitä keskimäärin muut maksavat samoista lääkkeistä. Vaikuttaisi massiivisesti monen yrityksen tulokseen. Jenkeillä epätehokas tapa neuvotella hinnoista==maksavat maksimit, toisaalta hyvesignalointi. "jenkeillä on varaa maksaa kermaa, että saadaan lääkkeitä kehitettyä/myytyä halvemmalla muihin maihin". Se miten tuo hinnan pakotus voisi tapahtua on esimerkiksi että liittovaltio neuvottelee lääkkeiden hinnat yhdellä isolla diilillä sen sijaan, että neuvottelijoita on satoja(jokainen osavaltio ja sen sisällä toimivat vakuutusyhtiöt, pieniä diilejä, kalliita hintoja).
 
Itelläki tossa pharma 25:sessa kiinni jonkinverran. Tuossahan on ~43% jenkkifirmoja, kai dollari tässäkin tapauksessa vaikuttaa? Ei ole kyllä kummoista kasvua ollut tässä viimeisen viiden vuoden aikana, suorastaan masentavaa tuottoa ollut viimeisen 10v ajan Seligsonin muihin rahastoihin verrattuna. Mietin itse jos siirtäisi tuolta rahat pois johonkin toiseen tuotteeseen.
 
Pelkästään se että Trump lopettaa kaiken rokotekehityksen ja erityisesti mrna tutkimuksien rahoituksen ei tee hyvää lääkeyhtiöille.
 
Itsellä tossa pharmassa muutama kymppitonni kiinni, kk-ostot aloitettu 2022 ja potti on miinuksella joku 8%.

Ei ole ollut tosiaan tossa hurraamista.
Aika paskalta kuulostaa, vaikka osa noista ite firmoista jakaa 3-7% osinkoa vuodessa.
 
Aika paskalta kuulostaa, vaikka osa noista ite firmoista jakaa 3-7% osinkoa vuodessa.

Ei tuo osinkoprosentti merkkaa tässä yhtään mitään kun kyse rahaston kasvuosuuksista. Siellä on mukana arvonnousu ja osinko. Vaikka olisivat maksaneet 0 tai 20% osinkoa, niin potti on silti sen 8% miinuksella ja se on se mikä merkkaa. Ja toisaalta osinkoprosentista ei voi päätellä yhtään mitään kokonaistuotosta. 0% maksava voi nousta vuodessa 1000%. 20% maksava voi laskea vuodessa 100%.
 
Itse olen sijoittanut tuohon Pharmaan keväästä asti, muutaman prosentin miinuksella edelleen. On myös Top25 Brands rahastoa, eikä siinäkään ole ollut hurraamista nyt Trumpin aikana. En tiedä onko näitä teemarahastoja edes järkevää pitää vai keskityisikö vain pelkkään maailma indeksiin.
 
Itse olen sijoittanut tuohon Pharmaan keväästä asti, muutaman prosentin miinuksella edelleen. On myös Top25 Brands rahastoa, eikä siinäkään ole ollut hurraamista nyt Trumpin aikana. En tiedä onko näitä teemarahastoja edes järkevää pitää vai keskityisikö vain pelkkään maailma indeksiin.
Megatrendejä/momentumia jos haluaisi niin robotiikka, keinoäly etf:at... Pitäisi olla hermoja pitää rahat kiinni 20v, 30v. Voi käydä kuin dot.com kuplassa. Yhtä varmasti kuin internet tapahtui dot com kuplan jälkeen niin keinoäly ja robotiikka tapahtuvat tulevaisuudessa.
 
Ei tuo osinkoprosentti merkkaa tässä yhtään mitään kun kyse rahaston kasvuosuuksista. Siellä on mukana arvonnousu ja osinko. Vaikka olisivat maksaneet 0 tai 20% osinkoa, niin potti on silti sen 8% miinuksella ja se on se mikä merkkaa. Ja toisaalta osinkoprosentista ei voi päätellä yhtään mitään kokonaistuotosta. 0% maksava voi nousta vuodessa 1000%. 20% maksava voi laskea vuodessa 100%.

Sanoin: "Paskalta kuulostaa, vaikka osa yhtiöistä maksaa osinkoa nn%" , mutta menikö tämä nyt sinulla vääntämiseksi kasvu ja osinkosijoittamisen välillä?

