Jos puhtaasti day ahead markkinoilla toimiminen akuilla on likimain kannattavaa, voisi olettaa että 5.1.2024 kaltaisina päivinä se on taatusti kannattavaa. Pelkkää spekulaatiota, mutta voisiko akkuja siirtyä enemmänkin day aheadin puolelle, kun ne alkavat vanhentua? Äkkiseltään ajattelisi, että lataus- ja purkutehot saadaan pidettyä day aheadissa maltillisempina kuin päivänsisäisessä säädössä, mikä vähentää akun kulumista.
-
TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)
Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.
Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.
Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.
Sähköenergian tuotanto, taustatekijät, hintatason määräytyminen, yms yleinen keskustelu aiheesta
- Keskustelun aloittaja Juha Kokkonen
- Aloitettu
-
- Avainsanat
- sähkö sähköenergia sähköntuotanto
Mikä vimma verrata jotain historian hintaa?? Ei noi toistu kovinkaan usein ja yhden tunnin ajalta paljoa vaikuta, saati jollei inu ole kymmenien kilovattien! Ja silloinkin talvella ne akut ois pitäny johkiin x hintaan saaha ladattua eka täyteen! Noin aateltuna on ihan vaan lottoamista.. ja kuis sulla lotossa yleensä käy? Taitaa kuponkeihin mennä enempi ko voittoja.. ainakin 99,9% lottoajilla
No jos rehellisiä ollaan, pöllin idean Yleltä. Jutussa olleen laskelman mukaan sillä akkumäärällä, joka oli sähköverkossa joulukuussa 2024, eri tuntien hinta olisi muuttunut seuraavasti:
klo 3-4 18,61 -> 20,71 snt/kWh
klo 4-5 18,61 -> 20,71 snt/kWh
klo 8-9 183,38 -> 98,70 snt/kWh
klo 9-10 155,21 -> 98,33 snt/kWh
klo 12-13 99,20 -> 123,38 snt/kWh
klo 14-15 111,48 ->123,38 snt/kWh
klo 17-18 217,99 -> 138,26 snt/kWh
klo 19-20 235,10 -> 138,26 snt/kWh
Hinta olisi siis pudonnut dramaattisesti kalleimpina tunteina ja noussut marginaalisesti muutamana tuntina. Tämän ajatusleikin tarkoituksena oli osoittaa, että tuon epäonnisen päivän hinnat jäävät entistä harvinaisemmiksi, kun akkuja tulee verkkoon, vaikka niitä olisikin rakennettu pääasiassa päivänsisäisille markkinoille.
Tuo päivä oli vielä siitä erityinen, että yöstä lähtien oli tarjolla luokkaa 1500 MW tuulivoimaa, joka sitten alkoi hiipua myöhään iltapäivällä pudoten alimmillaan alle 700 megawattiin. Olisi ollut erinomainen käyttökohde akuille kyllä.
Helpoa niitä on laskeskella jälkikäteen et jos oi näin ja näin tehny sillon.. samoin osakkeissa ko siinä lotossa et joa oisinkin nää numerot ottanu... Tyhmää katella tolleen taakse, saati noin kauvas vaikka eilinenkin jo tyhmää katella jälkeen
Ja sikstoiseks puoltoistavuotta si akut makso pal enempi. Eli et ois pal kuolettanut, ja sama inun hinnoissa,nekintuleet ny ales, ja iso inu jolla purkaa pal makso enempi pal
Ei tässä ollut tarkoitus tehdä kotiakuilla bisnestä, vaan miettiä nimenomaan teollisten akkuvarastojen (ja koko systeemin) näkökulmasta asiaa.
Akkuvarastoihin investoiminen on yhtä tarkkaa puuhaa kuin ripulin parantaminen pieremällä. Yhtään liikaa, niin hintaheilunta vaimenee liikaa, eikä bisnes enää kannata. Jos meidän firma investoi, niin parempi jos muut eivät investoi. Jos kaikki innostuvat yhtäaikaa, koko bisnekseltä sulaa pohja pois. Jos me investoimme kannattavilla laskelmilla, muut tulevat perässä ja eipä ole enää niin kannattavaa. Jos akkupöhinä leikkaa heilunnan puoleen, heiluntabisnes sulaa puoleen.
