Kodin rempat(DIY)

[Kvarkki]

Miten tekivät korjauksen? Eristeet pois, kaivoa korkeammaksi ja normaalit hommat perään? Siitä kaivon korotuspalastahan täällä käytiin juttelua, käytettiinkö?

 

[leissaaja]

Miten tekivät korjauksen? Eristeet pois, kaivoa korkeammaksi ja normaalit hommat perään? Siitä kaivon korotuspalastahan täällä käytiin juttelua, käytettiinkö?

jep juuri noin, korokerengas siihen laitettiin

 

[KiLLPaTRiCK]

Omat hankinnat tiedän toki tarkkaan, ne karkeasti ao. mukaan:
- Laatat, laattalistat, saumausaineet ja silikonit n. 3500 e. Ylijääneet poismyymällä näistä sai muutaman satasen takaisin. Laattaa yhteensä juuri alle 70 m².
- Vesikalusteet, rättipatteri, WC-istuin, seinävalot, kaapit ja taso, allas, suihkuseinä ja varusteet n. 4000 e

Omiin hankintoihin sai melko hyvät suunnittelija-alennukset monilta eri toimijoilta, mutta kyllä näihin silti sai rahaa uppoamaan. Mutta toki kaapit ym otettiin esim. Ikeasta ja näihin olisi halutessaan saanut äkkiä uppoamaan vaikka tuon saman summan mitä meillä meni kaikkiin kalusteisiin yhteensä, jos olisi ottanut kylpyhuonevalmistajien premiumia.

Urakoitsijalta tulleisiin osuuksiin uskoisin, että puutavara näyttelee melko suurta osuutta materiaaleissa. Kattopaneeli, pukuhuoneen sormipaneeli, saunan puutavara kaikki lämpöhaapaa. Ja toinen suuri erä heillä varmasti myös lasiovi pukuhuoneen ja kylppärin väliin sekä tuo saunan lasiovi+-seinä. Toki myös kaikki sähköt ja vesijohdot + viemärit menivät uusiksi samalla ja uusittiin keskukselta lähtien sähköt ja vesijohdot lämppäristä lähtien ja samalla myös yläkerrassa saunan yläpuolella olevaan keittiöön vesijohdot menivät uusiksi nyt samalla kertaa.

Myönnettävä, että budjetti nousi jonkin verran siitä mitä itse tälle alun perin arvioin, mutta useampi melko saman hintainen tarjous meillä oli pöydällä, niin sen puoleen suunnitelmatasolla asiat olivat kuitenkin sen verran tarkkaan määritetty, että moni sai saman hinnan laskettua ja täten siis varmasti ihan markkinahinta hommalle. Halvemmalla olisi varmasti päässyt hankkimalla erikseen itse tekijät eri osuuksille, mutta omien kiireiden takia en tällaiseen hallinnointiin voinut tämän osalta ryhtyä. Ja silti tähän sai hukattua myös omaa aikaa homman seuraamisen ym. osalta ihan riittävästi. Ja jälkikäteen, kun tätä on miettinyt ja arvioinut kustannuksien puolesta, niin on tajunnut, että melko lailla pienen kerrostaloasunnon kylpyhuoneremonttiin (n. 5 m²) saa helposti uppoamaan tuon 20 k ja tässä puhutaan kuitenkin kertaluokkaa selvästi suuremmasta urakasta kuin noissa, niin ei sinänsä tuo hintalappu yllätä enää.

Hieno se on kuin mikä.

 

[eGe]

Itse ajattelin lisätä MLP:n 180 litran kaveriksi erillisen MLP:n syöttämän lämminvesivaraajan, jahka remontti vähän etenee. Lisäkulu kokonaisuudesssa on hyvin pieni ja mahdollistaa sitten sen, että voi halvan sähkön aikana (yöllä) lämmittää varaajat kuumaksi.

Juu ei siitä ainakaan haittaa ole. Meillä on vaan sen verran ahdas tekninen tila että lattiakierron puskurivaraajan kaveriksi käyttövesipuskurin lisääminen tekisi jo hieman tiukkaa. Yllättävän hyvin tuo pikkumääräkin piisaa, joskaan mitään teinejä ei taloudessa asusta.