No meitä on moneen junaan, jotenkin itseäni tyydyttäisi tuo tilanne enemmän, jos olisin saanut kokoajalta x määrän osinkoa. Tiedän, se ei ole verotehokkain tai tuottoisin tapa. Jostain kumman syystä osa sijoittajista haluaa osinkoa.

Sama kuin työtä tehdessä niin moniko ottaisi mielummin kerran päivässä palkan vs viikon, kahden viikon, kuukauden tai vuoden välein vaikka mitä harvemmin sen saisi, sitä enemmän sitä saisi kokonaisuudessaan.

Toistan nyt lopussa itseäni, se on varmaan kaikille ellei suurimmalle osalle itsestään selvyys ettei osingot ole tehokkain tai tuottoisin tapa harrastaa sijoittamista. Moni kuitenkin seuraa sijoittamistaan kuukausittain nousevan osinkovirran mukaan ja saa siitä hyvän fiiliksen, mikä edesauttaa sijoittamisen pitkäjänteistä jatkamista.

Kasvusijoittaminen on fiksuin, järkevin ja tehokkain tapa harrastaa sijoittamista jos haluaa maksimaalista tuottoa.
 
Sanoin: "Paskalta kuulostaa, vaikka osa yhtiöistä maksaa osinkoa nn%" , mutta menikö tämä nyt sinulla vääntämiseksi kasvu ja osinkosijoittamisen välillä?

Ei mennyt, vaan en ymmärtänyt mitä tekemistä tuolla osinkotuotolla on yhtään minkään kanssa. En siis tajua miksi sen kerroit. Se positio osinkoineen on 8% miinuksella koska kyse on oletettavasti kasvuosuuksista (A-osuudet), ei tuotto-osuuksista. Se rahaston saama osinko on siis huomioitu ilmoitetussa arvonmuutoksessa ja siksi ihmettelin. Jos kyse olisi tuotto-osuuksista ja tuo -8% olisi vain arvomuutos niin sitten tilanne olisi eri ja -8% ei olisi koko totuus.

Mutta nyt siis tilanne on -8% vaikka ne firmat olisi maksaneet kymmeniä prosentteja osinkkoja sille rahastolle. Silti ollaan pakkasella. Lopputulos on -8%.
 
Viimeksi muokattu:
Ennen etf:iä sijoittelin joskus 2016-2017 vuonna jonkin verran rahaa Seligsonin Global Top 25 Pharmaceuticals -rahastoon, missä siis 25 suurintä lääkeyhtiötä.

Kävin katsomassa pitkästä aikaa miten rahastolla menee ja yllätykseksi huomasin, että aika huonosti. 1v: -14,49% ja 3v: -5,56%. Mikähän tämän selittää? Eikö lääkebisnes maalaisjärjellä ajateltuna pitäisi olla aika varmaa ja varmasti tuottavaa hommaa? Väki pallolla vanhenee muutenkin ja kaikenlaisia konfliktejakin on.

Itsellä tossa pharmassa muutama kymppitonni kiinni, kk-ostot aloitettu 2022 ja potti on miinuksella joku 8%.

Ei ole ollut tosiaan tossa hurraamista.
Koronarokotteet oli rahanpainokone noille lääkefirmoille ja myös lihavuuslääkkeisiin oli ladattu suuret odotukset, joita ei ehkä ihan täysin lunastettu. Nyt on vain tullut pieni korjausliike, mutta luulisi tulevaisuudessakin riittävän menekkiä lääkkeille, kun väestö ei ole ihan globaalillakaan tasolla muuttumassa terveemmäksi.
 
Saapa nähdä alkoiko/tuleeko "perinteinen" heikompi elo/syyskuu ennen kuin otetaan uusia nousuja loppuvudoesta. Hieman käteispositiota myynneistä jäljellä mikä olisi tarkoitus laittaa markkinoille seuraavasta dipistä. Olen alkusyksyyn odotellut korjausliikettä.

