Uskomatonta, että joltakin voi tulla jatkuvasti noin hyödyllisiä ulostuloja.
Viimeksi muokattu:
Valmistalopaketit
- Keskustelun aloittaja Provost Kihofakirius
- Aloitettu
Tavallaan joo on, Kastellin paketti onnistui ok ilman isompia ongelmia. Vinkkinä, rakennuttajana oleminen pitää ottaa tosissaan, olet päävastuussa että tontille tulee talo ja se talotoimittaja on vain yksi yhteistyökumppaneistasi samoin vastaava mestari.
Vastaava mestari kannattaa palkata ajoissa ja tehdä sopimus "kädestä pidosta" eli maksaa suosiolla enemmän mutta saa sitten enemmän työmaakäyntejä sekä opastusta vähän kaikkeen.
- Liittynyt
- 04.02.2018
- Viestejä
- 270
Tämä.. kannattaa varautua siihen, että itsekin aika aktiivisesti saa käydä paikanpäällä pyörimässä
Mulla on Espoossa vastaavana eläkkeellä oleva rakennesuunnittelija (appiukko). Hyväksyttäminen ei ollut ihan triviaalia, mutta meni kuitenkin aika pienellä läpi, vaikka ei ollut yhtään pientaloreferenssiä esittää ja varsinainen työnjohtokokemuskin oli suht ohutta. Vastapainona sitten osallistunut useammankin rt-kortin kirjoittamiseen ja vastannut isommassa konsulttitoimistossa koko rakennesuunnittelun toimialasta ennen eläkkeellejäämistä.
Laitetaan nyt omakin lusikka soppaan, kun kerran näissä hommissa nyt ollaan kiinni ainakin jonkun aikaa vielä. Eli ei ihan otsikon mukainen projekti, koska kyseessä yksilöllinen, tavanomaisista rakenneratkaisuista poikkeava talo olisi tulossa ja se ei tule talopakettina. Tästä huolimatta matkan varrelta on jäänyt joitakin asioita, jotka mielelläni jaan muillekin rakentajille toteutustavasta huolimatta.
Ensinnäkin tontti määrittää montaa asiaa jatkoa ajatellen ja siihen kannattaa uhrata aikaa ja jonkin verran rahaakin. Aiemmin mainittu maaperätutkimus on hyvä teettää, mutta ei se välttämättä autuaaksi tee. Itse teetätin maaperätutkimuksen ja jälkiviisaana olisi pitänyt pyytää tekemään muutamaa kairausta enemmän reikiä, jotta olisi paremmin saatu hahmotettua, minkälainen maaperä on vastassa. Maaperätutkimuksen lausunnon mukaan oli todennäköistä, että kallio saattaisi olla hyvinkin pinnassa, kahden kairauksen perusteella jopa 40 cm päässä. No totuus valkeni sitten kun alettiin oikeisiin töihin ja kaivinkone ryhtyi ihan oikeasti perkaamaan läpi, mitä sieltä tulee. Ei ollut kallio pinnassa, mutta sitäkin enemmän isohkoja kiviä oli. Onneksi telakoneen nostettavissa ja pyöriteltävissä, mutta isoimmat jouduttaneen vielä myöhemmin pilkkomaan, jotta ne saa vietyä pois tontilta. Muutama säilytetään ihan maisemointimielessä. Maaperätutkimus ei missään nimessä ole turha toimenpide ja voi antaa arvokasta tietoa tontin ominaisuuksista, mutta ei se välttämättä autuaaksi tee. Lopulta kun työt aloitetaan, tiedetään vasta varmaksi mitä tuleman pitää.
Yleensä pelotellaan, että pohjatyöt ja perustus syövät tuhottomasti rahaa. No näin voi käydä, mutta jos maaperää on tutkittu ja tiedostetaan riskit, voinee asian pyrkiä huomioimaan jo suunnittelupöydällä ja yllätysten mahdollisuus pienenee tai on ainakin hallittavissa. Yllättäviin kustannuksiin perustamisvaiheessa on syytä varautua, mutta aika harvoin onneksi se tulee ihan mahdottomia maksamaan.
Tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saaminen ei pitäisi olla ongelma ja referenssit kannattaa selvittää etukäteen, ennen kuin ottaa porukkaa työmaalle. Rakentamisen toteutustapa vaikuttaa tähän toki paljon, avaimet käteen toimituksessa talotoimittajan kautta voi tulla paljonkin tekijöitä, mutta mikään ei estä sopimasta tehtaan kanssa, että esim. LVI- ja sähkötyöt tulevat artistin hankkimana. Jos kuitenkin delegoi itselle hommia, on hyvä hankkia jonkinlainen perusymmärrys asioista ja varmistaa, että asiat tulee tehtyä oikea-aikaisesti.
Toteutustavasta huolimatta tilaajalle jää paljon vastuita ja selvitettäviä asioita. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon hyvin teknisiinkin asioihin joutuu asioista kokematon tilaaja vastaamaan. Pahimmillaan asia soitetaan sinulle töihin ja asia pitäisi päättää välittömästi. Ei tee pahaa opiskella etukäteen talonrakentamisesta ja keskustella jo etukäteen vastaavan kanssa, mitä työvaiheita on tulossa seuraavaksi ja tehdä vähän taustatyötä valmiiksi.
Taloja rakennetaan tavanomaisena vuotena useita tuhansia ja alalla työskentelee valtava määrä ihmisiä. Silti itsestäni tuntui aluksi, että tietoa tuntuu olevan vaikea saada ja monia arvokkaita oppeja pantataan tai niitä ei kerrota yleisölle. Kuinka montaa rakennusblogia olenkaan lukenut ja niiden haasteista, mutta kukaan ei vahingossakaan pura asiaa auki siten, että siitä kukaan muu voisi ottaa opiksi. Jossain vaiheessa opin, että pitää osata esittää oikeita kysymyksiä, niin alkaa tietoa löytymään.
Yksi merkittävä osa-alue on realistisen budjetin määrittäminen. Tässä on syytä erottaa kaksi asiaa: kustannusarvio ja budjetti. Jälkimmäisen tulisi aina olla suurempi kuin ensimmäisen. Kustannusarvio on se, jonka vastaava tekee ja joka lähetetään pankille eteenpäin. Sen pitäisi vastata mahdollisimman realistisesti, mitä haluamasi talo tulee maksamaan. Kuten arvioissa yleensä, se on kuitenkin paras arvaus tulevasta, eikä ole mikään absoluuttinen totuus. Kustannusarvion luotettavuutta pystyy kuitenkin merkittävästi parantamaan, selvittämällä huolellisesti eri osa-alueiden todellisia kustannuksia. Avaimet käteen paketissa vaihtoehdot ovat toki enemmän siinä, mitä talotehdas sinulle antaa, vaikkakin yksilöllisten ratkaisujen tekeminenkin on yleensä täysin mahdollista. Kaikesta huolimatta varmimman ajatuksen kustannuksista saa, kun pyytää valmiiksi oikeita tarjouksia eri osa-alueista, selvittelee, minkälaista varustusta kotiin haluaa (esim. kodinkoneiden kustannukset on melko helposti etukäteen selvitettävissä). Lisäksi pitää huolellisesti tutustua siihen, mitä talotoimittajan toimitussisältöön kuuluu ja mitä ei. Vastaavan kanssa on hyvä käydä läpi varsinkin ne osa-alueet mitä siihen ei kuulu ja mitä ne maksavat. Myös ammattitaitoinen vastaava pystyy jo rakennekuvien perusteella sanomaan melko valistuneen arvauksen, paljonko on menekit ja mitä ne suunnilleen maksavat. Kun kustannusarvio on jiirissä, sitten pitää jättää joustovaraa yllätyksille ja se joustovara on kustannusarvion ja budjetin välissä. Kustannusarviota ei tulisi siis venyttää budjetin suuruiseksi, koska se ei kestä mitään yllätyksiä. On tärkeää tiedostaa, että suunnitelmien muuttaminen kesken rakentamisen on yleensä kallista ja etukäteen suunnitelemalla ja niistä kiinni pitämisellä voi ehkäistä yllättäviä kustannuksia. Myös konsepti siitä, että extra satasen panostus tässä, tarkoittaa, että jostain muualta pitäisi pystyä nappaamaan satanen pois. Muutoin venytät kokonaiskusannuksia ja sen tekee salakavalan helposti.