 

[MJay]

Sauna koeponnistettu ja kyllähän se vaan puusauna toimii. Ehti tulla jo ikävä vuokrakämpän hikikopissa.

 

[Riihis]

Onko kiukaan alle tehty korotus betonilla? Onko vesierkka missä "välissä"? Samaa mietin, mutta päädyin tasalattiaan ja kiukaan alle tuli asennusalusta.

 

[MJay]

Onko kiukaan alle tehty korotus betonilla? Onko vesierkka missä "välissä"? Samaa mietin, mutta päädyin tasalattiaan ja kiukaan alle tuli asennusalusta.

Tuossa oli vanha betonikorotus, jota ei lähdetty muokkaamaan. Se on vedeneristetty päältä.

Kuva vanhasta toteutuksesta alla.

 

[Dis]

Teetettiin savuhormin tiiveystesti ja lukemaksi saatiin ilmavuoto 2,8 l/s/m2 ja raja-arvo on <2 l/s/m2. Testin tehnyt yritys ei saanut paikannettua tarkkaa vuotokohtaa. Epäilivät, että voisi olla takan ja hormin liitoskohta. Kyseessä on muurattu piippu ja takka.

Osaisiko foorumilaiset sanoa, että löytyykö Kanta-Hämeen alueelta yritystä, joka olisi erikoistunut tällaisiin tutkimuksiin ja korjauksiin? Itseltä on vähän ideat lopussa, että miten asian kanssa etenisi, kun ei tunnu löytyvän kuin hormien pinnoituksia tekeviä yrityksiä.

Onko tuo vuoto edes oikeasti niin merkittävä, että aiheuttaisi mitään ongelmia? Eihän se takan luukkukaan mikä tiivis ole, niin eikö se sieltäkin normi käytössä ihan samalla lailla vuoda?

Kuvakaappaukset raportista.

 

[Riihis]

Teetettiin savuhormin tiiveystesti ja lukemaksi saatiin ilmavuoto 2,8 l/s/m2 ja raja-arvo on <2 l/s/m2. Testin tehnyt yritys ei saanut paikannettua tarkkaa vuotokohtaa. Epäilivät, että voisi olla takan ja hormin liitoskohta. Kyseessä on muurattu piippu ja takka.

Osaisiko foorumilaiset sanoa, että löytyykö Kanta-Hämeen alueelta yritystä, joka olisi erikoistunut tällaisiin tutkimuksiin ja korjauksiin? Itseltä on vähän ideat lopussa, että miten asian kanssa etenisi, kun ei tunnu löytyvän kuin hormien pinnoituksia tekeviä yrityksiä.

Onko tuo vuoto edes oikeasti niin merkittävä, että aiheuttaisi mitään ongelmia? Eihän se takan luukkukaan mikä tiivis ole, niin eikö se sieltäkin normi käytössä ihan samalla lailla vuoda?

Kuvakaappaukset raportista.

Voisikohan sen testata jollain merkkisavulla, että mistä vuotaa?

 

[tietokonerikki]

Ei tämä ihan rintamamiestalo ole, kun on rinteessä ja asuintilat ovat ylemmässä kerroksessa ja kellarissa pesutilat ja varastoa. Lämmitys vaihdettu aiemmin jo maalämpöön öljystä, lisävaraajaa käyttövedelle ei ole, niin hiinä ja tässä riittäisikö tuo 180 l varaaja ammeen täyttämiseen. Sitä voi pohtia sitten myöhemmin. Tuo hana toimii tuossa myös saunan löylyveden ottamiseen.