Harmi ettei "pienempiin" ai firmoihin(openai, anthropic, cursor ai,...) pääse mukaan piensijoittajana. Parhaat voitot(ja riskit) menevät isoille sijoittajille. Piensijoittaja joutuu odottamaan IPOa missä kohtaa lienee jo aika myöhäistä. Parit uutiset matkanvarrelta

OpenAI, älytöntä vauhtia nousee arvo millä isot tahot lähtevät mukaan/kauhovat lisää. Maaliskuulla sijoittajat arvostivat openai:n 300 miljardiin. Tän myynnin motivaattorina lienee palkita työntekijöitä etteivät he loikkaisi metalle palkkapussin perässä.
OpenAI is preparing to sell around $6 billion in stock as part of a secondary sale that would value the company at roughly $500 billion, CNBC confirmed Friday.
https://www.cnbc.com/2025/08/15/openai-6-billion-stock-500-billion-valuation.html

Anthropic nostaa riskirahaa 5 miljardilla, arvostus 170miljardia. Artikkelin mukaan 5x kysyntää versus mitä laittavat osakkeita liikkeelle
Anthropic is closing in on a $170 billion valuation as it prepares to raise $5 billion in a funding round that’s already oversubscribed by five times

Cursor ai:n kierros arvosti putiikin 10 miljardiin pari kuukautta sitten: Cursor's Anysphere nabs $9.9B valuation, soars past $500M ARR | TechCrunch

Ehkä tapa pitkäaikaisena holderina pelata noita(kin) on loppujen lopuksi nasdaq/sp500/... indeksi mihin nousevat mukaan jos menestys jatkuu. Jos ei menestys jatku indeksisijoittaja vältti pommin? Vai onko näihin joku tapa päästä mukaan?
 
Saapa nähdä alkoiko/tuleeko "perinteinen" heikompi elo/syyskuu ennen kuin otetaan uusia nousuja loppuvudoesta. Hieman käteispositiota myynneistä jäljellä mikä olisi tarkoitus laittaa markkinoille seuraavasta dipistä. Olen alkusyksyyn odotellut korjausliikettä.

Harmi ettei "pienempiin" ai firmoihin(openai, anthropic, cursor ai,...) pääse mukaan piensijoittajana. Parhaat voitot(ja riskit) menevät isoille sijoittajille. Piensijoittaja joutuu odottamaan IPOa missä kohtaa lienee jo aika myöhäistä. Parit uutiset matkanvarrelta

OpenAI, älytöntä vauhtia nousee arvo millä isot tahot lähtevät mukaan/kauhovat lisää. Maaliskuulla sijoittajat arvostivat openai:n 300 miljardiin. Tän myynnin motivaattorina lienee palkita työntekijöitä etteivät he loikkaisi metalle palkkapussin perässä.

https://www.cnbc.com/2025/08/15/openai-6-billion-stock-500-billion-valuation.html

Anthropic nostaa riskirahaa 5 miljardilla, arvostus 170miljardia. Artikkelin mukaan 5x kysyntää versus mitä laittavat osakkeita liikkeelle


Cursor ai:n kierros arvosti putiikin 10 miljardiin pari kuukautta sitten: Cursor's Anysphere nabs $9.9B valuation, soars past $500M ARR | TechCrunch

Ehkä tapa pitkäaikaisena holderina pelata noita(kin) on loppujen lopuksi nasdaq/sp500/... indeksi mihin nousevat mukaan jos menestys jatkuu. Jos ei menestys jatku indeksisijoittaja vältti pommin? Vai onko näihin joku tapa päästä mukaan?
$MSFT:ssä lienee OpenAI-exposurea sisällä? Noihin muihin on vaikeampi päästä ineen?
 
Artikkeli pitkäaikaisen säästämisen hyödyistä, ja siitä että "köyhäkin" voi hankkia mukavan potin.

 
Artikkeli pitkäaikaisen säästämisen hyödyistä, ja siitä että "köyhäkin" voi hankkia mukavan potin.

Valitettavasti maksumuurin takana näkyy olevan.
 
Valitettavasti maksumuurin takana näkyy olevan.
Tuskin siellä mitään uutta on.


Päättyy näihin sanoihin

Lopulta Seppo Pennasen antama ohje pätee siis aivan kaikkiin eläkesäästäjiin.

”Aloita sijoittaminen tänään. Jos et aloita, niin harmittelet joka tapauksessa eläkepäivinä, kuinka paljon pienemmillä tuloilla pitää pärjätä, kun en silloin aloittanut ajoissa.”

Sisältää ne sama käppyrät siitä kuinka kuukausi säästäminen 6% tuotteeseen tekee sinusta miljonäärin pitkässä ajassa.
 
Tuskin siellä mitään uutta on.


Päättyy näihin sanoihin

Lopulta Seppo Pennasen antama ohje pätee siis aivan kaikkiin eläkesäästäjiin.