Omalla kohdallani suurimmat yllätykset (joskin kyse pitkästä tavarasta tehdystä toteutuksesta) ovat olleet työn kustannuksia koskevat seikat (asioita tehdään tuntitöinä ja koska ei tehdä ns. tyyppitaloa, on ollut yllättävän vaikea arvioida paljonko niiden tekemiseen kuluu aikaa) sekä muutamat yksittäiset rakenteiden kannalta välttämättömät materiaalit, jotka aikanaan vahingossa (ja kun en ole kuitenkaan ammattilainen) jäivät merkitsemättä budjettiin. Maatöitä ja perustuksia koskevat kustannukset toteutuivat loppupeleissä yllättävän kohtuullisina. Ihan oikeata säästöä voi myös saada aikaan muutamilla seuraavilla, mutta välttämättömillä toimenpiteillä: työmaan siistinä pitäminen, kilpailuttamalla hankintoja, pitämällä huolen siitä, että asioita tehdään oikeassa järjestyksessä ja järkevästi (esim. putkimies ei tule yksittäisen pikkujutun vuoksi käymään työmaalla ja veloita siitä sitten matkakuluja yms., ellei se ole oikeasti välttämätöntä), joitakin työvaiheita voi artisti varsin hyvin tehdä itse, jos kyse on ns. simppeleistä toimenpiteistä, jotka vievät ammattilaiseltakin aikaa, mutta eivät vaadi erityisosaamista. Esimerkiksi yksittäisen timpurin tuntihinta voi olla n. 60€/h, joten siitä voi laskea, kuinka paljon voi säästää, jos edes jotakin pystyy tekemään itse. Mihinkään yli-inhimilliseen ei kannata ryhtyä, mutta asioihin perehtymällä voi saada säästöjä aikaan.
Jahka tästä omasta hankkeesta päästään joskus siihen vaiheeseen, että hommat alkavat olla taputeltuja, jaan mielelläni yksityiskohtia ja oppeja, kuinkas sitten kävikään.
Ensinnäkin tontti määrittää montaa asiaa jatkoa ajatellen ja siihen kannattaa uhrata aikaa ja jonkin verran rahaakin. Aiemmin mainittu maaperätutkimus on hyvä teettää, mutta ei se välttämättä autuaaksi tee. Itse teetätin maaperätutkimuksen ja jälkiviisaana olisi pitänyt pyytää tekemään muutamaa kairausta enemmän reikiä, jotta olisi paremmin saatu hahmotettua, minkälainen maaperä on vastassa. Maaperätutkimuksen lausunnon mukaan oli todennäköistä, että kallio saattaisi olla hyvinkin pinnassa, kahden kairauksen perusteella jopa 40 cm päässä. No totuus valkeni sitten kun alettiin oikeisiin töihin ja kaivinkone ryhtyi ihan oikeasti perkaamaan läpi, mitä sieltä tulee. Ei ollut kallio pinnassa, mutta sitäkin enemmän isohkoja kiviä oli. Onneksi telakoneen nostettavissa ja pyöriteltävissä, mutta isoimmat jouduttaneen vielä myöhemmin pilkkomaan, jotta ne saa vietyä pois tontilta. Muutama säilytetään ihan maisemointimielessä. Maaperätutkimus ei missään nimessä ole turha toimenpide ja voi antaa arvokasta tietoa tontin ominaisuuksista, mutta ei se välttämättä autuaaksi tee. Lopulta kun työt aloitetaan, tiedetään vasta varmaksi mitä tuleman pitää.
Yleensä pelotellaan, että pohjatyöt ja perustus syövät tuhottomasti rahaa. No näin voi käydä, mutta jos maaperää on tutkittu ja tiedostetaan riskit, voinee asian pyrkiä huomioimaan jo suunnittelupöydällä ja yllätysten mahdollisuus pienenee tai on ainakin hallittavissa. Yllättäviin kustannuksiin perustamisvaiheessa on syytä varautua, mutta aika harvoin onneksi se tulee ihan mahdottomia maksamaan.
Tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saaminen ei pitäisi olla ongelma ja referenssit kannattaa selvittää etukäteen, ennen kuin ottaa porukkaa työmaalle. Rakentamisen toteutustapa vaikuttaa tähän toki paljon, avaimet käteen toimituksessa talotoimittajan kautta voi tulla paljonkin tekijöitä, mutta mikään ei estä sopimasta tehtaan kanssa, että esim. LVI- ja sähkötyöt tulevat artistin hankkimana. Jos kuitenkin delegoi itselle hommia, on hyvä hankkia jonkinlainen perusymmärrys asioista ja varmistaa, että asiat tulee tehtyä oikea-aikaisesti.
Toteutustavasta huolimatta tilaajalle jää paljon vastuita ja selvitettäviä asioita. Joillekin saattaa tulla yllätyksenä, miten paljon hyvin teknisiinkin asioihin joutuu asioista kokematon tilaaja vastaamaan. Pahimmillaan asia soitetaan sinulle töihin ja asia pitäisi päättää välittömästi. Ei tee pahaa opiskella etukäteen talonrakentamisesta ja keskustella jo etukäteen vastaavan kanssa, mitä työvaiheita on tulossa seuraavaksi ja tehdä vähän taustatyötä valmiiksi.
Taloja rakennetaan tavanomaisena vuotena useita tuhansia ja alalla työskentelee valtava määrä ihmisiä. Silti itsestäni tuntui aluksi, että tietoa tuntuu olevan vaikea saada ja monia arvokkaita oppeja pantataan tai niitä ei kerrota yleisölle. Kuinka montaa rakennusblogia olenkaan lukenut ja niiden haasteista, mutta kukaan ei vahingossakaan pura asiaa auki siten, että siitä kukaan muu voisi ottaa opiksi. Jossain vaiheessa opin, että pitää osata esittää oikeita kysymyksiä, niin alkaa tietoa löytymään.
Yksi merkittävä osa-alue on realistisen budjetin määrittäminen. Tässä on syytä erottaa kaksi asiaa: kustannusarvio ja budjetti. Jälkimmäisen tulisi aina olla suurempi kuin ensimmäisen. Kustannusarvio on se, jonka vastaava tekee ja joka lähetetään pankille eteenpäin. Sen pitäisi vastata mahdollisimman realistisesti, mitä haluamasi talo tulee maksamaan. Kuten arvioissa yleensä, se on kuitenkin paras arvaus tulevasta, eikä ole mikään absoluuttinen totuus. Kustannusarvion luotettavuutta pystyy kuitenkin merkittävästi parantamaan, selvittämällä huolellisesti eri osa-alueiden todellisia kustannuksia. Avaimet käteen paketissa vaihtoehdot ovat toki enemmän siinä, mitä talotehdas sinulle antaa, vaikkakin yksilöllisten ratkaisujen tekeminenkin on yleensä täysin mahdollista. Kaikesta huolimatta varmimman ajatuksen kustannuksista saa, kun pyytää valmiiksi oikeita tarjouksia eri osa-alueista, selvittelee, minkälaista varustusta kotiin haluaa (esim. kodinkoneiden kustannukset on melko helposti etukäteen selvitettävissä). Lisäksi pitää huolellisesti tutustua siihen, mitä talotoimittajan toimitussisältöön kuuluu ja mitä ei. Vastaavan kanssa on hyvä käydä läpi varsinkin ne osa-alueet mitä siihen ei kuulu ja mitä ne maksavat. Myös ammattitaitoinen vastaava pystyy jo rakennekuvien perusteella sanomaan melko valistuneen arvauksen, paljonko on menekit ja mitä ne suunnilleen maksavat. Kun kustannusarvio on jiirissä, sitten pitää jättää joustovaraa yllätyksille ja se joustovara on kustannusarvion ja budjetin välissä. Kustannusarviota ei tulisi siis venyttää budjetin suuruiseksi, koska se ei kestä mitään yllätyksiä. On tärkeää tiedostaa, että suunnitelmien muuttaminen kesken rakentamisen on yleensä kallista ja etukäteen suunnitelemalla ja niistä kiinni pitämisellä voi ehkäistä yllättäviä kustannuksia. Myös konsepti siitä, että extra satasen panostus tässä, tarkoittaa, että jostain muualta pitäisi pystyä nappaamaan satanen pois. Muutoin venytät kokonaiskusannuksia ja sen tekee salakavalan helposti.