Laattamies teki loppujen lopuksi ihan hyvää jälkeä. Vauhdin puolesta ei mikään nopea kaveri ollut, mutta onneksi ei ollut tuntipalkalla hommissa. Lattian kaatojen kanssa kävi kuitenkin moka ja saivat tuota paikkailla vielä melko lailla ennen kuin saivat valmiiksi. Ja ei nyt siltä osin toki aivan priima ole kun ei kaatoja ja vedeneristettä jälkikäteen enää täysin kuntoon saa vaikka laatan pintaan kaadon saakin. Saunassa kiukaan lattian korotuksessa laatat (sama laatta kun seinässä kiukaan takana) jiirattiin, mutta muuten on tehty metallisilla pyöristetyillä listoilla ulkokulmat. Shampoosyvennyksessä tuollainen kapean profiilin lista. En usko, että noita valittuja laattoja olisi edes saanut jiirattuna tehtyä. Näin ainakin sanoivat kun tästä kysyin ja noissa on tuollainen melko elävä pinta, niin tiedä sitten olisiko haljennut melko helposti tmv?

Saunan lämmittämisen osalta pääsee viikonloppuna näkemään miten tilanne muuttui kesästä, kun vanhaa saunaa ehdittiin pari kertaa kokeilla. Silloin lämpeni ainakin nopeasti. Sama kiuas sai jäädä vielä käyttöön, että sen puolesta tilanne sama. Uudet kivet ladoin tänään paikalleen.

Joo varmasti lämpenee tolla "kamiinalla" lähinnä teoreettisesti sitä mietin, että voi yksi kalikka mennä enemmän. lasiseinä ei ole hyvä eriste. Ulkonäkö sitten toinen asia.
Muista pitää salaojitus kunnossa (jos maaperä sellaisen vaatii), kun lattiassa on vedeneristys se ei pääse kuivumaan sen alta. Kuulun heihin, jotka pitävät vedeneristystä maanvaraisissa lattioissa turhina, salajojituksen pitää kuitenkin aina toimia tarvittaessa. Vedenpaine-eristys sitten toinen asia.

Teetettiin savuhormin tiiveystesti ja lukemaksi saatiin ilmavuoto 2,8 l/s/m2 ja raja-arvo on <2 l/s/m2. Testin tehnyt yritys ei saanut paikannettua tarkkaa vuotokohtaa. Epäilivät, että voisi olla takan ja hormin liitoskohta. Kyseessä on muurattu piippu ja takka.

Osaisiko foorumilaiset sanoa, että löytyykö Kanta-Hämeen alueelta yritystä, joka olisi erikoistunut tällaisiin tutkimuksiin ja korjauksiin? Itseltä on vähän ideat lopussa, että miten asian kanssa etenisi, kun ei tunnu löytyvän kuin hormien pinnoituksia tekeviä yrityksiä.

Onko tuo vuoto edes oikeasti niin merkittävä, että aiheuttaisi mitään ongelmia? Eihän se takan luukkukaan mikä tiivis ole, niin eikö se sieltäkin normi käytössä ihan samalla lailla vuoda?

Kuvakaappaukset raportista.

Voisikohan sen testata jollain merkkisavulla, että mistä vuotaa?

Minäkin testaisin merkkisavulla, vähän kyllä epäilen "ongelman" suuruutta. Huolehdit siitä, että hormi vetää ja et laita peltejä kiinni, ennenkuin hiilen pinta on tummunut. Vanhoissa taloissa käy niinkin, että se savu kiertää tietyllä ilmanpaineella sen savuhormin viereiseen ilmahormiin ja palaa huoneistoon.
Sopivissa olosuhteissa. Vanhemmiten hormien riilet ja saumaus rapautuu vesikaton yläpuoliselta osaltaan. Sen kuntoa on hyvä tarkailla.

 

[Dis]

Voisikohan sen testata jollain merkkisavulla, että mistä vuotaa?

Minäkin testaisin merkkisavulla, vähän kyllä epäilen "ongelman" suuruutta. Huolehdit siitä, että hormi vetää ja et laita peltejä kiinni, ennenkuin hiilen pinta on tummunut. Vanhoissa taloissa käy niinkin, että se savu kiertää tietyllä ilmanpaineella sen savuhormin viereiseen ilmahormiin ja palaa huoneistoon.
Sopivissa olosuhteissa. Vanhemmiten hormien riilet ja saumaus rapautuu vesikaton yläpuoliselta osaltaan. Sen kuntoa on hyvä tarkailla.