”Aloita sijoittaminen tänään. Jos et aloita, niin harmittelet joka tapauksessa eläkepäivinä, kuinka paljon pienemmillä tuloilla pitää pärjätä, kun en silloin aloittanut ajoissa.”

Sisältää ne sama käppyrät siitä kuinka kuukausi säästäminen 6% tuotteeseen tekee sinusta miljonäärin pitkässä ajassa.

Ja sen verran näkyi juttua alusta, että Seppo sai äidiltä perinnön 150 000€ tai ainakin perikunta sai 90-luvun alussa ja hän on sitä todennäköisesti päässyt jakamaan? Joka tapauksessa pienellä pesämunalla on aloitus vähän helpompaa kuin tuo otsikossa mainittu summa 30€ kuukaudessa.
 
Olisi tarkoitus eläkesäästää ja jonkun verran jo aloitettukin. Salkku noin 50k euroa ja laitettu joskus EUNL+IS3N Nordnetin kautta tulille. Oma strategia on hyvin yksinkertaisesti vain ostaa "jotain" noin 250-500 eurolla kuussa ja unohtaa ne salkkuun. Kärjistetysti sanoen ei kiinnosta balansointi, markkinoiden päivittäinen seuraaminen tai yksittäinen osakkeiden kyttääminen. Sivuun laitettavat rahat sijoitetaan lähtökohtaisesti ajatuksella, että minkä markkinoille laittaa, niin aina on mahdollisuus että kaiken menettää. Tarkoitus sijoittaa eläkeikään asti, eli noin seuraavat 40 vuotta ja sieltä sitten hieman nostella ja loput jättää jälkipolvelle. Toki varmasti tulee jossain vaiheessa elämää hetkiä, että haluaa nostaa vaikka kympin tai pari johonkin luksukseen, mutta saa nähdä.

Ja ei, en nyt tarkoita että höveliäästi ostain vain jotain seuraamatta millään tapaa markkinoita, ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.

Olin nyt miettinyt jatkavani säästöä SPYI:hin jatkossa, sitä on monet kehuneet täällä ja netissä. EUNL+IS3N jää elämään rinnalle, niitä en lähde myymään turhaan veroja maksaen. Muutama asia kuitenkin mietityttää, mihin haluaisin varmennusta.

  1. Onko järkeä sijoittaa esim pelkästään SPYI:hin vai myös esimerkiksi EUNL:ään. Millainen realistinen riski näissä on, että rahastolle tai rahaston tarjoajalle itsessään käy jotain? Ilmeisesti ETF:t ovat kuitenkin tarjoajistaan erillisiä, joten esimerkiksi jonkunlaisen pankkikriisin/konkurssin yhteydessä rahat saisi ulos kuitenkin? Onko mitään järkeä sijoittaa useampaan vastaavaan tyylisiin koko maailmaan hajauttavaan ETF:ään vai keskittää yhteen?
  2. Mitä muita kannattaisi harkita SPYI:n sijaan?
  3. Mietin myös ns. jatkuvuuden ja verojen kannalta järkevintä tapaa, mutta tuntuu että oma salkku luotettavassa pankissa on kuitenkin loppujen lopuksi se verotehokkain tapa tehdä kuvio. Sijoitusvakuutus tai muu kuori voisi tarjota puljaamisen mahdollisuuden esimerkiksi vaihtamalla ETF:t verottomasti kuoren sisällä vaikka korkotuotteisiin lähempänä kuolemaa, mutta koen valtion/hallituksen asettaman riskin kuorien suhteen isompana haittana kuin verojen maksamisen. Ja joutuisihan niitä veroja kuitenkin maksamaan, kun rahat kuoresta ulos ottaisi.. Lisäksi kuoressa tulee kulut kuitenkin myös pankin suuntaan.

Mietin tätä varmaan vähän liikaa, mutta eikös eläkesäästämisen ETF:n kanssa pitäisi olla niin yksinkertaista, että valitsee tikkerin, työntää rahat sinne ja katsoo pari kertaa vuodessa miten etenee?
 