Omalla kohdallani suurimmat yllätykset (joskin kyse pitkästä tavarasta tehdystä toteutuksesta) ovat olleet työn kustannuksia koskevat seikat (asioita tehdään tuntitöinä ja koska ei tehdä ns. tyyppitaloa, on ollut yllättävän vaikea arvioida paljonko niiden tekemiseen kuluu aikaa) sekä muutamat yksittäiset rakenteiden kannalta välttämättömät materiaalit, jotka aikanaan vahingossa (ja kun en ole kuitenkaan ammattilainen) jäivät merkitsemättä budjettiin. Maatöitä ja perustuksia koskevat kustannukset toteutuivat loppupeleissä yllättävän kohtuullisina. Ihan oikeata säästöä voi myös saada aikaan muutamilla seuraavilla, mutta välttämättömillä toimenpiteillä: työmaan siistinä pitäminen, kilpailuttamalla hankintoja, pitämällä huolen siitä, että asioita tehdään oikeassa järjestyksessä ja järkevästi (esim. putkimies ei tule yksittäisen pikkujutun vuoksi käymään työmaalla ja veloita siitä sitten matkakuluja yms., ellei se ole oikeasti välttämätöntä), joitakin työvaiheita voi artisti varsin hyvin tehdä itse, jos kyse on ns. simppeleistä toimenpiteistä, jotka vievät ammattilaiseltakin aikaa, mutta eivät vaadi erityisosaamista. Esimerkiksi yksittäisen timpurin tuntihinta voi olla n. 60€/h, joten siitä voi laskea, kuinka paljon voi säästää, jos edes jotakin pystyy tekemään itse. Mihinkään yli-inhimilliseen ei kannata ryhtyä, mutta asioihin perehtymällä voi saada säästöjä aikaan.
Jahka tästä omasta hankkeesta päästään joskus siihen vaiheeseen, että hommat alkavat olla taputeltuja, jaan mielelläni yksityiskohtia ja oppeja, kuinkas sitten kävikään.
Helppo yhtyä edelliseen. Itse kaipailin kustannusarvioon jonkunlaista pohjaa jossa olisi kaikki päätarvikkeet ja valmiiksi arvottu tietyille tyyppitaloille määrät, jolloin voisi varmistaa että kaikki pääpalikat on laskelmassa mukana, ja että suuruusluokat on järkeviä. Mulla ostettua työtä oli todella vähän ja omassa arviossa suurimmat heitot koski kiinnitystarpeita + maaleja ja tasotteita: Nauloja, ruuveja, teippejä, liimoja jne meni kaikkia moninkertainen määrä kuin arviossa, vaikka arviossakin määrät oli oikeasti reiluja. Lisäksi oli muutamia (useamman tuhannen euron) kohtia minkä puutteen tajusi vasta myöhemmin. Maatyöt on se vaikein rasti, itse palkkasin kalliin ja hyväksi tiedetyn tekijän ja jälkikäteen ei kaduta. Tontilla oli aiemmin huseerannut myös halpa maanrakentaja (hallinnanjakoalue ja naapurin LVI kulki meidän hallinta-alueen läpi ja esim viivytyssäiliöt on meidän hallinta-alueella). Tuon halvan maarakentaja osuudet tehtiin käytännössä kahteen kertaan: putket liian pinnassa eristämättä, viivytyssäiliö lipsahtanut katualueen puolelle, kaivotyyppien luova soveltaminen yms. Ja sen halvan saaminen tontille korjaamaan jälkiään oli todella kovan vaivan takana (lopulta kuukausien riitely), kun taas mun oman maanrakentajan kanssa isompi ongelma oli niin tehokas tekeminen, etten itse meinannut pysyä kyydissä mukana.
JA yksi vinkki millä voi potentiaalisesti välttää monta ongelmaa. Varmistakaa että tontille on tehty jonkunlainen tasaussuunnitelma, ennen lattiakoron määrittämistä. Koska arkkitehdit eivät yleensä ymmärrä tasauksista mitään (ei pääsuunnittelijat eivätkä valvonnan) , niin tuossa voi tulla todella kalliita suunnitteluvirheitä korjattavaksi. Perinteinen käytäntö pientaloissa on, että arkkitehti määrittää lattiakoron jollain hihavakiolla ja piharakentaja koitaa säätää tasaukset järkeviksi talon jo valmistuttua pihaa tehdessään. Pienillä kaupunkitonteilla piha on täynnä tavaraa ja naapureiden rajat lähellä, niin järkevän tasauksen toteuttaminen voi mennä mahdottomaksi jos lattiakorko on määritelty esim puolimetriä liian matalalle.
JA yksi vinkki millä voi potentiaalisesti välttää monta ongelmaa. Varmistakaa että tontille on tehty jonkunlainen tasaussuunnitelma, ennen lattiakoron määrittämistä. Koska arkkitehdit eivät yleensä ymmärrä tasauksista mitään (ei pääsuunnittelijat eivätkä valvonnan) , niin tuossa voi tulla todella kalliita suunnitteluvirheitä korjattavaksi. Perinteinen käytäntö pientaloissa on, että arkkitehti määrittää lattiakoron jollain hihavakiolla ja piharakentaja koitaa säätää tasaukset järkeviksi talon jo valmistuttua pihaa tehdessään. Pienillä kaupunkitonteilla piha on täynnä tavaraa ja naapureiden rajat lähellä, niin järkevän tasauksen toteuttaminen voi mennä mahdottomaksi jos lattiakorko on määritelty esim puolimetriä liian matalalle.
Viimeksi muokattu:
Se maanrakennusala on ala jonne on pesiytynyt monenlaista kusettajaa ja koijaria.
Yhtä taloa rakentaessa joskus sovittu kaivinkoneurakoitsija jätti kokonaan tulematta koneineen sovittuna aikana aamulla omakotitalotyömaalle. Kiire tuli hommata uusi kaivinkoneukko koneineen siihen muualta kun oli sovittu jo kuorma-autot toisesta firmasta kuskaamaan päiväksi sitä maata pois tontilta talon alta. En tiedä oliko ukolla ryyppy jumittanut päälle tai saanut muualta tuottoisamman urakan ja jätti vaan kylmästi muut sovitut työt tekemättä eikä vastannut puhelimeen edes.
Yhdellä omakotitalotyömaalla taas se kaivinkonekuski, joka tuli pihatöihin, oli hieman huono tekijä ja lisäksi näki että tarkoituksella hidasteli sitä hommaa että saa koko päiväksi laskutettavia tunteja.
Sitten taas yhtä omakotitaloa rakentaessa saatiinkin kaivinkonetta käyttämään sellainen kolmekymppinen kuski, joka on kokemusten mukaan sen maansiirtofirman ehdottomasti paras tekijä ja tahtoo olla hänelle kuukausien työlistat täynnä kun suunnilleen kaikki ammattirakentajat haluavat hänet kaivamaan kun se homma tosiaan onnistuu todella vauhdikkaasti ja erinomaisella laadulla.