Viimeksi muokattu:
Tuossa mielenkiintoisesti muotoiltu artikkeli. Onko tuossa huomioitu investointia ollenkaan? Investoitu 14000€ ja oletettu ilpin kestoksi 15v. Akku voidaan laskea samaksi (10-15v). Paneelit voivat kestää pidempäänkin (20v).
Tuossa esimerkissä 14000€ investoinnilla saadaan ~1300-1400€ säästö/v ja käyttöikä on sen 15v oletus. Ensimmäiset 10v menee investoinnin kuolettamiseen ja sen jälkeen toivotaan, että laitteet eivät vielä hajoa. Ei tuosta nyt ihan ihmeitä jää, mutta onpahan puuhastelua. Artikkeli on erittäin harhaanjohtava mielestäni.
www.talouselama.fi
Lainarahalla investoituna jää +-0 ja 14000€ 15v investointi sijoittaen pörssiin 7% tuotto-odotuksella tuottaa moninverroin enemmän.
Tuossa esimerkissä 14000€ investoinnilla saadaan ~1300-1400€ säästö/v ja käyttöikä on sen 15v oletus. Ensimmäiset 10v menee investoinnin kuolettamiseen ja sen jälkeen toivotaan, että laitteet eivät vielä hajoa. Ei tuosta nyt ihan ihmeitä jää, mutta onpahan puuhastelua. Artikkeli on erittäin harhaanjohtava mielestäni.
Heikki Keskiväli osti kotiinsa aurinkopaneelit, lämpöpumpun ja kotiakun: Tässä tuotto
Sijoittaja Heikki Keskiväli laittoi eurot riviin ja laski omakotitaloonsa tehtyjen energiainvestointien tuotot samaan tapaan kuin osakesijoituksissa. Kannattiko vai ei?
www.talouselama.fi
Lainarahalla investoituna jää +-0 ja 14000€ 15v investointi sijoittaen pörssiin 7% tuotto-odotuksella tuottaa moninverroin enemmän.
Viimeksi muokattu:
Akkujen kannattavuus day-ahead-markkinassa ei tule mistään yksittäisestä päivästä. Se tulee siitä, että vuoden aikana syntyy riittävä määrä kannattavia syklejä, jotka yhteen laskettuna kattavat akuston kaikki kulut (kuten rahoituskulut, tonttivuokrat, kiinteistöverot, ylläpitosopimukset jne) sekä toimijan liikevoitto päälle.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 197
Kaikki nyt eivät vaan innostu autoista tai veneistä ja se heille annettakoon. En jaksa lukea artikkelia mutta uskoisin että tämä hermanni tekee asiaa loppujen lopuksi harrastamisen ilosta eikä sijoitaakseen.
Hermanni teki laskelmat tuotto mielessä, mutta unohti kokonaan sidotun pääoman ja sen, että kyse kutustavarasta, jolla rajallinen käyttöikä. Harrastelu ja puuhastelu saa maksaakin, mutta "sijoittaja"-tittelillä luulisi kiinnostavan myös sijoitetun pääoman tuoton.
Viimeksi muokattu:
Juuri näin. Akut tulevat pääasiassa päivänsisäisille markkinoille ja positiivisena sivutuotteena saadaan jonkinlainen hintakatto katastrofipäiville.
- Liittynyt
- 06.11.2016
- Viestejä
- 5 197
Nakojaan nyt kun vaivautui silmailemaan artikkelia niin kovasti talouden kannalta han asiaa selosti. Olikohan se sitten jotenkin noloa tunnustaa harrastelevansa ekohippien touhuja niin taytyi yrittaa menna tuollaisen suojan taakse.
Eihän päivänsisäinen markkina vaikuta mitään kuluttajahintaan, vaan se on kauppiaiden välistä veivausta.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 978
Luulisi päivänsisäisten markkinoiden vaikuttavan ostajien käytökseen day-ahead-kaupassa.
Arvelen, että akuilla on varalta tarjoukset sisässä myös day-ahead-markkinoilla. Ne vain harvemmin menee läpi, koska pörssihinta harvemmin nousee kovin korkealle. Jos tarjous menee läpi, saadaan 100 % varmasti jonkinlainen tuotto siltä päivältä. Jos tarjous ei mene läpi, käydään kauppaa päivänsisäisillä markkinoilla, jolloin tuotto voi olla mitä tahansa nollan ja fantastisen väliltä.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Toki pörssiin sijoitettuna sama summa tekisi enemmän. Mutta tuo paneeli/lämpöpumppu/akkku investointi menee suoraan asunnon arvoon, ja tuottaa siten espoolaisen asunnon hinnankehityksen verran tuottoa.