Olisi tarkoitus eläkesäästää ja jonkun verran jo aloitettukin. Salkku noin 50k euroa ja laitettu joskus EUNL+IS3N Nordnetin kautta tulille. Oma strategia on hyvin yksinkertaisesti vain ostaa "jotain" noin 250-500 eurolla kuussa ja unohtaa ne salkkuun. Kärjistetysti sanoen ei kiinnosta balansointi, markkinoiden päivittäinen seuraaminen tai yksittäinen osakkeiden kyttääminen. Sivuun laitettavat rahat sijoitetaan lähtökohtaisesti ajatuksella, että minkä markkinoille laittaa, niin aina on mahdollisuus että kaiken menettää. Tarkoitus sijoittaa eläkeikään asti, eli noin seuraavat 40 vuotta ja sieltä sitten hieman nostella ja loput jättää jälkipolvelle. Toki varmasti tulee jossain vaiheessa elämää hetkiä, että haluaa nostaa vaikka kympin tai pari johonkin luksukseen, mutta saa nähdä.

Ja ei, en nyt tarkoita että höveliäästi ostain vain jotain seuraamatta millään tapaa markkinoita, ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.

Olin nyt miettinyt jatkavani säästöä SPYI:hin jatkossa, sitä on monet kehuneet täällä ja netissä. EUNL+IS3N jää elämään rinnalle, niitä en lähde myymään turhaan veroja maksaen. Muutama asia kuitenkin mietityttää, mihin haluaisin varmennusta.

  1. Onko järkeä sijoittaa esim pelkästään SPYI:hin vai myös esimerkiksi EUNL:ään. Millainen realistinen riski näissä on, että rahastolle tai rahaston tarjoajalle itsessään käy jotain? Ilmeisesti ETF:t ovat kuitenkin tarjoajistaan erillisiä, joten esimerkiksi jonkunlaisen pankkikriisin/konkurssin yhteydessä rahat saisi ulos kuitenkin? Onko mitään järkeä sijoittaa useampaan vastaavaan tyylisiin koko maailmaan hajauttavaan ETF:ään vai keskittää yhteen?
  2. Mitä muita kannattaisi harkita SPYI:n sijaan?
  3. Mietin myös ns. jatkuvuuden ja verojen kannalta järkevintä tapaa, mutta tuntuu että oma salkku luotettavassa pankissa on kuitenkin loppujen lopuksi se verotehokkain tapa tehdä kuvio. Sijoitusvakuutus tai muu kuori voisi tarjota puljaamisen mahdollisuuden esimerkiksi vaihtamalla ETF:t verottomasti kuoren sisällä vaikka korkotuotteisiin lähempänä kuolemaa, mutta koen valtion/hallituksen asettaman riskin kuorien suhteen isompana haittana kuin verojen maksamisen. Ja joutuisihan niitä veroja kuitenkin maksamaan, kun rahat kuoresta ulos ottaisi.. Lisäksi kuoressa tulee kulut kuitenkin myös pankin suuntaan.

Mietin tätä varmaan vähän liikaa, mutta eikös eläkesäästämisen ETF:n kanssa pitäisi olla niin yksinkertaista, että valitsee tikkerin, työntää rahat sinne ja katsoo pari kertaa vuodessa miten etenee?
Huhhuh! Olet aika nuori siis vielä ja noin hyvät lähtökohdat sijoittamiseen. Tulet olemaan 40 vuoden päästä aika rikas ja onnittelen sinua jo etukäteen siitä.

Itse kysymyksiin en osaa vastata, koska pohdin tällä hetkellä ihan samoja kysymyksiä, että kumpaa ostaisi EUNL vaiko SPYI, vaiko molemmat.
 
Olisi tarkoitus eläkesäästää ja jonkun verran jo aloitettukin. Salkku noin 50k euroa ja laitettu joskus EUNL+IS3N Nordnetin kautta tulille. Oma strategia on hyvin yksinkertaisesti vain ostaa "jotain" noin 250-500 eurolla kuussa ja unohtaa ne salkkuun. Kärjistetysti sanoen ei kiinnosta balansointi, markkinoiden päivittäinen seuraaminen tai yksittäinen osakkeiden kyttääminen. Sivuun laitettavat rahat sijoitetaan lähtökohtaisesti ajatuksella, että minkä markkinoille laittaa, niin aina on mahdollisuus että kaiken menettää. Tarkoitus sijoittaa eläkeikään asti, eli noin seuraavat 40 vuotta ja sieltä sitten hieman nostella ja loput jättää jälkipolvelle. Toki varmasti tulee jossain vaiheessa elämää hetkiä, että haluaa nostaa vaikka kympin tai pari johonkin luksukseen, mutta saa nähdä.