Oikeasti niille tietyille ammattilaisille kannattaa maksaa vaikka muutama sata euroakin päivän hommasta ylimääräistä jos tosiaan se ammattitaito on kohdillaan ja homma tapahtuu. Halvemmaksi se kuitenkin tulee kuin jollakin tunarilla teettää hitaalla vauhdilla sutta ja sekundaa. Joku lattiavalun liipparin ja hänen ammattitaito on myös yksi tärkeä tekijä. Kunnon ammattilainen, niin sehän lattia on kerralla millillilleen kohdillaan ja suora ja kaadot oikein kosteissa tiloissa. Joku paska tekijä niin lattia on mutkalla ja pitää ostaa tonneilla tasoitetta ja timanttilaikalla hio lattiaa ties miten paljon.
Normaali ihminen kun on tekemässä omakotitaloa ja ulkopuolista ammattimiestä tarvii, niin sitä tietoa harvalla alalla olemattomalla on, että kuka se on vaikka paikkakunnalla se liippari jolla osaaminen on kohdillaan ja mikä maansiirtofirma on se jolla homma tapahtuu laadulla eikä ole mitään kusettaja joka tekee paskaa tai hyvä putkimies. Niillä rakennusalalla olevilla on usein tiedossa ne luottotekijät joilla se homma tapahtuu laadulla.
Jos vastaavalla on paljon kokemusta, niin hänellä yleensä on suositella hyviä tekijöitä. Aiemmassa rakennusbuumissa toki saattoi tuottaa isoja haasteita saada ne hyvät kaverit omalle työmaalle, mutta ainakin nyt sen luulisi onnistuvan. Mielestäni hintaa suurempi tekijä on aina referenssit. Enkä tarkoita pelkästään CV:tä lukemalla, vaan ihan oikeasti kontaktoimalla niitä ihmisiä, joiden kohteita ovat olleet rakentamassa. Esimerkiksi kun valitsin itse meille vastaavaa työnjohtajaa, kävimme yhdessä hänen kanssaan työmailla, jossa toimi niin ikään vastaavana. Kyselin suoraan omistajila kokemuksia ja ajatuksia tästä vastaavasta. Lisäksi muut urakoitsijat ovat tulleet joko vastaavan suosituksesta tai oman selvitystyöni perusteella. Siinäkin tapauksessa, että vastaava on jotakuta suositellut, olen tehnyt taustatyötä tästä toimijasta ja lisäksi saattanut selvitellä muitakin vaihtoehtoja. Aika usein olen havainnut sen, että pelkästään hinta ei todellakaan takaa laatua. Myös se, minkälainen henkilökemia on, vaikuttaa lopulta jonkin verran lopputulokseen. Jos yhteistyö ei tahdo pelata, se vähintään lisää kitkaa tekemisessä.
Sutta ja sekundaa alalta kyllä löytyy ja kaikenlaisia onnenonkijoita. Itse kelpuutan omalle työmaalleni vain ne ammattilaiset, jotka kykenevät yhtteistyöhön, on vahva osaaminen alaltaan ja on toisaalta kykenevä ajattelemaan laatikon ulkopuolelta. Tällä tarkoitan sitä, että olen omassa hankkeessani poikennut joiltakin osin merkittävästikin ns. tyyppiratkaisuista, jolloin kyky hahmottaa asiat toisin myös ammattilaisen osalta, on erityisen tärkeää.
Et kyllä ole asiantuntija, jos maaperätutkimukset (kairaamalla) ja geoteknisen suunnittelijan/asiantuntijan tekemä perustamistapaesitys ovat turhia. Onnea ja menestystä vaan muutaman koekuopan perusteella rakentamaan. Pykäiset siihen puolen miljoonan talon ja vuoden päästä seinät halkeilee ja nurkat vajoaa mutta säästyipä touhutonni.
Monessa paikassa voi rakentaessa säästää mutta täysin idioottimaista yrittää tuossa säästää erit. kun kyse aivan olemattomasta kulusta.
Hyvä kommentti.
Moikka. En ole puhunut, että rakennusvalvonta vaatisi 2.0 tiiveyttä, vaan että se on talopaketeissa yleinen suunnittelun lähtökohtana energiatehokkuudelle, joka rakennusluvassa joudutaan ilmoittamaan ja tarkentuu myöhemmin tiiveysmittauksessa. No ymmärrän, että keskustelupalstoilla tapahtuu helposti ”rikkinäinen puhelin” ilmiö. Kannatta kuitenkin lukea huolellisesti mitä on kirjoitettu.
Mahtaakohan porukka edes tietää mitä maaperätutkimus tarkoittaa ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy. Mielestäni suuressa kuvassa on vaikea löytää rakennesuunnittelijaa tai vastaavaa työnjohtajaa, joka tulee tontille kaivamaan lapiolla kuopan ja päättelee lonkalta, voidaanko perustaa maanvaraisesti, tarvitaanko tuulettuva ryömintätila tai paalutus ja miten pohjaveden virtaus toimii sekä millä tasolla on kirsivesi puhumattakaan tarvittavasta tontin korkeuserojen vaaitsemisesta ja mille korkeudelle talo pitäisi perustaa. Kyllä lähtökohta vastavalle työnjohtajalle on, että maaperätutkimus tehdään. Jos vastaava työnjohtaja ei tätä vaadi tai ilmestyy tontille lapio kädessä tekemään maaperätutkimusta, niin heittäkää mies heti helvettiin.
Totta kai näitäkin varmasti jostain löytyy ja ihan ok. jos rakennuttaja ja rakennusvalvonta tällaisen ”kaiva kuoppa lapiolla ja katso” maaperäselvitykseen pohjautuvan perustamistapasuunnitelman hyväksyy. Mahdolliset seuraukset kantaa sitten rakennuttaja itse. Kuten sanottu, kukaan vastuullinen rakennesuunnittelija ei tällaisen tutkimuksen pohjalta suunnittele mitään. Kuulostaa sota-ajan meiningiltä.
Mahtaakohan porukka edes tietää mitä maaperätutkimus tarkoittaa ja mitä toimenpiteitä siihen sisältyy. Mielestäni suuressa kuvassa on vaikea löytää rakennesuunnittelijaa tai vastaavaa työnjohtajaa, joka tulee tontille kaivamaan lapiolla kuopan ja päättelee lonkalta, voidaanko perustaa maanvaraisesti, tarvitaanko tuulettuva ryömintätila tai paalutus ja miten pohjaveden virtaus toimii sekä millä tasolla on kirsivesi puhumattakaan tarvittavasta tontin korkeuserojen vaaitsemisesta ja mille korkeudelle talo pitäisi perustaa. Kyllä lähtökohta vastavalle työnjohtajalle on, että maaperätutkimus tehdään. Jos vastaava työnjohtaja ei tätä vaadi tai ilmestyy tontille lapio kädessä tekemään maaperätutkimusta, niin heittäkää mies heti helvettiin.
Totta kai näitäkin varmasti jostain löytyy ja ihan ok. jos rakennuttaja ja rakennusvalvonta tällaisen ”kaiva kuoppa lapiolla ja katso” maaperäselvitykseen pohjautuvan perustamistapasuunnitelman hyväksyy. Mahdolliset seuraukset kantaa sitten rakennuttaja itse. Kuten sanottu, kukaan vastuullinen rakennesuunnittelija ei tällaisen tutkimuksen pohjalta suunnittele mitään. Kuulostaa sota-ajan meiningiltä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 230
Täällä tuo kaupungin keskustassa on kaupunki itse jo selvittänyt maaperätutkimuksen ja se on pohjavesialuetta / harjusoraa. Lisäksi, kun tontilla on jo ollut kellarilla oleva talo niin suuria kiviäkään tuskin on löydettävissä.
En oikein ymmärrä mitä uutta tietoa tuolla kairaamisella tällaisessa tilanteessa olisi saatavilla? Toki tämä on harvinainen tilanne tuon pohjien rakentamisen suhteen ja siitä tosiaan maksetaan se hinta, että maalämpöä ei esim. voi asentaa.
Jos jotain tapahtuu (eli maaperäolosuhteet olisivatkin jotain muuta), niin maksaako kaupunki?
- Liittynyt
- 23.01.2017
- Viestejä
- 230
Ei varmasti maksa, kuten ei maksa se maaperätutkimuksenkaan tehnyt yritys jos porauksista huolimatta löytyy jotain yllättävää.