Viidentoista vuoden kuluttua 14 000 euron paneeli+lämpöpumppu+akku-investoinnin arvo on 0 euroa, kun taas pörssiosakkeiden arvo on jotain aivan muuta.
- Liittynyt
- 07.02.2019
- Viestejä
- 955
Rationaalisilla markkinoilla olisikin noin. Asuntomarkkinoilla suurten kaupunkien luona vanhojen asuntojen hinta kuitenkin nousee koko ajan. 15v päästä voit edelleen pyytää ainakin 14k€ enemmän asunnosta jossa on paneeli + lämpöpumppu + akut kuin suorasähkölämmitystalosta.
Jep, mutta 15-20 vuoden kuluttua joudut tekemään tuon investoinnin uudelleen. Akut menevät vaihtoon todennäköisesti jo 10 vuoden sisällä ja invertterin joudut uusimaan ainakin kerran 15 vuoden sisällä. Vaikka nuo nostaisivat talon arvoa, on itse investoinnin arvo nolla 15 vuoden jälkeen joka tapauksessa.
Viimeksi muokattu:
On omaa tyhmyyttä, jos maksaa ylimääräistä extraa käyttöiän päässä olevista loppuun ajetuista ilpeistä, akuista ja paneleista.
Ihan samoin niiden osakkeidenkin arvo voi tipahtaa nollaan, ei ne ole mitenkään luotettava sijoitus..
Tällähetkellä tosin vaikuttaa vahvasti siltä, jotta sähkön hinta tulee, kiitos mm. datakeskushankkeiden Suomessakin nousemaan ja noussee ainankin Saksan tasolle, jonka jälkeen tuhlausinto vasta hyytyy..
Esim tuolta voi katsoa, minne ollaan menossa..
Saksa sähkönhinnat, kesäkuu 2025 | GlobalPetrolPrices.com
Saksa, kesäkuu 2025: Kotitaloudet: Hinta on USD/kWh. Keskimääräinen hinta maailmassa on 0.170 USD/kWh. Liiketoiminta: Hinta on USD/kWh. Keskimääräinen hinta maailmassa on 0.162 USD/kWh. Lataa viimeisimmät sähkön hinnat (joulukuu 2025) täältä.
Ja kun Suomi menee kohti konkurssia, niin sähkövero on yksi kohde, jota varmasti nostetaan reilusti, sitä kun on hankala väistää (paitsi paneelit + akku yhdistelmällä..)
Kommentissasi on kaksi ongelmaa: "voi" ja "mitenkään". Kyllä, osakkeiden arvo voi pudota nollaan, mutta tässä kyseessä olevan investoinnin arvo putoaa varmasti nollaan. Ja vaikka osakkeiden arvoi voisikin pudota nollaan, sopivasti hajautetun osakesalkun arvon katoaminen on äärimmäisen epätodennäköistä. Osakkeet ovat siis erittäin luotettava sijoituskohde.
Jossakin indeksirahastossa hajauttaminen ja painotukset toimivat automaattisesti ja se ei voi pudota nollaan ilman käytännössä maailmanloppua.
Ilppi, akku ja aurinkopaneelit ovat kulutustavaraa, kuluvat loppuun käyttökelvottomiksi ja muuttuvat romuksi ja ser-jätteeksi x ajan kuluttua. Siinä tapauksessa on pakko laskea kuoletusaika tuottoon mukaan, koska tuottoaika on rajallinen. Esim 10v ajalle laskettuna 14000€ investointi vähentää tuottoja 1400€/v, koska investoinnin arvo sulaa nollaan 10v aikana. Siinä tapauksessa investointi ei tuo latin latia säästöjä, koska lasketty sähkönsäästö on tasan samansuuruinen kuin investoinnin arvon poisto/v. Äärimmilleen yksinkertaistettuna olet maksanut 14000€ siitä, että säästät 14000€ = +-0€
Jos laitteisto kestää yli 10v, vasta 10v jälkeen alkaa saada sen 1400€/v säästön, koska ensimmäinen 10v menee pelkkään laitteiden hinnan takaisin maksamiseen. 10v takaisinmaksuajassa ei ole mitään järkeä, koska laitteiston käyttöikä on huonolla tuurilla vähemmän ja hyvällä tuurilla vain vähän enemmän.