Ja ei, en nyt tarkoita että höveliäästi ostain vain jotain seuraamatta millään tapaa markkinoita, ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.

Olin nyt miettinyt jatkavani säästöä SPYI:hin jatkossa, sitä on monet kehuneet täällä ja netissä. EUNL+IS3N jää elämään rinnalle, niitä en lähde myymään turhaan veroja maksaen. Muutama asia kuitenkin mietityttää, mihin haluaisin varmennusta.

  1. Onko järkeä sijoittaa esim pelkästään SPYI:hin vai myös esimerkiksi EUNL:ään. Millainen realistinen riski näissä on, että rahastolle tai rahaston tarjoajalle itsessään käy jotain? Ilmeisesti ETF:t ovat kuitenkin tarjoajistaan erillisiä, joten esimerkiksi jonkunlaisen pankkikriisin/konkurssin yhteydessä rahat saisi ulos kuitenkin? Onko mitään järkeä sijoittaa useampaan vastaavaan tyylisiin koko maailmaan hajauttavaan ETF:ään vai keskittää yhteen?
  2. Mitä muita kannattaisi harkita SPYI:n sijaan?
  3. Mietin myös ns. jatkuvuuden ja verojen kannalta järkevintä tapaa, mutta tuntuu että oma salkku luotettavassa pankissa on kuitenkin loppujen lopuksi se verotehokkain tapa tehdä kuvio. Sijoitusvakuutus tai muu kuori voisi tarjota puljaamisen mahdollisuuden esimerkiksi vaihtamalla ETF:t verottomasti kuoren sisällä vaikka korkotuotteisiin lähempänä kuolemaa, mutta koen valtion/hallituksen asettaman riskin kuorien suhteen isompana haittana kuin verojen maksamisen. Ja joutuisihan niitä veroja kuitenkin maksamaan, kun rahat kuoresta ulos ottaisi.. Lisäksi kuoressa tulee kulut kuitenkin myös pankin suuntaan.

Mietin tätä varmaan vähän liikaa, mutta eikös eläkesäästämisen ETF:n kanssa pitäisi olla niin yksinkertaista, että valitsee tikkerin, työntää rahat sinne ja katsoo pari kertaa vuodessa miten etenee?
Huhhuh! Olet aika nuori siis vielä ja noin hyvät lähtökohdat sijoittamiseen. Tulet olemaan 40 vuoden päästä aika rikas ja onnittelen sinua jo etukäteen siitä.

Itse kysymyksiin en osaa vastata, koska pohdin tällä hetkellä ihan samoja kysymyksiä, että kumpaa ostaisi EUNL vaiko SPYI, vaiko molemmat.
EUNL on paljon suurempi rahasto kuin SPYI, joka on sekin suuri.
  1. Mitä enemmän varallisuutta rahastossa on, niin oletettavasti sitä pienempi on todennäköisyys sille, että rahastoyhtiö tekee tulevaisuudessa rahastoon muutoksia, jotka saavat rahaston omistajat eli sinut ja muut älähtämään. Indeksejä voidaan vaihtaa ESG-tyyppiseksi, metodologia voi muuttua, rahasto voidaan lakkauttaa (epätodennäköistä tosin).
  2. Suuruus tuo yleensä likviditeettiä: EUNL:llä on tänään tähän mennessä käyty kauppaa noin 6-kertaisella rahasummalla SPYI:hin verrattuna Saksan pörssissä.
Itsellä on kombo EUNL+IS3N. Puolisolla ja lapsilla pelkkä EUNL yksinkertaisuuden vuoksi.
 
  1. Suuruus tuo yleensä likviditeettiä: EUNL:llä on tänään tähän mennessä käyty kauppaa noin 6-kertaisella rahasummalla SPYI:hin verrattuna Saksan pörssissä.

Tällä ei tosin ole juuri väliä yksityiselle sijoittajalle. Lähinnä isojen institutionaalisten sijoittajien tarvii murehtia tällaisista asioista.
 