No enpä jatka tästä aiheesta enempää. Sanon vain, että väärät käsitykset teillä on asiasta. Sattuneista syistä tiedän asiasta paljonkin. 
Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.
Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.
Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.
Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.
Viimeksi muokattu:
No enpä jatka tästä aiheesta enempää. Sanon vain, että väärät käsitykset teillä on asiasta. Sattuneista syistä tiedän asiasta paljonkin.
Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.
Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.
Tuohon budjettiasiaan: Valitettavasti ei vielä, kun homma on vaiheessa, mutta joka ikinen nippeli ja nappeli tulee koostettua toteutuneiden kustannusten exceliin ja voin siitä aikanaan ehkä jalostaa jonkinlaisen koosteen. Oikeastaan ainoat haasteet on siinä, että osa tarvikkeista tulee timpurifirman kautta ja heidän laskutuksessaan ei ole aina ihan nimiketasolla asioita eritelty, joten vähän joutuu asioita ryhmittelemään myös yleisemmällä tasolla.
Sitten toki oma haasteensa on siinä, että jokainen hanke on tavallaan uniikki, niin ihan 1:1 on vaikea saada tarvikkeita ja kustannuksia menemään. Olen silti huomannut, että kovin harva erittelee edes välttävällä tasolla, mitä mikäkin on maksanut ja paljonko rahaa on mennyt mihinkin. Tässä ketjussa tosin muutama iloinen poikkeus.
No enpä jatka tästä aiheesta enempää. Sanon vain, että väärät käsitykset teillä on asiasta. Sattuneista syistä tiedän asiasta paljonkin.
Sen verran sanon ennen mikin tiputtamista, että teettäkää ne pohjatutkimukset taloa rakentaessa - ja mielellään vielä asiantuntevalla yrityksellä.
Asiasta kolmanteen: onko kenelläkään olemassa exceliä (tai tiedossa paikkaa, josta moisen voisi ladata), jolla voisi budjetoida rakentamisen kustannuksia? Eli sellainen taulukko, joka sisältäisi ihan kaiken mahdollisen okt-rakennusprojektiin liittyvän riveittäin? Ei tarvi välttis edes olla excel, mutta jos jostain jonkunnäköisen lista näkisi, niin osaisi kilpailuttaessa kysellä tarjoajilta jokaisen kohdan ja varmistaa, kuuluuko hintaan vai ei.
Itse itselleni vastaten. Löysin ainakin yhden pohjan, josta ajattelin itselle muokata passelin. Löytyi tästä blogista ja kun moni oli tuota kommenteissa kysellyt, niin oli näemmä lisätty onedrive-linkki exceliin. Itse bedjettiin liittyvä blogiteksti tässä.
Tuokin on aika karkea listaus. Esimerkkinä vaikka kylppärin pinnat, joihin helposti laskee vaikka vesieristeen, märkätilalevyt ja laatat, mutta nopeasti unohtuu tuplakoolaus märkätilalevyjen taakse, rst-ruuvit, rst-kiinnityslevyt, saumaliimat märkätilalevyihin, kaikki vesieristenauhat ja -läpiviennit, laattalistat ovenpieliin yms yms, jotka nopeasti tuplaavat sen peruslitteroihin perustuneen arvion (puhumattakaan työn kustannusten arvioinnista) - ja sama koskee vähän kaikkea.
Miksi kikkailla märkätilalevyjen ja rst kiinnikkeiden kanssa jos vetää kunnolla ohjeen mukaan vesieristeet EK kipsilevyihin? Jos se vesieriste ei pidä niin tuskin galvanoitujen kiinnikkeiden ruostuminen on siinä sitten se eka ongelma?
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 427
Meillä kunnan porukka ja mestari olivat molemmat sitä mieltä, että maaperätutkimus ei välttämättä olisi tarpeellinen. Tontti sijaitsee selkeällä soraharjulla ja pohjavesialueella. Soraharju on kuitenkin radonille tyypillistä aluetta ja siitä näkökulmasta itseäni kyllä mietityttää, että pitäisikö se tutkimus kuitenkin teettää.
Säteilyturvakeskus ei suosittele maaperän huokosilman radonmittauksia
Tuossa tiivistelmä stukin sivulta, kannattaa noudattaa hyvää rakennustapaa ja tehdä radonputkistot poistoineen kunnolla mutta turha mittailla etukäteen sitä.
Ne kevyet märkätilalevyt on n+1 kertaa mukavempia asentaa ja rakenteena aikalailla varmempia, kun sulla on täysin vedenkestävä levy, jonka takana tuuletus (voi esim porailla kiinnikkeille reikiä suht huoletta). Puhumattakaan jos haluaa laittaa seinä-wc:tä tai tehdä laatoitettuja seinäkkeitä tms. Henkilökohtaisesti en edes harkitsisi kipsilevyvaihtoehtoa kylppäriin..
Ja silti sillä on tehty niistä valtaosa jos levyä on käytetty, ja timpurit jotka ovat erikoistuneet kylppäriremppohin ja käyneet toistuvasti tuoreimmat sertifikaattikoulutukset pitivät kipsilevyä tiheällä koolauksena järkevimpänä vaihtoehtona.
Juu rakennusalalla ammattimiesten on hankala päästä eroon vanhoista tavoista oli ne kuinka hyviä tai huonoja tahansa. Monikohan tuon mielipiteen esittäjistä on kokeillut asentaa moderneja märkätilalevyjä? Itse en keksi kipsilevystä yhtä ainoaa hyvää puolta noihin verrattuna. Neliöhinta toki korkeampi kuin kipsillä, mutta kun laskee jotain arvoa säästyneelle työlle ja vesieristeille, niin hintaero menee olemattomaksi.
Muutan mieltäni nopeasti ja itsellä on nyt 200mm ekovillaa + höyrysulkupaperi tulevan kylppärin seinässä, ja keväseen mennessä pitäisi saada valmiiksi. Tuli mieleen että ainakin tuon ulkoseinän osalta se jos pistäisi seinän rukopuiden kohtaan vielä pystyrimat (tuuletusrako ylöspäin) ja sitten 50mm tulppa märkätilalevyt vaakaan olisi aika simppeli ratkaisu jossa eristepaksuus riittäisi.
Viimeksi muokattu:
Jostain pitää lähteä. Jos löydät paremman listan, niin vinkkaa ihmeessä.
Eri rakenneosien budjetointi kiinnostaa varmaan suurinta osaa rakentajista ennen rakentamista, mutta jostain kumman syystä sitä tietoa ei enää kaivata tai ainakaan jaeta muille rakentamisen jälkeen. Esimerkiksi rakennesuunnittelun kuvista on suhteellisen helppo hahmottaa oman kohteen eri rakenteet ja tarvikkeet. Niiden perusteella olen erittäin hyvällä osumatarkkuudella pystynyt laskemaan omia tulevia kustannuksia, lukuun ottamatta työn osuutta. Valitettavasti moni rakentaja ei enää tee ns. osaurakoina tai muuna toteutuksena rakentamista, vaan mennään enemmän avaimet käteen periaatteella. Ensimmäisessä on se hyvä puoli, että moniin asioihin voi pitkin matkaa vaikuttaa. Lisäksi jos alkaa näyttää siltä, että joku menee pitkäksi, voi kenties jostain myöhemmästä vaiheesta viilata hieman pois (esim. edullisemmat laatat tms.). Samalla pysyy hyvin kärryllä, mitä asioiden pitäisi maksaa ja mitä ne tulivat maksamaan ja paljonko budjettia on vielä jäljellä. Omassa hankkeessani ainoastaan työn osuus on vaikeimmin arvattava, koska töitä tehdään tuntipalkalla ja siksi kustannukset on ollut pakko arvioida keskimääräisesti eri työvaiheiden osalta, osittain myös peilaten toteumaan.