Kiitos molemmille kommenteista. Voisihan tuota testailla merkkisavulla. Olisiko ehdottaa jotain tiettyä?

Kovin vanhasta talosta ei ole kyse, valmistunut 2011, mutta talo on ollut pystyssä todennäköisesti jo 2009. Samalla kun tuo takan hormi testattiin, niin testattiin myös kiukaan hormi, joka ei ole käytössä ja siitä saatiin lukemaksi ilmavuoto 0,1 l/s/m2, joten en jotenkin usko, että takan hormissa mitään vuotoa olisi.

 

[ph/ag]

Voiko liesituulettimen putkeen laittaa toisen perhospellin, nykyisen lähelle jotta ei tarvitse ullakolta putken ympäriltä eristeitä purkaa ? Tuli vaihdettua tuuletin ja mukana tullut muovinen pelti ei taida olla kovin tiivis kun tulee viileää ilmaa sisälle päin...
Painovoimainen ilmanvaihto joten sen suhteen ei ole oikein säätö varaa.

*Muoks. Tuli tilattua maaläpöfoorumilla kehuttu tšekkiläinen venttiili. Ei tarvii kuin tunkea putken sisään.

 

[Riihis]

Kiitos molemmille kommenteista. Voisihan tuota testailla merkkisavulla. Olisiko ehdottaa jotain tiettyä?

Kovin vanhasta talosta ei ole kyse, valmistunut 2011, mutta talo on ollut pystyssä todennäköisesti jo 2009. Samalla kun tuo takan hormi testattiin, niin testattiin myös kiukaan hormi, joka ei ole käytössä ja siitä saatiin lukemaksi ilmavuoto 0,1 l/s/m2, joten en jotenkin usko, että takan hormissa mitään vuotoa olisi.

Lvi-tukuista joskus sai oikeita vuotosavuja, nykytilanteesta ei tietoa.
Airsoft-liikkeistä saa värisavuja, mutta ne voi olla aika raakoja. Paaaaljon savua. Ei (teidän) nuohooja osaisi kertoa/testata?

Edit. Ei sillä vuotomittausfirmalla ollut mitään ässää hihassa? Vai myikö vaan pinnoituksia?

 

[Dis]

Lvi-tukuista joskus sai oikeita vuotosavuja, nykytilanteesta ei tietoa.
Airsoft-liikkeistä saa värisavuja, mutta ne voi olla aika raakoja. Paaaaljon savua. Ei (teidän) nuohooja osaisi kertoa/testata?

Edit. Ei sillä vuotomittausfirmalla ollut mitään ässää hihassa? Vai myikö vaan pinnoituksia?

Eipä tuntunut olevan mitään muuta ehdotusta kuin kokeilla hormin pinnoitusta. Ko. firma tekee nuohouksia ja näitä vuototestauksia ja pinnoituksia. 20 vuotta alalla olleet, niin vähän outoa, että miten sieltä ei mitään muuta ehdotusta tullut. Savukoneen avulla tuota vuotoa yrittivät paikantaa, mutta mitään tuon tarkempaa tietoa eivät saaneet, kuin että takan takana olevan välitilan kautta tuli savua huoneilmaan. Täytyy ehkä vielä kysäistä sieltä, että eikö tuota nyt mitenkään saisi tarkemmin tutkittua, että tietäisi mitä pitää korjata.

 

[tietokonerikki]

Kiitos molemmille kommenteista. Voisihan tuota testailla merkkisavulla. Olisiko ehdottaa jotain tiettyä?

Kovin vanhasta talosta ei ole kyse, valmistunut 2011, mutta talo on ollut pystyssä todennäköisesti jo 2009. Samalla kun tuo takan hormi testattiin, niin testattiin myös kiukaan hormi, joka ei ole käytössä ja siitä saatiin lukemaksi ilmavuoto 0,1 l/s/m2, joten en jotenkin usko, että takan hormissa mitään vuotoa olisi.

Täätä tietysti vaikeaa arvioida, mutta ns. varmaan päälle toi "ongeman" kartoittajan arviointi vaikuttaisi.
Kotikonstina itse ehkä kokeilisin laittaa sinne takkaan tai hormin puhdistusluukkuun vähän paperia yms. savua tuottavaa palamaan ja katolle kännyn kanssa tukkimaan se piipun pää (kun on syttynyt), toinen alhaalla katsomassa puhehelin yhteys auki => tukos pois heti kun savua tulee jostain.

 

[uggeli]

Voiko liesituulettimen putkeen laittaa toisen perhospellin, nykyisen lähelle jotta ei tarvitse ullakolta putken ympäriltä eristeitä purkaa ? Tuli vaihdettua tuuletin ja mukana tullut muovinen pelti ei taida olla kovin tiivis kun tulee viileää ilmaa sisälle päin...
Painovoimainen ilmanvaihto joten sen suhteen ei ole oikein säätö varaa.

*Muoks. Tuli tilattua maaläpöfoorumilla kehuttu tšekkiläinen venttiili. Ei tarvii kuin tunkea putken sisään.

Ite laitoin kanssa sen ulkomaan mallin ja vaikuttaa toimivan hyvin. Entinen tuplapelti ja veden tiputus loppui ainakin toistaiseksi.
Katso sitten asennus niin, että läppä varmasti sulkeutuu vaikka kävisi ääriasennossa. Nimimerkillä kyllä nyt onnistuu liesituulettimen irroitus ja kiinnitys.
Vakaaputkessa ei varmaan ongelmaa, mutta jo 45 kulmassa läppä jäi jumiin ilman ylimääräistä rajoitinta.

 

[raven_sky]

Vuosi alkaa olla taputeltu ja aika katsoa mitä sitä tänä vuonna on tullut diy-hengessä talossa puuhailtua.

- ilppien puhdistus pitkän kaavan mukaan (tavoite 1-2v. välein)
- ilmavuotojen tukkimista perinnekorjausta kunnioittaen
- sähkäri teki muutaman uuden vedon arkielämän helpottamiseksi
- uusi poistopuhallin kylppäriin, kylppärin laattasaumojen uusinta
- home assistantin virittelyä, mlp + ilpit + em. poistopuhallin ja kasa antureita, mm. P1meter, pintahäly salaojapumppaamoon
- maalämpöputkille oikea kanaali ja eristykset (putket olivat melko matalalla ja huonolla eristyksellä..)
- betonihommia pihalla, mm. routimaton alusta jäteastioille, kunnolliset kerääjäaltaat sadevesikaivojen ympärille + ilppien alle (poistoputkineen)
- vuositarkastus, käyn läpi lähinnä talon kosteudenhallintaan liittyviä kohteita joissa voi olla riski olemassa

Home Assistantin parissa tullut puuhattua tänä vuonna hetki jos toinenkin, on kerrassaan hieno juttu vaikka vanhassa talossa asutaankin. Olen ohjelmoinut säännölliset huollot muistiin jottei unohdu, esim. yläpohjaan kurkkaaminen, suodattimien vaihdot jne. mitkä helposti unohtuvat. Ensi vuodeksi olisi useampi remppa suunnitteilla, mutta olen pitänyt omana ohjenuorana, että vain yksi suurempi remppa per vuosi mikäli ei ole aivan pakko. Pienempiä hommia voi sitten tehdä sen verran mitä aikaa, intoa ja pätäkkää riittää.

 

[_Tee]

Jos listaisi itsekin. Kaikki tehty itse.
- talon ja ulkorakennuksen julkisivuhuollot, pesu, maalaus, vesipenkkipeltien ja smyygien uusinta. Kattojen putsaus sammalista, rännien huolto + syöksyn lisäys. Ulkorakennuksen ovelle katos
- 80% asuintiloista MDF-paneelit pois ja rimakatto tilalle
- keittiöremontti, kalusteet ja lattia uusiksi

Moneen vuoteen ei ole tullut tällaisia määriä tehtyä. Katsotaan mitä ensi vuonna, ainakin muutama puu pitäisi saada pihasta pois ja jäteastioille hiukan parempi mesta. Ulkovalaistustakin voisi parantaa.

 

[Dunlop]

Sauna koeponnistettu ja kyllähän se vaan puusauna toimii. Ehti tulla jo ikävä vuokrakämpän hikikopissa.

Juu ei ole puusaunan voittanutta, mutta saa sähkösaunastakin kunnon kiukaalla ja ilmanvaihdolla ihan "ok", toki yleensä ne on pelkkää paskaa koska kiukaana perus harvia hinnat alkean malli ja ilmanvaihto 404 = ei ole.

Nykyisessä rivarissa on hyvä sähkösauna, kun on kunnon kiuas ja kunnon ilmanvaihto joka oikeasti reagoi kun saunan laittaa päälle, ei ahdista istua lauteilla vaikka saunan koko on mallia pieni hikikoppi.

 

[N1kkel]

Juu ei ole puusaunan voittanutta, mutta saa sähkösaunastakin kunnon kiukaalla ja ilmanvaihdolla ihan "ok", toki yleensä ne on pelkkää paskaa koska kiukaana perus harvia hinnat alkean malli ja ilmanvaihto 404 = ei ole.

Nykyisessä rivarissa on hyvä sähkösauna, kun on kunnon kiuas ja kunnon ilmanvaihto joka oikeasti reagoi kun saunan laittaa päälle, ei ahdista istua lauteilla vaikka saunan koko on mallia pieni hikikoppi.

Mulla on rivarissa sähkösauna ja poistoa (huippuimuria) pystyy säätämään portaattomasti enkä ole huomannut saunomisessa mitään ongelmaa.

 

[Kingofflies]

Juu ei ole puusaunan voittanutta, mutta saa sähkösaunastakin kunnon kiukaalla ja ilmanvaihdolla ihan "ok", toki yleensä ne on pelkkää paskaa koska kiukaana perus harvia hinnat alkean malli ja ilmanvaihto 404 = ei ole.

Nykyisessä rivarissa on hyvä sähkösauna, kun on kunnon kiuas ja kunnon ilmanvaihto joka oikeasti reagoi kun saunan laittaa päälle, ei ahdista istua lauteilla vaikka saunan koko on mallia pieni hikikoppi.

mulla on ”hybridisauna”, missä on 50 kg puukiuas ja 80 kg sähkökiuas. Pitää valitettavasti tunnustaa, että sähkökiukaasta tulee paremmat löylyt isomman kivimäärän vuoksi. Toki puukiukaassa on oma tunnelmansa ja isommat tehot, mutta silti sähkökiuas tarjoaa paremmat ja kosteammat löylyt.

 

[Dunlop]

mulla on ”hybridisauna”, missä on 50 kg puukiuas ja 80 kg sähkökiuas. Pitää valitettavasti tunnustaa, että sähkökiukaasta tulee paremmat löylyt isomman kivimäärän vuoksi. Toki puukiukaassa on oma tunnelmansa ja isommat tehot, mutta silti sähkökiuas tarjoaa paremmat ja kosteammat löylyt.

Omasta mielestä jos ilmanvaihto on kunnossa niin sähkösaunasta saa hyvän kunnon kiukaalla, puusauna yleensä auttaa tuossa ilmankierrossa joten siitä saa helpommin hyvän ja kunnon isolla puukiukaalla paljon paremman kuin samankokoisella sähkökiukaalla.

Nämä nyt on mielipide asioita, mutta itse huomaan 5min kiertääkö saunassa ilma vai ei ja jos ei niin saunominen kestää sen 5-10min, ei vaan pysty olemaan vaikka kuinka tykkään saunassa olla.

Nykyisessä asunnossa missä perus sähkösauna, niin ilmanvaihto kun pelaa niin pystyn olemaan lopputtomasti saunassa ilman tunnetta, että happi loppuu.

 

[thinknad]

Onko kenelläkään kokemusta rivitalon painovoimaisen ilmanvaihdon parantelusta? Asuntojen ilmanvaihdot eivät siis ole missään yhteyksissä toisiinsa, joten ainakin teoriassa yksittäisen asunnon ilmanvaihdolle voisi tehdä muutoksia.

Olen mittaillut hiilidioksidimääriä, ja tuntuvat helposti nousevan sinne ~800ppm, joskus ~1000 tai yli, jos 2 ihmistä samassa huoneessa. Mikä mielestäni viittaa siihen, että ilmanvaihto on huonoa.
Lämmityskauden ulkopuolella myös voisi olla kosteutta vähemmän, tässä olen käyttänyt toistaiseksi ilmankuivainta avuksi kylppärin ja pyykkien kuivumisen nopeuttamisessa. En tiedä kuinka paljon tähän voi ilmanvaihdolla auttaa, kun ei ole sitä lämmitystä, mutta luulisi siihenkin joku vaikutus olevan.

Asunnossa on ulos puhaltava liesituuletin, joka sai miettimään voisiko ilmanvaihtoa helposti lisätä pelkästään hankkimalla sopivan hiljainen liesituuletin + varmistamalla korvausilman sopiva saanti?
Vai onko tällaiset kikkailut tai muutokset lähtökohtaisesti tuhoon tuomittuja kun lähtökohtana painovoimainen?

 

[ZZRX]

Onko kenelläkään kokemusta rivitalon painovoimaisen ilmanvaihdon parantelusta? Asuntojen ilmanvaihdot eivät siis ole missään yhteyksissä toisiinsa, joten ainakin teoriassa yksittäisen asunnon ilmanvaihdolle voisi tehdä muutoksia.

Olen mittaillut hiilidioksidimääriä, ja tuntuvat helposti nousevan sinne ~800ppm, joskus ~1000 tai yli, jos 2 ihmistä samassa huoneessa. Mikä mielestäni viittaa siihen, että ilmanvaihto on huonoa.
Lämmityskauden ulkopuolella myös voisi olla kosteutta vähemmän, tässä olen käyttänyt toistaiseksi ilmankuivainta avuksi kylppärin ja pyykkien kuivumisen nopeuttamisessa. En tiedä kuinka paljon tähän voi ilmanvaihdolla auttaa, kun ei ole sitä lämmitystä, mutta luulisi siihenkin joku vaikutus olevan.

Asunnossa on ulos puhaltava liesituuletin, joka sai miettimään voisiko ilmanvaihtoa helposti lisätä pelkästään hankkimalla sopivan hiljainen liesituuletin + varmistamalla korvausilman sopiva saanti?
Vai onko tällaiset kikkailut tai muutokset lähtökohtaisesti tuhoon tuomittuja kun lähtökohtana painovoimainen?

Huippuimuri tai putken pituuden kasvatus katolla auttaa asiaan. Muut kikkailut voi olla vähän ongelman tekohengitystä.

 

[Kaali]

Onko täällä rakennusfysiikasta ymmärtäviä asiantuntijoita? Pitäisi ulkovarasto eristää siten, että siellä lämmitys voisi olla +20 ympäri vuoden. Ajatuksena, että varastoon tulee tulo ja poistoilmaventtiilit. Ongelma seinä. Laudoitukset on ammuttu runkotolppiin kiinni, ajatuksena että varastoa ei tultaisi eristämään. Eli jos nyt laitan runkojen väliin esim. 50mm finfoamin, täytän reunat uretaanilla ja lisään höyrynsulkuteipin, niin runkotolppien väliin taakse jää n. 20-25mm rako, mutta ylä- ja alapäässä ei ole tuuletusta. Miten tämän ongelman pystyy ratkaisemaan?
1. Eräs valmistaja sanoi, että poraa yläpäähän runkopaarteeseen 3x 15mm reikiä, että he tekevät myös näin.
2. Chatgpt sanoo, että ei missään nimessä reikiä ylä- tai alapaarteeseen, että mieluiten asentaa xps-eristeen täysin ulkolaudoitukseen sitten kiinni.

Mihin luotan? Ulkoverhouslautahan ei ole myöskään koskaan täysin tiivis esim. päädyistä.

 

[jjasco]

Onko täällä rakennusfysiikasta ymmärtäviä asiantuntijoita? Pitäisi ulkovarasto eristää siten, että siellä lämmitys voisi olla +20 ympäri vuoden. Ajatuksena, että varastoon tulee tulo ja poistoilmaventtiilit. Ongelma seinä. Laudoitukset on ammuttu runkotolppiin kiinni, ajatuksena että varastoa ei tultaisi eristämään. Eli jos nyt laitan runkojen väliin esim. 50mm finfoamin, täytän reunat uretaanilla ja lisään höyrynsulkuteipin, niin runkotolppien väliin taakse jää n. 20-25mm rako, mutta ylä- ja alapäässä ei ole tuuletusta. Miten tämän ongelman pystyy ratkaisemaan?
1. Eräs valmistaja sanoi, että poraa yläpäähän runkopaarteeseen 3x 15mm reikiä, että he tekevät myös näin.
2. Chatgpt sanoo, että ei missään nimessä reikiä ylä- tai alapaarteeseen, että mieluiten asentaa xps-eristeen täysin ulkolaudoitukseen sitten kiinni.

Mihin luotan? Ulkoverhouslautahan ei ole myöskään koskaan täysin tiivis esim. päädyistä.

En sano varmaksi, mutta itse sanoisin että laita uretaanilevyt ja jätä taakse tuuletusväli.

Youtubesta löytyy hyvin asiaan liittyviä videoita haulla "ulkovarasto lämpimäksi"

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=8TURBMyzRZI

 

[Reivn]

Onko täällä rakennusfysiikasta ymmärtäviä asiantuntijoita? Pitäisi ulkovarasto eristää siten, että siellä lämmitys voisi olla +20 ympäri vuoden. Ajatuksena, että varastoon tulee tulo ja poistoilmaventtiilit. Ongelma seinä. Laudoitukset on ammuttu runkotolppiin kiinni, ajatuksena että varastoa ei tultaisi eristämään. Eli jos nyt laitan runkojen väliin esim. 50mm finfoamin, täytän reunat uretaanilla ja lisään höyrynsulkuteipin, niin runkotolppien väliin taakse jää n. 20-25mm rako, mutta ylä- ja alapäässä ei ole tuuletusta. Miten tämän ongelman pystyy ratkaisemaan?
1. Eräs valmistaja sanoi, että poraa yläpäähän runkopaarteeseen 3x 15mm reikiä, että he tekevät myös näin.
2. Chatgpt sanoo, että ei missään nimessä reikiä ylä- tai alapaarteeseen, että mieluiten asentaa xps-eristeen täysin ulkolaudoitukseen sitten kiinni.

Mihin luotan? Ulkoverhouslautahan ei ole myöskään koskaan täysin tiivis esim. päädyistä.

Pakkasella ei ole ongelmaa vaikka eristeet ois kiinni laudoissa, kunhan ne on tiiviisti liimattu, ettei sinne jää ei sitten minkäänlaista ilmarakoa missä kondensiota pääsis tapahtumaan. Ongelma tulee kesällä kun lauta pääsee kastumaan sateilla, niin se ei kuivu kuin ulospäin jos heti takana on eriste. Ala- ja yläohjauspuun poraamisen "kielto" voisi johtua siitä, että se heikentää rakennetta, varsinkin yläohjauspuun kohdalla kun siinä on kattorakenne niskassa.

Itse jättäisin tuuletusraon eristeen ja laudotuksen väliin. Ilmanvaihtoa varten tekisin laudotuksen ala- ja yläosaan riittävät aukot, joihin pistäisin ennen eristeen asennusta takapuolelta riittävän tiheän metalliverkon jyrsijöitä ja ampiaisia, yms. estämään. Joko jokaiseen runkotolppaväliin erikseen, esimerkiksi 50x400mm kokoiset aukot alas ja ylös, tai sitten alin sekä ylin julkisivun vaakalauta irti ja sirkkelillä puolet siitä pois koko pituudelta. Alhaalla ylempi osio laudasta pois, jotta alajuoksu ei blokkaa rakoa, ylhäällä taas toisinpäin. Voi maalata juoksut vaikka mustaks siinä samalla, niin ei näy puunvärisenä ulkoa päin sieltä verkotusten takaa.

Disclaimer: En ole ns. ammattilainen, ihan vaan diy-rakentaja