Mietin tätä varmaan vähän liikaa, mutta eikös eläkesäästämisen ETF:n kanssa pitäisi olla niin yksinkertaista, että valitsee tikkerin, työntää rahat sinne ja katsoo pari kertaa vuodessa miten etenee?
Jos menneisyys on tae tulevaisuudesta niin juuri noin. 40v horisontilla miettisin sun mainitsemien lisäksi: AI, teknologia, robotiikka. Olen erittäin yllättynyt jos nuo eivät tule muuttamaan yrityksiä, yhteiskuntaa ja ihmisten elämää valtavasti seuraavan 40v aikana. Miten maailma muuttuu seuraavan 40v aikana? 40v taaksepäin meillä ei ollut älypuhelimia ja tietokoneissakin c64 oli vielä käytössä, amiga 40v tänä vuonna. Ehkä nyt ollaan ai:n dot.com kuplaa pumppaamassa, kuplasta huolimatta internet tapahtui mutta aikaahan se otti.

Miettisin pientä siivua näkemyksen ottamista esim. qqq teknologiatikkerillä salkkuun. "riskiveto", toisaalta jos/kun ai yms. tapahtuu niin tästä voi saada perusindeksiä parempaa kasvua. Riippuen miten uskoo maailman muuttuvan ehkä qqq on se hyvä riskiveto, ehkä joku muu. Esim. onko tulevaisuuden voittaja intia samaan aikaan kun amerikka, kiina ja eurooppa eivät esim. väestörakenteen ja pienemmän väestömäärän vuoksi pärjää vai kerääkö ehkä piilaakso edelleen leijonanosan maailman parhaista päistä.
 
Viimeksi muokattu:
Jos spread on iso, niin kai sillä on yksityisellekin sijoittajalle väliä?

Spreadi kai menee isoksi vasta jos tekee isoja osto- tai myyntitoimeksiantoja, minkä takia sillä alkaa olla väliä institutionaalisille sijoittajille. Lisäksi sen tarvisi mennä todella isoksi että sillä olisi väliä, ETF:iä kun ei ole tarkoitus veivata.
 
Olisi tarkoitus eläkesäästää ja jonkun verran jo aloitettukin. Salkku noin 50k euroa ja laitettu joskus EUNL+IS3N Nordnetin kautta tulille. Oma strategia on hyvin yksinkertaisesti vain ostaa "jotain" noin 250-500 eurolla kuussa ja unohtaa ne salkkuun. Kärjistetysti sanoen ei kiinnosta balansointi, markkinoiden päivittäinen seuraaminen tai yksittäinen osakkeiden kyttääminen. Sivuun laitettavat rahat sijoitetaan lähtökohtaisesti ajatuksella, että minkä markkinoille laittaa, niin aina on mahdollisuus että kaiken menettää. Tarkoitus sijoittaa eläkeikään asti, eli noin seuraavat 40 vuotta ja sieltä sitten hieman nostella ja loput jättää jälkipolvelle. Toki varmasti tulee jossain vaiheessa elämää hetkiä, että haluaa nostaa vaikka kympin tai pari johonkin luksukseen, mutta saa nähdä.

Ja ei, en nyt tarkoita että höveliäästi ostain vain jotain seuraamatta millään tapaa markkinoita, ymmärrätte varmasti mitä tarkoitan.

Olin nyt miettinyt jatkavani säästöä SPYI:hin jatkossa, sitä on monet kehuneet täällä ja netissä. EUNL+IS3N jää elämään rinnalle, niitä en lähde myymään turhaan veroja maksaen. Muutama asia kuitenkin mietityttää, mihin haluaisin varmennusta.

  1. Onko järkeä sijoittaa esim pelkästään SPYI:hin vai myös esimerkiksi EUNL:ään. Millainen realistinen riski näissä on, että rahastolle tai rahaston tarjoajalle itsessään käy jotain? Ilmeisesti ETF:t ovat kuitenkin tarjoajistaan erillisiä, joten esimerkiksi jonkunlaisen pankkikriisin/konkurssin yhteydessä rahat saisi ulos kuitenkin? Onko mitään järkeä sijoittaa useampaan vastaavaan tyylisiin koko maailmaan hajauttavaan ETF:ään vai keskittää yhteen?
  2. Mitä muita kannattaisi harkita SPYI:n sijaan?
  3. Mietin myös ns. jatkuvuuden ja verojen kannalta järkevintä tapaa, mutta tuntuu että oma salkku luotettavassa pankissa on kuitenkin loppujen lopuksi se verotehokkain tapa tehdä kuvio. Sijoitusvakuutus tai muu kuori voisi tarjota puljaamisen mahdollisuuden esimerkiksi vaihtamalla ETF:t verottomasti kuoren sisällä vaikka korkotuotteisiin lähempänä kuolemaa, mutta koen valtion/hallituksen asettaman riskin kuorien suhteen isompana haittana kuin verojen maksamisen. Ja joutuisihan niitä veroja kuitenkin maksamaan, kun rahat kuoresta ulos ottaisi.. Lisäksi kuoressa tulee kulut kuitenkin myös pankin suuntaan.