Aika monikin pystyisi antamaan suht tarkkoja tietoja uusille rakentajille, kun esimerkkisi listaisi jonnekin, mistä kostean tilan kevyt väliseinä koostuu. Sieltä sitten vaan laskemaan menekkejä, materiaaleja ja vertaa vaikka rautakaupan hintoihin, niin ei tule aliarvioitua kustannuksia.
Minäkin suosittelisin katsomaan ajatuksella ne rakennepiirustukset ja mielellään jonkun CAD-ohjelman avustamana että saa pinta-alat tarkemmin haltuun. Kaikkeen vähintään se 10% hukkaa yms. Pintamateriaalien laatutaso jollain neliöhinnalla, missä yrittää pysyä sitten tavalla tai toisella. Kun kaiken hankkii ostovaiheessa hieman suunniteltua parempana "kun loppuelämäksi tässä taloa rakennetaan" niin kokonaisbudjetti karkaa helposti. Meillä esim lattioihin oli budjetoitu 50€/m2 ja lopulta yläkertaan tuli 30€/m2 vinyyli, alakerran oleskelutiloihin 75€/m2 tammiparketti, ja varastoon epoksimaali, jolloin kokonaishinta piti.
| Kattopelti Ruukki Classic SR35-475 C 11700 mm |
| Kattopelti Ruukki Classic SR35-475 C 6830 mm |
| Kattopelti Ruukki Classic SR35-475 C 3800 mm |
| Sivuliitoslista pystysaumakatteille Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta |
| Pulpettikaton yläräystäslista Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta |
| Alaräystäslista |
| Liitoslista kulmalla 110 astetta Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta |
| Päätylista Ruukki Classic 3m Pural BT matta musta |
| Nousutikas SafeGrip Classic sivulle 2.1 m + asennussarja RSLFSE |
| Nousutikas SafeGrip Classic sivulle 4.2 m + asennussarja RSLFSE + lisäasennussarja |
| Lapetikas Ruukki SafeGrip 3.3 m, Nordic ja konesaumakatoille + UniSeam asennussarja |
| Lapetikas Ruukki SafeGrip 8.7 m, Nordic ja konesaumakatoille +2 x asennussarja UniSeam |
| Lumiestepaketti Ruukki Classic ja Nordic lukkosaumakatteille 3m + UniSeam asennussarja, 2kpl putkia |
| Kattosilta Ruukki Classic, Nordic ja konesaumakatoille 3m + UniSeam asennussarja |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: vesikouru 4.0 m ø125 mm |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: vesikouru 3.0 m ø125 mm |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: kourun jatkokappale ø125 mm kourulle |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: pikakoukku säädettävä ø125 mm kourulle |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: lähtökaulus ø125 mm kourusta ø90 mm syöksytorveen |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: seinäkiinnike ø90 mm syöksytorvelle |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: Y-haara ø90 mm |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: mutka pyöreä ø90 mm |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: syöksytorvi pyöreä 2.5 m ø90 mm |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: syöksytorvi pyöreä 1.0 m ø90 mm |
| Sadevesijärjestelmä Ruukki puolipyöreä: poistoputki ø90 mm |
| Ruuvi Ruukki Classic ja Nordic S342025WB PH2 100 kpl |
Itse vastikään keskustelin parin avaimet käteen -toimijan kanssa ja kyllä siinä hankkeen aikana pystyy tarpeita viilaamaan. Laatoille, lattioille yms. annetaan joku perusmalli ja hintaryhmä ja voit itse käydä valikoimassa muuta. Samoin kuulemma materiaaleista ja töistä voi jättää jotain pois ja niistä saa hyvityksen. Esim. keittiön osalta tästä puhuttiin, kun yksi toimija käytti Puusteliia (jota itse pidän ihan yliarvostettuna ja ylihintaisena) ja itse laittaisinkin todennäköisesti hyväksi todetun Ikean keittiön taloon.
Varmasti voi. Mutta tuo on se paikka, jossa talotehdas tekee katetta parhaiten, joten se ei ole halpaa. Jos jätät jonkun materiaalin kokonaan pois, hyvitetään omakustannehinta, mutta katetta ei.
Yritän tässä arpoa sähkärillä kuluvien työpäivien määrää. Talo on siis nyt lähtemässä sisätiloista valmistumaan ja mm. kevyitä väliseiniä ryhdytään rakentamaan. Kyseessä hirsitalo, niin pystyporaukset ja johdotukset ulkoseiniin on jo tehty. Nyt tässä ihan vaan omaan ennusteeseeni yritän saada hehtaarille, paljonko työpäiviä sähkärillä voisi olla tässä vaiheessa jäljellä.
Voisiko joku kokemusasiantuntija tai virallinen asiantuntija laittaa käytännön toteumaa omasta projektista, että kun sisätyöt aloitettiin, niin monenako päivänä sähkäri kävi paikan päällä? Ja kävikö työpari vai yksittäinen henkilö? Jokainen hanke on tottakai omanlaisensa ja varustus vaikuttaa kuluvaan aikaan, joten siksikin tämä on vain suuntaa-antava asia, mutta auttaisi minua ylläpitämään ennustetta tulevista töistä ja määristä.
Kaikkien sähkötarvikkeiden määrät, hinnat yms. olen saanut jo laskettua, eli tarvikkeiden hinta on tiedossa, töiden määrää yritän arvailla.
Voisiko joku kokemusasiantuntija tai virallinen asiantuntija laittaa käytännön toteumaa omasta projektista, että kun sisätyöt aloitettiin, niin monenako päivänä sähkäri kävi paikan päällä? Ja kävikö työpari vai yksittäinen henkilö? Jokainen hanke on tottakai omanlaisensa ja varustus vaikuttaa kuluvaan aikaan, joten siksikin tämä on vain suuntaa-antava asia, mutta auttaisi minua ylläpitämään ennustetta tulevista töistä ja määristä.
Kaikkien sähkötarvikkeiden määrät, hinnat yms. olen saanut jo laskettua, eli tarvikkeiden hinta on tiedossa, töiden määrää yritän arvailla.
pinkeliviinica
Tukijäsen
- Liittynyt
- 02.06.2017
- Viestejä
- 666
omassa talossani den:in sähkärit (2kpl) tekivät seinä ja kattorasiat ja johtovedot (mmj/antenni/rj45) päivässä eli noin 9tunnin aikana koko taloon (sisällä ja ulkona, talo yhdessä tasossa noin 130m2) samalla asennettiin sähköpääkeskus yms.
vielä ei ole rasioiden päälle tullut itse pistokkeita tms eli veikkaan toista työpäivää ko sähkäreille ja homma on valmis.
joku tunti/päivä toki pitää varata sitten vielä kaiken loppumittaamiseen pöytäkirjoihin ja kansioihin.
Viimeksi muokattu:
Ok, kiitos paljon! Eli tuon perusteella tunteja voisi mennä 9h x 2 työpäivää x kaksi tekijää + 1 pvä (8h) yhden henkilön osalta oheisjuttuja. Yht. 44h.
Mulla yhdessä tasossa talo ja n. 137m2. Varustus jokseenkin tavanomainen, mutta kiintovalaisimien paikat valmistellaan (paneeliin) itse, sähkärit saavat vetää johdot ja kytkennät.
Jos rasianpaikkoja hirteen (sisä ja ulkopuolelle) on useampia niin laskisin tuohon vielä päivän niiden porailuille.
Lisäksi ns juustohöylä poranterä on lähes pakollinen tuohon hommaan
PUUPORANTERÄ 73MM SELF-FEED 1/4 - HI60305015 - IKH
- nopeaan ja tehokkaaseen reikien poraukseen pehmeään ja kovaan puuhun, rakennusmateriaaleihin, kuten kipsilevyt - porautuu nopeammin keskiöporan ansiosta - tarkka, puhdas ja repimätön porausjälki - Ø 73 mm - kokonaispituus 130 mm - työkaluvarsi 1/4" hex
Joskus nähnyt kun sähkäri koitti perus rasiaterällä ja taltalla tehdä noita reikiä..
floorplanner ei ole ehkä ihan helpoin mahdollinen mutta tekee 3D mallin jossa kulkea eli voi miettiä sisustuksen, ikkunoiden paikkoja jne samalla paremmin.
edit: Tässä esimerkki jossa suunniteltu rintamamiestalon laajennusta (eli en tietenkään tekisi vastaavaa pohjaa uuteen taloon) Kivisto (copy)
Viimeksi muokattu:
Tämä voi olla itsestään selvä asia, mutta omakotitaloa kun alkaa pohjaa miettiä, niin kaikki kaikessa on aurinko. Eli katsoa ensimmäisenä suunnilleen missä suunnassa tontilla on etelä ja olohuone pyrkiä pistää avautumaan ikkunoiltaan etelään. Toiseksi paras suunta on länsi. Optimi kenties olisi kun olohuone avautuisi etelään, mutta ikkuna tai useampi olisi myös länteen. Ja piirrellä mistä aurinko paistaa mihinkin aikaan taloon.
Myös piha ja terassit tai parveke olisi mukava saada tuonne suuntaan.
Talon makuuhuoneet sitten painottaa talon pohjoispuolen sivulle jos vain mahdollista tai itään.
Varmaan itsestään selvyys tuo asia suurimmalle osalle, mutta aina silloin tällöin tullut vastaan omakotitaloja, joissa talo on suunniteltu ja rakennettu suunnilleen päinvastoin ilmansuuntiin. Parveke tai terassikin on talon pohjoissivulla ja siellä terassilla ei koskaan kukaan näytä edes käyvän kun aina on varjossa ja pimeässä.
Toki siinä on pakko tehdä jotain kompromisseja kun ihan kaikkea on mahdotonta saada täysin ihanne ilmansuuntiin.
Jos talopaketteja katsoo malliksi ja niiden pohjia, niin ne on useimmiten suunniteltu pienille tonteille joissa naapuritalot tulee muutaman metrin päähän talon sivuille ja sen takia ikkunat talon sivuilla on minimoitu. Jos taloa suunnittelee paikkaan jossa naapurit ovat kauempana, niin niitä talon sivujakin voi hyvin varustaa isommilla ikkunoilla jos se vain muuten sopii suunnitelmaan.
Omakotitaloon on hyvä rakentaa myös tekninen tila, jonne on käynti suoraan ulkoa omasta ovesta. Sinne saa piilotettua suunnilleen kaiken talotekniikan. Kannattaa tehdä siitä riittävän iso jos haluaakin joskus esimerkiksi maalämpöön päivittää, niin mahtuu kaikki vehkeet sinne.
Omalla sisäänkäynnillä tämä ei syö edes rakennusoikeusneliöitä ja sen maalämmön tilavarauksen kohdalle saa vaikka autonrenkaita odottamaan laitteistoja
kustannusten kannalta tilan sijaintia kannattaa miettiä muutamaan kertaan. Nurkkaan sijoitettu tekninen tila tuplaa helposti sähköjohtojen ja IV-kanavien määrän verrattuna keskeisesti sijoitettuun tekniseen tilaan ja sijainnilla on myös iso vaikutus siihen kuinka nopeasti hanoista tulee lämmintä vettä.Tämä on helppo taklata hullunkierrolla.
Helppoa, muttei halpaa, ainakaan jos putkiston hukkalämpöä ei saa hyödynnettyä enemmän tai vähemmän täysmääräisesti huonetilajen lämmitykseen.
Tätäkin on helppo automatisoida, ei tarvi huudattaa pumppua 247. Yksikertaisimmillaan kellokytkimellä pärjää ja aina voi hifistellä lisää. Pääsääntöisesti vesiputken menee talon "läpi" jolloin osa hukkalämmöstä siirtyy asuntoon. Köyhästä tämäkin voi tuntua kalliilta, mutta ei tulisi mieleenkään olla ilman.
Ei siinä kovin paljoa ja kauaa omakotitalossa vettä tarvi laskea käyttövesiputkesta vaikka keittiössä, että lämmintä vettä alkaa tulla oli se putken pituus sitten 2 metriä tekniseen tilaan tai 10 metriä.
Jos se on ongelma, niin pistää sitten hullunkierron siihen.
Sehän lämminvesiputki suojaputkineen kannattaa sijoittaa alakerrassa sinne EPS tai XPS eristeeseen lattiavalun alle pintaan. Siitähän se lämpö tulee hyödyksi talon lämmitykseen ennemmin tai myöhemmin.
Kylmävesiputkiveto taas kannattaa vetää suojaputkineen sinne lattiaeristeiden alle soraan tai hiekkaan. Siellä se ei jäädy koskaan ja aina tulee hanasta heti viileää tai kylmää vettä. Tämä koskee toki vain maavaraista laattaa. Jos jostain syystä rossipohjalla talon tekee, niin eihän sinne alle rossipohjaan kestä mitään jäätyvää putkea laittaa.
Talon suunnittelu kannattaa aina aloittaa ensiksi tonttiin tutustumalla ja jos tontti on kaava-alueella, kaavamääräyksiin tutustumalla. Ei ehdi sitten liikaa haaveilemaan niistä pro ratkaisuista kun käy ilmi, että kaava antaa tehdä vain tietynmallisen ja värisen talon, pahimmillaan samanlaisen kuin naapurilla. Eli rakentamisen reunaehdot kannattaa selvittää ensiksi ja sen jälkeen maaperätutkimuksella perustamisolosuhteet. Näiden tietojen pohjalta voi sitten lähteä muovaamaan taloa heti oikeaan suuntaan.
Seuraava vaihe olisi muodostaa budjetti ja oma toivelista siitä, mitä taloltaan haluaa. Suunnitteluun ei voi käyttää liikaa aikaa, joten siihen kannattaa panostaa. Omalla kokemuksella voin sanoa, että mitä paremmin suunniteltu, sitä parempi lopputulos ja myös kustannukset pysyvät paremmin kurissa, kun huolella ensiksi suunnittelee ja pitää niistä kiinni. Muutokset kesken matkan vievät aikaa ja rahaa. Eikä projektin jälkeen ole lainkaan mukavaa, jos huomaa vaikka, ettei se talo tullutkaan optimaalisesti siihen tontille. Näitäkin on tullut vastaan.
Monella on kova kiire päästä rakentamaan, mutta ottaen huomioon homman mittakaavan, kannattaa malttaa ja suunnitella kerralla kunnolla. Myös kurinalaisuus siinä, mihin kannattaa ja mihin ei kannata panostaa. Kaikilla on aina mielipide ja ulkopuoliset haluavat usein rohkaista panostamaan vähän joka kohtaan. Ongelma vaan on siinä, että artisti on maksajana ja panostaminen joka kohdassa vaatii sitten sen mukaisia taloudellisia resursseja. Toisin sanoen budjetti sanelee sen, voiko esim. joka huonetta ryydittää ethernet pistokkeilla tai kuinka iso olohuoneesta pitäisi tulla tai kuinka paljon pitäisi tehdä sitä sun tätä.
Seuraava vaihe olisi muodostaa budjetti ja oma toivelista siitä, mitä taloltaan haluaa. Suunnitteluun ei voi käyttää liikaa aikaa, joten siihen kannattaa panostaa. Omalla kokemuksella voin sanoa, että mitä paremmin suunniteltu, sitä parempi lopputulos ja myös kustannukset pysyvät paremmin kurissa, kun huolella ensiksi suunnittelee ja pitää niistä kiinni. Muutokset kesken matkan vievät aikaa ja rahaa. Eikä projektin jälkeen ole lainkaan mukavaa, jos huomaa vaikka, ettei se talo tullutkaan optimaalisesti siihen tontille. Näitäkin on tullut vastaan.
Monella on kova kiire päästä rakentamaan, mutta ottaen huomioon homman mittakaavan, kannattaa malttaa ja suunnitella kerralla kunnolla. Myös kurinalaisuus siinä, mihin kannattaa ja mihin ei kannata panostaa. Kaikilla on aina mielipide ja ulkopuoliset haluavat usein rohkaista panostamaan vähän joka kohtaan. Ongelma vaan on siinä, että artisti on maksajana ja panostaminen joka kohdassa vaatii sitten sen mukaisia taloudellisia resursseja. Toisin sanoen budjetti sanelee sen, voiko esim. joka huonetta ryydittää ethernet pistokkeilla tai kuinka iso olohuoneesta pitäisi tulla tai kuinka paljon pitäisi tehdä sitä sun tätä.
Talon rakentaminen on joka tapauksessa kallis tikki.
Jos talon haluaa tehdä kustannustehokkaasti, niin neliskulmainen pohjaratkaisu on lähes poikkeuksessa halvin.
Joskus kuulin ammattilaisen karkean arvion, että jokainen ylimäärääinen mutka ulkoseinissä maksaa kymppitonnin. Eli jos esimerkiksi erkkerin tekee taloon, niin siinä saa parikymmentä tonnia kaivaa taskusta lisää.
Jos haluaa taloon eri korkuisia korotettuja sisäkattoja, niin sekin on yllättävän kallista. Halvemmaksi tulee kun tekee koko asunnon vaikka 2,9 metrin huonekorkeudella ja sitten jossain tiloissa laskee sitä kattoa. Tyyliin eteinen, vessat, pesutilat ja sauna. Jos on noin korkea huonekorkeus, niin nehän ilmanvaihtoputkistot saanee vedettyä kätevästi höyrynsulun sisäpuolella esimerkiksi makuuhuoneissa kuljettaen ja tekee laskatun katon niihin niin, että putket jäävät piiloon ja katon korkeus silti niissä huoneissa on koko alalta hyvinkin se 2,4 metrin minimikorkeus.
Joskus viikkoja olen pähkäillyt yhden rakennettavan kaksikerroksisen omakotitalon ilmastointiputkien vetoreittejä kun putket tuli asunnon sisään höyrynsulun sisäpuolelle ja kaikin tavoin yritettiin minimoida ne näkyviin jäävät kotelot niille ja lasketut katot. Vasta talon valmistuttua tuli mieleen, että sen yhden makuuhuoneen katonlaskun olisi voinut välttää kun olisi tuulikaapin päältä vetänyt poikki talon ne putket keittiöön. Tuossa talossa lisävaikeuskerrointa aiheutti se, että useampia makuuhuoneita varustettiin vielä sekä tulo, että poistilmaventtiileillä, että voi pistää desibelioven niiden oveen. Silloin se poisto ei toimi toiseen tilaan oven kynnyksen alta kun desibeliovi on niin tiivis vaan pitää olla huoneessa sekä tulo että poisto ilmastoinnille. Missään nimessä tuo ole perustason grynderirakentamista vaan sehän grynderin perusratkaisu pistää ne putket yläpohjaan puhallusvillojen sekaan. Taloon tuli myös kymmenkunta ylimääräistä äänenvaimenninta ilmastointiputkiin huoneiden välille. Useamman tonnin nekin maksoivat yhteensä. Kummasti lisää vain asumismukavuutta tuollainen kun talossa akustiikka toimii ja huoneiden välillä melu ei juuri kuulu.
Taloa jos tekee myyntiin, niin tuollainen "näkymätön" laatu ei vaikuta oikeastaan mitään myyntihintaan vaan talon ostajaa ja erityisesti rouvaa kiinnostaa enemmän vain ne millaiset näkyvät pinnat on missäkin ja onko joku jääkaappi jotain Smeg-merkkiä tai muuta "muotimerkkiä". Helppoa ja halpaa niitä pintoja on uusia ja kodinkoneita, mutta se on äärimmäisen kallista jos haluaa vaikka sähkölämmityskaapelit korvata vesikiertoisella lämmönjaolla koko talossa ja siirtää vaikka ilmastointiputket vintiltä höyrynsulun sisäpuolelle ja parantaa niiden äänenvaimennusta.
Minkä tyyppisenä rakennuttamisprojektina tuo tehtiin? Ei vaikuta ainakaan ihan perus talotehtaan tekemältä ratkaisulta tai edes muulta kokonaisurakalta paitsi jos kaikki tuo ilmanvaihtokanavien miettiminenkin tehtiin jo ennen kuin kaupat lyötiin lukkoon.
Ja mitä tälle talolle tuli kokonaisuudessaan hintaa?
Joku linkitti tänne (siis jonnekin tällä foorumilla) jotain ääntä vaimentavia ilmanvaihtoratkaisuja oven päälle mikä mahdollistaisi desibeliovet normaalilla ilmanvaihdolla.
Hyvin läheinen ihminen rakenteli itselleen talon. Kaksikerroksinen omakotitalo noin 160 neliömetriä ja päälle 40 neliötä erilliseen rakennukseen talli- ja varastotilaa ja sekin talon tapaan matalaenergiarakennuksena.
Aika tarkkaan 170 tuhatta euroa tuli maksamaan joskus 15 vuotta sitten se. Pankin kustannuslakurien mukaan hinta oli yli 350 tuhatta euroa. Hintaa selittää se, että talon tehneellä oli yli 20 vuoden kokemus suunnilleen kaikesta rakentamisesta ja omantyön osuus oli varmaan 90+ prosenttia ja kaikki kilpailutettiin tavaroista perusteellisesti. SAFA arkkitehti oli mukana projektissa ja rakennusinsinööri teknisiä ratkaisuja suunnittelemassa. Ulkopuolinen putkimies oli hoitamassa kytkentojä ja sähköurakoitsija veteli sähköt ja toisen kerroksen lattiaan kipsivalufirma valoi sen lattian.
Itse olin ajatellut, että se on urbaanilegendaa, että energialaitokselta tulevat mittareita vaihtelemaan kun liian vähän ostoenergiaa kuluu. Tuossa talossa kaukolämpöä meni noin 13 tuhatta kWh vuodessa sisältäen tallirakennuksen. Energialaitokselta ne tuli sitten noin vuosi talon valmistumisesta päiväksi niitä mittareita tarkkailemaan ja taisivat mittarinkin vaihtaa teknisessä tilassa. Ja eristävät sen kaukolämpöputken ennen mittaria jota oli paljaana joku 30 senttiä. Pakko sanoa, että oli hienosti eristetty.
Ei se lämmönkulutus siitä noussut silti jatkossa. Tuli sille varmaan oma hintansa kun kaksi ukkoa päivän kyttää mittaria ja tutkii ettei varasteta kaukolämpöä. Enää tuskin tuolla hinnalla onnistuisi millään vastaavan talon rakentaminen vaan eiköhän se olisi vähintään 50 tonnia kalliimpi. Ja parin vuoden edestä ammattilaisen työpalkkoja menee siihen rakentamiseen jos ulkopuolisella pitää teettää.
Itse lähetin suunnittelijalle Sweet Home 3D:llä tehdyt pohjat.
En tiedä miten toimii kahden kerroksen piirtämiseen, mutta Room Sketcherillä suunnittelin meille pohjan minkä sitten talotehdas piirti lopulliseen muotoon. 3d-mallisss pystyi kävelemään sisällä mikä joitain ratkaisuja auttoi hahmottamaan vaikka ei nyt mikää kauhean laadukas softa olekaan. Lisäksi tykkäsin kun mittoja sai näkyviin kun tiloja suunnitteli.
RoomSketcher | Professional Floor Plan Software - Accurate and Fast
RoomSketcher is the easiest way to create, edit, and visualize detailed 2D and 3D floor plans.
www.roomsketcher.com
Uutiset
-
AOC julkaisi uuden 610 hertsin pelinäytön virallisella CS2-teemalla
1.8.2025 16:20
-
Kiinalainen Lisuan Tech julkaisi TrueGPU-arkkitehtuurin ja kaksi G100-piiriin perustuvaa näytönohjainta
1.8.2025 08:40
-
Zhaoxin julkisti tekoälyprosessorin kuluttajille ja 96-ytimisen palvelinprosessorin
1.8.2025 08:28
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 580.88 -ajurit
31.7.2025 17:10
-
Elgatolta uusi Facecam 4K -webkamera
30.7.2025 12:26