Viimeksi muokattu:
Tänään juuri kilpailutin firman sähköjä ison suomalaisen meklarin kautta ja olivat melko varmoja että sähkön hinta vain laskee hitaasti tulevaisuudessa.
Itsellä 13kwp paneelit ja ilp antavat taloudellista hyötyä n. 1500e vuodessa. Takaisinmaksuaika yhteenlaskettuna 9 vuotta. Se on kyllä pitkä aika. Lisäksi tulee viilennys jota nykykesinä tarvitaan. Nykyään saman setin saisi 5 vuoden takaisinmaksuajalla.
Itsellä 13kwp paneelit ja ilp antavat taloudellista hyötyä n. 1500e vuodessa. Takaisinmaksuaika yhteenlaskettuna 9 vuotta. Se on kyllä pitkä aika. Lisäksi tulee viilennys jota nykykesinä tarvitaan. Nykyään saman setin saisi 5 vuoden takaisinmaksuajalla.
Ainakin Elisan Kotiakun akuston takuu on 15 vuotta.
21 kWh Elisa-kotiakku maksaa 11399 eur. Sinun pitää säästää 760 eur/vuosi, jotta pääset edes omillesi 15 vuoden aikana. Vasta tämän jälkeen alkaa osakesijoitukselle vertailukelpoinen tuotto, josta puuttuu tässä tapauksessa täysin korkoa-korolle-efekti.
Vrt. osakesijoitus; sinulla on hyvin hajautettuna pääoma tallella + 15 vuoden korkoa-korolle-tuotot. Akku on harvinaisen huono sijoitus nykyisillä hinnoilla.
Viimeksi muokattu:
Voihan sitä katsella paljonko Alibabassa maksaa akkukennot ja -modulit. Siihen rahdit, tullit, verot, kotelointi, elektroniikka ja asennukset päälle. Silloin sinulla on kiinalainen itse räpelletty (vaikka ammattitaidollakin) no-name piraattiakku ja se kun polttaa talon, vakuutus ei välttämättä edes korvaa. Kaupallinen hyväksytty, testattu ja sertifioitu akku on kallis varsinkin Suomessa.
Ja samaan aikaan OL2 on ollut vajaateholla jo noin vuoden. Kaiken kaikkiaan vajaateho tulee jatkumaan vuoteen 2027 asti.
Vaikka olette oikeassa, että sijoittamalla tuotot ovat hyvin todennäköisesti paljon paremmat, niin olisi hyvä muistaa mainita myös riskeistä.
Hyvin hajauttamalla pääoman tippuminen nollaan on epätodennäköistä, mutta kukaan ei voi luvata, että koko pääoma olisi tallella 15v kohdalla tai varsinkaan että korkoa-korolle olisi tuottanut 15v putkeen. Myös hieman harmaalla alueella on osakkeiden sanomista erittäin luotettavaksi, koska yksittäinen osake voi menettää arvonsa kokonaan tai osittain, eikä tämä ole edes harvinaista.
Eli osakkeet eivät todellakaan ole "erittäin luotettava" sijoituskohde! Hyvin hajautettu salkku taas hyvin todennäköisesti tuottaa pitkällä aikavälillä.
Toki tämä on täysin väärä ketju sijoituksista keskusteluun eli ehkä keskitytään akkujen, sähköntuotannon ja hintatasoon liittyvään keskusteluun.
On tämä väärä ketju myös kotiakuista keskusteluun.
Kotiakut - keskustelua kodin energiavarannoista. (Verkkoon kytketyt, on-grid/backup)
Tätä Kotiakku-asiaa on sivuttu muutamissa muissa säikeissä off-topic leiman alla jonkin verran, joten tälle aiheelle olnee kysyntää ihan oman säikeensä muodossa. Eritoten nyt, kun näyttäisi tulevan noiden akkujen hinnat alas ihan eri tahtiin kuin aiemmin, ja tästä syystä voitaneen olettaa parin...
bbs.io-tech.fi
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 735
Säästö/tuotto/järjestelmän arvo ei todennäköisesti tule pääosin energiasta, vaan isolta on piikkitehoista sekä liittymän että lähialueen verkon kannalta ja koko maan taajuuskompensoinnista.
Kyllä ne ovat. Jos sijoitat sen summan vaikkapa viiteen päälistan korkeaosinkoiseen osakkeeseen, niin koskaan historiassa ei kaikki viisi firmaa ole mennyt konkurssiin. Akkuasennuksen arvo taas menee 10-15 vuoden sisään nollaan 100% todennäköisyydellä.
Akuista ja aurikokennoista on selkeää käyttöhyötyä loppukäyttäjälle. Osakkeista taas ei ole. Ne ovat ja mahdollisesti ehkä säilyttävät arvonsa, menevät arvottomiksi tai arvo kasvaa..
Jos on talo, jossa asuu ja johonka kennot ja akkuviritys käy hyvin, niin on päivänselvää, että kannattaa hankkia ennemin ne, kuin sijoittaa joihinkin osakkeisiin.. Toki kannattaa ensin tutustua aiheeseen, mitä ja minkäverran kannattaa olla akkua, mikä on hyvä ja turvallinen asennuspaikka. minkäverran invertteri metelöi ym ym ym.
Aurinkokennoista kannattaa hahmottaa, jotta ne ovat aurinkokennoja ja niiden tuotto kannattaa joulu-helmikuu välillä oikeastaan unohtaa täysin ja siitä molempaan suuntaan kuukausi on ok, jos eivät peity lumeen JA määrä on ylimitoitettu todella reilusti (esim 4X tarvittava määrä VS, millä pärjää keskikesällä täysin ok). Sitten siitä taas kuukausi molempaan suuntaan melko reipas ylimitoitus (esim 3X)
Samoin ihan kesälläkin: Jos on koko päivän todella synkässä pilvessä, niin tuotto on luokkaa 1/10 - 1/20 pilvettömän päivän tuotosta.
Myös se kannattaa huomioida, jotta puita voi joutua karsimaan /kaatamaan pis. Kennot eivät saa jäädä varjoihin edes osittain.
Eli aurinkokennoilla energiantuottamisen hintataso määräytyy hyvinkin monesta asiasta.. Itse kennothan ovat halventuneet todella reippaasti viimeisen 5 vuoden aikana..
Maalla toki akuston etu on se, että se toimii myös upsina. En tiedä, onko yleistä, mutta meilläpäin oli tänäkin kesänä paljon sähköräpsyjä /lyhyitä katkoja... Toki omassa kiinteistössä ei ollut nyt yhtään, koska kaikki on aurinkoinvertterin / akun takana, paitsi kiuas ja liesi ja niitä ei katkokset haittaa, kun ovat peruskamoja (ei kelloja tms hienouksia).
Tuossa akkuhommassa nyt unohdat, että vaikka sen arvo olisi 15 vuoden päästä 0, niin se on käyttönsä aikana maksanut itsensä takaisin ja ehkä jotain jäänyt viivan päällekin loppuajasta. Eli tuossa ei häviä mitään, vaikka ei siitä välttämättä voittoakaan tule.
Osakkeissa taas voi tulla tappiotakin. Ei niistä viidestä tarvitse mennä kuin yhden konkurssiin, parilla kurssi laskee ja parilla nousee, niin salkun arvo voi olla miinuksella. Tai sitten kaikki nousevat reilusti ja voitto tulee mukavasti. Pointtina nyt se, että ei sitä kukaan voi luvata, että näillä osakkeilla tuottoa varmasti tulee seuraavan 10-15v aikana. Ehkä osakkeet nousseet 10v aikana 100% ja sen jälkeen korona, sota tai vastaava ja laskua yli 50%, niin ollaankin jo pakkasella.
Itsellä ei ole akkuja tai ole tulossa, vaan rahaa menee pörssiin jatkuvasti, koska uskon sen pitkällä aikavälillä tuovan parhaan tuoton.
Ihan hatusta vedettynä ilp on hajonnut ennen 15v yli 50% todennäköisyydellä. Akun invertteri hajonnut 30% todennäköisyydellä. Akku kyykännyt 50% todennäköisyydellä. Aurikopaneelien invertteri 30%. Kennot hapoettuneet 20%. Eli on kohtalaisen hyvä reippaasti päälle 50% todennäköisyys, että on pitänyt tehdä useilla tonneilla remonttia 15v aikana.
Tämä vähän ihmetyttää. Turbiinia vaihdettu kaksi kertaa, eli kolme turbiinia hajonnut tässä noin vuoden sisällä samassa yksikössä. Onko ne ostaneet jotain halpalaatua vai miksei ne kestä? Kumpikin uusi turbiini muistaakseni hajosi käytännössä heti kun otettiin käyttöön ja jouduttiin ajamaan vajateholla sen jälkeen. En ainakaan, muista että tälläistä olisi aiemmin ollut.
Joko tässä ketjussa tai jossain uutisessa oli spekulaatio, että voisi johtua siitä, että nyt tehoja on vaihdeltu jonkin verran tuotantotarpeiden mukaan. Aiemmin ajettiin aina samalla teholla ( = täysillä). Vaan se oli ymmärtääkseni vain spekulaatio.
EI kyllä selitä miksi se uusi hajoaa käytännössä heti kun otetaan käyttöön. Ei siinä ole vielä ehditty kun ajaa tehot ylös, niin taas on rikki.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 772
Eikös tässä ollut joku skenaario että noi nykyisetkin vararoottorit, joista meni viimeinen käyttöön, ovat käytännössä aikaisemmin hajonneita ja sen jälkeen käyttökuntoon huollettuja. Se aidosti uusi vararoottori on tilattu vuosia sitten ja toimitusta edelleen odotellaan.
Tässä jotain juttua tosta vuoden takaa: Tekniikan Maailma
Viimeksi muokattu:
No luulisi niiden kunnostettujenkin toimivan. Kyllähän paljonkin kunnostetaan juuri tälläisiä kalliita osia teollisuudessa. Jopa halpoja osia kuten autojen startteja, latureita, jarrusatuloita jne. kunnostetaan.
OL3:n järjestelmäsuojasta on käyty oikeutta, ja TVO hävisi kiistan Markkinaoikeudessa.
www.hs.fi
Ydinvoima | TVO:lle iso tappio riidassa Olkiluodon voimalan niin sanotusta järjestelmäsuojasta
Markkinaoikeus katsoo, ettei kantaverkkoyhtiö Fingrid ole toiminut väärin, kun se on sälyttänyt vastuun niin sanotusta järjestelmäsuojasta ydinvoimayhtiölle.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 714
Pitää myös huomioida, että vanhat vararoottorit ovat ajalta ennen laitosten tehonkorotuksia. Todettiin jo kertaalleen huonolla menestyksellä, ettei vanhalla varaosaroottorilla ajeta kaasu pohjassa. Uusi on työn alla, mutta koska ydinvoima oli vuosikymmeniä täysin tauolla Euroopassa, niin oli ehtinyt tuollaiset vesijäähdytteisiä roottoreita valmistavat yritykset lopettaa toimintansa. Vesijäähdytteinen roottori on todella harvinainen ilmestys muutenkin. Pyörivä generaattorin roottori, yhdistettynä sähkön ja veden kanssa on oma taiteenlaji.
Ikävä kyllä voi tarkoittaa sitä, että laitoksen ajaminen vajaalla teholla saattaa olla omistajille kannattavampaa. Siitähän taas revitään sitten uutisia.OL3:n järjestelmäsuojasta on käyty oikeutta, ja TVO hävisi kiistan Markkinaoikeudessa.
Ydinvoima | TVO:lle iso tappio riidassa Olkiluodon voimalan niin sanotusta järjestelmäsuojasta
Markkinaoikeus katsoo, ettei kantaverkkoyhtiö Fingrid ole toiminut väärin, kun se on sälyttänyt vastuun niin sanotusta järjestelmäsuojasta ydinvoimayhtiölle.
Käsittääkseni järjestelmäsuojan vuoksi tehoa on pysyvästi rajoitettu 30 MW:lla. Jos 30 MW/60 MWh akun avulla OL3 tehoa voitaisiin pysyvästi nostaa tuo 30 MW, olisi investointikulu noin 17 miljoonaa. Sähkön hinnalla 5 snt/kWh pitäisi ajaa täyttä vauhtia vähän reilu vuosi, jotta investointi maksaisi itsensä takaisin. Toisaalta toimenpiteen hinta olisi vain 0,57 miljoonaa/MW, siinä missä uuden ydinvoiman hinta on vähintään 10-kertainen. Laskelmassa tai logiikassa on pakko olla jotain pielessä, muutenhan tuo olisi jo tehty. Tai vaihtoehtoisesti sähkön hinta on niin alhainen, että TVO ei halua investoida lanttiakaan tehon kasvatukseen.
Nordpoolissa näkyy lähes jatkuvana tällainen:
The maximum power of OL3 is limited to 1590 MW when Olkiluoto battery energy storage system is part of System Protection and without battery energy storage system 1570 MW due to limitations set by Fingrid.
Nord Pool - UMM Platform
Viitanneeko tuo sellaiseen, että siellä on jo jokin akkusysteemi, mutta käyttävät akkuja usein muuhun, kun tulee sillä tavalla paremmat tuotot?
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 714
Se pysyvä 30 MW rajoitus tulee verkon kestävyydestä ja siitä, että sopimuskuormia ei ole enempää saatavilla. Sillä ei ole mitään tekemistä sen päivittäisen järjestelmäsuojapoolin kanssa, mikä elää 24/7. Järjestelmäsuojaan osallistuvat yritykset tarjoavat päiväkohtaisesti maksua vastaan omaa kulutustaan eli saavat rahaa siitä, että heidän tehtaalla voi sähköt katketa hetkenä minä hyvänsä ja tuotantoprosessi voi häiriintyä, mikäli OL3:lla tulisi järjestelmäsuojan aktivoiva tuotantohäiriö. Tuolla ei ole mitään tekemistä sähkön hinnan kanssa vaan se on erillinen, ja hyvin kallis maksu, jota TVO maksaa näille yrityksille ihan vain siksi, että voidaan ajaa yli 1300 MW tehoa. Ja ongelma on siinä, että Fingrid hallinnoi systeemiä eikä TVO pysty edes reaaliajassa seuraamaan kuluttajia, vaan tehoa säädetään muutaman minuutin varoitusajalla sitten alaspäin Fingridin pyynnöstä, jos joku näistä teollisuuskuormista ei syystä tai toisesta voi tarjota lupaamaansa kulutusta verkkoon. Tätä tapahtuu käytännössä päivittäin, sillä harva raskaan teollisuuden prosessikaan oikeasti toimii täysin vakiokuormalla. Ja teollisuuskuluttajat seuraavat myös usein sähkön hintaa tuotannon ohjauksessa: jos sähkö on kallista, niin heidän ei välttämättä kannata pitää järjestelmäsuojaan soveltuvia tehtaan osia edes käynnissä, jolloin näyttää hassulta, että OL3 ajaa vajaata tehoa vaikka hinta olisi tuotannon kannalta paras mahdollinen jne.
Iso osa OL3 päivittäisistä tehon muutoksista on juurikin tätä järjestelmäsuojan rajoituksiin sopeutumista.
Mitä käytännössä siis vaadittaisiin, jotta tuo 30 MW rajoitus poistuisi? 30 MW lisää teollista kulutusta, joka on valokuituyhteydessä Olkiluotoon ja valmiina pudottamaan tuon 30 MW tehoa? Tätä ei siis voi toteuttaa ajamalla Olkiluodosta akkujen kautta 30 MW valtakunnanverkkoon, vaan nimenomaan kuormaa pitää saada verkosta pois?
- Liittynyt
- 20.10.2018
- Viestejä
- 2 714
Verkko tässä on se pullonkaula ja mahdollisesti toisen akkulaitoksen rakentaminen Olkiluotoon voisi olla ratkaisu, mutta valitettavasti tuo 17 miljoonan investointi on aika optimistinen, kun siihen edelliseen akkukaitokseen sai vielä kolmannenkin numeron lisätä.
Ja kannattavuudestahan siinä on myös kyse. Jos uuden ydinvoimalan tuotantokustannukset pyörivät karkeasti 60-100 €/MWh luokassa, niin jokainen voi katsella viime aikojen sähkön keskihintaa ja miettiä kuinka kannattavaa ylipäätään on ajaa uutta ydinvoimalaitosta. Siihen sitten päälle vielä maksetaan järjestelmäsuojasta vuosittain kymmeniä miljoonia päälle, että saadaan ajaa yli 1300 MW teholla. Vielä pitäisi tehdä kymmenien miljoonien investointi, että saadaa ajaa vielä 30 MW isommalla teholla?
Uutiset
-
Uusi artikkeli: Testissä OnePlus 15R
15.1.2026 13:55
-
OnePlussan toimitusjohtaja Pete Lau etsintäkuulutettu laittomista rekrytoinneista
14.1.2026 23:16
-
Apple turvautuu Googlen Geminiin tulevaisuuden tekoälyteknologioissaan
14.1.2026 22:22
-
Uusi artikkeli: Testissä Valco VMK25.2 -vastamelukuulokkeet
14.1.2026 16:46
-
Video: Testissä Nuphy Air75 V2 & Halo75 V2
14.1.2026 11:18