Mietin tätä varmaan vähän liikaa, mutta eikös eläkesäästämisen ETF:n kanssa pitäisi olla niin yksinkertaista, että valitsee tikkerin, työntää rahat sinne ja katsoo pari kertaa vuodessa miten etenee?
Tällä ei ehkä nuorelle kaverille ole niin väliä mutta klassinen bogle-henkinen suunnitelma sisältäisi jonkin mietityn osuuden velkakirjoja, joita sitten tasapainotettaisiin uudelleen määräajoin tai isoissa mullistuksissa ja tietenkin oman eläkeiän lähestyessä. On sitten enemmän makuasia, millaisia velkakirjoja ja millaisen osuuden haluaa omistaa. Moni on toki sitäkin mieltä, että 100 % osakemarkkinaan on paras strategia.
 
Jahas, ketsuppipullo vähän purskahtelee :) Vaihteeksi aika pirteää nousua tänään omassa salkussa, ja markkinoilla muutenkin. Saapa nähdä miten päivä ja viikko päättyy.
 
Harvoin on syksyn läpi menty ilman jotain dippiä.

On tämä melkoista. Pörsät takoo huippuja, kulta takoo huippuja ja kryptovaluutat takoo huippuja eli vähän niinkun kaikki assetit huipuissa ja silti meinataan alkaa korkoja laskemaan. Eli jo yli 20v jatkunut löysä rahapolitiikka saa jatkoa. Kultasijoittaja kiittää taas kerran.
 
Viimeksi muokattu:
Harvoin on syksyn läpi menty ilman jotain dippiä.

On tämä melkoista. Pörsät takoo huippuja, kulta takoo huippuja ja kryptovaluutat takoo huippuja eli vähän niinkun kaikki assetit huipuissa ja silti meinataan alkaa korkoja laskemaan. Eli jo yli 20v jatkunut löysä rahapolitiikka saa jatkoa. Kultasijoittaja kiittää taas kerran.
Paitsi se korkojen lasku ei liity mitenkään pörssiin, vaan inflaatioon jota korkeammilla koroilla pyritään hillitsemään. Nyt kun inflaatio on laskenut ja jenkeissä ainakin nousu pysähtynyt niin korkoja voidaan laskea myös.
 
Paitsi se korkojen lasku ei liity mitenkään pörssiin, vaan inflaatioon jota korkeammilla koroilla pyritään hillitsemään.
Kyllä ja ei. Jos nyt peruutetaan se 20v taaksepäin niin kyllä silloin vielä keskuspankin johtaja ihan vakituisesti puheissaan huomioi myös asset-puolen tilanteen ja jos peruutetaan 40v taaksepäin kun kultakantakin oli vielä muistissa, niin silloin kullan (ja hopean) hinta oli ihan selkeä inputti vielä.

Tämä ei pääty hyvin pitkällä tähtäimellä.

No, harva hieroo paskaa omiin vaatteisiin, niin siinä mielessä ymmärtää miksi ovat hiljaa esimerkiksi kullan hinnasta.
 
Viimeksi muokattu:
Pitänee kyllä lisäillä kultaa salkkuun, jos tosissaan meinaavat kiihdyttää seteliprinttereitä. Jotenkin en usko, että tullit eivät aiheuttaisi lainkaan inflaatiota, niinkuin tuntuu olevan nyt konsensusodotus. Mitähän bondimarkkina tykkää siitä, että rahaa lyödään markkinoille ja osakkeiden yms. valuuttamääräiset arvot paisuvat, samaan aikaan kun nimelliskoroilla jää jatkuvasti heikommalle tuotolle? Tietty velkapapereiden hinnan pitäisi sitten joustaa ja onhan ne laskeneet ainakin etf-puolella jo vuosia. Jännän äärellä ollaan kyllä että kuka noita papereita haluaa enää kohta ostaa ja mitä ylipäänsä markkinoilla tulee tapahtumaan..
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 938
Viestejä
5 057 399
Jäsenet
81 008
Uusin jäsen
karvaranne

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom